Suoperhoskartoituksia Keurusseudulla Ari Aalto

Transkriptio

1 Suoperhoskartoituksia Keurusseudulla 2016 Ari Aalto

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Menetelmät Tulokset Lajihavainnot Ennallistetut kohteet Tulosten tarkastelu Kirjallisuus Rämehopeatäplä (Boloria eunomia) kuoriutuu n Nevasuolla. Kuva: Ari Aalto Kansikuva: Saraikkoniittyperhonen on Keurusseudun luonnontilaisimpien soiden harvalukuinen asukki. Kuva: Ari Aalto Pohjakartat Maanmittauslaitos 7/2016

3 1. Johdanto Kuten laajalti Suomessa, myös Keurusseudulla soiden päiväperhosten esiintyminen tunnetaan puutteellisesti. n alueen päiväperhoskantojen kehitystä seurataan ainoastaan vapaaehtoistyöhön perustuvalla seurannalla, ja ainoalle vakioreitille sijoittuu vain yksi pienialainen suo. Kuitenkin alueen soista jopa 90 % on ojitettu, joten viimeisten ojittamattomien soiden säästyminen ja ennallistamisen laajentaminen on suolajiston kannalta ensiarvoisen tärkeää. Ennallistamis- ja suojelutoimenpiteiden kohdentaminen vajavaisen aineiston avulla on kuitenkin hyvin vaikeaa. Keurusseudun soiden päiväperhosia kartoitettiin laajemmin ensimmäisen kerran kesällä 2014 soidensuojelun täydennysohjelmaa varten. Kartoitukset jäivät tuolloinkin vajavaisiksi kiireen ja kylmien ja sateisten säiden vuoksi. Tässä hankkeessa pyrittiin täydentämään vuonna 2014 hankittuja tietoja. Erityisesti keskityttiin toukokuun lopussa vain lyhyen aikaa lentävän, Keurusseudun soilla hyvin harvinaisen ja valtakunnallisesti silmälläpidettävän (Kaitila ym. 2010) muurainhopeatäplän etsintöihin, jotta kuvaa lajin esiintymisestä ja elinympäristövaatimuksista saataisiin tarkennettua. Suomen alkukesän vaihtelevat säät kylmine ja sateisine jaksoineen hankaloittivat totutusti inventointien suorittamista. Hanketta täydennettäneenkin suokirjosiiven lentovuonna 2017 lajin etsintöjen merkeissä. Hankkeessa tehtiin myös vertailulaskentoja ennallistetuilla ja luonnontilaisilla suo-osilla. n Pihlajavedellä on yhteistyössä UPM:n kanssa jo kuutena kesänä toteutettu soiden ennallistamista patotalkoissa. Talkoissa on rakennettu kuudelle vierekkäiselle suolle yhteensä 82 puu-turvepatoa, jotka ovat nostaneet vedenpintaa laajoilla alueilla. Lisäksi on poistettu ojittamisen myötä kasvanutta puustoa joko kokonaan tai laikuittain sieltä täältä. Perhoslajiston kartoitus liittyy laajempaan selvitykseen käytettyjen ennallistamismenetelmien vaikutusten seurannasta. Tutkimushankkeen mahdollisti Vuokon luonnonsuojelusäätiö myöntämällään apurahalla. Suokirjosiipi (Pyrgus centaureae) (NT) n Pihlajaveden Karhusuolla. Kuva: Ari Aalto. 1

