LIFE Project Number LIFE12 INF/FI/233 FINAL Report Covering the project activities from 1/7/2013 to 30/6/2016. Reporting Date 30/9/2016

Transkriptio

1 LIFE Project Number LIFE12 INF/FI/233 FINAL Report Covering the project activities from 1/7/2013 to 30/6/2016 Reporting Date 30/9/2016 LIFE+ PROJECT NAME or Acronym LIFE+RapuKamu, LIFE+ CrayMate Project location Suomi-Finland Project Data Project start date: Project end date: Total Project duration (in months) Total budget 416,260 Total eligible budget 416,260 EU contribution: 207,526 (%) of total costs 49,85 % (%) of eligible costs Extension date: N/A 36 months ( including Extension of N/A months) Name Beneficiary Contact person Postal address Visit address Beneficiary Data Itä-Suomen yliopisto Mr Japo Jussila P.O.Box 1627, Kuopio, Suomi-Finland Yliopistonranta 1, Kuopio, Suomi-Finland Telephone or Fax: Project Website N/A japo.jussila@uef.fi

2 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto hankkeesta Yhteenveto Executive Summary Johdanto Hallinnollinen osa Hallintojärjestelmän kuvaus Hallintojärjestelmän arviointi Tekninen osuus Tekninen edistyminen hankeosioittain Hankeosio A1 Hankehallinto Hankeosio A2 Verkostoituminen Hankeosio A3 LIFE+ hankkeen jälkeinen tiedotussuunnitelma Hankeosio C1 Tietoiskumateriaalin tuotto Hankeosio C2 Television ja radion kampanjat Hankeosio C3 Nettinäkyvyys Hankeosio C4 Kala- ja rapualan messut Hankeosio C5 Kalastuskuntien ja osakaskuntien kokoukset Hankeosio C6 Yleisötilaisuudet ja rapu Hankeosio D1 Merkittävien jokirapukantojen inventointi ja suojelutoimet Hankeosio E1 Kohdennettu vaikuttavuustiedustelu Hankeosio F1 Valtakunnalliset RapuPäivät Hankeosio F2 Pohjois-Suomen rapuseminaari Hankeosio F3 LIFE+ CrayMate juliste Hankeosio F4 Maallikkoraportti Tiedotuksen ja tiedonjaon muodot Tavoitteet Tiedonjako: yhteenveto hankeosioittain Hankkeen toteutuksen arviointi Pitkäaikaisvaikutusten analyysi Talousraportin kommentointi Yhteenveto toteutuneista kuluista Kirjanpitojärjestelmä Osatoteuttajajärjestelyt Auditorin raportti ja arvio Liitteet Hallinnolliset liitteet Tekniset liitteet Tiedotusliitteet Maallikkoraportti (Layman's report) LIFE hankkeen jälkeinen tiedotussuunnitelma Muut tiedotusliitteet Lopullinen indikaattoritaulukko

3 1 Yhteenveto hankkeesta 1.1 Yhteenveto LIFE+ RapuKamu hankkeen päämääränä oli herättää suomalaiset huomaamaan kotoperäisen jokiravun suojelun merkitys sekä vesiluonnon monimuotoisuuden että jokirapukantojen jatkuvan hyödyntämisen kannalta. Tarkoituksemme oli tavoittaa erityisesti sellaisten suomalaisten huomio, joille raputalouden, rapulajien tai tuottavien jokirapukantojen merkitys oli hämärä tai olematon. Tärkeimmät tiedotusmuotomme olivat TV:n ja radion tietoiskukampanja kahden viikon ajan vuosina 2014 ja 2015 ravustuskauden alkuvaiheen aikana sekä osallistuminen raputaloudesta kiinnostuneiden sekä suuren yleisön tapahtumiin kolmen vuoden ajan keskustellen ja esitellen jokirapukantojen suojelun merkitystä ja suojelumuotoja. Olimme aktiivisesti yhteydessä mediaan ja saimme näkyvyyttä mm. television paikallisissa ja kansallisissa uutisissa. Nämä TV:n ja radion tietoiskut saivat miljoonayleisön ja RapuKamu hanke siten erittäin paljon julkisuutta. Järjestimme kolme RapuKamuRalli yleisötapahtumaa, joissa yhdistelimme musiikin, huumorin ja raputiedon paketiksi, joka tarjoiltiin Kuopion ja Joensuu toreilla vuosina 2014 ja Kampanjan perillemenoa edistettiin valistusvideoin (Mies, joka menetti kaiken), josta valmistettiin kaksi versiota (4 ja 14 min versiot), joista lyhyemmästä tuotettiin myös englanniksi tekstitetty versio. Valistusvideota esitettiin kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa. Tämän lisäksi tuotimme esittelylehtisiä (kolme eri versiota), joissa selkeästi ja kansanomaisesti esiteltiin jokiravun suojelun kulmakiviä. Näitä jaettiin yleisötilaisuuksissa. Lisäksi tuotimme kymmenkunta tieteellistä ja kansanomaista artikkelia, joiden tarkoituksena oli taustoittaa ja edistää jokirapukantojen suojelua. Osallistuimme Suomalainen rapukirja kirjan tuotantoon ja tuotimme Jokirapu on... tarinakirjan. Ensimmäinen on eräkirjamainen esitys jokiravusta, oikeastaan jokiravun ylistys ja jälkimmäinen on järjestämäämme kirjoituskilpailuun osallistuneiden tarinoiden kokoelma jokirapuun liittyvistä perinnetarinoista, joilla pyritään edistämään jokirapuun liittyvää kulttuuria. Tuotimme LIFE+ RapuKamu hankkeen nettisivut ( ja RapuKamun Facebook sivut jakaaksemme tiukkaa ja keveämpää tietoa LIFE+ RapuKamu hankkeen ydinteemoista sekä jokiravuista ja raputaloudesta. Järjestimme Valtakunnalliset Rapupäivät ja Pohjois-Suomen rapuseminaarin kahdesti, tilaisuuksissa keskusteltiin LIFE+ Rapukamu hankkeen ydinteemoista ja esiteltiin ajankohtaisia kotimaisia ja pohjoismaisia rapukantojen suojeluun liittyviä seikkoja. LIFE+ RapuKamu hanke koordinoitiin Itä-Suomen yliopistossa ja koordinaattorina toimi dosentti Japo Jussila. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Metsähallitus, Kalatalouden Keskusliitto, Hämeen kalatalouskeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus, Kainuun kalatalouskeskus ja Lapin kalatalouskeskus. LIFE+ RapuKamu hanke jakautui 15 osahankkeeseen, jotka toteutettiin pääosin suunnitellulla tavalla. Hankkeen tärkein osuus oli TV:n ja radion tietoiskukampanjat yhdessä vesialueen omistajien ja suuren yleisön tapahtumiin osallistumisen kanssa. LIFE+ RapuKamu hankkeen kokonaisbudjetti oli 416,260 euroa, joka riitti hankesuunnitelman toteuttamiseen suunnitellulla tavalla. Hankkeelle suunniteltu palkkabudjetti ylitettiin ja matkabudjetti alitettiin vastaavasti. Tiedotushankkeen luonteen vuoksi tämä on jälkikäteen arvioituna luonnollista, sillä tiedotushankkeessa tulee runsaasti työtunteja ja vähemmän matkustamista. Tämä on myös ekologisesti kestävä työnteon malli. LIFE+ -hankkeiden talousraportointi osoittautui osatoteuttajien kannalta hankalaksi ja teetti paljon töitä. Syynä tähän on EU hankkeisiin liittyvä taloushallinto, joka tuntui poikkeavan selvästi pienten neuvontajärjestöjen rutiinisti hoitamasta omasta kirjanpidosta ja pienien kotimaisten hankkeiden taloushallinnosta. Tämä aiheuttaa tärkeiden pienten toimijoiden jäämistä pois tulevista EU hankkeista ja yleistä EU hankkeiden vastaisuutta. Ei liene hyvä homma. 3

