YHDESSÄ PAREMPAAN Sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi klo 12 16

Transkriptio

1 YHDESSÄ PAREMPAAN Sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi klo YHDESSÄ PAREMPAAN sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi kokosi Hämeenlinnan Wetterin auditorion lähes täyteen innokkaita järjestötoimijoita, kaupungin ja eri tahojen edustajia kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Järjestöfoorumin suunnittelusta vastanneen järjestöjen vaikuttamisryhmän puheenjohtaja Aake Huurresalo Hämeen Sininauha ry:stä toivotti osallistujat tervetulleeksi järjestyksessään kolmanteen foorumiin ja kertoi tilaisuuksien toimivan tärkeänä vuoropuhelun ja kohtaamisen paikkana järjestöjen ja kaupungin välillä. Foorumin avaus Yhdessä parempaan kiinnosti kuulijoita ja järjestäjiä. Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Hämeenlinnan kaupungin palvelutuotannonjohtaja Päivi Raukko toivotti osaltaan tervetulleeksi uudistuneeseen Wetteri-taloon, josta löytyy kaikkien alojen palvelutuotanto. Palvelutuotanto toimii uudistuneessa palvelurakenteessa kaupunginhallituksen alla eikä lautakuntien alaisuudessa kuten aiemmin. Järjestöt toimivat osaltaan sekä kilpailijana että yhteistyökumppanina palveluja järjestettäessä. Puheenvuorossa tuli esille järjestöjen tärkeä rooli kansalaisvaikuttamisen mahdollistajana ja edistäjänä Hämeenlinnassa aikana, jolloin poliittinen järjestelmä ei kiinnosta kuten aiemmin. Tulevaisuudessa on edelleen tarvetta suoralle kansalaisvaikuttamiselle. Sen kehittämiselle yhteistyössä järjestöjen kanssa olisi varmasti tarvetta. Puheenvuoroista vastasivat mm. Päivi Raukko, Juha Peltosalmi ja Ritva Karinsalo. 1

2 Järjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa Juha Peltosalmi kertoi Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Järjestöbarometrin 2009 tuottaman tutkimustiedon pohjalta järjestöjen ja kuntien yhteistyöstä. Tutkimuksen pääviesti oli, että kuntien ja järjestöjen yhteistyö on monipuolista, mutta järjestöjen ääni kuuluu huonosti. Sosiaali- ja terveystoimen lisäksi liikuntatoimi oli järjestöjen tärkeä yhteistyötaho. Vain pienellä osalla (2 %) kunnista yhteistyö perustui erilliseen järjestöstrategiaan. Huolta herättivät mm. avustusten tulevaisuus ja yhdistysten toimintaan soveltuvien tilojen saaminen. Järjestöbarometrin mukaan sekä järjestötoimijoiden että kunnan sosiaalitoimien johtajien mielestä järjestöjä ei kuulla riittävästi. Järjestöt kokivatkin vaikuttamismahdollisuutensa huonoksi. Asia on huolestuttava, sillä se vaikuttaa olennaisesti järjestöjen tärkeään rooliin tiedonvälittäjänä ja sillanrakentajana kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä. Kaupungin kommenttipuheenvuoro Kaupungin puheenvuoron käytti ikäihmisten sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tilaajajohtaja Jukka Lindberg. Hämeenlinnan aktiivinen kansalaisyhteiskunnan kenttä sai puheenvuorossa kiitosta. Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä järjestöjen rooli tulee olemaan erittäin merkittävä yhteiskunnan peruspalveluiden lisäksi. Puheenvuorossaan tilaajajohtaja korosti järjestöjen tärkeää roolia edunvalvojana ja painetekijänä järjestöjen ja kunnan välisessä keskustelussa, neuvontatyöntekijänä, kansalaistoiminnan virittäjänä ja erityisesti terveyden edistäjänä sekä olemassa olevien toimintojen ja palvelujen innovoijana miten asiat voisi tehdä toisin ja paremmin. Monimutkaistuneet palvelutuotantoprosessit ovat heikentäneet järjestöjen toimimista palvelutuottajina. Yhteistyölle ja vuoropuhelulle on tarvetta tulevaisuudessa mm. toiminta-avustusten jakoprosessin kehittämisessä nykyistä toimivammaksi. Tilaajaorganisaatio on tavannut vuoden lopussa järjestöjen vaikuttamisryhmän kanssa ja yhteistyössä sovittiin ja yhteistyöstä on sovittu vuoropuhelun paikoista, jotka on sovitettu kaupungin vuosikelloon. Nyt ajankohtaista olisi kehittää vuoropuhelun yhdessä sovitut toimintatavat sekä yhteisesti sopia vaikuttajaryhmän monialaisesta edustavuudesta. Tilaajapuolen toimintaa ohjaavat kaupunginstrategia, hankintastrategia sekä lautakuntien päättämä palvelusuunnitelma. Ne ohjaavat ja linjaavat tulevaisuudessa entistä enemmän kaupungin lähtemistä mukaan eri hankkeisiin. Palveluohjauksen kehittämisessä on myös yhteistyö järjestöjen kanssa tärkeää. Yleisön kommenteissa - toivottiin järjestöjen toiminnan edistämiseksi järjestöstrategian muodostaminen Hämeenlinnaan Jukka Lindberg lupasi viedä asiaa eteenpäin ja näki asian toteuttamisen enemmänkin tiiviisti ranskalaisilla viivoilla kuin suurena pumaskana. Hän arveli järjestöstrategian sopivan osaksi joko palvelusuunnitelmaa tai kaupunginstrategiaa. 2

