Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Transkriptio

1 Uutta ARTTU-ohjelmasta ARTTU-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 7/17 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Näkemyksiä ja kokemuksia kokeiluista ja kokeilukulttuurista Arto Koski, Terttu Pakarinen ja Marianne Pekola-Sjöblom (toim.), Kuntaliitto RAPORTIN SISÄLTÖ Taustaa Yleinen kokeiluilmapiiri Kokeilujen tilanne vuonna 16 Mielipiteitä kokeilutoimintaan liittyvistä väittämistä Kokeilujen onnistumiseen vaikuttavat tekijät Kokeilujen tärkeimmät toimijat Kokeilukulttuurin tunnuspiirteitä Kokeilujen organisointi Liperin esimerkki Tampereen esimerkki KESKEISIÄ HAVAINTOJA: Kokeiluihin suhtaudutaan kyselyyn vastanneissa kunnissa yleensä myönteisesti. Kokeilut ovat yleistymässä. Kokeiluja oli jo keväällä 16 tehty tai niitä oli käynnissä useimmissa kyselyyn vastanneissa kunnissa. Kokeilut nähdään hyödyllisinä oppimisprosesseina ja hyvinä tapoina eri vaihtoehtojen testaamiseksi. Kokeilujen nähdään vaativan kannustavaa ilmapiiriä. Kokeiluja ei yleensä koeta kalliiksi tai vaikeiksi toteuttaa. Johdon kannustus, johtavien viranhaltijoiden sitoutuminen, toimintavapaus, sekä organisaation uudistumishalu nähdään tärkeimpinä kokeilujen onnistumiseen vaikuttavina tekijöinä. Tärkeimpinä toimijoina ja yhteistyökumppaneina kokeilutoiminnassa pidetään oman kunnan eri toimijoita, ensisijaisesti kunnan ylintä johtoa, työntekijöitä, luottamushenkilöitä sekä palveluja käyttäviä asiakkaita. Kokeilukulttuuriin tunnuspiirteinä korostuvat muun muassa avoin, luottava, kehitysmyönteinen, kannustava ja luova ilmapiiri. Pientä työmäärää vaativia kokeiluja kannatetaan organisoitavaksi yhtäältä osaksi henkilöstön perustyötä ilman johtotason päätöksentekoa sekä toisaalta projekteina tai hankkeina, jotka vaativat johtotason päätöksentekoa. Kyselyyn vastanneiden ARTTU-tutkimuskuntien näkemykset ja kokemukset kokeilutoiminnasta vastaavat pitkälti muiden kyselyyn vastanneiden kuntien näkemyksiä ja kokemuksia. Muun muassa Tampereelta ja Liperistä löytyy mielenkiintoisia erityyppisiä esimerkkejä kokeiluista. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 1, 5 Helsinki Vastuutaho: Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikkö Yhteystiedot: arttu@kuntaliitto.fi ISSN -96 (pdf) Helsinki 17

2 Uutta ARTTU-ohjelmasta 7/17 Näkemyksiä ja kokemuksia kokeiluista ja kokeilukulttuurista Taustaa Tulevaisuuden kuntaa rakennetaan kokeillen erittäin muuttuvassa ja kompleksisessa toimintaympäristössä. Sen vuoksi on tärkeää saada tietoa kokeilujen käytöstä kuntien toiminnan uudistamisessa. Uudistamisen keinoja ei kyetä välttämättä löytämään pelkästään kyselyn tuloksista johtamalla. Tarvitaan myös käytännön kokeiluja ja niiden yhteiskehittämistä. Puhuttaessa kokeilukulttuurista tulee samanaikaisesti kehittää myös arviointikulttuuria. Kokeilut eivät saa jäädä irrallisiksi hankkeiksi ilman arviointia ja tulevaisuuteen luotaavia johtopäätöksiä. Tässä raportissa tarkastellaan ARTTU-tutkimusohjelmaan osallistuvien kuntien ja kokeilukyselyyn vastanneiden muiden kuntatoimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia kokeilutoiminnasta ja kokeilukulttuurista. Raportti on tehty yhteistyössä ARTTU-tutkimusohjelman ja Kuntaliiton uskalla kokeilla -ohjelman kanssa. Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman tavoitteena on tehdä näkyväksi kuntien ja alueiden kokeilukulttuuria, edistää kuntalähtöisiä kokeiluja sekä verkottumista ja vertaiskehittämistä. Uskalla kokeilla -ohjelmassa toteutettiin keväällä 16 kaikille kunnille suunnattu kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kuntaorganisaatioiden näkemyksiä ja kokemuksia kokeilutoiminnasta ja kokeilukulttuurista. Sen avulla saatiin lähtökohtatietoa ohjelman toiminnan suuntaamiseksi. Syksyllä 16 kyselyaineistoa täydennettiin ARTTU-kunnille kohdistetulla jatkokyselyllä. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että puolen vuoden aika jatkokyselyyn saattoi vaikuttaa jonkin verran kyselyn tuloksiin, koska yleinen kiinnostus kokeilukulttuuria kohtaan lisääntyi tuona aikana muun muassa tiedotusvälineiden ansiosta. Tämä raportin perusaineistona käytetty kokeilutoimintaa ja kokeilukulttuuria kunnissa kartoittava kysely kohdennettiin kuntien ja kuntayhtymien johtajille ja kehityspäälliköille sekä maakuntajohtajille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 11 henkilöä. ARTTU- tutkimusohjelman kunnasta saatiin vastausta kaikkiaan 1 eri kunnasta. ARTTU-kuntien vastausprosentiksi muodostui siten 5,5. Kyselyn voidaan katsoa antavan hyödyllisiä suuntaaantavia tuloksia kuntien kokeilutoiminnasta. Yleinen kokeiluilmapiiri Kyselyyn vastanneissa ARTTU-tutkimuskunnissa vallitsee kokeilumyönteinen ilmapiiri, sillä vastaajista yli prosenttia kokee oman kunnan ilmapiirin kokeilumyönteiseksi (kuvio 1). Missään kyselyyn vastanneessa ARTTU-kunnassa ilmapiiriä ei arvioitu kielteiseksi. Kyselyyn vastanneissa muissa kuin ARTTU-kunnissa kokeiluilmapiiri arvioitiin pääsääntöisesti joko myönteiseksi tai neutraaliksi. Vajaa kymmenes vastaajista arvioi ilmapiirin kielteiseksi. Positiivista suhtautumista kuntien kokeilutoimintaan edistänee osaltaan se, että kokeilutoimintaa pidetään monessa kunnassa jo osana tavanomaista toimintaa. Tämä käy ilmi kyselyn avovastauksista: Kokeileminen on arkipäivää ja kuuluu osana työyhteisön/ organisaation toimintaan. Kuunnellaan uusia ideoita ja laitetaan ne käytäntöön kokeiluksi ilman suurempaa haloota asiasta. Innostuneisuus on tärkeää samoin johdon kannustus. Parhaat kokeilut syntyvät arkipäivän toimissa ja kokeilu innostavassa ilmapiirissä. Kokeilujen tilanne vuonna 16 Jos kunnassa on ollut myönteinen ilmapiiri kokeiluja kohtaan, niin silloin lähtökohdat kokeilutoiminnalle ovat olleet hyvät. ARTTU-kunnat (N=) Muut kunnat (N=7) 5 % 1 % % % % 5 % 6 % 7 % % 9 % 1 % myönteinen ei kielteinen, ei myönteinen kielteinen 9 17 Lähes joka toisessa kyselyyn vastanneessa kunnassa oli kyselyhetkellä jo tehty kokeiluja ja runsaassa kolmasosassa oltiin kokeilutoimiin ryhtymässä lähiaikoina (kuvio ). Kyselyyn vastanneissa ARTTU-tutkimuskunnissa kokeilut olivat vuonna 16 yleisempiä kuin muissa kyselyyn vastanneissa kunnissa. Kuvio 1. Arviot kunnan yleisestä kokeiluilmapiiristä vuonna 16. Vastausten %-jakaumat ARTTU-kunnissa ja muissa kunnissa. (N=/7)

3 Uutta ARTTU-ohjelmasta 7/17 Näkemyksiä ja kokemuksia kokeiluista ja kokeilukulttuurista Kokeilukyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan seuraavia kokeilutoimintaan liittyviä yleisiä väittämiä: kokeiluja on parhaillaan käynnissä tai jo tehty olemme aikeissa ryhtyä kokeilutoimiin emme aio kokeilla lähiaikoina emme tarvitse kokeiluja ARTTU-kunnat (N=1) Muut kunnat (N=7) Kuvio. Arviot kokeilutilanteesta omassa kunnassa kyselyhetkellä vuonna 16. Vastausten %-jakaumat ARTTU-kunnissa ja muissa kyselyyn vastanneissa kunnissa. - Kokeilut vaativat kannustavaa ilmapiiriä - Kokeiluilla voidaan testata erilaisia vaihtoehtoja - Kokeilut ovat hyödyllisiä oppimisprosesseja - Kokeiluissa otetaan tärkeät toimijat mukaan - Kokeilujen lopputulos on epävarma - Kokeilut vaativat lisäresursseja - Kokeilut ovat kalliita toteuttaa - Kokeilut ovat vaikeita toteuttaa Kyselyyn vastanneet olivat lähes yksimielisiä siitä, että kokeilut