4 1.2 Executive Summary LIFE+ CrayMate project s main aim was to raise awareness among the Finns on matters regarding native crayfish conservation on the point of view of both aquatic ecosystem biodiversity and functionality and sustainable exploitation of the noble crayfish production. We aimed to reach especially those persons, whom had not previously been aware or cared for crayfisheries, could not tell the differences between alien and native crayfish or did not think of the benefit of the productive native noble crayfish stocks. Our main means for dissemination were TV and radio information campaigns been shown among MTV3 (25 seconds in length) and radio Nova (20 seconds in length) programs for a period of two weeks during early part of the crayfish season. In addition, we were actively interacting with the media, getting publicity in regional and national TV news. This information campaign received an audience of several million Finns and was thus efficient as a dissemination mean. We also introduced LIFE+ CrayMate -project and its core message, means and relevance of the noble crayfish conservation, during the three-year project in various stake holder meetings and other public occasions, such as book fairs and music festivals. We also organised three one day RapuKamuRalli -festivals during on Kuopio and Joensuu market places combining music, humour and crayfish related information in an entertaining package. To boost the dissemination, we produced short informative videos titled Man who lost everything (4 min and 14 min in length), the shorter version produced also with English subtitles. These videos have been in various popular and scientific meetings. We also produced several leaflets, with a compacted and down-to-earth style message on the means to conserve noble crayfish stocks. These leaflets were handed out during public occasions. In addition, we produced a minimum of 10 scientific and popular articles in the theme of the native crayfish conservation. As an additional task, we participated in the production of the Suomalainen rapukirja, which is a book written to honour the traditions of the trapping and enjoying noble crayfish. Finally, we arranged a public short story writing competition on the theme of noble crayfish memories and conservation and received some 50 stories from the common public. These stories were published in an e-book and printed version titled Jokirapu on Tarinakisan satoa. LIFE+ CrayMate website, offering key facts behind the LIFE+ CrayMate message, was opened in with the latest update designed for mobile gadgets. LIFE+ RapuKamu Facebook site allowed a lighter insight in to the LIFE+ CrayMate themes, in addition to updating the Finns on matters such recent crayfish plague epidemics and conservation related issues. National crayfish seminars targeting stake holders, researchers and fisheries administration were organised in Kuopio thrice (Valtakunnalliset RapuPäivät, years 2013, 2014 and 2015) and the Pohjois-Suomen rapuseminaari was organised twice (Tornio and Kuhmo, year 2014). These seminars had participants from both Finland and other Fennoscandian countries discussing matters relevant to native crayfish conservation in Finland and wider in Fennoscandia. LIFE+ CrayMate project was coordinated by the University of Eastern Finland, with adjunct professor Japo Jussila acting the coordinator. The beneficiaries included Metsähallitus, Kalatalouden Keskusliitto, Hämeen kalatalouskeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus, Kainuun kalatalouskeskus ja Lapin kalatalouskeskus. LIFE+ CrayMate project included 15 separate actions, which we mainly carried out as originally planned. The core actions were TV and radio campaigns together with the participation to stake holder meetings and public occasions. LIFE+ CrayMate budget was 416,260, which was sufficient for the implementation of the planned actions. We managed to spent more than planned on personnel costs, while travel costs were considerably less than originally planned. In retrospective, it appears natural that information dissemination is labour intensive but might require less travelling than expected. We found this information dissemination principle also more ecologically sound. LIFE+ project s financial reporting was way more complicated than expected or been experienced before in other similar projects. The main obstacle seemed to be the Excel form, which was used for the financial reporting. It included logic that was almost impossible to understand for some of the beneficiaries including the coordinator organisation and their book keepers. This caused frustration and some of the beneficiaries refused further collaboration in planned EU projects and it also caused 4

