Yhdistysohjelma. Kuurojen Liitto ry/ Liittokokous Liite 4

Transkriptio

1 Yhdistysohjelma Yhdistykset ovat kohtaamispaikkoja, jotka toivottavat kaikki tervetulleeksi. Yhdistykset edustavat yhteisöä johon kuulumme. Yhdistysten profiili on nykyaikainen, raikas ja innostava. Yhdistykset käyttävät monenlaisia tiedotuskanavia tehokkaasti ja ne saavuttavat yleisön kauempaakin. Mukana on paljon kaikenikäistä porukkaa. Seniorit muistelevat menneitä, lapset pyörivät jaloissa. Yhdistyksen tapahtumissa viihdytään avoimessa ja positiivisessa ilmapiirissä viittoen. Toiminta on monipuolista, ajankohtaista ja joustavaa. Niihin osallistutaan mielellään ja jokaiselle löytyy jotain. Kaikki lähtevät tapahtumista kotiin voimaantuneina. Yhdistysten toiminnassa on mukana monta yhdistyksen jäsentä ja vastuut jaetaan tasapuolisesti. Yhdistykset palkitsevat sekä itsensä että vapaaehtoiset yhdistysten hyväksi tehdystä toiminnasta. Yhdistysten on helppo lähteä mukaan Kuurojen Liiton järjestämiin kampanjoihin, kursseihin ja keskustelufoorumeihin. Yhdistykset vaihtavat kokemuksiaan tapaamisten lomassa ja lähtevät kotiin taskut täynnä uusia ideoita. Yhdistykset ovat voimavaramme. 1

2 Johdanto: Yksi Kuurojen Liiton strategisista tavoitteista on seuraava; jäsenyhdistykset ovat uudistuneita, elinvoimaisia ja verkottuneita. Kuurojen Liitto pyrkii tukemaan jäsenyhdistyksiään olemaan aktiivisia ja avoimia kansalais ja vertaistoiminnan foorumeita. Tätä strategista tavoitetta on lähdetty selvittämään järjestöpoliittisen ohjelman kautta. Idea ohjelman syntyyn tuli vuoden 2015 liittokokouksessa yhdistysten aloitteesta. Yhdistykset halusivat selvittää yhdistyskentän tulevia haasteita ja tarvittavia toimenpiteitä. Lisäksi haluttiin selvittää yhdistysten ja Kuurojen Liiton välistä yhteistyötä. Asiasta alettiin keskustella yhdistysten kanssa vuoden 2016 neuvottelupäivillä. Saman vuoden syksyllä liiton aluetyöntekijälle Netta Keski Levijoelle annettiin tehtäväksi aloittaa ohjelman kokoaminen ja työn tueksi nimettiin työryhmä. Työn tuloksena laadittiin kaksi kyselyä, vastausten perusteella saatiin kuva yhdistysten nykytilasta. Tämän kaiken pohjalta luotiin visio ja toimenpide ehdotukset yhdistyksille. Tästä eteenpäin järjestöpoliittista ohjelmaa kutsutaan yhdistysohjelmaksi. Lähtökohdat: Kuurojen Liitolla on 40 jäsenyhdistystä ympäri Suomea. Pohjoisin yhdistys on Rovaniemen Viittomakieliset ry ja eteläisin Helsingin Kuurojen Yhdistys ry. Yhdistysten koko vaihtelee muutaman kymmenen jäsenen yhdistyksestä satojen jäsenten yhdistyksiin. Vanhimmat yhdistykset ovat yli sadan vuoden ikäisiä. Yksi yhdistyksiä yhdistävä asia on viittomakieli. Tämän päivän kuurojen/viittomakielisten yhdistysten haasteita ovat muun muassa uusien vapaaehtoisten löytäminen, toimintaan osallistaminen, kuurojen yhteisön ikääntyminen ja digitalisaatio. Eli samoja haasteita kuin muissakin Suomen yhdistyksissä. Vision hahmotusta: Työryhmä lähti hahmottamaan visiota Olympiakomitean ennakointijohtaja Juha Heikkalan johdolla. Alla oleva kuva on hänen PPT esityksestään. Ydinkysymyksenä pohditaan millainen on kuuron/viittomakielisen arkielämä tänä päivänä? Miten yhteiskunta ja yhdistys näkyvät kuuron/viittomakielisen arkielämässä? Millainen mielikuva kuuroilla/viittomakielisillä on yhdistyksistä ja niiden toiminnasta? Mistä lähdetään hakemaan ratkaisuja; perinteisestä yhdistys ja järjestötoiminnasta vai uudista trendeistä ja ilmiöistä? 2