3 - koettiin järjestöfoorumi hyvänä keskustelun paikkana kaupungin ja järjestöjen välillä, koska yksittäisten järjestöjen kanssa keskustelu on aikaa vievää, sillä järjestöjen määrä on niin suuri ja toiminta monipuolista Järjestöistä ryhmien rakentaminen keskustelun jäntevöittämiseksi. Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Suomen Setlementtiliiton pääsihteeri Pentti Lemmetyinen jaotteli puheenvuorossaan kansalaisjärjestöjen yhteiskuntavastuun taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Niin globalisaatio kuin paikallisyhteisöjen muuttuminen haastavat yhteiskuntavastuun 2010-luvulla. Yhteisöllisyyden vaje on huomioitu niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Korjaavia toimenpiteitä kirjataan esim. hallitusohjelmiin ja niistä keskustellaan, mutta kansalaisten havainnot kertovat asioiden menevän toiseen, vastakkaiseen suuntaan, pois yhteisöllisyydestä. Yhteisöllisyyden mureneminen näyttäisi tapahtuvan ilman, että ihmiset sitä lopulta tahtoisivat. Yhteisöllisyyden kannalta tärkeää olisi mahdollistaa toimivien lähiyhteisöjen säilyminen, missä hyvä arki voisi näyttäytyä. Monet esimerkit yhteisöjen hajoamisesta liittyvät kuntaliitosten myötä tapahtuneisiin muutoksiin, kun esimerkiksi kyläkoulujen keittiöt ovat siirtyneet liikeyritysten hallintaan, eikä kyläyhdistyksille tai vastaaville enää anneta lupaa käyttää tiloja. Vastaavat muutokset tappavat ruohonjuuritason työtä, joka edistäisi yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat kansalaisuudessa tapahtuvat muutokset, kuten eriarvoistuminen, polarisaatio, työelämän vaativuus, asumisrakenteen muutos, maahanmuutto, globalisaatio tai pettymys puoluepolitiikkaan. On epävarmaa miten ihmisten kokema pettymys ja osattomuus lopulta purkautuvat. Positiivista on kuitenkin, että monet näyttäisivät olevan valmiita olemaan mukana toivotussa muutoksessa, kunhan vain tietäisivät miten. Järjestöjen toiminnassa olisi tärkeää omaan perustehtävään sitoutuminen ja yhteistyön lisääminen muiden toimijoiden kanssa. Välineet järjestöjen toiminnan vaikuttavuuden esille tuomiseksi ovat olemassa ne tulisikin saada paremmin käyttöön. Järjestöjen haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Ensi- ja turvakotien liiton toiminnanjohtaja Ritva Karinsalo kertoi puheenvuorossaan, että yhdistyksen palvelutoiminta on muodostunut historian kautta osaksi yhdistyksen toimintaa. Erityisyytenä yhdistysmuotoisessa palvelutoiminnassa on kuitenkin vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan kautta osallisuuden mahdollistaminen asiakkaille. Asiakkaat vastuutetaan toimijoiksi omassa elämässään. Erityisryhmien (esim. päihdeäidit ensi- ja turvakotien toiminnassa) osallisuuden kasvuprosessi on pidempi kuin ennen. Kansalaisjärjestötoiminta antaa mahdollisuuden avunsaamisen ja palvelun käyttäjänä olemisen jälkeen osallistua myös toimijana yhdistyksen toimintaan esim. vertaisohjaajana tai luottamushenkilönä, mikä on erittäin tärkeää aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista. 3

