Esitys 1 Neuvottelupäivien siirto, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan kuurot Vanda döva ry

Transkriptio

1 YHDISTYSTEN ESITYKSET JA HALLITUKSEN VASTAUKSET Esitys 1 Neuvottelupäivien siirto, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan kuurot Vanda döva ry Yhdistysten neuvottelupäivät on perinteisesti pidetty vuosikausia tammi-helmikuun vaihteessa. Niiden siirto maaliskuun alkuun on ihmetyttänyt meitä, koska sinä ajankohtana on yhdistysten omia tapahtumia ja vuosikokouksia. Tämä on hankaloittanut yhdistysten aikataulua. Lisäksi samaan aikaan pidettiin Etelä-Suomen piirin perinteiset maaliskuun alun talvipäivät. Siirron syyksi on mainittu yhdistysten toivomukset, jotta voitaisiin valmistautua liittokokoukseen. Tätä meiltä ei ole kysytty. Keskustelu ja kehittäminen yhdistysten ja piirien asioista ja tilanteesta on jäänyt vähemmälle. Yhdistysten neuvottelupäivät siirretään takaisin tammi-helmikuun vaihteeseen tai sellaiseen ajankohtaan, jolloin neuvottelupäivät eivät häiritse, estä tai vaikeuta yhdistysten omaa toimintaa. Viimeiset piirit on hyvä saada mukaan. Ohjelmaan tulee sisällyttää keskustelua yhdistysten asioista. Yhdistysten toiminta on muutenkin heikkenemässä ja liiton jäsenyhdistykset tarvitsevat liiton tukea myös käsiteltävissä aiheissa ja ajankohdan valinnassa. Helsingin Kuurojen Yhdistys ry ja Vantaan Kuurot ry tuo esille tärkeän kysymyksen vuonna 2017 pidettyjen Kuurojen Liiton yhdistystason neuvottelupäivien ajankohdasta, koska neuvottelupäivät on Kuurojen Liiton ja jäsenyhdistysten toimijoiden yksi tärkeimmistä yhteisistä keskustelufoorumeista. Kuurojen Liiton hallitus päätti neuvottelupäivien ajankohdaksi maaliskuun. Hallitus katsoi sen olevan sopiva ajankohta Kuurojen Liiton liittokokouksen valmisteluprosessin kannalta. Tulevia tärkeitä aiheita ovat järjestöpoliittinen ohjelma ja Suomen viittomakielten poliittinen ohjelma, jotka vaativat valmisteluja. Yhdistyksillä oli mahdollisuus antaa evästystä ja osallistua keskusteluihin. Myös aiempien neuvottelupäivien palautteiden perusteella jotkut jäsenyhdistykset ovat toivoneet, että neuvottelupäivät järjestetään kevättalven aikana. Näin he saavat lisää aikaa liittokokousvalmisteluihin. Neuvottelupäivien tarkoitus on suuntautua tulevan liittokokouksen valmisteluihin. Tämä otetaan huomioon Kuurojen Liiton toiminnan kehittämisen yhteydessä. Liitto tekee kyselyn neuvottelupäivien ajankohdasta yhdistyksille. *******************************************************************************************************

2 Esitys 2 Seniorien palvelut, Helsingin Kuurojen Yhdistys - Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan kuurot Vanda döva ry Kuurojen Liiton organisaatiomuutoksen yhteydessä liiton senioritoiminnan koordinaattorin toimi lakkautettiin ja tehtävä siirrettiin järjestöohjauksesta vastaavien aluetyöntekijöiden hoidettavaksi. Liiton taholta vakuutettiin, että seniorien palvelut paraneva tämän muutoksen myötä. Kokemuksemme mukaan tilanne on heikentynyt. Aluetyöntekijöillä