Puumalan kunnan vuoden 2016 tilinpäätös

Transkriptio

1 Puumalan kunnan vuoden 2016 tilinpäätös

2 Asukasluku väheni edellisvuotta vähemmän muuttovoiton ja vähentyneen kuolleisuuden vuoksi

3 Työttömyysaste lähti usean kasvuvuoden jälkeen laskuun, myös esimerkiksi rakennuslupamäärät kasvoivat selvästi

4 Puumalan nettomuutto ikäryhmittäin eri ajanjaksoina (liukuva keskiarvo)

5 Muuttoliikkeen kääntyminen on parantunut väestökehitystä viime vuosina

6 Vuodesta 2016 Taustalla ylijäämäisiä tilinpäätöksiä v lähtien, kolmena edellisvuotena n. 1,3-1,4 me. Talousarvio laadittiin varsin pessimistisesti (-23 te) ja pelivaraa jätettiin esim. erikoissairaanhoitoon. Ei merkittäviä toiminnallisia muutoksia (aiempina vuosina esim. vanhustenkotiyhdistyksen siirtyminen, RaJuPuSu-opiston lakkautus, jätehuolto), jotka olisivat vaikuttaneet vertailukelpoisuuteen. KH päätti kertaluonteisista lisäpoistoista, jotka heikentävät tulosta noin euroa

7 Toimintakate parantui selvästi. Verotulot putosivat paljon, mutta odotettua vähemmän Toimintakate toteutui yli 1,5 me budjetoitua paremmin ja parantui edellisvuodesta lähes eurolla. Verotulot pienentyivät lähes euroa, syynä 2015 poikkeuksellisen korkeat verotulot ja yhteisöveron jako-osuuden pienentyminen. Verotulot ylittivät silti selvästi alkuperäisen arvion. Verotulot asukasta kohden noin 3900 euroa, eniten koko maakunnassa. Valtionosuudet pysyivät käytännössä edellisvuoden tasolla. Vuosikate ennätyskorkea, nähtävästi jälleen paras mitä Etelä-Savossa on koskaan tullut, lähes 1100 euroa/asukas. TILIKAUDEN TULOS: +1,6 miljoonaa euroa. Poistot n euroa korkeammat kuin nettoinvestoinnit. Investointitaso kokonaisuutena maltillinen (0,6 me), kohdistui mm. Haapaselän kiinteistön ostoon ja lisäksi erilaisiin kehittämis- ja kunnostusinvestointeihin (kadut, lähiliikuntapaikka, rakennukset) Vuosikate riitti silti investointeihin lähes nelinkertaisesti

8 Ydinkohdat Erityisesti sote-kustannukset alentuivat n euroa, syynä mm. ESSOTE:n palautukset. Muunkin soten ja mm. opetuspalvelujen kulut pienentyivät. Toimintakate parantui myös tavanomaista korkeammista tuloista johtuen, esim. puunmyyntituotot ja kaavoitusmaksut olivat kertaluonteisesti tavanomaista korkeampia. Koska v ei juurikaan ollut kertaluonteisia tuloja, niin yllä mainitut erät korostuivat. Kaikkiaan toimintakate parantui n. 3,5 prosenttia edellisvuoteen nähden. Toiminnan ja investointien rahavirta (kassavirta ilman nettolainanottoa) oli erittäin korkea, yli 1,8 miljoonaa euroa. Vieraan pääoman määrä laski euroa, ja lainakanta oli vuodenvaihteessa n. 2,1 miljoonaa euroa (968 e/asukas)

9 Miten onnistuttiin Neljäs peräkkäinen ennätysvuosi taloudellisen tuloksen osalta, ilman lisäpoistoja tulos olisi ollut yli 1,9 me: nollatulokseen olisi tällöin riittänyt veroprosentti 14 %. Aiempien vuosien toiminnalliset muutokset ja strategiset valinnat näkyvät jo täysimääräisesti. Budjetti piti kaiken kaikkiaan erinomaisesti Hyvä tulos paransi entisestään tasetta, ja kunnan maksuvalmius on erittäin hyvä. Myös merkittävimmän tytäryhtiön (KOY Puumalan vuokratalot) talous kehittyi suotuisasti, oli selvästi voitollinen ja myös lainakanta pieneni. Myös ESSOTE:n talous ylijäämäinen, mutta siellä lainakanta kasvoi. Kunnan lainakanta (2,1 me) putosi rahoitusvarallisuutta (3,4 me) pienemmäksi: kunta siis nettotarkasteltuna velaton