3 Yhdistysten nykytila: Kuurojen/viittomakielisten yhdistysten nykytilaa alettiin selvittää kyselyjen ja haastattelujen kautta. Kyselyitä toteutettiin kaksi; toinen kysely oli kaikille viittomakielisille avoin ja toinen oli suunnattu yhdistysten luottamushenkilöille. Kaikille avoimeen kyselyyn tuli 255 vastausta ja yhdistysten kyselyyn tuli vastaukset 26 yhdistykseltä. Kyselyyn vastanneista yhdistyksistä kahdeksaa haastateltiin lisätietojen saamiseksi. Yhdistyksiltä kysyttiin muun muassa, miten liitto voisi parantaa tiedotustaan ja millaista konkreettista apua he haluavat Kuurojen Liiton aluetyöntekijöiltä. Yhdistysten ajatuksia: Neuvottelupäivillä 2017 pohdittiin yhdessä yhdistysten kanssa hyvän yhdistystoiminnan piirteitä: 3

4 Seuranta: Yhdistysohjelman jalkauttaminen on aloitettu sisällyttämällä joitakin kehittämiskohteita vuoden 2018 toimintasuunnitelmaan. Vuoden 2018 aikana yhdistykset ja Kuurojen Liitto sopivat yhdistysohjelman seurannan toteuttamisesta. Yhdistysohjelmaa tullaan käsittelemään esimerkiksi järjestöohjauksen kursseilla. Ohjelmaa toteuttamaan pestataan muutosagentteja, jotka tukevat ohjelman jalkautumista yhdistysten arkielämään. Muutosagenttien tehtävänä on saada yhdistykset näkemään muutoksen tarve sekä luotsata kohti yhteisiä tavoitteita. 4