ei ole tietoa eikä koulutusta vanhustyöhön/seniorityöhön. Palvelun laatu on heikentynyt. On ollut vaikeuksia saada yhteys henkilöön, joka vastaisi senioreiden/kuurojen vanhusten laajoihin tarpeisiin. Koska seniorit ovat suurin kuurojen ryhmä ja edelleen voimakkaasti kasvava ryhmä, esitämme, että liitto uudelleen miettii senioreiden/ vanhusten palvelun järjestämisen, mahdollistaa heidän omatoimisen toimintansa, järjestää erilaisia tapahtumia, virkistystä ja koulutusta. Monilla yhdistyksillä ei ole riittävästi resursseja tukea seniorijäsenten toimintaa, koska yhdistyksen lähes kaikki jäsenet voivat olla senioreita. Kuurojen Liitto ry:ssa astui voimaan organisaatiouudistus Uudessa organisaatiossa senioritoiminnan koordinaattorin tehtävät on organisoitu järjestöohjauksen ja palveluohjauksen aluetyöntekijöiden sekä edunvalvonnan kesken. Seniorit voivat käyttää kaikkea liiton järjestämää toimintaa. Lisäksi heille on järjestetty vuonna 2016 koulutusta (senioritoimijoiden järjestökurssi, senioreiden sopeutumisvalmennuskurssi), alueellisia tapahtumia (kuten Vanhusten viikon juhlia sekä senioreiden kulttuuritapahtuman suunnittelu), tuettu seniorikerhojen toimintaa sekä koordinoitu senioritoimikunnan kokouksia. Kuurojen Liiton on mahdollista kouluttaa vapaaehtoistoimijoita mm. seniorikerhojen vetäjiksi. Kuurojen Liitto tukee seniorikerhojen ja yhdistysten työtä sekä niiden vapaaehtoistoimijoita. Sen sijaan liiton toimialaan ei kuulu virkistystoiminnan järjestäminen, josta yhdistykset ja kerhot vastaavat. Kuurojen Liitto järjestää senioreiden kulttuuritapahtuman kahden vuoden välein. Kuurojen Liitto on nimittänyt senioritoiminnan seurantaryhmän, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2017, jossa on sekä yhdistysten edustajia että järjestöohjauksen ja palveluohjauksen työntekijöitä. Seurantaryhmän tehtävänä on tukea seniorityötä, seurata yhteiskunnallista kehitystä vanhuspolitiikan alalla ja osallistua seniorityön kehittämiseen. Senioritoimintaa koskevien toimintojen keskinäistä koordinaatiota edelleen kehitetään ja voidaan lisätä tiedotusta asiasta. *******************************************************************************************************

3 Esitys 3 Liiton työntekijöiden tehtävänimikkeet, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan kuurot Vanda döva ry Monella liiton työntekijällä tehtävänimikkeet ovat muuttuneet. Liitossa on monta johtajaa, mutta suoraan ei näy minkä alan johtaja on kyseessä. Samoin kaikki alueella toimivat työntekijät ovat nykyään aluetyöntekijöitä. Toimenkuva jää näin epäselväksi ja on vaikea tietää keneen ottaa yhteyttä omassa asiassaan, Tilanne on ollut hämmentävä ja sekava. Miten ihmiset, joille liitto ei ole tuttu, osaavat nyt ottaa yhteyttä oikeaan työntekijään. Entiset järjestöohjaajan ja kuntoutussihteerin nimikkeet olivat selkeät. Kuurojen Liitto selkeyttää työntekijöidensä tehtävänimikkeitä ja näin auttaa liiton asiakkaita, jäseniä ja muita kuuroja löytämään nopeammin oikean palvelun. Muutokset