vaativat kunnissa kannustavaa ilmapiiriä (kuvio ). Hyvin yksimielisiä oltiin myös siitä, että kokeiluilla voidaan testata eri vaihtoehtoja, kokeilut ovat hyödyllisiä oppimisprosesseja ja että kokeiluissa otetaan tärkeät toimijat mukaan. Lisäksi selvä enemmistö oli samaa mieltä siitä, että kokeilujen lopputulos on epävarma. Kokeilujen lisäresurssien tarve näyttää sen sijaan jakavan jonkin verran vastaajien mielipiteitä. Lähes puolet ARTTU-kuntien vastaajista oli sitä mieltä, että kokeilut eivät ole kalliita tai vaikeita toteuttaa. Kokeilut vaativat kannustavaa ilmapiiriä Kokeiluilla voidaan testata eri vaihtoehtoja Kokeilut ovat hyödyllisiä oppimisprosesseja Kokeiluissa otetaan tärkeät toimijat mukaan Kokeilujen lopputulos on epävarma Kokeilut vaativat lisäresursseja Kokeilut ovat kalliita toteuttaa 6 Kokeilut ovat vaikeita toteuttaa 6 % 1 % % % % 5 % 6 % 7 % % 9 % 1 % samaa mieltä ei eri, ei samaa eri mieltä Kuvio. ARTTU-kuntien näkemyksiä kokeilutoimintaa koskevista yleisistä väittämistä vuonna 16. Vastausten %-jakaumat. (N=)

4 Uutta ARTTU-ohjelmasta 7/17 Näkemyksiä ja kokemuksia kokeiluista ja kokeilukulttuurista ARTTU-tutkimuskuntien ja muiden kuntien vastausten vertailusta käy ilmi, että useimpiin väittämiin suhtaudutaan samankaltaisesti (kuvio ja kuvio ). Poikkeamia on lähinnä kokeilujen toteutuksen kalleutta ja vaikeutta koskevissa väittämissä. Kokeilut vaativat kannustavaa ilmapiiriä 9 Kokeiluilla voidaan testata eri vaihtoehtoja 9 Kokeilut ovat hyödyllisiä oppimisprosesseja 6 1 Kokeiluissa otetaan tärkeät toimijat mukaan Kokeilujen lopputulos on epävarma 6 9 Kokeilut vaativat lisäresursseja 1 5 Kokeilut ovat kalliita toteuttaa 15 7 Kokeilut ovat vaikeita toteuttaa 6 9 % 1 % % % % 5 % 6 % 7 % % 9 % 1 % samaa mieltä ei eri, ei samaa eri mieltä Kuvio. Muiden kuin ARTTU-kuntien näkemyksiä kokeilutoimintaa koskevista väittämistä vuonna 16. Vastausten %-jakaumat. (N=) Kokeilujen onnistumiseen vaikuttavat tekijät Kokeilukyselyn avulla haluttiin kartoittaa myös sitä missä määrin erilaiset tekijät vaikuttavat kokeilujen onnistumiseen. Kyselyssä pyydettiin vastaajia ottamaan kantaa kaikkiaan 15 tekijään asteikolla 1-5 (1=ei vaikuta lainkaan ja 5=vaikuttaa erittäin paljon). Kuten kuviosta 5 käy ilmi, johdon kannustaminen, johtavien viranhaltijoiden sitoutuminen, toimintavapaus, organisaation kyky sietää epävarmuutta sekä organisaation uudistumishalu nähtiin kaikkien kyselyyn vastanneiden ARTTU-kuntien keskuudessa vaikuttavan melko tai erittäin paljon kokeilujen onnistumiseen. Lähes kaikki vastanneet painottivat myös henkilöstön innostuneisuutta. Noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta koki, että myös organisaation riskinottokyky, henkilöstön kokeiluosaaminen ja riskien ottaminen ovat kokeilujen onnistumiseen keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Enemmistö vastaajista arvioi myös riittävien aikaresurssien, poliittisen johdon sitoutumisen sekä projekti- ja kehitystoiminnan osaamisen vaikuttavan paljon kokeilujen onnistumiseen. Puolet vastanneista korosti riittävien kannustimien merkitystä. Vain noin joka kolmas vastannut koki organisaation rakenteilla ja taloudellisilla resursseilla olevan merkitystä kokeilujen onnistumiseen. Taloudellisten resurssien merkitys jakoi selkeimmin vastaajien mielipiteet (kuvio 5). Kyselyyn vastanneiden muiden kuntien edustajien arvioissa kolme tärkeimmäksi kokeilutoiminnan onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ovat samoja kuin ARTTU-kuntien vastaajien arvioissa, toisin sanoen organisaation halu uudistua, johtavien viranhaltijoiden sitoutuminen ja johdon kannustaminen (kuvio 6).