5 Yhdistystoiminnan osa alueet ja toimenpide ehdotukset: Toiminta 1. Yhdistysten perustoimintaa ja ohjelmaa rakennetaan uudelleen Yhdistysten toiminta on jäsenlähtöistä. Yhdistykset kartoittavat jäsenten tarpeet ja päivittävät yhdistyksen toiminnan vastaamaan jäsenten tarpeita. Yhdistyksen jäsenet ottavat aktiivisen roolin toiminnan toteuttamisessa. Yhdistysten toiminta näyttäytyy raikkaana ja houkuttelevana. Ohjelmaa räätälöidään kohderyhmittäin ja sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi kerhojen muodossa. Kohderyhmät, esimerkiksi seniorit, voivat vaikuttaa toiminnan sisältöön. 2. Yhdistysten visioita ja strategioita kehitetään Yhdistykset kääntävät katseensa tulevaan ja luovat itselleen vision ja strategian, esimerkiksi 3 tai 5 vuoden suunnitelman. Kuurojen Liitto tukee yhdistysten suunnanetsinnässä tarjoamalla asiantuntemusta ja työkaluja. Visiot ovat positiivisia ja ratkaisukeskeisiä. 3. Yhdistysten profiilia kehitetään nykyaikaiseksi Yhdistys miettii millaisena sen toiminta näyttäytyy sekä jäsenille että yhdistyksen ulkopuolisille. Yhdistys muokkaa profiiliaan tarpeen mukaan. Yhdistys voi esimerkiksi rakentaa toimintansa jonkin teeman ympärille. 4. Toimintaa kevennetään Osa yhdistyksen perinteistä toimintaa päivitetään vastaamaan nykypäivän tarpeita. Yhdistykset yhdistävät toiminnassaan perinteet ja nykyajan. Yhdistysten toimintaan on matala kynnys osallistua. Yhdistys vastaa yhteisön tarpeisiin etsimällä uusia toimintamuotoja, joita voi olla esimerkiksi someyhdistys, digikahvit, popup tapahtumat ja vaihtuvat kokoontumispaikat. 5. Lapset ja nuoret osallistuvat toimintaan Yhdistystoimintaan saadaan mukaan lisää lapsia, nuoria ja perheitä. Perinteet siirtyvät uudelle sukupolvelle. Yhteisö pitää huolen toinen toisistaan. Jäsenyys 1. Yhdistykset edustavat viittomakielistä yhteisöä Viittomakieliset haluavat liittyä yhdistysten jäseniksi, sillä he kokevat yhdistykset viittomakielisiksi kohtaamispaikoiksi. 2. Yhdistysten jäsenmäärää kasvatetaan ja jäsenpohjaa vahvistetaan Yhdistykset etsivät aktiivisesti uusia jäseniä. Kuurojen Liitto ja yhdistykset tekevät yhteisen jäsenkampanjan johon sisältyy muun muassa materiaalia yhdistysten jäsenhankinnan tueksi. Yhdistys kehittää erilaisia jäsenyysmuotoja. 3. Yhdistykset huolehtivat jäsenistään Yhdistykset kehittävät jäsenetujaan jäsenten jäsenmaksun vastineeksi. Jäsenet tietävät yhdistyksen tarjoamista ohjelmista, tiedotuskanavista ja jäseneduista. 4. Yhdistys tukee jäsenten moninaisuutta Yhdistykset ovat avoimia kaikille vauvasta vaariin. Muun muassa kuulevat viittomakieliset, viittomakielestä kiinnostuneet, viittomakieltä opiskelevat, kuurojen vanhempien kuulevat lapset, suomenruotsalaiset, kuurosokeat ja maahanmuuttajat rikastuttavat yhdistyselämää. Lapset ja nuoret osallistuvat toimintaan. Jokainen jäsen on yhdistykselle arvokas. Yhdistyksissä vallitsee tasa arvoinen ja avoin ilmapiiri. Yhdistysten voimin viittomakielinen yhteisö voi hyvin. 5

6 Vapaaehtoistyö 1. Uusia vapaaehtoisia etsitään Yhdistykset etsivät uusia vapaaehtoisia. Yleinen syy sille, miksi ihmiset eivät tee vapaaehtoistyötä on se, että heitä ei ole kysytty mukaan. Yhdistyksen toiminnassa on mukana useita vapaaehtoisia ja he kokevat työn mielekkääksi. 2. Vapaaehtoiset palkitaan Yhdistykset motivoivat vapaaehtoisia ja kehittävät palkitsemiskäytäntöjä. Vapaaehtoiset kokevat, että työtä tehdään yhdessä. Yhdistykset nostavat esille onnistumisen hetkiä. Yhdistyksen hallitus 1. Hallituksen kokoonpanoa kevennetään Yhdistys muuttaa sääntöjään tarpeen mukaan niin, että hallituksen/johtokunnan minimijäsenmäärää kevennetään. Minimi on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. 2. Hallituksen toimintaan koulutetaan Yhdistys perehdyttää uudet jäsenet yhdistyksen toimintaan. Liiton järjestöohjaus järjestää koulutusta uusille hallituksen jäsenille sekä tarjoaa päivityskoulutusta kokeneemmille jäsenille 3. Hallitustyö on tasapainoista Jäsenet voivat luottaa, että hallitustyö on hyvää ja että hallitus luo ja ylläpitää hyvää ilmapiiriä yhdistyksellä. Hallitus delegoi tehtäviä tasapuolisesti. Talous 1.Yhdistysten taloudenpitoa vahvistetaan Yhdistykset vahvistavat talousosaamistaan. Kuurojen Liiton järjestötoiminta tukee yhdistysten taloudenpitoon liittyvissä kysymyksissä ja järjestää kursseja taloudenpidossa. 2. Avustuskäytäntöjä selkeytetään Yhdistys pohtii avustustarpeitaan ja kartoittaa mahdollisia avustusten hakukohteita. Kuurojen Liiton järjestöohjaus tukee yhdistyksiä avustusten haussa. Kuurojen Liitto hakee jäsenavustuksia ja ohjaa ne yhdistyksille. Viestintä 1. Yhdistysten ja sen jäsenten välistä tiedonkulkua parannetaan Yhdistykset ottavat haltuun useamman tiedotuskanavan, sekä perinteiset että modernit. Yhdistykset pitävät huolen, että jokainen tiedotuskanava on avoin kaikille jäsenille. Sosiaalisen median käyttöön järjestetään koulutuksia. 2. Liiton ja yhdistysten välistä tiedonkulkua kehitetään Olemassa olevia kanavia, kuten Yhdistyshuonetta ja Kuurojen Liiton verkkosivua päivitetään ja kehitetään toimivammaksi. Kuurojen Liitto kartoittaa uusia viestintämuotoja ja sitoutuu käyttämään useita tiedotuskanavia yhdistysten saavuttamiseksi. Kuurojen Liitto tiedottaa yhdistyksille ajankohtaisista teemoista. Kuurojen Liitto tarjoaa tiedot resurssien mukaan suomalaisella/suomenruotsalaisella viittomakielellä ja suomeksi/ruotsiksi. 6