5 some general anti-eu attitude. I would suspect that is not what the commission seeks as an outcome of these projects and this is one of the matters that should be addressed by the commission. 2 Johdanto Hankkeen päämääränä oli helpottaa kotoperäisen jokiravun uhanalaista asemaa suomalaisessa vesiluonnossa. Jokiravun luonnonkantojen tuotto ovat romahtanut alle 10 %iin sadan vuoden takaisesta tilanteesta ja viimeisen 20 vuoden aikana on menetetty noin 50 % jokirapukantojen tuotosta. Osasyynä tähän tilanteeseen on suomalaisten epätietoisuus jokiravun uhkista sekä täpläravun ja rapuruton yhdessä aiheuttamat jokiraputuhot. Yhtenä suurena haasteena oli aiemman raputaloutta koskevan viestin ristiriitaisuus ja osin myös harhaisuus. Valitsimme hankkeen tiedotustaktiikaksemme mahdollisimman monipuolisen ja laajan tiedottamisen sekä kaikissa tiedotusvälineissä että tärkeimpien kohderyhmien virallisissa ja epävirallisissa tapaamisissa. Tiedotustaktiikkamme rakentui sekä kevyen, mutta huomiota herättävän viestinnän, että perinteisen vakavan ja kohdennetun viestinnän varaan. Kampanjamme käsittivät luentoja, esiintymistä kansanjuhlilla ja erilaisissa yleisluonteisissa tilaisuuksissa sekä asiapitoiset luennot rapukantojen hoidon ja ravustuksen parissa toimivien organisaatioiden tapaamisissa. Hankkeen aikana keskityttiin myös raputalouden kannalta tärkeiden henkilöiden valistamiseen jokiravun tulevaisuuden kannalta oleellisesta viestistä: rapuruton leviäminen on pystyttävä estämään. Konsortiomme on toiminut kala- ja raputalouden parissa jo vuosikymmenien ajan, joten valistuksen kannalta olennainen verkosto oli jo perustettu ja hankkeeseen mukaan lähteneet osatoteuttajat kohderyhmien kannalta suurelta osin tuttuja. Valistusviestin perillemeno on siten varmempaa, sillä valistajina toimivat luotetut kalatalousalan organisaatiot ja henkilöt. Viesti tosin oli osin uutta ja jokiravun uhkien korostamiseen keskittynyttä. Kohderyhmänämme oli se suomalaisten joukko, joka tavalla tai toisella on tekemisissä vesiluonnon kanssa. Erityisesti keskityimme tavoittamaan sellaisia suomalaisia, jolle raputalouden perusasiat eivät olleet täysin selviä ja jotka kuitenkin toimillaan voivat vaikuttaa merkittävästi mm. täpläravun ja rapuruton leviämiseen ja jokiraputuhoihin. Hankkeen vaikutuksia on seurattu jo hankkeen toteutuksen aikana mm. vesialueen omistajien mielipidettä ja rapukantojen hoitotoimien painotuksia seuraamalla. Hankkeen jälkeen seuraamme hankkeen vaikutuksia mm. jokirapuistutusten määrän kehityksestä, jokirapukantojen hoitoa koskevien suunnitelmien valmistelujen määrän ja toteutuksen arvioinnilla sekä suoraan raputuhojen, erityisesti rapuruttotapausten, määrän kehittymisestä. Hankkeella voi olla merkittävää sosioekonomista vaikutusta, sillä ravustustulot voivat paikallisesti olla merkittäviä erityisesti jokirapualueella (keskinen ja pohjoinen Suomi) ja raputaloudella on yleistä vapaa-ajan viettoon ja viihtyvyyteen liittyvää merkitystä. Ravustus ja ravunsyöntiin liittyvä kulttuuriperinne on yhä vahvassa asemassa Suomessa ja tästä on suurelta osin kiittäminen perinteisiä jokirapukantoja. LIFE+ RapuKamu tiedotusviesti on otettu osaksi hankkeeseen osallistuneiden kalatalouskeskusten, Kalatalouden Keskusliiton ja Metsähallituksen tiedotusrutiinia. Jokirapukantojen suojelun ja hoidon merkitystä korostetaan kohderyhmien tapaamisissa ja muissa vastaavissa tilaisuuksissa myös jatkossa ja LIFE+ RapuKamu hankkeen tiedotusmateriaali on käytössä myös tulevaisuudessa. LIFE+ RapuKamun nettisivut ja Facebook sivu ovat auki myös hankkeen päätyttyä ja Facebookia käytetään tiedottamiseen myös jatkossa. Osa LIFE+ RapuKamu hankkeen ydinviestistä siirretään alueellisiin raputaloussuunnitelmiin (mm. Kansallinen rapustrategia , Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelliset suunnitelmat), joista jokirapuun liittyvää tietoa on saatavana alueellisten jokirapukantojen hoidon ja suojelun edistämiseen. LIFE+ RapuKamu hankkeen aktiivisen tiedotustoiminnan ansiosta myös suomalainen tiedotusvälineistö on aktiivisesti käyttänyt hankkeen osatoteuttajia mm. asiantuntijahaastatteluissa ja uutisten taustoituksessa. LIFE+ RapuKamu hankkeen toimintamalleista ja tiedotusmateriaalista on keskustelu kansainvälisissä rapu- ja kala-alan tapaamisissa hankkeen keston aikana ja soveltuvaa materiaalia esitellään myös hankkeen päättymisen jälkeen. Erityistä mielenkiintoa on herättänyt valistusvideo Mies, joka menetti kaiken - Man who lost everything, joka on tekstitetty englanniksi. Olemme myös ideoineet LIFE+ RapuKamu hankkeen pohjalta kaksi uutta EU hanketta (LIFE+ ja NPA ohjelmat), 5

6 joissa on partnereina saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia, irlantilaisia ja pohjoisirlantilaisia toimijoita. Hakuprosessi on kesken, mutta LIFE+ RapuKamun valistusideat kulkevat tätä kautta edelleen Eurooppaan. Hankkeen koordinaattori on ollut keskustelemassa EU:n ja kansallisesta vieraslajisäännöstöstä sekä sen sisällyttämisestä suomalaiseen kansalliseen rapustrategiaan. Tällä tavalla on saatu kansallisen säännöstöön mukaan sekä LIFE+ RapuKamun mukaista linjausta että jokiravun suojelua EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Hankkeen koordinaattori on osallistunut aktiivisesti eurooppalaiseen vieraslajikeskusteluun ja kirjelmöinyt asiasta myös komission ympäristöasioista vastaaville virkamiehille. Näillä keskusteluilla on voinut olla vaikutusta yleiseen vieraslajilinjaukseen Euroopassa ja erityisesti kotoperäisten rapulajien tilanteesta huolestuneiden eurooppalaisten asiantuntijoiden aktiivisuuteen. 3 Hallinnollinen osa 3.1 Hallintojärjestelmän kuvaus LIFE+ RapuKamu -hanke alkoi 07/2013 alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja osatoteuttajia ohjeistettiin aloittamaan LIFE+ RapuKamu hankkeen työt välittömästi, vaikka aloitusrutiiniin kuuluvia sopimuksia ei oltu allekirjoitettu. Osatoteuttajilla on aiempaa kokemusta yhteistyöstä ja EU hankkeista, joten LIFE+ RapuKamu hankkeen toiminta saatiin nopeasti käyntiin. Aloitusvaiheessa käytiin Itä-Suomen yliopiston hallinnon kanssa tiiviitä neuvonpitoja hankehallinnon, sopimuskäytännön ja maksatuksen järjestelyistä. Sisäinen aloitusneuvonpito järjestettiin 08/2013 Itä-Suomen yliopistolla. Hankkeen osatoteuttajien kesken on laadittu ja allekirjoitettu yhteistyösopimus (12/2013), jolla hankkeen toteuttajat sitoutuvat LIFE+ RapuKamu hankkeen toteuttamiseen hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla ja resursseilla (sopimukset toimitettu aiemmassa raportin yhteydessä). Sopimuksen laatiminen osoittautui oletettua vaativammaksi tehtäväksi ja allekirjoittaminen viivästyi kaavaillusta (piti olla valmis 09/2013) muutamalla kuukaudella. Viivästyminen ei haitannut hankkeen toteuttamista oleellisesti, sillä osatoteuttajat pidettiin tilanteen tasalla ja hankkeeseen mukaan lähteneillä osatoteuttajilla on aiempaa kokemusta yhteistyöstä ja luottamus siihen, että asiat hoidetaan sovitulla tavalla. Osatoteuttajien aloituskokous järjestettiin 09/2013 ja siinä käsiteltiin hankekokonaisuus lyhyesti ja päivitettiin hankkeen toimet. Hankkeen toteutukseen ei vaadittu tai keksitty merkittäviä muutoksia eikä suunnitelmassa todettu puutteita. Aloituskokouksen pöytäkirja on toimitettu aiemmassa raportissa. Hankkeen koordinaattori on tavannut kaikki hanketoteuttajat kahden kesken, jolloin on keskusteltu kunkin osatoteuttajan hankeosioista yksityiskohtaisesti ja viilattu hankkeen toteuttamisen kannalta oleellisia toimintatapoja. Samalla on käyty läpi LIFE+ RapuKamu hankkeen perusviestiä ja sen viemistä hankkeen kohderyhmille. Nämä kahdenkeskiset tapaamiset ovat olleet tärkeitä ja selventäneet hanketoimintaa. Hankkeen koordinaattori on ollut aktiivisesti yhteydessä hankkeen osatoteuttajiin sekä sähköpostitse että puhelimitse. Hankkeen toteuttamiseen liittyvät ongelmat ja epäselvyydet on ratkaistu nopeasti, tosin suuria, hankkeen toteuttamista oleellisesti vaikeuttavia ongelmia ei ole ollut. Yhteydenpitomuodoksi kaavailtu skypettely ei ole toiminut suunnitellulla tavalla, mutta sekään ei ole haitannut hankkeen yleistä toteuttamista. Hankkeen seurantaa on yksinkertaistettu siten, että varsinaista erillistä seurantaryhmää ei kutsuta eikä siis seurantaryhmän kokouksia järjestetä. Asiasta on sovittu alustavasti Katja Lähdesmäen (Neemo, ent. Astrale) kanssa (asiakirja toimitettu aiemman raportin yhteydessä). Perusteena seurannan yksinkertaistamiselle oli se, että hanketta seurataan jo nyt usealla eri tasolla: seurantaraportit, osatoteuttajaneuvonpidot, koordinaatio ja hallinto Itä-Suomen yliopistolla sekä keskustelut kansallisen ja komission yhteyshenkilön kanssa (organigrammi alla). Hankeryhmän keskinäisiä kokouksia järjestettiin pääsääntöisesti kahdesti vuodessa, maalis-huhtikuussa erikseen sovittavan osatoteuttajan tiloissa ja marraskuussa Valtakunnallisten Rapupäivien yhteydessä Kuopiossa. 6