5 Uutta ARTTU-ohjelmasta 7/17 Näkemyksiä ja kokemuksia kokeiluista ja kokeilukulttuurista Johdon kannustaminen Johtavien viranhaltijoiden sitoutuminen Toimintavapaus, "lupa kokeilla" Organisaation kyky sietää epävarmuutta Organisaation halu uudistua Henkilöstön innostuneisuus Organisaation riskinottokyky Henkilöstön kokeiluosaaminen Riskien ottaminen Projekti- ja kehitystoiminnan osaaminen Poliittisen johdon sitoutuminen Riittävät aikaresurssit Riittävät kannustimet Organisaation rakenteet Taloudelliset resurssit melko tai erittäin paljon ei paljon, ei vähän ei lainkaan tai vain vähän Kuvio 5. ARTTU-kuntien arvioita erilaisten tekijöiden vaikutuksesta kokeilutoiminnan onnistumiseen vuonna 16. Vastausten %-jakaumat. (N=) Organisaation halu uudistua 99 1 Johtavien viranhaltijoiden sitoutuminen 9 1 Johdon kannustaminen 95 1 Toimintavapaus, "lupa kokeilla" 9 Henkilöstön innostuneisuus Organisaation kyky sietää epävarmuutta 91 7 Poliittisen johdon sitoutuminen 6 1 Henkilöstön kokeiluosaaminen 5 Organisaation riskinottokyky 1 Riittävät aikaresurssit Projekti- ja kehitystoiminnan osaaminen 7 6 Riskien ottaminen Riittävät kannustimet 9 1 Taloudelliset resurssit 7 11 Organisaation rakenteet melko tai erittäin paljon ei paljon, ei vähän ei lainkaan tai vain vähän Kuvio 6. Muiden kuin ARTTU-kuntien arvioita erilaisten tekijöiden vaikutuksesta kokeilutoiminnan onnistumiseen vuonna 16. Vastausten %-jakaumat. (N=7) 5

6 Uutta ARTTU-ohjelmasta 7/17 Näkemyksiä ja kokemuksia kokeiluista ja kokeilukulttuurista Muiden kuntien vastaajat arvioivat ARTTU-kuntien vastaajien tapaan organisaation rakenteet ja taloudelliset tekijät vähiten kokeilutoimintaan vaikuttaviksi tekijöiksi. Molempien edellä mainittujen tekijöiden merkittävyys korostuu kuitenkin muissa kunnissa kuitenkin hieman ARTTU-kuntia suuremmassa määrin ja erityisesti taloudellisten resurssien kohdalla. Taloudellisten resurssien lisäksi riittävät aikaresurssit ja poliittisen johdon sitoutuminen korostuvat muiden kuntien vastauksissa suhteellisesti ottaen hieman enemmän kuin ARTTU-kuntien vastauksissa, riskien ottaminen toisaalta hieman vähemmän. Kyselyyn vastanneiden muiden kuntien edustajien arvioissa kolme tärkeimmäksi kokeilutoiminnan onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ovat samoja kuin ARTTU-kuntien vastaajien arvioissa, toisin sanoen organisaation halu uudistua, johtavien viranhaltijoiden sitoutuminen ja johdon kannustaminen (kuvio 6). Muiden kuntien vastaajat arvioivat ARTTU-kuntien vastaajien tapaan organisaation rakenteet ja taloudelliset tekijät vähiten kokeilutoimintaan vaikuttaviksi tekijöiksi. Molempien edellä mainittujen tekijöiden merkittävyys korostuu kuitenkin muissa kunnissa kuitenkin hieman ARTTU-kuntia suuremmassa määrin ja erityisesti taloudellisten resurssien kohdalla. Taloudellisten resurssien lisäksi riittävät aikaresurssit ja poliittisen johdon sitoutuminen korostuvat muiden kuntien vastauksissa suhteellisesti ottaen hieman enemmän kuin ARTTU-kuntien vastauksissa, riskien ottaminen toisaalta hieman vähemmän. Kokeilujen tärkeimmät toimijat Kokeilukyselyyn sisältyi kysymys eri toimijoiden tärkeydestä kokeilutoiminnassa (kuvio 7). Vastaajia pyydettiin valitsemaan kaikkiaan 1 toimijan luettelosta viisi tärkeintä toimijaa. Toimijalistalla oli niin oman kunnan toimijoita kuin myös kunnan erilaisia sidosryhmiä sekä muita tahoja aina yliopistoista valtion keskushallintoon sekä pohjoismaisiin ja muihin kansainvälisiin kumppaneihin. Kuten kuviosta 7 käy ilmi, oman kunnan eri toimijoita pidettiin tärkeimpinä kokeilutoiminnan yhteistyökumppaneina. Eniten mainintoja tärkeimmiksi toimijoiksi sai oman kunnan ylin johto, kunnan työntekijät ja palveluja käyttävät asiakkaat. Vähintään noin kahdeksan kymmenestä vastaajasta sekä ARTTU-kunnissa että muissa kyselyyn vastanneissa kunnissa valitsivat kyseiset toimijat viiden tärkeimmän toimijan