4 2. Menetelmät Kesällä 2014 tehtyjä laskentoja täydennettiin siten, että kyseisille soille tehdyt käynnit ajoitettiin eri lajien lentoaikaan kuin Esimerkiksi muurainhopeatäplän etsintä toukokuun lopulla kohdennettiin niille soille, joilla kaksi vuotta sitten käytiin lajin löytämisen kannalta liian myöhään kesällä. Samoin toimittiin kesä-heinäkuun vaihteessa suohopeatäplän kanssa. Kokonaan uudet suot pyrittiin kartoittamaan lajiston ollessa monipuolisimmillaan. Laskijoita oli yhdestä kolmeen. Laskentoihin osallistuivat Ari ja Matti Aalto sekä Pertti Sulkava. Alkukesän 2016 säät olivat hankealueella kohtalaiset päiväperhosten havainnointiin. Lämpimiä, aurinkoisia ja heikkotuulisia päiviä esiintyi kesäkuun puoliväliin saakka. Alkukesään osui myös kaksi kylmempää ja sateista jaksoa, ja Kesäkuun päivä vallitsivat kovat sateet, joiden jälkeen kunnollista perhossäätä saatiin vasta kuun lopulla. Tämä rajoitti retkeilyä perhoslajiston ollessa monipuolisimmillaan. Heinäkuun alkupuoliskolla vallitsivat niin ikään matalapainevoittoiset säät ja sadetta saatiin käytännössä päivittäin, jopa useiden päivien jaksoissa. Jaksolle osuneet aurinkoiset päivät pystyttiin kuitenkin hyödyntämään kohtalaisen tehokkaasti ja suohopeatäpliä saatiin haavittua soiden lajilistaan vielä kuun lopun hellejakson aikana. Kahden heikon vuoden jälkeen soiden päiväperhoskannat saattoivat myös olla tavanomaista heikommat. Haapamäen Laitisnevan perhosreitillä suoperhosia tavattiin kuitenkin jotakuinkin tavanomaisesti. Tuloksissa on ensin eritelty vuosina inventoituja soita ja niillä havaittu perhoslajisto. Kaikki laskennat säätietoineen ja tarkkoine yksilömäärineen tallennettiin Excel-taulukkoon. Koska eri vuosina tehdyt laskennat eivät suoraan ole vertailukelpoisia ja missään laskennassa koko suon jokaista perhosyksilöä ei laskettu, on jokaisen lajin runsaus suolla esitetty seuraavin koodein: 0 = ei esiinny (käyty etsimässä oikeaan aikaan) 1 = hyvin harvalukuinen (yksittäisiä yksilöitä) 2 = harvalukuinen 3 = melko runsas (kanta selvästi elinvoimainen) 4 = runsas, suon peruslaji 5 = hyvin runsas tyhjä = esiintyy, runsautta ei voi arvioida laskentojen perusteella Ennallistamisen vaikutuksia perhoslajistoon pyrittiin arvioimaan laskemalla kaksi vierekkäistä linjaa, joista toinen ennallistamisen vaikutuspiirissä ja toinen kontrollina luonnontilaisella suolla. Linjat valittiin siten, että suotyyppi olisi ennen ojittamista ollut mahdollisimman samanlainen molemmilla linjoilla. Laskenta-ajaksi valittiin kesäkuun puoliväli, jolloin soiden päiväperhoslajisto on monipuolisimmillaan. Merkittävimmät lajit, joiden lentoaikaan laskennat eivät osuneet, ovat muurain- ja suohopeatäplä. Laskennoissa olleista alueista Kivisuota ennallistettiin vuonna 2011, Kuolemaistensuota 2012, Isonevaa 2014 ja Kalmunevan eteläpäätä Lisäksi laskettiin linja Raatosuolle alueelle, joka ennallistettiin laskentojen jälkeen. Vertailukelpoisen aineiston puuttuminen ennallistamista edeltävältä ajalta rajoitti tutkimuksen käytännössä luonnontilaisen ja ennallistetun osan perhoskantojen vertailuun eri-ikäisillä ennallistusalueilla. Nyt tehtyjen laskentojen toistaminen muutaman vuoden kuluttua antaa kuitenkin jo paremman kuvan perhoslajiston kehittymisestä ennallistetuilla kohteilla. Tuloksissa kohteet on käsitelty erillisinä kohdekortteina, koska tehdyt ennallistamistoimet poikkeavat hieman toisistaan. 2