7 3.2 Hallintojärjestelmän arviointi Itä-Suomen yliopistolla on vankka kokemus isojen EU hankkeiden koordinoinnista. Järjestimme hankkeen aluksi yliopiston sisäisen tapaamisen, jossa käytiin läpi sekä taloushallinnon että käytännön koordinoinnin perusteet ja sovittiin toimintamallit mahdollisten ongelmien varalle. Tämä tieto erityisesti taloushallinnon työtavoista ja työkaluista sekä toimista hankaluuksien voittamiseksi kerrottiin välittömästi ja myös koko hankkeen ajan osatoteuttajille sekä hanketapaamisissa että sähköpostiviesteissä. Osatoteuttajille järjestettiin hankehallintoa käsittelevä aloituskokous (09/2013), jossa käytiin läpi taloushallinnon Excel lomake yksityiskohtaisesti, asian esitteli Itä-Suomen yliopiston hallinnon asiantuntija (Anne-Mari Kariniva). Samalla esiteltiin töiden raportointiin laadittu Excel pohja, joka voidaan liittää suoraan loppuraporttiin kunkin osatoteuttajan töiden raportoimiseksi. Hankehallinnon osalta ei ole merkittävästi poikettu alkuperäisestä hankesuunnitelmasta. Yhteydenpito LIFE+ organisaatioon on perustunut joko käytännön ongelmiin tai taloushallinnon kiemuroihin. Marketta Lämsä (Itä-Suomen yliopiston taloushallinnon asiantuntija) on ollut yhteydessä Katja Lähdesmäkeen useasta LIFE+ -hankkeisiin liittyvästä taloushallinnon yksityiskohdasta. Koordinaattori on ollut tarpeen mukaan yhteydessä Katja Lähdesmäkeen (seurantaryhmä, Neemo) sähköpostitse ja Katja on käynyt kahdesti keskustelemassa LIFE+ RapuKamu hankkeen etenemisestä Kuopiossa. Koordinaattori on ollut muutaman kerran yhteydessä Arnoud Heeresiin (EU komissio) hankkeen toteuttamista koskevissa käytännön kysymyksissä. Asiat ovat ratkenneet näiden yhteydenottojen ansiosta nopeasti ja kivutta. 4 Tekninen osuus 4.1 Tekninen edistyminen hankeosioittain Hanke eteni hankesuunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti ilman merkittäviä tarpeita uusia osahankkeiden ajoitusta tai muuttaa alkuperäistä työsuunnitelmaa (vrt. Gantt kuva alla). Töiden ajoituksessa tuli tietty pieniä tarkistuksia, mutta aikatauluraami ja alkuperäinen työsuunnitelma pystyttiin toteuttamaan. Merkittävin poikkeus suunnitelluista töistä oli hankkeen edistämisraporttien lukumäärän 7