joukkoon. Lisäksi yli puolet kyselyyn vastanneista valitsi oman kunnan luottamushenkilöt kokeilutoiminnan kannalta tärkeimpiin toimijoihin. oman kunnan ylin johto oman kunnan työntekijät palveluja käyttävät asiakkaat oman kunnan luottamushenkilöt yritykset kuntalaiset rahoittajat (esim. Tekes, Sitra) yliopistot ammattikorkeakoulut järjestöt muut kunnat ja kuntayhtymät valtion aluehallinto muut kansainväliset kumppanit pohjoismaiset kumppanit seurakunnat muut tutkimuslaitokset valtion keskushallinto ARTTU -kunnat (N=) Muut kunnat (N=7) Kuvio 7. Näkemyksiä kokeilutoiminnan kannalta tärkeimmistä toimijoista vuonna 16. Prosenttiosuudet ARTTU-kuntien ja muiden kuntien vastanneista, jotka nostaneet kyselyn sisältämät toimijatahot viiden tärkeimmän toimijan joukkoon. 6

7 Uutta ARTTU-ohjelmasta 7/17 Näkemyksiä ja kokemuksia kokeiluista ja kokeilukulttuurista Yritykset nousivat viidenneksi tyypillisimmäksi tärkeimpien toimijoiden joukkoon lukeutuvaksi tahoksi ARTTU-kuntien vastaajien keskuudessa, muiden kuntien vastausten perusteella puolestaan kuntalaiset. Vähintään joka neljäs vastaaja valitsi kokeilujen rahoittajat (esimerkkeinä Sitra ja Tekes) tärkeimpien toimijoiden joukkoon, ARTTU-kuntien vastaajista neljännes mainitsi myös yliopistot. Jotkut vastaajat olivat nostaneet ammattikorkeakoulut, järjestöt, muut kunnat ja kuntayhtymät sekä valtion aluehallinnon kokeilutoiminnan kannalta tärkeimpiin tahoihin. Myös esimerkiksi valtion keskushallinto sai joitakin hajaääniä. Tärkeimpien toimijoiden joukkoon eivät mahtuneet lainkaan seurakunnat, pohjoismaiset ja muut kansainväliset kumppanit. Kokeilukulttuurin tunnuspiirteitä Vastauksissa toistuivat samat teemat eli ilmapiiri, asenne, toimintatavat, vuorovaikutus ja johtaminen. Kokeilukulttuuria kuvaava ilmapiiri oli vastaajien mielestä avoin, luottava, kehitysmyönteinen, kannustava ja luova (kuvio ). Kokeilukulttuurissa toimivien asenne on yleensä rohkea, aktiivinen, salliva, epävarmuutta sietävä, ennakkoluuloton, innovatiivinen ja innostunut. Uudistumishalu ja -valmius ja ylipäänsä halu kehittää toimintaa kuuluivat kokeilukulttuurin tunnuspiirteisiin. Rohkeus rikkoa rajoja, oppimishalu, joustavat ja tavoitteelliset toimintatavat kuvaavat hyvin kokeilukulttuuria kyselyyn vastanneiden mielestä. Poikkihallinnollisuus, ruohonjuuritason mukaan ottaminen, osallistaminen ja osallistuminen sekä ylipäänsä vuorovaikutteinen ilmapiiri sisältyivät niin ikään kokeilukulttuurin tunnuspiirteisiin. Kokeilukulttuurin johtamista kuvattiin vastauksissa kannustavaksi, sallivaksi ja mahdollistavaksi. Kokeilukysely sisälsi kysymyksen Mistä kokeilukulttuurin mielestänne tunnistaa?, johon vastaajat saivat ilmaista näkemyksiään omin sanoin. Kyselyyn vastanneiden kunnanjohtajien ja kuntien kehitysjohtajien näkemykset kokeilukulttuurista olivat melko yhteneväisiä. Kuvio. Näkemyksiä kokeilukulttuurin tunnuspiirteistä vuonna 16. Kyselyyn vastanneiden vastauksia sanapilven muodossa. Kokeilujen organisointi Kokeilukysely sisälsi organisointia koskevan kysymyksen, jonka avulla haluttiin kartoittaa vastaajien näkemyksiä siitä, miten kokeilut kannattaa organisoida. Vastaajilla oli mahdollisuus valita esitetyistä viidestä vaihtoehdosta tarvittaessa useammankin kuin yhden vastausvaihtoehdon. Kuten kuvio 9 osoittaa, selvästi yleisimmin nähdään, että pientä työmäärää vaativat kokeilut kannattaa organisoida osaksi henkilöstön perustyötä ilman johtotason päätöksentekoa sekä toisaalta projekteina tai hankkeina, jotka vaativat johtotason päätöksentekoa. ARTTU-tutkimuskuntien vastaajista tätä mieltä on kolme neljästä ja muidenkin kuntien vastaajista kaksi kolmesta vastaajasta. 7