4 Yhdistysrivistöjen täytyy kansalaisyhteiskuntana uskaltaa tehdä esiinmarsseja yhdistysten kohderyhmien puolesta ja osoittaa, että on aidosti heidän puolellaan ajamassa heidän etujaan sekä puhua asioista oikeilla nimillä. Yhdistysten tärkeä rooli on tuoda esille ihmisten kokemuksia. Kahvitauolla järjestöt esittelivät toimintaa tietotorilla Wetterin aulassa. Näkökulmia järjestökentältä: arki, tulevaisuus ja yhdessä parempaan? video Videokoosteessa seitsemän yhdistyksen edustajat pohtivat omien kohderyhmiensä arkea, tulevaisuutta ja arjen parantumisen mahdollisuuksia. Yleisön kommentit Yleisö kommentoi ja kyseli. Päivi Veikkola, valtuutettu: Ennaltaehkäisyn käsitettä tulisi avata, mitä sillä tarkoitetaan. Järjestöt voisivat viedä yhdessä eteenpäin yhteistä asiaansa. Jaana Mäkelä: Huoli siitä, miten turhautuminen ja pettymys tulevat purkautumaan. Kauniaisissa kaupungin edustaja ilmaisi kyseenalaisen arvostuksensa järjestöjen edustajalle yhteistyöneuvotteluissa sanoin: Valtaa ei anneta, se otetaan. Timo Oinas, Kanta-Hämeen Sydänpiiri: Jos järjestöt olisivat fyysisesti saman katon alla, yhteistyötä syntyisi luonnollisesti ja julkisen sektorin olisi helppo tulla mukaan. Virpi Ahonen, Hämeenlinnan Seudun Mielenterveysseura: Kysymys Lemmetyiselle, miten hän näkee tuotteistamisen? 4