8 vähentäminen ja raportointivälien jatkaminen LIFE+ ohjeistuksen mukaiseksi. Tämä oli merkittävä helpotus ja yksinkertaisti koordinaatiotyötä. LIFE+ RapuKamu -hankkeen tiedotusmateriaali on jatkossa halukkaiden käytössä ja on jo otettu LIFE+ RapuKamu -hankkeen osatoteuttajien tiedotuksen rungoksi myös jatkossa. Hankkeen aikana alkanut hedelmällinen yhteistyö jatkuu myös hankkeen jälkeen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus- ja verkostoresurssien tuottamaa tutkimustietoa päivitetään ja jaetaan kalatalouskeskuksille ja vesialueen omistajille. A1 Hankehallinto A2 Verkostoituminen A3 LIFE+ hankkeen jälkeinen tiedotussuunnitelma C1 Tietoiskumateriaalin tuotto C2 Televisio- ja radiokampanjat C3 Nettinäkyvyys C4 Kala- ja rapualan messut C5 Kalastus- ja osakaskuntien kokoukset C6 Yleisötilaisuudet ja rapu D1 Merkittävien jokirapukantojen inventointi E1 Vaikuttavuustiedustelu F1 Valtakunnalliset Rapupäivät F2 Pohjois-Suomen rapuseminaari F3 LIFE+ RapuKamu juliste F4 Maallikkoraportti Hankeosio A1 Hankehallinto LIFE+ RapuKamu hankkeen raportoinnin järkiperäistämiseksi ja keventämiseksi raportointiväli sovittiin Katja Lähdesmäen ja Arnoud Heeresin kanssa käydyissä neuvonpidoissa LIFE+ ohjeiston mukaiseksi ja raportointiväliä pidennettiin. Tämän vuoksi sekä ensimmäinen edistymisraportti että puolimatkanraportti jätettiin pois. Raportointi on nämä muutoksen huomioon ottaen edennyt suunnitelman mukaisesti. Hankkeen koordinaatio on järjestetty sekä kaikkia osatoteuttajia koskevin koordinaatiotapaamisin (05/2014, 11/2014, 11/2015 ja 05/2016) että osatoteuttajakohtaisin pienemmin neuvonpidoin (noin 25 kpl). Koordinaatiotapaamisissa on käsitelty LIFE+ RapuKamu hankkeen yleistä etenemistä ja keskusteltu toimintatapojen soveltuvuudesta, tavoitteiden saavuttamisesta ja mahdollisista muutoksista LIFE+ RapuKamu hankkeen toteuttamismuotoon (asiakirjat toimitettu aiemman raportin yhteydessä). Muutokset ovat olleet erittäin pieniä, lähinnä kosmeettisia. Osatoteuttajakohtaisissa tapaamisissa on käyty läpi kullekin osatoteuttajalle tyypillisiä, LIFE+ RapuKamu hankkeen päämäärän kannalta oleellisia toimintatapoja ja pyritty löytämään parhaat toimintamallit LIFE+ RapuKamu hankkeen toiminnan tehostamiseksi. Nämä osatoteuttajakohtaiset tapaamiset ovat selvästi tuloksekkaampia kuin isot koordinaatiotapaamiset ja olemme onnistuneet löytämään uusia ja muotoilemaan olemassa olevia toimintamuotoja. Esimerkkinä RapuKamuRallit toritapahtuman toteuttaminen myös Joensuussa kesällä 2015, Kainuun alueen raputaloussuunnitelman valmistelemisen aloittaminen ja Kanta-Hämeen alueen täplärapukantojen heikon tilan kartoitus ja sitä seurannut asiaa koskevan tiedotuksen tarkistaminen (vaikuttaa suomalaiseen rapupolitiikkaan ja jokiravun tilanteeseen). Osatoteuttajilta on saatu LIFE+ RapuKamu hankkeen edistymistä kuvaavat työ- ja talousraportit vähintään kerran kalenterivuodessa. Töiden raportointia varten on valmistettu yksinkertainen Excel pohja (raportit kansiossa työraportit ) ja talousraportti on laadittu valmiille LIFE+ hankkeille tehdylle Excel pohjalle (raportit kansiossa talousraportit ). Raportoinnissa on ollut asiaan kuuluvia epätarkkuuksia ja erityisesti talousraportointi on ollut vaikeaa. Isona syynä vaikeuksiin on talousraportoinnin pohjana käytettävä Excel pohja, joka ei toimi suoraan käytännön tilanteen kanssa. Asiaa on selvitelty ahkerasti sekä Katja Lähdesmäen että osatoteuttajien kanssa ja myönteisenä puolena tässä selvitystyössä on ollut muiden asiaa sivuavien ongelmien selvittäminen samalla. Itse 8

9 Excel pohjaan liittyvät ongelmat sen sijaan näyttävät olevan ylivoimaisia ratkaista siten, että käytännön toteuttajat ne ymmärtäisivät. Tässä on haastetta LIFE+ organisaatiolle. LIFE+ RapuKamu hankkeen koordinaattorilla ja Katja Lähdesmäellä on ollut muutama koordinaatiotapaaminen Kuopiossa (12/2014 ja 08/2016), jolloin käytiin läpi hankkeen eteneminen ja keskusteltiin mm. talousraportoinnin pulmista. Taulukko luvatuista tuotoksista hankesuunnitelman mukaisesti. Tuotos Lupaus-pvm Toteutus-pvm Muuta Edistymisraportti I 05/ Toteutettu uudistetun suunnitelman mukaisena. Puolimatkan raportti 06/ Toteutettu uudistetun suunnitelman mukaisena. Loppuraportti 09/ Toteutunut suunnitellusti. Taulukko hankesuunnitelman määrällisestä toteutumisesta. Tehtävä Määrällinen toteutus Hankkeen toimintojen koordinointi koordinaatiotapaamisia. Järjestetty sekä yleisiä (4 kpl) että osatoteuttajakohtaisia (noin 25 kpl) Hankkeen edistymisen raportointman Valmistettu 3 kpl edistymisraportteja sovitellun raportointisuunnitel- mukaisesti Hankeosio A2 Verkostoituminen LIFE+ RapuKamu hankkeen tematiikasta on oltu yhteydessä valistuksen ja tiedotuksen kannalta oleelliseen kotimaisiin toimijoihin, erityisesti ELY-keskuksen kalatalousviranomaisiin. Koordinaattorilla on aktiivinen keskusteluyhteys lähialueen kalatalousviranomaisten kanssa (PS ELY-keskus, Kainuun ELY-keskus ja KS ELY-keskus). LIFE+ RapuKamu hanketta on esitelty myös eurooppalaisille yhteistyökumppaneille, joiden vastaavista kampanjoista voimme ottaa oppia. Erityisenä yhteistyökumppanina on Ruotsin maatalousyliopisto (Dr. Lennart Edsman), joka on jo työstänyt kampanjoita viimeisimmän ja kiihkottoman rapukantojen hoitoon liittyvän tiedon levittämiseksi. Pohjois-Suomen rapuseminaarin (02/2014) yhteydessä on tapaaminen ruotsalaisten ja norjalaisten rapuhankkeiden parissa puuhaavien henkilöiden kanssa. Olemme olleet yhteydessä luonnonsuojeluun keskittyneiden organisaatioiden kanssa. Yhteydenpito SLLn kanssa on ollut jatkuvaa ja keskusteluja on käyty erityisesti vieraslajikysymyksistä ja jokirapukantojen suojelusta suunniteltuihin uusiin EU -hankkeisiin liittyen. Esimerkkeinä verkostoitumisesta ovat kotimaiset ja kansainväliset seminaarit, joihin olemme osallistuneet 14 kertaa (4 kansainvälistä ja 10 kotimaista seminaaria). Tilaisuuksissa pidettyjen esitelmien esimerkkirunkoja on raportin liitteessä (kansio dokumentit ). Olemme esittäneet LIFE+ Rapu- Kamu valistusvideon lyhyttä versiota (4 min, tekstitetty englanniksi) jokaisessa kansainvälisessä tapaamisessa, johon olemme osallistuneet. European Crayfish Conferencen (Landau, Saksa, 04/2015) pyöreän pöydän keskustelussa päätettiin julkilausumasta, jossa eurooppalaiset rapututkijat esittävät huolensa erittäin haitallisten vieraslajien, kuten täpläravun, holtittomasta levittämisestä uusille vesialueille Euroopassa. Julkilausumassa tuodaan selkeästi esille LIFE+ RapuKamu hankkeen tematiikka, koska siinä käsitellään sekä täpläravun että rapuruton aiheuttamia tuhoja kotoperäisissä eurooppalaisissa rapukannoissa. Julkilausumassa esitetään, että Euroopan alueella tulee suhtautua jyrkän kielteisesti vieraiden rapulajien levittämiseen ja leviämiseen. Vastaava julkilausuma on laadittu myös LIFE+ tapaamisesta Olotissa, Espanjassa vuonna Hankekoordinaattori on ollut aktiivisessa keskusteluyhteydessä Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) kanssa LIFE+ RapuKamu hankkeen teemoista, mahdollisista yhteisistä jatkohankkeista jokirapukantojen tilan parantamiseksi ja suojelemiseksi. Olemme toimineet aktiivisesti myös EU:n kannalta haitallisten vieraslajien tunnistamisessa ja EU:n kannalta merkityksellisten vieraslajien listaamista koskevassa valmistelussa yhteistyössä SLLn kanssa ja asiasta on jätetty Itä-Suomen yliopiston rapu- 9