henkilöstön nimikkeisiin tehtiin organisaationuudistuksen yhteydessä v alussa. Muutoksen tavoitteena oli kuvata paremmin liiton prosessimaista toimintaa ja myös korostaa asiakaskeskeisyyttä. Johdon kokonaisnimikkeet kuvaavat aluetta/prosessia, mistä hän vastaa. Jossain määrin pitkät prosessinimet on koettu ongelmallisiksi organisaation ulkopuolelle suuntautuneen viestinnän yhteydessä. Aluetyöntekijä on kaikissa kohtaamisissa yleensä ensimmäinen taho, johon asiassa kuin asiassa otetaan yhteyttä. Tarkoituksena on, että asiakas saisi avun ns. yhden luukuun periaatteella. Tällöin hänen asiansa ohjataan tarpeen vaatiessa organisaatiossa eteenpäin ja näin asiakas voi luottaa saavansa apua aina ottaessaan yhteyttä omaan aluetyöntekijäänsä. Tiedottamista on tarpeen tehdä enemmän. Esim. verkkosivuilla ja yhdistyshuoneessa voidaan tarkentaa henkilöiden työnkuvia ja tehtäviä. ****************************************************************************************************

4 Esitys 4 Aloitetoiminta, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry Kerran vuodessa tehtävien liittokokousesitysten välillä on liian pitkä aika. Monet jäsenyhdistykset eivät tiedä miten esim. akuuteissa ongelmissa voi ottaa yhteyttä liittoon tai liiton hallitukseen. Tarvitaan helpompaa yhteydenpitoa kuten aluetoimintaa pitkin vuotta liiton toimintaan ja yhteiskunnassa oleviin esiteisiin ja ongelmiin liittyen. Systemaattinen aloitteiden vastaanotto ja käsittely selkeyttäisi tilannette samaan tapaan kuin kuntalain 28 :ssä mainitut kuntalaisaloitteet ja niiden käsittely. Monien järjestöjen aluetoiminnasta löytyy myös esimerkkejä. Satunnaiset palautteet/ esitykset jostain ongelmasta kerran vuodessa eivät riitä. Kuurojen Lehdelle annettava jatkuva palautemahdollisuus on hyvä. Tätä voisi soveltaa muidenkin toimintojen osalta. - Kuurojen Liiton sääntöihin lisätään aluetoiminta jäsenyhdistysten ja viittomakielisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi ja liiton ja jäsenten välisen vuorovaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi liittyen liiton toimintaan ja yhteiskunnallisiin ongelmiin - Kuurojen Liitto avaa kokeiluluonteisesti aloitepalstan kotisivullaan ja antaa selkeät ohjeet millainen aloitteen tulee olla - Lyhyt selkeä, korkeintaan yhden A4 sivuinen 1. Otsikko, aihe, ongelma 2. Perustelut, taustat, kuvaus ongelmasta 3. Ehdotus ratkaisuksi, toimenpiteeksi, asian eteenpäin viemiseksi 4. Yhteystiedot - Aloitteita tulee voida tehdä suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä sekä suomeksi ja ruotsiksi. - Aloitteet osoitetaan liitossa aiheesta vastuussa olevalla toimihenkilölle tai liiton hallitukselle. - Liitto vastaa aloitteen tekijälle määräajoin onko aloite käsittelyssä, onko edennyt tai ilmoittaa muista toimenpiteistä - Aloitteet, jotka koskevat kaikkia jäsenyhdistyksiä, voidaan viedä liittokokouksen käsiteltäväksi - Aluetoiminnan käynnistäminen ei poista liittokokousesitysten tekemistä jatkossakin tai esitysten sijasta yhdistykset tekevät aloitteita.