5 3. Tulokset 3.1. Lajihavainnot Pihlajavesi, Kalmuneva S-pää Käyntivuodet 2013, 2014, 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 3a Lisätietoja Ei käyty muurainhopeatäpläaikaan Suohopeatäplä Boloria aquilonaris Rämehopeatäplä Boloria eunomia 5 Pursuhopeatäplä Boloria euphrosyne 4 Rahkahopeatäplä Boloria frigga 3 Vihernopsasiipi Callophrys rubi Saraikkoniittyperhonen Coenonympha tullia 3 Suokeltaperhonen Colias palaeno 3 Suonokiperhonen Erebia embla 1 Ratamoverkkoperhonen Melitaea athalia 1 Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 3 Pihlajavesi, Mullikkasuo Käyntivuodet 2013, 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 2b Rämehopeatäplä Boloria eunomia 5 Muurainhopeatäplä (NT) Boloria freija 4 Rahkahopeatäplä Boloria frigga 3 Vihernopsasiipi Callophrys rubi 3 Saraikkoniittyperhonen Coenonympha tullia 4 Suokeltaperhonen Colias palaeno 4 Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 3

6 Pihlajavesi, Karhusuo Käyntivuodet 2013 Suokasvillisuusvyöhyke 3a Lisätietoja Vain yksi käynti Rämehopeatäplä Boloria eunomia 5 Rahkahopeatäplä Boloria frigga 4 Saraikkoniittyperhonen Coenonympha tullia 3 Suokeltaperhonen Colias palaeno 3 Suokirjosiipi (NT) Pyrgus centaureae 1 Haapamäki, Ruohosuo Käyntivuodet 2013, 2014, 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 2b Rämehopeatäplä Boloria eunomia 4 Rahkahopeatäplä Boloria frigga 2 Muurainhopeatäplä (NT) Boloria freija 0 Vihernopsasiipi Callophrys rubi 3 Saraikkoniittyperhonen Coenonympha tullia 3 Suokeltaperhonen Colias palaeno 2 Suonokiperhonen Erebia embla 1 Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 5 Pihlajavesi, Kaikusuo Käyntivuodet 2013, 2014, 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 3a Rämehopeatäplä Boloria eunomia 3 Muurainhopeatäplä (NT) Boloria freija 3 Rahkahopeatäplä Boloria frigga 3 Vihernopsasiipi Callophrys rubi Saraikkoniittyperhonen Coenonympha tullia 3 Suokeltaperhonen Colias palaeno 3 Rämekylmänperhonen Oeneis jutta 4 Juolukkasinisiipi Plebeius optilete 4

7 Pihlajavesi, Kivisuo Käyntivuodet 2013, 2014, 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 3a Suohopeatäplä Boloria aquilonaris Rämehopeatäplä Boloria eunomia 5 Muurainhopeatäplä (NT) Boloria freija 2 Rahkahopeatäplä Boloria frigga 3 Vihernopsasiipi Callophrys rubi 3 Saraikkoniittyperhonen Coenonympha tullia 5 Suokeltaperhonen Colias palaeno 4 Virnaperhonen Leptidea sinapis Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 4 Juolukkasinisiipi Plebeius optilete 3 Pihlajavesi, Isoneva Käyntivuodet 2013, 2014, 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 3a Rämehopeatäplä Boloria eunomia 5 Muurainhopeatäplä (NT) Boloria freija 2 Rahkahopeatäplä Boloria frigga 1 Saraikkoniittyperhonen Coenonympha tullia 4 Suokeltaperhonen Colias palaeno 4 Virnaperhonen Leptidea sinapis Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 3 Multia Nikaranperä, Köpinneva Käyntivuodet Vain yksi käynti heinäkuussa 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 3a Suohopeatäplä Boloria aquilonaris 5