8 Uutta ARTTU-ohjelmasta 7/17 Näkemyksiä ja kokemuksia kokeiluista ja kokeilukulttuurista Pientä työmäärää vaativat kokeilut osaksi henkilöstön perustyötä ilman johtotason päätöksentekoa 75 7 Merkittävää työpanosta vaativat kokeilut osaksi henkilöstön perustyötä ilman johtotason päätöksentekoa 17 Projekteina/hankkeina, jotka vaativat johtotason päätöksentekoa Laajoina kehitysohjelmina 11 1 Emme ole ajatelleet asiaa ARTTU-kunnat (N=) Muut kunnat (N=65) Kuvio 9. Vastaajien näkemyksiä siitä miten kokeilut kannattaa organisoida. ARTTU-kuntien ja muiden kuntien vastausten %-jakaumat vuonna 16. Liperin esimerkki: Tuntiperusteinen päivähoitomaksujärjestelmä Sirkka Korhonen, Varhaiskasvatuksen johtaja Liperi on noin 1 asukkaan muuttovoittokunta. Kuntaan muuttaa lapsiperheitä, joten varhaiskasvatuksen tarve on viimeisten vuosien aikana kasvanut. Kasvu on vaatinut investointeja päiväkoteihin, mutta samalla olemme lähteneet rohkeasti miettimään uusia rakenteellisia ja toiminnallisia vaihtoehtoja palveluille. Isoimpana rakenteellisena muutoksena varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön elokuussa 1 tuntiperusteinen maksujärjestelmä. Sitä sovellettiin ensin perhepäivähoidossa ja vuorohoidossa ja seuraavana vuonna koko toimialueella. Kokemukset ovat lasten, vanhempien ja kunnan näkökulmasta olleet alusta lähtien niin positiivisia, että järjestelmä laajennettiin nopeasti koko toimialueelle. Eniten uudesta järjestelmästä ovat hyötyneet lapset. Vanhemmat ovat kokeneet nykyiset maksut oikeudenmukaisemmaksi kuin mitä aikaisemmat. Julkisuudessa on käyty keskustelua tuntiperusteisen järjestelmän uhkakuvista mutta ne eivät ole kunnassamme toteutuneet. Olemme vuosien ajan kehittäneet maksuportaikkoa yhdessä perheiden kanssa heidän tarpeitaan vastaavaksi. Tällä hetkellä järjestelmässä on kolmetoista porrasta: pienin tuntimäärä on 7 ja suurin 1 tuntia kuukaudessa. Maksuportaiden väli on kymmenen tuntia. Tuntiperusteisen maksujärjestelmän vaikutukset eri hoitomuodoissa ovat erilaiset. Vuorohoidossa järjestelmä on aivan ehdoton, sillä vanhempien osa-aikatyö sekä vuorotyö edellyttävät järjestelmältä mahdollisuutta mukautua eripituisiin hoitopäiviin sekä vaihtelevaan määrään hoitopäiviä kuukaudessa. Vuorohoidossa lasten läsnäolo on lyhentynyt kaikista eniten, noin -5 %. Perhepäivähoidossa monella hoitajalla tunnin viikkotyöaika riittää kattamaan lasten hoitoajat. Tasoittumisvapaita tai ylitöitä ei enää juurikaan synny. Olemme voineet lopettaa kolme varahoitoyksikköä eikä lasten tarvitse enää kulkea varahoidossa. Päiväkotien päiväryhmissä lapsia aletaan hakea kotiin klo 1 jälkeen. Vanhemmat ovat voineet sovitella työaikoja siten, että lapsen hoitopäivää on voitu lyhentää. Hoitopäivää on pääsääntöisesti lyhennetty iltapäivästä. Iltapäivät päiväkodeissa ovat rauhoittuneet. Hoitajien työajat ja lasten hoitoajat alkavat olla samanpituisia. Julkisuudessa on puhuttu saluunan ovi -ilmiöstä, jossa lapsia tuodaan ja haetaan, miten sattuu tai tuodaan vain syömään ja nukkumaan. Tällaista ilmiötä meillä ei ole ollut. Varhaiskasvatuksen tavoitteet lasten osalta toteutuvat, eikä maksujärjestelmällä ole ollut laatua heikentävää vaikutusta, päinvastoin. Järjestelmän pitää perustua ennalta varattuihin tunteihin, ei todellisiin käytettyihin tunteihin. Ennakkovarauksen kautta voim-

9 Uutta ARTTU-ohjelmasta 7/17 Näkemyksiä ja kokemuksia kokeiluista ja kokeilukulttuurista me turvata oikean määrän henkilökuntaa ja tiedämme ketkä lapsista ovat mihinkin aikaan paikalla. Tällöin toiminnan suunnittelu ja pedagogiikka ovat lasten tarpeita vastaavia. Järjestelmän käyttöönotto edellyttää pedagogiikan muuttamista. Toiminta perustuu pienryhmätoimintaan ja tavoitteellista varhaiskasvatusta on oltava saatavilla koko päivän ajan, ei vain muutamana aamupäivän tuntina. Tuntiperusteinen järjestelmä edellyttää sähköisten järjestelmien kehittämistä. Kunnassamme on käytössä lasten hoitoaikojen sähköinen kirjausjärjestelmä ja hoitoaikojen ilmoittaminen. Tietotekniikkaa tulee hyödyntää, jotta järjestelmä olisi mahdollisimman yksikertainen ja käyttäjäystävällinen eli vanhemmille vaivaton varata ja seurata