10 ryhmän lausunto asiaa valmistelevalle kansalliselle toimikunnalle (asiakirja toimitettu aiemman raportin yhteydessä). Koordinaattori on osallistunut Kansallinen Rapustrategia suunnitelman uudistamiseen vv EU:n vieraslajisäännön 1143/2014 vaatimusten edellyttämällä tavalla. Tämän suomalaisen strategian uudistaminen on oleellisesti vaikuttanut täpläravun haittavaikutusten ehkäisyyn ja jokiravun suojelutilanteen parantumiseen. Hankkeen aikana on rutiinisti pidetty yhteyttä suomalaiseen kalataloushallintoon, yhdyshenkilönä lähinnä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousjohtaja Timo Takkunen. Keskusteluissa on käyty läpi yleistä raputalouteen liittyvää ja kalataloushallintoa mahdollisesti kiinnostavaa aihepiiriä ja suunniteltu pohjoissavolaista raputaloutta paikallisia jokirapukantoja tukevalla ja edistävällä tavalla. Yhteydenpito on ollut tärkeää myös yleisen suomalaisen kalatalouspolitiikan ymmärtämisen kannalta, jolloin LIFE+ RapuKamu hankkeen töitä ja tiedotusta on voitu suunnata oikein ja oikaista mahdollisten hallinnollisten kiemuroiden vuoksi. Tälle hankeosiolle ei ole määritetty erityisiä tuotospäämääriä. On kuitenkin todettava, että verkostoituminen on ollut aktiivinen osa LIFE+ RapuKamu hankkeen toteuttamista. Hankeosion töitä ja päämäärien toteutumista on listattu liitteenä olevassa UEFin työraportissa. Taulukko luvatuista tuotoksista hankesuunnitelman mukaisesti. Tuotos Lupaus-pvm Toteutus-pvm Muuta Aloituskokouksen pöytäkirja Pientä viivästystä kesän muiden töiden ja hankkeen aloitukseen liittyvien hallinnollisten valmistelujen vuoksi, eivät tosin ole vaikuttaneet hankkeen toteutukseen. Toteutettu suunnitelman mukaisena. Hankeosioraportit 12/2013, 2014, /2016 Hankeosion tuloksellisuus raportoitu loppuraportin yhteydessä. Tehtävä Verkostoituminen Taulukko hankesuunnitelman määrällisestä toteutumisesta. Määrällinen toteutus Hankkeen osatoteuttajat ja erityisesti koordinaattori on osallistunut useisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin seminaareihin (vähintään 14 kpl), joissa on tuotu esille LIFE+ RapuKamu -hankkeen teemoja ja esitetty valistusvideota Mies, joka menetti kaiken Hankeosio A3 LIFE+ hankkeen jälkeinen tiedotussuunnitelma Hankkeen tiedotusmateriaalin tekijänoikeudet on sovittu niin, että tiedotusmateriaali on halukkaiden vapaassa käytössä. Tiedotusmateriaali on saatavana vapaasti netistä. Hankkeen tiedotusmateriaalin laatimisessa ja sen tallentamisessa on tähdätty jatkuvuuteen ja materiaalin mahdollisimman monipuolisen käytön varmistamiseen myös LIFE+ RapuKamu -hankkeen päätyttyä. Valistusmateriaalia käyttävät jo tässä vaiheessa myös hankkeen ulkopuoliset toimijat ja hankkeen yhteistyökumppaneita on koulutettu myös LIFE+ RapuKamu tiedotusmateriaalin ja sanoman levittämisestä omissa tilaisuuksissaan ja muissa sopivissa yhteyksissä. Hankkeen nettisivut ja nettiin ladattava materiaali on suunniteltu sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää myös LIFE+ RapuKamu hankkeen päätyttyä tarpeen mukaan. Kaikki materiaali tallennetaan netin lisäksi muutamalle kovalevylle ja muistitikuille. Hankkeen osatoteuttajat käyttävät RapuKamu hankkeen aikana tuotettua materiaalia valistustyössään ja edistävät RapuKamu hankkeen ydinteemoja osana rutiinivalistustyötään. Erillinen suunnitelma LIFE+ RapuKamu -hankkeen jälkeisestä tiedotuksesta ja tiedotusmateriaalin käytöstä on liitteenä (kansio liitteet/6.3.2 ). 10