8 Pihlajavesi, Kuolemaistensuo Käyntivuodet 2013, 2014, 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 3a Suohopeatäplä Boloria aquilonaris 5 Rämehopeatäplä Boloria eunomia 5 Pursuhopeatäplä Boloria euphrosyne 4 Muurainhopeatäplä (NT) Boloria freija 2 Rahkahopeatäplä Boloria frigga 2 Vihernopsasiipi Callophrys rubi Saraikkoniittyperhonen Coenonympha tullia 5 Suokeltaperhonen Colias palaeno 3 Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 4 Juolukkasinisiipi Plebeius optilete 3 Suokirjosiipi (NT) Pyrgus centaureae 1 Pihlajavesi, Jouhtineva Käyntivuodet 2014 Suokasvillisuusvyöhyke 3a Lisätietoja Vain yksi pikainen käynti Muurainhopeatäplä (NT) Boloria freija Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta Haapamäki, Nevalampi Käyntivuodet 2014 Suokasvillisuusvyöhyke 2b Lisätietoja Vain yksi käynti Rämehopeatäplä Boloria eunomia Vihernopsasiipi Callpohrys rubi Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 3 6

9 Haapamäki, Leinonneva, Leino N Käyntivuodet 2014 Suokasvillisuusvyöhyke 2b Lisätietoja Vain yksi käynti Rämehopeatäplä Boloria eunomia Rahkahopeatäplä Boloria frigga 3 Vihernopsasiipi Callophrys rubi Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 3 Haapamäki, Alasenneva Käyntivuodet 2014 Suokasvillisuusvyöhyke 2b Lisätietoja Vain yksi käynti Rämehopeatäplä Boloria eunomia Pursuhopeatäplä Boloria euphrosyne Muurainhopeatäplä (NT) Boloria freija Rahkahopeatäplä Boloria frigga 3 Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 5 Haapamäki, Ottovuorenneva Käyntivuodet 2014, 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 2b Rämehopeatäplä Boloria eunomia Muurainhopeatäplä (NT) Boloria freija 0 Rahkahopeatäplä Boloria frigga 4 Vihernopsasiipi Callophrys rubi 3 Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 4 7

10 Riiho, Himmaansuo Käyntivuodet 2014, 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 2b Rämehopeatäplä Boloria eunomia 4 Muurainhopeatäplä (NT) Boloria freija 0 Rahkahopeatäplä Boloria frigga 3 Vihernopsasiipi Callophrys rubi 3 Suokeltaperhonen Colias palaeno Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 5 Pihlajavesi, Peltoneva Käyntivuodet 2014 Suokasvillisuusvyöhyke 3a Lisätietoja Vain yksi käynti Rämehopeatäplä Boloria eunomia Pursuhopeatäplä Boloria euphrosyne Rahkahopeatäplä Boloria frigga Vihernopsasiipi Callophrys rubi Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta Pihlajavesi, Kekkelinsuo Käyntivuodet 2014, 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 3a Lisätietoja Suohopeatäplä Boloria aquilonaris Rämehopeatäplä Boloria eunomia Pursuhopeatäplä Boloria euphrosyne Rahkahopeatäplä Boloria frigga Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 8

11 Haapamäki, Laitisneva Käyntivuodet 2013, 2014, 2015, 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 2b Lisätietoja Viikottainen laskentakierros Suohopeatäplä Boloria aquilonaris 2 Rämehopeatäplä Boloria eunomia 4 Rahkahopeatäplä Boloria frigga 2 Vihernopsasiipi Callophrys rubi 3 Saraikkoniittyperhonen Coenonympha tullia 3 Suokeltaperhonen Colias palaeno 2 Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 3 Juolukkasinisiipi Plebeius optilete 2 Virrat Nevajärvi Käyntivuodet 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 2b Lisätietoja Vain yksi käynti Muurainhopeatäplä (NT) Boloria freija Rahkahopeatäplä Boloria frigga Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta Haapamäki, Nevasuo Käyntivuodet 2016 Suokasvillisuusvyöhyke 2b Lisätietoja Vain yksi käynti Rämehopeatäplä Boloria eunomia 5 Rahkahopeatäplä Boloria frigga 4 Vihernopsasiipi Callophrys rubi Rämekylmänperhonen (NT) Oeneis jutta 3 9