5 Kuurojen Liiton hallituksen pitää Helsingin yhdistyksen esittämää aloitetoimintaa tärkeänä liiton toiminnan kehittämisen muotona, koska järjestön pitää nykyään yhä nopeammin reagoida yhteiskunnallisiin ja liiton asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tarpeiden muutoksiin. Tätä kautta liitto voi avata kuurojen kansalaisaktivisuutta koskemaan myös yhteiskunnassa olevaan kielelliseen syrjintään ja kieleen liittyvien esteiden poistamista sekä parantamaan kuurojen yhdenvertaisuutta. Liiton kotisivulla on ollut käytössä Palautetta Kuurojen Liitolle sivu, joka löytyy klikkaamalla liiton pääsivujen yläpalkin kohtaa Palaute. Palautesivun lajeja ovat aloite/ kehittämisidea, kiitos sekä moite/ongelma. Tätä palautesivua voi vielä muokata yhdistyksen esittämien toiveiden mukaiseksi. Sivuilla näkyisi myös kenelle aloitteiden halutaan osoitettavan. Yhdistyksen esittämää kielivalikoimaa hallitus pitää tärkeänä saavutettavuutta lisäävän keinona. Hallitus pitää myös hyvänä sitä, että ne aloitteet, jotka koskevat kaikkia jäsenyhdistyksiä tai laajemmin viittomakielistä yhteisöä viedään liittokokouksen käsiteltäväksi liittokokousesitysten rinnalla. Hallituksen mielestä toimintasuunnitelman rinnalla toimiva aloitetoiminta, siihen reagoiminen ja määräaikainen raportointi toimenpiteistä aloitteen tekijälle lisää liiton toiminnan ketteryyttä. Aloitteita voivat tehdä liiton jäsenyhdistykset ja sen alaiset kerhot ja ryhmät sekä liiton jäsenyhdistysten jäsenet. Kuurojen Liiton hallitus katsoo, että nykyisten liiton sääntöjen kohtaan 3. Toiminta sisältyvä alakohta 2: Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee aloitteita ja esityksiä kuurojen aseman parantamiseksi sekä antaa lausuntoja kuuroja koskevissa asioissa sisältää yhdistyksen toiveen aloitetoiminnan lisäämisestä liiton sääntöihin. ***************************************************************************************************** Esitys 5 Liiton järjestökoulutus, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry Tällä hetkellä yhteiskunnassa tapahtuu suuria uudistuksia kuten SOTE, DIGITALISAATIO, lainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset yhdistysten toimintaan ja yhdistysten viittomakieltä käyttäviin asukkaisiin. Esimerkki a. vuoden 2016 alusta tuli voimaan uusi kirjanpitolaki ja siihen liittyvää kaksi asetusta. Tämä on vaikuttanut myös jäsenyhdistysten vuoden 2016 tilinpäätökseen. Yhdistysten vuosikokouksessa jäsenet joutuvat hyväksymään tilinpäätöksen ja antamaan vastuuvapauden, vaikka tilinpäätöksen sisältö on vieras heille. Jäsenyhdistykset olisivat tarvinneet tietoa ja koulutusta miten muutokset vaikuttavat yhdistyksen kirjanpitoon ja

6 taloudenhoitoon. Liitto ei vuonna 2016 järjestänyt yhtään koulutusta tähän liittyen, vaan esim. HKY:n hallitus joutui hankkimaan tiedot itse. Esimerkki b. Nykyään kaikki anomukset ja hakemukset apurahan saamiseksi tulee tehdä sähköiselle lomakkeelle. Tässäkin tarvitaan koulutusta. Esimerkki c. HKY teki viime vuonna liittokokousesityksensä kysymyksen soteen ja digitalisaatioon liittyen. Nämä aiheet ovat edelleen erittäin ajankohtaisia. Viittomakielisten huomioiminen omassa kunnassa ja omalla alueella ei ole ollut helppoa. Tässä tarvitaan enemmän yhteistyötä liiton kanssa. HKY:n tavoite on sama kuin Kuurojen Liitolla: Viittomakieliset tulee huomioida SOTE ja DIGITALISAATIO hankkeissa perusoikeuksien ja viittomakielilain edellyttämällä tavalla. Koska liiton resurssit ovat rajallisia kouluttaa jäsenyhdistyksiä