5 Pentti Lemmetyinen, Suomen Setlementtiliitto: Tuotteistaminen on kaksipiippuinen juttu. Järjestöt tuottavat hyviä palveluita, mutta ne pitäisi osata tuotteistaa oikein. Tuotteistaminen ei vie arvoa tai etiikkaa yhdistyksen palveluilta, koska niihin sisältyy kuitenkin yhdistyksen tai liikkeen arvopohja. Kaikkea ei kuitenkaan voi tuotteistaa, kuten osallisuutta. Risto Närhi, Sininauhaliitto: Haasteena on, etteivät luottamuselimet ja kaupungin johto tunne järjestöjen palveluita tai järjestöjen humaaneja lähtökohtia. Kuntapuolen lähtökohdat ovat talous, tulokset ja tuottavuus. Miten järjestöjen palvelut tulevat esille kaupunkien moniportaisessa päätöksenteossa? Järjestöjen yhteenliittymää, allianssia, tarvitaan järjestöjen tuotteistamisen edistämiseksi. Terttu Mertanen, Hämeenlinnan Veteraaniopettajat, ikäihmisten lautakunta: Liikuntatoiminnan edistäminen/tehostaminen oli mainittuna kaupungin avustuskriteereissä vuoden alussa. Yhdistystoimintaan soveltuvien liikuntatilojen saaminen tukisi suunnitelmien toteuttamista ja ikäihmisten kotona asumista. Matti Larinaho, CP-yhdistyksen puheenjohtaja: Liikunta on ilmaista terveyden edistämistä, mutta se vaatisi lisää tiloja onnistuakseen. Eila Koskinen, Hämeenlinnan Eläkeläiset ry: Hämeenkaaressa on saatavilla yksi ilmainen vuoro kaikille eläkeläisjärjestöille. Voisiko sama päteä myös potilas- ja vammaisjärjestöille? Elina Koskelainen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeenlinnan yhdistys: Missä on mahdollista keskustella esim. neuvolapalveluiden tuottamisesta, ennaltaehkäisystä ja vertaistukitoiminnasta? Miten asioita voisi viedä eteenpäin äkkinäisten ja keskustelemattomien lakkautusten sijaan? Teija Arvidsson, valtuutettu: Valtuustossa keskitytään usein liikaa talouteen. Toivomuksena saada Lemmetyisen esitys valtuustolle. Toiveena on myös saada yhdistyksiltä palautetta palvelu- ja hankintastrategiaan, joka hyväksytään kesäkuussa. Tauno Vehma, Hämeenlinnan Seudun Kuulonhuolto ry, johon päättäjät oli kutsuttu tilaisuuteen, jossa paikalla kuuntelun asiantuntijoita, mutta valitettavasti ketään ei tullut paikalle. Ritva-Liisa Aho, Kanta-Hämeen Osteoporoosiyhdistys ry: Kertoi hyvästä kokemuksesta Forssassa, jossa heidän yleisöluentoaan varten oli saatu kaupungin valtuustosali ilmaiseksi käyttöön, kaupunginjohtaja avasi tilaisuuden ja kaupunki tarjosi kahvit. Kaupungin strategiassa oli kirjattuna, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa. Kaupunginjohtajan näkemys oli, että tiedottamistyö on tärkeää ennaltaehkäisyä, jolla säästetään euroja tehokkaimmin. Tilaisuuden päätös ja jatko 5

6 Järjestöfoorumin osallistujilta pyydetään palautetta sähköisellä kyselyllä, jonka pohjalta suunnitellaan seuraavaa järjestöfoorumia. Kaupungin kanssa järjestötapaamisia on hahmoteltu vuosikellon mukaisesti seuraavasti: järjestöfoorumi keväällä, tilaajapuolen kanssa keskustelu ostopalvelusopimuksista syksyllä sekä kehittämishakkeiden tapaaminen kehittämisyksikön kanssa loppuvuodesta. Vaikuttamisryhmän kokoonpano ja sen edustavuus on puhuttanut ja noussut esille foorumin puheenvuoroissa. Vaikuttamisryhmän toiminta on käynnistynyt Hämeenlinnan setlementin järjestöyhteistyön kehittämishankkeen (Osuma-projekti) aikana ja vaikuttamisryhmä on saanut silloin alkunsa. Vaikuttamisryhmän tulevaisuutta ja toimintaa pitäisi suunnitella yhdessä järjestöjen kanssa, jotta se voisi toimia koko järjestökentän äänitorvena. Foorumista kirjoitetaan yhteenveto ja se välitetään kaikille osallistujille luentomateriaalien kera. Yhteenvedon kirjoittivat Heli Laurikainen ja Annemari Päivärinta, Hämeenlinnan setlementti ry 6