12 Käyntivuodet Suokasvillisuusvyöhyke Lisätietoja Haapamäki, Pieni Kalliolampi b Vain yksi käynti Laji Rämehopeatäplä Pursuhopeatäplä Suokeltaperhonen Rämekylmänperhonen (NT) Species Boloria eunomia Boloria euphrosyne Colias palaeno Oeneis jutta Käyntivuodet Suokasvillisuusvyöhyke Lisätietoja Pihlajavesi, Raatosuo a ennallistetaan 2016 Laji Suohopeatäplä Rämehopeatäplä Pursuhopeatäplä Rahkahopeatäplä Suokeltaperhonen Rämekylmänperhonen (NT) Species Boloria aquilonaris Boloria eunomia Boloria euphrosyne Boloria frigga Colias palaeno Oeneis jutta Runsaus Runsaus Pienen Kalliolammen kartoitusalueelle tyypillistä pienten lampien, soiden ja saarekkeiden vuorottelua. 10

13 3.2. Ennallistetut kohteet n Pihlajavedellä on vuosina patomenetelmällä ennallistettu viittä vierekkäistä suota: Kivisuota, Kuolemaistensuota, Kaikusuota, Isonevaa ja Kalmunevan eteläpäätä. Vuoden 2016 elokuussa ennallistamista tehtiin Raatosuolla. Näillä kohteilla on eri vuosina tehty eritasoisia perhosinventointeja, mutta ei toistettavia laskentoja. Hankkeessa toteutettiin linjalaskennat ennallistetuilla alueilla soiden päiväperhoslajiston parhaaseen lentoaikaan Linjoja laskettiin yhteensä 11 kpl (Kuva 1) ja niiden yhteispituus oli 5420 metriä. Kuva 1. Laskentalinjojen sijoittuminen suokokonaisuudelle. 11

14 Kivisuo etelä Ennallistamisesta on kulunut 5 vuotta. Suon poikki kulkevat kaksi ojaa on tukittu neljällä padolla yläja alapäästään. Ojituksen myötä kasvanutta puustoa on poistettu laajasti sekä mies- että konetyönä. Suon vedenpinta on noussut merkittävästi ja suokasvillisuus (mm. rahkasammalet ja tupasvilla) alkaneet elpyä nopeasti. Molempien linjojen pituus 220 m. Laji Ennallistettu yks Luonnontilainen yks Rämehopeatäplä 5 1 Rahkahopeatäplä 3 5 Suokeltaperhonen 2 0 Saraikkoniittyperhonen 1 4 Rämekylmänperhonen 6 6 Kivisuon eteläosan ennallistettu osuus etualalla, luonnontilaista suota taustalla. Kuva: Matti Aalto. Kivisuo pohjoinen (Lehmilampi) Ennallistamisesta on kulunut 5 vuotta. Suon poikki kulkeva oja on tukittu kahdella padolla ylä- ja alapäästään. Ojituksen myötä kasvanutta puusto on poistettu kokonaan muutaman aarin laikulta ylemmän padon luota ja pienialaisesti alemman padon luota. Suon vedenpinta on noussut merkittävästi, suomäntyjä kuollut pystyyn runsaasti ja suokasvillisuus (mm. rahkasammalet ja tupasvilla) alkaneet elpyä nopeasti. Puuston poistoa voisi vielä laajentaa, mikä lisäisi perhosten elinmahdollisuuksia. Kontrollilinja on matalapuustoista rämettä. Molempien linjojen pituus 240 m. 12