lapsen hoitoaikoja. Kunnassamme on hyviä kokemuksia tuntiperusteisesta maksujärjestelmästä. Olemme saaneet hyvää palautetta vanhemmilta ja henkilökunnalta. Tärkeimpänä tuloksena on lasten hyvinvoinnin lisääntyminen lyhentyneiden hoitopäivien sekä perheiden yhteisen ajan lisääntymisen seurauksena. Perheet miettivät ja varaavat hoitoajat hyvin tarkasti, mikä on helpottanut työntekijöiden työvuorosuunnittelua sekä vähentänyt paikkojen tyhjäkäyttöä. Kunnalle järjestelmä on tuottanut taloudellista hyötyä vapautuneina hoitopaikkoina. Tampereen esimerkki: Alueellinen kokeilutoiminta Toni Kirmula, kehittämispäälllikö Tesoma esimerkkinä Tampereen kaupunki on valinnut Tesoman aluekeskuksen palveluiden ja kaupunkisuunnittelun keskeiseksi kehitysalustaksi, jossa toteutetaan erilaisia alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta sekä eri toimijoiden vuoropuhelua ja osallisuutta vahvistavia innovatiivisia kokeiluja. Kaupunki on kutsunut alueen kehittämisestä kiinnostuneet oppilaitokset, yritykset, yhdistykset ja kansalaiset uudistamaan aluetta asetettujen periaatteiden ja teemojen mukaisesti. Useissa alueen kehittämiseen liittyvissä kokeiluissa on hyödynnetty avoimen innovoinnin ja joukkoistamisen periaatteita aina ideoiden luomisesta ja toteutuksesta rahoitukseen. Kaupunki on kokeillut alueella muun muassa osallistuvaa budjetointia, erilaisia idea- ja suunnittelukilpailuja, eri toimijoiden törmäyttämistä, pitchaustilaisuuksia, palvelumuotoilua ja asukasraateja sekä totuttua avoimempia menettelytapoja. Alueen hyvinvointipalvelujen osalta kokeilutoiminta on ulotettu innovatiivisiin julkisiin hankintoihin. Hyvinvointia tullaan tulevaisuudessa hankkimaan vaikuttavuusperusteisesti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin muodostamalta allianssilta. Vastaavaa pidempikestoista palveluallianssia ei tiedetä toteutetun asukkaiden hyvinvoinnin kehittämiseen ja moninaiseen hyvinvointipalvelukokonaisuuteen liittyen vielä missään muualla. Kaupunginosassa on kiinnostusta kokeilla myös vaikuttavuusinvestointia asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä ja joukkorahoitusta aluekehityksen ja innovaatiotoiminnan vauhdittajana. Tavoitteena on luoda kaupunginosan kehittämiseen erilaisia toimijoiden osallisuutta vahvistavia alustamaisia toimintatapoja, joita on Tesomalla kokeilemisen jälkeen mahdollista monistaa muualle kaupunkiin. Eräänä toimintamallina alueella on pilotoitu syksyllä 16 Kokeilevan kehittämisen Koklaamo -toimintaa. Koklaamossa ajatuksena on, että yritykset ja yhdistykset tarttuvat kaupunkilaisten esiin nostamiin arjen haasteisiin, luovat näihin ratkaisuehdotuksia ja kokeilevat ratkaisuja yhdessä käyttäjien kanssa tavoitteena jalostaa ideasta valmis palvelukonsepti. Käytännössä ideoita kehitetään neljässä, Lean Service Creation -menetelmää hyödyntävässä työpajassa. Työpajojen lisäksi ideoita kokeillaan ketterästi käytännössä. Koklaamon ytimessä on siten asiakaslähtöisyys ja ratkaisuideoiden nopea kokeileminen aidossa kaupunkiympäristössä. Koklaamoa itsessään kehitetään kokeillen. Ensimmäisten pilotti-koklaamojen teemat ovat liikunnallisten perheiden arjen haasteet ja liikenneturvallisuus. Keväällä 17 on odotettavissa kokemuksellista tietoa Koklaamosta ja tällä tavoin konseptoidun kokeilevan kehittämisen mallin toimivuudesta. Enemmän tietoa Tesoman kehittämiseen liittyvistä kokeiluista ja kokemuksista löytyy -sivustolta. Digitalisaatioon liittyvä kokeilutoiminta Osa edellä kuvatun OmaTesoma-kehittämiskokonaisuuden puitteissa toteutetuista kokeiluista on sisältänyt vahvan digitalisaatiopainotuksen (esim. ideakilpailut ja pitchaustilaisuudet). Digitalisaation edistäminen on keskeinen painopiste myös muussa kaupungin kokeilutoiminnassa. Hyvinvointiteknologiapalveluiden keskeisenä tehtävänä on ketterän pienkehittämisen ja koekäyttöjen mahdollistaminen. Niiden avulla saadaan kokeiltua ja