11 Taulukko luvatuista tuotoksista hankesuunnitelman mukaisesti. Tuotos Lupaus-pvm Toteutus-pvm Muuta Suunnitelma LIFE+ CrayMate hankkeen tiedotusmateriaalin vapaasta käytöstä jatkossa 05/ /2016 Hankkeen tiedotusmateriaali on osatoteuttajien ja muiden halukkaiden vapaassa käytössä. Taulukko hankesuunnitelman määrällisestä toteutumisesta. Tehtävä Määrällinen toteutus LIFE+ RapuKamu - Laadittu erillinen suunnitelma LIFE+ RapuKamu -hankkeen jälkeisestä hankkeen jälkeiset työt tiedonvälityksestä ja tiedotusmateriaalin käytöstä (1 kpl) Hankeosio C1 Tietoiskumateriaalin tuotto Tietoiskumateriaalin suunnittelu aloitettiin alkuvuodesta 2014 yhdessä tehtävään valitun QuetzalCoatl Production tuotantoyhtiön ( kanssa. Tietoiskukampanjoiden aiheita ja kokonaisuuksia hiottiin sekä TV:tä, radiota että nettiä varten. LIFE+ RapuKamu hankkeelle tilattiin kampanjalaulu suomalaiselta muusikolta. Osatoteuttajille on valmisteltu PP-esityksiä LIFE+ RapuKamu teemoista käytettäväksi erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja kokouksissa hankkeeseen liittyvän tiedotuksen virtaviivaistamiseksi ja sanoman yksinkertaistamiseksi (asiakirjat toimitettu aiemman raportin yhteydessä). Olemme valmistelleet myös tietolapun (A4), jossa LIFE+ RapuKamu hanketta esitellään ja annetaan valmius jokiravun ja täpläravun tunnistamiseen (asiakirja toimitettu aiemman raportin yhteydessä). Tietolapun ulkomuotoa työstettiin hankkeen edetessä, samalla kun tiedollista sisältöä tarkennettiin. LIFE+ RapuKamu hankkeeseen liittyviä jokiravun kannustusvideoita on nähtävillä LIFE+ RapuKamun YouTube kanavalla. Esillä on useita jokirapu on paras teemaan tehtyjä lyhyitä kannustuksia, kannustajina muutamia julkkiksia, rapututkijoita sekä Suomesta että Pohjoismaista. Hankkeen kampanjalaulua RapuKamuRalli on julkaistu kahdella CDllä, joista toinen on suunnattu lapsille ja toinen vankempaa huumoria ymmärtävälle yleisölle (nettilinkki). Erityisesti lapsille suunnattu versio on saanut suuren suosion ja palautteen mukaan mm. automatkoilla CD on ollut ahkerassa käytössä (kappaleina RapuKamuRalli ja Ei oo mittään tekemistä). Kappaleen tekijä, Jukka Takalo, esittää musiikkia myös lastentilaisuuksissa ja hankkeen kampanja-cdllä on ollut huima menestys konsertin jälkeen. Kampanja-CDstä on tehty myös versio, jossa RapuKamuRallista on sekä kuoroversio että Jukka Takalon Maakinen Mysteeri Trion esittämä alkuperäinen versio. Radio- ja TV-tietoiskujen audiovisuaalinen materiaali tuotettiin kevään 2014 aikana ja oli MTV3n mainosohjelmistossa kesän 2014 ja 2015 lopulla kahden viikon ajan. Tietoiskukampanjaa varten valmistettiin 2 kpl 25 sekuntia kestäviä tietoiskuja televisioon (nettilinkki (2014) ja nettilinkki 2015) ja 20 sekuntia kestävä tietoisku radioon (nettilinkki). LIFE+ RapuKamu teemasta on valmisteltu sekä 4 min tiivis valistuselokuva (nettilinkki) että 14 min kestoinen lyhytelokuva (nettilinkki). Tiiviistä valistuselokuvasta on sekä suomenkielinen että englanniksi tekstitetty versio. Valistusvideot valmistuivat loppukeväästä Yleisötilaisuuksiin tarkoitettu tiivis versio on saanut hyvän vastaanoton. Videoita on esitetty tieteellisissä tilaisuuksissa sekä Suomessa ja muualla Euroopassa sekä myös kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa, kohderyhmien kokoontumisissa ja muissa vastaavissa tapaamisissa. Valistusvideot saatiin nettilevitykseen syksyllä LIFE+ RapuKamu hankkeen järjestämistä seminaareista on tuotettu esitelmävideoita, jotka ovat nähtävillä LIFE+ RapuKamun YouTube kanavalla, esimerkkinä nettilinkki. LIFE+ RapuKamu teemoja esittelevät lentolehtiset valmistuivat talven aikana (asiakirjat toimitettu aiemman raportin yhteydessä) ja ovat olleet osatoteuttajien käytössä. Lentolehtisistä on otettu useita painoksia. LIFE+ RapuKamu -hankkeen aikana olemme osallistuneet Suomalainen rapu -kirjan toimittamiseen sekä valmistaneet jokiraputarinakisan sadosta kirjan nimeltä Jokirapu on Tarinakisan sa- 11

12 toa. Tarinakisaan osallistui reilut 30 kansantarinoitsijaa, joiden reilusta 50 tarinasta ja runosta koostettua kirjaa on jaettu yleisötilaisuuksissa. Taulukko luvatuista tuotoksista hankesuunnitelman mukaisesti. Tuotos Lupaus-pvm Toteutus-pvm Muuta Tuotantoyhtiön tarjouskilpailun kriteerit ja tarjouskirje 09/ Tarjouspyyntö julkaistu Hilmassa. Tuotantoyhtiön nimeäminen 11/ Tarjouspyyntö tuli yksi vastaus, joista QuetzalCoatl Production valittiin parhaana. Yhtiön kanssa on tehty sopimus tietoiskumateriaalin tuottamisesta. TV:n ja radion tiedotusmateriaali valmiina Audiovisuaalista kampanjamateriaalia valmiina, osa II TV:n tiedotusmateriaali valmiina Audiovisuaalista kampanjamateriaalia valmiina, osa II 07/ Vuoden 2014 TV- ja radiomateriaali tuotettu suunnitelman mukaisena. 09/ /2014 Ensimmäiset lyhyet kannustavat nettivideot valmiina ja Youtube kanava perustetaan. 06/ Vuoden 2015 TV materiaali tuotettu alkuperäisen suunnitelmaan lisättynä. 12/ Netin YouTube kanava valmis ja sinne ladattu RapuKamu hankkeen audiovisuaalinen materiaali. Taulukko hankesuunnitelman määrällisestä toteutumisesta. Tehtävä Määrällinen toteutus Valistusmateriaali televisioon ja radioon Tuotettu 2 kpl tietoiskuja televisioon ja 1 kpl tietoiskuja radioon. Kampanjalaulu Tuotettu RapuKamuRalli -niminen kampanjalaulu bändi- ja kuoroversiona ja painettu 500 kpl CD-versioita kolmessa eri muodossa. Valistuselokuva Tuotettu 4 min kestoinen valistuselokuva, josta on englanniksi tekstitetty versio. Tuotettu 14 min kestoinen valistuselokuva. Lentolehtiset Tuotettu 3 versiota valistuksellisista lentolehtisistä, joita kutakin on painettu 3000 kpl. Valistuslehtinen Tuotettu kaksipuoleinen A4 valistuslehtinen jaettavaksi yleistilaisuuksissa, jossa on tiivistettynä yllä mainittujen lentolehtisten materiaali. Esitelmärunko Tuotettu yleisötilaisuuksia varten PP-esitelmärunko osatoteuttajille, jossa esitellään LIFE+ RapuKamu -hankkeen teemoja Hankeosio C2 Television ja radion kampanjat Heti hankkeen aluksi LIFE+ RapuKamusta tiedotettiin laajasti sekä Itä-Suomen yliopiston kautta että osatoteuttajien toimesta lähialueilla. Hanke alkoi sopivasti kesän 2013 ravustuskauden alla, joten rapuun liittyvät aiheet saivat runsaasti julkisuutta. Tilannetta paransi myös vilkkaana käynyt keskustelu täpläravun rapuruttoinfektioista, joka sekä osui suoraan LIFE+ RapuKamu tematiikkaan että oli ollut tutkimuksen kohteena Itä-Suomen yliopistossa. TVn ja radion tietoiskukampanjan toteutuksesta sovittiin neuvonpitojen ja tarjoustarkastelujen jälkeen MTV3n kanssa. Mainoskampanjat toteutettiin erillisinä kampanjoina MTV3n ja radio Novan ohjelmistossa kesällä 2014 ja TV tietoiskukampanja siis toteutettiin suunnitellun kesän 2014 kampanjoinnin lisäksi myös kesällä 2015, jolla saatiin kaksinkertaistettua TVn kohdeyleisömäärä. Toinen TV -tietoiskukampanja toteutettiin odotettua edullisemman kaupallisen TV kanavan kampan- 12