15 Laji Ennallistettu yks Luonnontilainen yks Rämehopeatäplä 5 5 Rahkahopeatäplä 3 0 Suokeltaperhonen 0 1 Saraikkoniittyperhonen 0 1 Rämekylmänperhonen 11 7 Kivisuon pohjoisan ennallistuskohde Lehmilammella. Taustalla luonnontilaisen kontrollialueen järeäpuustoisin osa. Kuva: Matti Aalto. Isoneva Ennallistamisesta on kulunut 2 vuotta. Entisen rimpisen alueen keskeltä kulkeva oja on padottu viidestä kohtaa siten, että vesi on nostettu takaisin rimpiin. Ojituksen myötä kasvaneet nuoret männyntaimet on raivattu. Suokasvillisuus (mm. rahkasammalet ja tupasvilla) ovat alkaneet elpyä nopeasti ja turvepintojen kasvillisuus on vaihtunut jäkälistä rahkasammaliin. Ennallistusalueella oli laskenta-aikaan kohtalaisen runsaasti avointa turvepintaa. Molempien linjojen pituus 400 m. Laji Ennallistettu yks Luonnontilainen yks Rämehopeatäplä 8 4 Pursuhopeatäplä 2 1 Rahkahopeatäplä 2 1 Suokeltaperhonen 14 4 Saraikkoniittyperhonen 0 8 Rämekylmänperhonen

16 Isonevalle palautettua rimmikkoa. Kuva: Ari Aalto. Kuolemaistensuo Ennallistamisesta on kulunut 4 vuotta. Avoimen rämeen ja nevan poikki kulkeva oja on tukittu alapäästään ja se on noussut kokonaan täyteen vettä. Rahkasammalet ovat jo tukkineet käytännössä koko ojan. Ojan varteen kasvanutta puustoa on raivattu ja osa on kuollut pystyyn. Kontrollilinja on harva- ja matalapuustoista rämettä. Molempien laskentalinjojen pituus 380 m. Laji Ennallistettu yks Luonnontilainen yks Rämehopeatäplä 3 1 Pursuhopeatäplä 1 0 Rahkahopeatäplä 2 3 Suokeltaperhonen 0 1 Saraikkoniittyperhonen 2 0 Rämekylmänperhonen Kalmuneva Ennallistamisesta on kulunut yksi vuosi. Melko runsaspuustoisella ja rehevähköllä (mm. järviruoko, maariankämmekkä) rämeellä kulkevat ojat on padottu ja vesi pyritty ohjaamaan ojien väliselle suolle. Suon vedenpinta on noussut merkittävästi ja suon pinta on kauttaaltaan kostea. Ennallistamista täydennettiin loppukesällä Puustoa ei ole vielä juuri poistettu pohjoislaidan raivausta lukuun ottamatta. Poisto tullaan tekemään koneellisesti. Laskennat tehtiin muista alueista poiketen ennallistetulla ja ojitetulla alueella. Ojikko on tarkoitus ennallistaa koneellisesti patoamalla lähitulevaisuudessa. Ennallistetun alueen linjan pituus on 430 m ja ojitetun alueen 390 m. 14

17 Ennallistettu Ojikko Laji yks yks Rämehopeatäplä 0 9 Pursuhopeatäplä 7 5 Suokeltaperhonen 2 0 Rämekylmänperhonen 9 3 Ratamoverkkoperhonen 1 0 Raatosuo Kesän 2016 ennallistamista edeltävä laskenta ojikossa. Puusto on kasvanut ojituksen myötä, mutta myös avointa osaa on suolla edelleen melko laajasti. Ennallistamisessa puustoa raivattiin linjan pohjoisosista ja ojiin rakennettiin 11 patoa. Laskentalinjan pituus 1150 m. Laji Ojikko yks Rämehopeatäplä 20 Pursuhopeatäplä 1 Rahkahopeatäplä 5 Suokeltaperhonen 4 Saraikkoniittyperhonen 1 Rämekylmänperhonen 21 Raatosuon puoliavoimena säilynyttä ojitettua osaa laskentalinjalla. Kuva: Matti Aalto. 15