soteen, digitalisaatioon ja lainsäädännön muutosten vaikutusten huomioimiseksi viittomakielisiin toimialueellaan, niin voisiko jäsenyhdistysten koulutusta tai perehdytystä alkaa keskittää maakunnittain kunnatkin huomioiden maakuntien ja kuntien sekä yhdistysten välisenä yhteistyönä yhteistyön käynnistämiseksi, lisäämiseksi. Koulutuksen järjestelyssä liitto vastaisi valtakunnallisten vastuutahojen saamisesta mukaan ja jäsenyhdistykset kuntien ja maakuntien vastuutahojen mukaantulosta. Vuonna 2018 voisi toteuttaa muutama em. aiheisiin keskittyvä kehittämispäivä ja sen jälkeen jatkaa jäsenyhdistysten oman koulutuksen suunnittelulla ja toteuttamisella.. Koulutuksessa toivotaan käytettävän alan tuntevia ammattilaisia. Helsingin Kuurojen Yhdistys tarjoutuu järjestämään liiton kanssa ensimmäisen tapahtuman Viittomakieliset ja digitalisaatio Digi-Helsinki raameissa yhdessä sovittavana ajankohtana. Tähän muutkin yhdistykset ovat tervetulleita mallin saamiseksi. Helsingin Kuurojen Yhdistys ry on nostanut esille tärkeän ajankohtaisen kysymyksen koskien yhdistysten osallistumisesta ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten sote-muutokseen ja digitalisaatioon. Yhdistysten ja liiton välistä yhteistyötä ryhdytään valmistelemaan, ja asia on huomioitu toimintasuunnitelmassa (2018) järjestöohjausta koskevassa kappaleessa. Hallitus suhtautuu myönteisesti yhdistyksen esittämän yhteistapahtuman järjestämiseksi. ***************************************************************************************************

7 Esitys 6 Järjestöpoliittisen ohjelman ohjaus- ja seurantaryhmän perustaminen, Kuopion Kuurojenyhdistys ry Kuurojen Liitto on parhaillaan laatimassa järjestöpoliittista ohjelmaa, joka selvittää kuurojen yhdistysten nykytilannetta ja jossa on toimenpide- ja kehittämisehdotuksia kuurojen yhdistysten toiminnan turvaamiseksi ja tehostamiseksi tulevaisuudessa. Ohjelman tavoitteena on yhdessä yhdistysten kanssa löytää liiton strategiatavoitteen saavuttamiseksi keinoja, joilla tukea yhdistysten toimintaa siten, että yhdistykset ovat aktiivisia, elinvoimaisia ja hyvinvoivia. Järjestöpoliittinen ohjelma on tarkoitus hyväksyä Kuurojen Liiton liittokokouksessa kesäkuussa. Esitämme monta vuotta sitten lakkautetun liiton järjestötoimikunnan tilalle järjestöpoliittisen ohjelman toimeenpanon ohjaus- ja seurantaryhmän perustamista. Olemme sitä mieltä, että ohjaus- ja seurantaryhmä on yhdistyksille tarpeellista, koska ryhmän tarkoitus on seurata ja arvioida ohjelman etenemistä. Lisäksi ryhmän tehtävänä olisi myös tukea järjestöpoliittisessa ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä liiton strategiatavoitteen saavuttamiseksi, edistää kuurojen/viittomakielisen yhdistystoiminnan kehittämistä ja nostaa tarpeen mukaan ratkaisuehdotuksia esiin yhdistystoimintaan liittyvien ongelmien korjaamiseksi. Kun järjestöpoliittinen ohjelma on hyväksytty, joten esitämme, että liitto nimeäisi järjestöpoliittisen ohjelman toimeenpanon ohjaus- ja seurantaryhmän, jossa on sekä yhdistysten että liiton edustajia. Kuurojen Liiton hallitus esittää, että järjestöpoliittisen ohjelman seurantatavasta sovitaan yhdistysten kanssa kahdessa työpajassa, jotka järjestetään vuonna Seurannan osalta on syytä pohtia, että se olisi lähtökohtaisesti mahdollisimman osallistavaa, jotta yhdistykset voisivat seurata ja osallistua ohjelman toteuttamiseen yhdenvertaisesti. Kuurojen Liiton hallituksella on ensisijainen seurantavastuu strategiatavoitteen ja toimeenpanon osalta.