testattua erilaisia hyvinvointiteknologiaratkaisuja palvelutuotannossa ja arvioitua niiden hyödyllisyys työprosessien ja -tapojen kehittämiseen sekä uudenlaisiin kuntalaisille tarjottaviin palveluihin. Koekäyttö voi johtaa kilpailutukseen. Koekäytöt toteutetaan ketterän pienkehittämisen mallin mukaisesti. Malli noudattaa kaupungin projektiohjeiden ja projektisuunnitelman suosituksia, mutta on kevyempi, ketterämpi ja nopeammin käynnistettävä. Koekäyttöjä esiselvitetään ja suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä tuotannon ja teknologiatoimittajien kanssa. Hyvinvointiteknologiapalveluihin voi olla yhteydessä jo ideavaiheessa, jolloin voidaan yhdessä suunnitella, miten asiaa voitaisiin edistää. Käytännön koekäyttöjä on toteutettu mm. automaattiseen lääkeannosteluun, etähoitoon ja mittaukseen, virtuaalikuntoutukseen sekä sensoriteknologiaan liittyen. Laajan SmartTampere -kehitysohjelmakokonaisuuden yhteydessä käynnistyy vuoden 17 alussa Tampereen Digiohjelman toteutus. Ohjelman strategisena tavoitteena on uudistaa kaupunkia asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti. Ohjelma rakentaa toimintamalleja ja kehittää osaamista, joiden avulla voidaan toteuttaa ohjatusti ja hallitusti suuri määrä nopearytmisiä kokeiluja hyödyntäen kumppanuuksia ja teknologian mahdollisuuksia. 9

10 Uutta ARTTU-ohjelmasta 7/17 Näkemyksiä ja kokemuksia kokeiluista ja kokeilukulttuurista Mitä kokeilujen syntyminen/kokeilutoiminta vaatii? vahvan yhteistyön ja laajat yhteistyöverkostot tilan antaminen kaupungin henkilöstölle (ja henkilöstön näkemistä kehittäjäresurssina), yrityksille, yhdistyksille, oppilaitoksille ja opiskelijoille sekä asukkaille kokeiluasenteen: hyvä muutos-, arvo- ja asennejohtajuus, tahto ja epäonnistumisten sietokyky sekä epäonnistumistenkin näkemistä hyvinä tuloksina oppimisen näkökulmasta poliittisen ja virkajohdon tuen kokeilutoiminnalle ja sitoutumisen siihen kokeilutoimintaan liittyvien prosessien, roolien, omistajuuksien ja resurssien määrittelyn aktiivisen ja avoimen viestinnän Mitä sudenkuoppia kokeilutoiminnassa voi ilmetä? laajan kaupunkiyhteisön sisältämät erilaiset näkemykset kokeilutoiminnasta (osa myötämielisiä nykykäytäntöjä ravistelevaa toimintaa kohtaan, osa tyytyväisiä vanhalla tavalla toimimiseen) epäselvä roolitus ja resursointi kokeilun aikana tapahtuvat muutokset toiminta- ja organisaatioympäristössä (tarve, organisaatio- ja työntekijämuutokset sekä yrityskaupat) oleellisten asioiden huomioimatta jääminen kokeilun suunnitteluvaiheessa (lainsäädäntö, ICT-kokonaisarkkitehtuuri, vastaavat saman tyyppiset kokeilut isommassa tai pienemmässä mittakaavassa) Millaiset asiat edistävät kokeilun siirtymistä käytännöksi? todellinen tarve ja koettu hyöty eri osapuolten näkökulmasta (asiakas, henkilöstö, kaupunkiorganisaatio jne.) kokeilu on muuttanut aidosti toimintaa, se ei ole ollut vain ylimääräinen lisä onnistunut kokeilun arviointi ja kokeilun synnyttämän muutoksen suuri skaalaamis- ja levittämispotentiaali käyttöönoton omistajuuden ja roolien määrittely ja resursointi sekä muutosjohtaminen kilpailutus- ja hankintalainsäädännön tuntemus ARTTU-tutkimusohjelma Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 1 1 eli ARTTU on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Sen tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa kuntia koskevien uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista. Se selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet mm. kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan. Ohjelmassa on mukana tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. Tutkimuskunnat ovat Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri. ARTTU on jatkoa vuosina 1 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimus- ja rahoittajatahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto. Lisätietoja ARTTU-tutkimusohjelmasta: 1