18 4. Tulosten tarkastelu Laskennoissa tavattiin kaikki ne kahdeksan päiväperhoslajia, joiden voidaan katsoa esiintyvän lähes yksinomaan soilla. Nämä suon indikaattorilajit ovat suokirjosiipi (Pyrgus centaureae), suonokiperhonen (Erebia embla), saraikkoniittyperhonen (Coenonympha tullia), rämekylmänperhonen (Oeneis jutta), suohopeatäplä (Boloria aquilonaris), muurainhopeatäplä (Boloria freija), rahkahopeatäplä (Boloria frigga) ja rämehopeatäplä (Boloria eunomia) (Luonnontila.fi 2016). Vaikka monet näistä lajeista ovatkin selvästi taantuneet ja eteläisestä Suomesta jopa kadonneet, Keurusseudulla niiden säilyminen näyttäisi olevan mahdollista. Tämä vaatii kuitenkin aktiivisia ennallistamis- ja suojelutoimia, sillä kaikki havaitut esiintymät sijaitsivat nykyisten luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. n Pihlajaveden jo monissa selvityksissä muilta osin arvokkaaksi todetun suokokonaisuuden päiväperhoslajisto on selvitysten mukaan hyvin edustava. Useilla vierekkäisillä soilla on säilynyt elinvoimainen tai jopa runsas populaatio ympäristöstä hävinneitä tai enää yksittäisillä erillisillä soilla esiintyviä lajeja, kuten muurain- ja rahkahopeatäplä, rämekylmänperhonen sekä saraikkoniittyperhonen. Suokokonaisuudella esiintyvät harvalukuisena myös esimerkiksi suonokiperhonen ja suokirjosiipi. Lajistoa esiintyy yhä melko laajalla alueella ja sen leviämispotentiaali ympäristöön on hyvä, mikäli ympäröiviä soita ennallistettaisiin. Muista Keurusseudulla tutkituista soista selvästi perhossoina erottuivat Haapamäen Mullikkasuo sekä Alasenneva, joilla molemmilla esiintyy esimerkiksi muurainhopeatäplää. Mullikkasuolla muurainhopeatäplä oli jopa runsas ja suo voikin olla lajin tärkein esiintymisalue Pihlajaveden suot mukaan lukien. Laji vaikuttaa olevan hyvin arka ojituksille ja vaativan laajempia yhtenäisiä soita. Kauttaaltaan ojittamaton Mullikkasuo täyttää nämä kriteerit erinomaisesti. Myös Haapamäen Ruohosuolla on varsin edustava päiväperhoslajisto, johon kuuluu mm. suonokiperhonen. Hieman yllättäen suolta ei kuitenkaan etsinnöistä huolimatta löytynyt muurainhopeatäplää. Kartoituksissa oli mukana useita turvetuotannon jollain aikavälillä uhkaamia soita. Näistä maakuntakaavan luo-merkinnällä osoitettu Haapamäen Nevasuo oli perhoslajistollisesti erityisen arvokas, samoin Haapamäen Ottovuorenneva. Molemmilla esiintyi vanhasta ojituksesta huolimatta runsaasti mm. rahkahopeatäplää ja rämekylmänperhosta. Todennäköisesti myös muurainhopeatäplä olisi ennallistamalla palautettavissa molemmille soille. Ottovuorennevalla leviäminen voisi tapahtua nopeastikin viereiseltä Alasennevalta. Pihlajaveden ennallistamiskohteille oli muutamassa vuodessa pääosin levittäytynyt ympäröiviä luonnontilaisia soita vastaava päiväperhoslajisto. Patoamiseen ja puuston osittaiseen poistoon perustuva ennallistamismenetelmä vaikuttaa siten melko toimivalta myös perhosten suhteen. Oleellista vaikutti vesitalouden lisäksi odotetusti olevan puuston poisto avoimuuden ja aurinkoisuuden lisäämiseksi. Ennallistetuilla osilla ympäristö oli paikoin selvästi viereistä luonnontilaista suota kosteampi ja esimerkiksi tupasvilla kasvoi hyvin runsaana. Laskentalinjojen ennallistetuilla osilla päiväperhosia havaittiin 94 yks ja luonnontilaisilla osilla 76 yks (Kuva 2). Kaikki havaitut lajit esiintyivät sekä ennallistetulla että luonnontilaisella suolla. Linjojen välinen etäisyys oli metriä, joten myös aikuisten perhosten liikkuvuus selittänee lajiston esiintymistä. 16