7 Yhdistyskentän rakennemuutos 1. Yhdistysten resurssit kartoitetaan Resurssipulassa olevia yhdistyksiä yhdistetään tarpeen mukaan. Yhdistys voi esimerkiksi muuttua kerhoksi toisen yhdistyksen alaisuuteen, jotta viittomakielinen toiminta voi jatkua alueella. 2. Alueelliset foorumit Yhdistysten välistä alueellista yhteistyötä lisätään ajankohtaisissa teemoissa / kampanjoissa. Yhdistykset voivat järjestää esimerkiksi keskustelutilaisuuksia lähialueensa yhdistysten kanssa. Kuurojen Liiton aluetyöntekijät ovat tukena. 3. Verkostoituminen Yhdistykset verkostoituvat aktiivisesti alueensa päättäjien, viranomaisten, vammaisneuvostojen, järjestöjen, seurakuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhdistysten yhteistyö Kuurojen Liiton kanssa 1. Liiton edunvalvonnassa yhdistykset ovat tärkeässä asemassa Kuurojen Liitto on tietoinen yhdistysten tarpeista ja pitää huolen yhdistysten näkyvyydestä yhteiskunnassa. Liitto tarjoaa yhdistyksille foorumin kohtaamisille ja keskusteluille neuvottelupäivien, liittokokouksen ja hyvinvointipäivien muodossa. Kuurojen Liitto kouluttaa yhdistyksiä edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Liiton työntekijät perehtyvät yhdistysohjelmaan ja edistävät työssään ohjelman toteutumista. 2. Aluetyöntekijöiden työtä kehitetään Liitto tarjoaa aluetyöntekijöille resursseja yhdistysten tukemiseen. Aluetyöntekijät tarkkailevat kentän tarpeita koulutukseen/tiedotukseen/neuvontaan ja tarjoavat tarpeiden mukaista tukea. Aluetyöntekijöiden koulutusta täydennetään vastaamaan yhdistysten tarpeisiin. 3. Yhteiset kampanjat Kuurojen Liitto ja yhdistykset tekevät yhteisiä kampanjoita yhteiskunnallisesti ajankohtaisissa asioissa. Kuurojen Liitto tuottaa materiaalia ja tarjoaa työkaluja yhdistysten kampanjoinnin tueksi. 4. Yhdistysohjelma jalkautetaan yhdistysten arkielämään Vuoden 2018 aikana yhdistykset ja Kuurojen Liitto sopivat yhdistysohjelman seurannan toteuttamisesta. Yhdistysohjelmaa varten pestataan muutosagentteja. Yhdistysohjelmasta tulee tärkeä osa yhdistysten arkielämää ja se palvelee toiminnan kehittämisessä. Yhdistysten elinvoima kasvaa ja yhteisö muuttuu vahvemmaksi. 7