10 Miksi näin hyvä tulos? Talouden rakenne on ollut jo aiempina vuosina hyvä. Veropohja on Puumalassa parantunut selvästi viime vuosina Vuonna 2015 tulokseen ei kohdentunut niin paljon sitä parantavia kertaluonteisia eriä kuin nyt. Tehty toimintakatetta parantavia toimia sisäisesti ilman, että on tarvinnut merkittävästi heikentää palveluja: lisätty tuottavuutta, hyödynnetty eläköitymisiä ym. Henkilöstön rekrytointi ollut maltillista. Toisaalta myös esim. lukio-opetuksen lakkaaminen näkyi täysimääräisesti vasta viime vuonna. Sote-kustannukset ovat pysyneet erinomaisesti kasassa viime vuosina, eikä muillakaan sektoreilla ole tullut merkittävää kustannuskasvua

11 Alkaneesta vuodesta 2017 ja tulevaisuudesta Vuonna 2017 verotulot tulevat todennäköisesti pienentymään (veroprosentin alennus, kilpailukykysopimus). Valtionosuudet näyttävät kuitenkin kasvavan kohtuullisen hyvin (n. 150 te) Ei ole tiedossa sellaisia tulokseen positiivisesti vaikuttavia yksittäiseriä kuin v > toimintakate heikentynee. Toisaalta kunta on tehnyt myös toimia, jotka vaikuttanevat edelleen toimintakatetta parantavasti. ESSOTE:n vaikutus talouskehitykseen vielä täysi arvoitus. Voitaneen kuitenkin olettaa, että tulos tulee olemaan silti selvästi ylijäämäinen, sillä verotulot ja valtionosuudet tulevat pysymään edellisvuoden tasolla. Kunnan talouden tila antaa erinomaiset valmiudet maakuntauudistukseen Hyvä talouden tila mahdollistaa asukkaiden vero- ja maksurasituksen keventämistä, esim. osittain maksuton varhaiskasvatus. Toisaalta myös paikkakunnan vetovoimaan panostaminen on välttämätöntä

12 Tuloslaskelma TA 2016 TP 2016 Alle/yli Käyttö % TP 2015 Toimintatuotot , ,04 119, ,88 Toimintakulut , ,76 93, ,33 TOIMINTAKATE , ,80 90, ,45 Verotulot , ,26 104, ,21 Valtionosuudet , ,00 100, ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , ,11-17, ,53 VUOSIKATE , ,17 584, ,23 Suunnitelman muk. poistot , ,63 190, ,88 Arvonalentumiset ,28 Satunnaiset tuotot ja kulut ,60 TILIKAUDEN TULOS , , , ,

13 Rahoituslaskelman tunnuslukuja Puumala 2016 Puumala 2015 Koko maa 2015 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, joiden kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 388,23 166,98 56 Lainanhoitokate 4,21 3,69 1,1 Kassastamaksut/vuosi, milj.euroa 18,56 19,66 Kassan riittävyys, pv 66,57 43,

14 Taseen tunnuslukuja TUNNUSLUVUT: Puumala 2016 Puumala 2015 Koko maa 2015 Omavaraisuusaste, % 80,2 76,6 60,2 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 18,65 20,54 54,8 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta, /asukas Kertynyt konserniylijäämä

15 Verotulot (t ) putosivat mutta olivat silti historiallisesti katsottuna korkeat. Valtionosuudet pysyivät ennallaan

16 Toimintakate (t, itseisarvo) parantui enemmän kuin verotulot putosivat

17 Vuosikate nousi todella korkealle ja lainakannan lasku jatkui

18 Toimintakate kehittynyt selvästi inflaatiota hitaammin jo viime vuosina. Toimintakatteen romahdus 2016 poikkeuksellisen kova ja odotettavissa rekyyli vuodelle

19 Myös kassavirta ollut erittäin hyvä viime vuosina

20 Tilikauden tuloksen ja kumulatiivisen ali-/ylijäämän kehitys

21 Lainakanta pienentyi Puumalassa, kun se muualla maassa nousi edelleen. Konserniluvut valmistuvat myöhemmin

22 Kunnan inflaatiokorjattu (peruspalvelujen hintaindeksi) toimintakate on parantunut huomattavasti viime vuosina, n. 2 m v verrattuna (tästä RaJuPuSu-opiston muutoksen vaikutus n. 0,5 me)

23 Päättyvä vaalikausi ( ) taloudellisesta näkökulmasta Kunta investoi (netto) yht. 3,2 miljoonalla eurolla Kunnan kassavirta tästä huolimatta ko. aikana positiivinen yhteensä yli 5 miljoonaa euroa Kumulatiivinen alijäämä : -1,3 miljoonaa euroa. Ylijäämä : 4,3 miljoonaa euroa. Kunta teki siis voittoa vaalikauden aikana 5,6 miljoonaa euroa (n euroa asukasta kohden). Lainakanta pienentyi n. 1,4 miljoonalla eurolla Nettotoimintamenot pienentyivät reaaliarvoltaan n. 1,3 miljoonalla eurolla vuodesta 2012 vuoteen 2016, n. 8 %. Verotulot kasvoivat keskimäärin 3,2 prosenttia vuosittain Valtionosuuksien taso 2016 kutakuinkin reaalisesti sama kuin v