19 Yks Ennallistettu Luonnontilainen 5 0 Kuva 2. Päiväperhosten yksilömäärien summa neljällä ennallistetulla ja neljällä luonnontilaisella vertailulinjalla. Linjojen sijainnit näkyvät kuvassa 1. Rämehopeatäplä (11 yks luonnontilainen / 21 yks ennallistettu) oli jonkin verran runsaampi ennallistetulla kuin luonnontilaisella osalla, mutta tämä voi olla sattumaa. Rahkahopeatäplän (9/10) ja rämekylmänperhosen (36/41) yksilömäärissä ennallistetun ja luonnontilaisen suon välillä ei havaittu merkittäviä eroja. Ennallistettu alue kelpasi näiden vaateliaiden lajien elinympäristöksi siinä missä viereinen luonnontilainenkin suo. Sen sijaan Kalmunevan eteläpäässä rämekylmänperhosta esiintyi selvästi enemmän ennallistetulla osalla (9 yks) kuin ojikossa (3 yks). Ojikko-osa kasvaa paikoin melko tiheää riukumännikköä, mikä saattaa olla yksi syy rämekylmänperhosen vähyyteen. Saraikkonittyperhonen (13/3) näytti eri-ikäisillä ennallistuskohteilla edelleen syystä tai toisesta suosivan luonnontilaisia osia. Suokeltaperhosella (6/16) esiintymisessä ei ollut merkittävää eroa Isonevaa lukuun ottamatta. Isonevalla laji vaikutti mieltyneen ennallistamisen paljastamiin avoimiin turvelaikkuihin, joita löytyy runsaasti padoilta ja ympäristöstä. 17

20 Perhosten alueellisen uhanalaisuuden listaa ei ole päivitetty vastaamaan vuoden 2010 uhanalaisuusluokitusta, mikä heikentää harvinaisten ja taantuneiden lajien suojelumahdollisuuksia. Todennäköisesti ainakin valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi (Kaitila ym. 2010) määritellyt muurainhopeatäplä, rämekylmänperhonen ja suokirjosiipi sekä tämän selvityksen perusteella alueella hyvin harvakuinen suonokiperhonen olisivat Keurusseudulla myös alueellisesti uhanalaisia. Myös rahkahopeatäplä olisi mahdollisesti alueellisesti uhanalainen ainakin vyöhykkeellä 2b. Uusi alueellinen uhanalaisuusarviointi pitäisi tehdä mahdollisimman pian. Tämä tarjoaisi perustan ajantasaisen maastotiedon keräämiselle ja hyödyntämiselle esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja luvitusprosesseissa. 5. Kirjallisuus Kaitila, J.-P., Nupponen, K., Kullberg, J. & Laasonen, E Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s Saatavilla FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Erillisjulkaisut/Suomen_lajien_uhanalaisuus Punainen_kir(4709) [viitattu ] Luonnontila.fi Soiden päiväperhosten indikaattori. [www]. Saatavilla [viitattu ] 18