13 jatarjouksen ansiosta. Tietoiskukampanjan tarjoukset perustuvat kontaktitakuuseen, jonka toteutumista seurataan katsojaseurannan avulla. Tämä varmisti ennustetun näkyvyyden tietoiskukampanjallemme. Tietoiskuilla tavoitettiin television avulla MTV3n kontaktitakuulaskelman mukaan noin 1,4 miljoonaa kontaktia ikäluokassa vuotta vuosittain vv ja 2015 (taulukko alla) (asiakirjat toimitettu aiemman raportin yhteydessä). Radio Nova puolestaan arvioi kontaktien määräksi 0,5 miljoonaa kontaktia vuotiaiden radiokuuntelijoiden joukosta vuosina 2014 ja (taulukko alla) (asiakirjat toimitettu aiemman raportin yhteydessä). LIFE+ RapuKamu hankkeen teemat ja itse hanke ovat olleet esillä tiedotusvälineissä (radio, sanomalehdet, nettilehdet, tms.) ainakin 125 eri jutussa ensimmäisen puolen vuoden aikana (asiakirjat toimitettu aiemman raportin yhteydessä) pelkästään UEFin seurannan mukaan (lehtiartikkeleita kansiossa lehtijuttuja 39 kpl ja nettiviitteitä artikkelisivuihin UEFin työraportissa). Tähän tulevat lisäksi osatoteuttajien töiden saavuttama julkisuus sekä valtakunnan mediassa että paikallislehdissä. Suuri osa tiedotusmateriaalista ja LIFE+ RapuKamu -hanketta sivuavasta materiaalista on kerätty kollegani Harri Kokon Scoopiin ( Hankeosion töitä ja tuotoksia on listattu liitteenä olevaan UEFin työraporttiin. Taulukko luvatuista tuotoksista hankesuunnitelman mukaisesti. Tuotos Lupaus-pvm Toteutus-pvm Muuta Tietoiskukampanjan aloitus radiossa I 07/ Toteutettu suunnitellun mukaisina, kampanjan aloitus muutamaa päivää aiottua Tietoiskukampanjan aloitus televisiossa I Tietoiskukampanjan aloitus radiossa II Tietoiskukampanjan aloitus televisiossa II myöhemmin. 07/ Toteutettu suunnitellun mukaisina, kampanjan aloitus muutamaa päivää aiottua myöhemmin. 07/ Toteutettu suunnitellun mukaisina, kampanjan aloitus muutamaa päivää aiottua myöhemmin. 07/ Toteutettu suunniteltua laajemmin myös toisena kesänä. Taulukko hankesuunnitelman määrällisestä toteutumisesta. Tehtävä Määrällinen toteutus Tietoiskukampanja TVssa vv Kampanjalla tavoitettiin noin 1,4 miljoonaa katsojaa ikäluokassa vuotta kumpanakin kampanjavuonna. Tietoiskun kattavuus oli jopa 3,5 miljoonaa yli 10 vuotiasta suomalaista vuosittain. Tietoiskukampanja radiossa vv Kampanjalla tavoitettiin noin 0,5 miljoonaa kuulijaa ikäluokassa vuotta kumpanakin kampanjavuonna. Tietoiskun kattavuus oli jopa 1,0 miljoonaa yli 10 vuotiasta suomalaista vuosittain Hankeosio C3 Nettinäkyvyys Hankkeelle on laadittu ja avattu nettisivut osoitteessa Itä- Suomen yliopiston palvelimelle syksyllä Hankkeelle aukaistiin FB-sivut 12/2013 alussa RapuKamu nimellä. LIFE+ RapuKamu -tematiikasta kiinnostuneille tähdätyt lyhyet videot, yksityisten henkilöiden tietoiskujen valmistelemiseen innostavaa materiaalia, on julkaistu RapuKamun YouTube -kanavalla heti hankkeen alusta lähtien (nettilinkki). LIFE+ RapuKamu hankkeen logo otettiin käyttöön hankkeen alkuvaiheessa: RapuKamu toimii jokiravun parhaaksi! 13

14 Hankkeen nettisivut ovat hankkeen viestin kannalta oleellisen yksityiskohtaisen biologisen tiedon lähde ja nettisivuilla vierailuihin kannustetaan hankkeen muussa viestinnässä. LIFE+ RapuKamu -hankkeen nettisivuilla vieraili kaikkiaan reilut 13,000 kävijää ja vierailujen tarkemmat tiedot on esitetty liitteenä olevassa Googlen toimittamassa yhteenvedossa (kansio liitteet/c3 ). FB-sivujen avulla jaamme tietoa ja herätämme mielenkiintoa muita LIFE+ RapuKamun tietoiskukampanjoita varten ja niitä tukemaan. Facebook -sivujen päivitykseen keskityttiin hankkeen muun tiedotustoiminnan aktivoituessa. Hankkeen nettinäkyvyyttä on tehostettu mainostamalla sekä Facebook sivuja että nettisivuja, joiden kävijämäärässä on ollut lisäystä sekä mainostamisen että kesäkauteen liittyvän yleisen rapukiinnostuksen vuoksi. Mielenkiintoisena ilmiönä oli Facebook peukutusten määrän laskeminen muutamalla kymmenellä sen jälkeen, kun täplärapua vieraslajina kritisoineet kirjoitukset ja haastattelut tulivat julkisuuteen. Netti- ja Facebook-sivujen päivitykset on tehty tarpeen mukaan periaatteella. LIFE+ RapuKamu hankkeen nettisivuja on päivitetty myös saadun palautteen ja hankeverkoston kehittyessä. Hankkeen nettisivut uusittiin kokonaan toukokuussa 2016 Itä-Suomen yliopiston nettiilmeen mukaisiksi ja samalla tekstiä muokattiin. Nettisivut ovat nykyisin yhteensopivat myös mobiililaitteiden kanssa. Hankkeen aikana aloitettiin Rapumyytit nettisivun työstö yhdessä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kanssa. Hankkeella on ulkopuolista rahoitusta Pohjois-Savon ELY-keskuksesta ja interaktiiviset nettisivut valmistuvat vuoden 2016 aikana. Taulukko luvatuista tuotoksista hankesuunnitelman mukaisesti. Tuotos Lupaus-pvm Toteutus-pvm Muuta Hakukonemainokset 11/ Nettisivujen ja Facebook sivujen mainonta on valmisteltu ja aloitettu. Oleellisten nettisivujen päivitykset ja linkitykset I Lyhyet valistusvideot nettilevityksessä Oleellisten nettisivujen päivitykset ja linkitykset II Pitkät valistusvideot nettilevityksessä Oleellisten nettisivujen päivitykset ja linkitykset III 06/ Nettisivut on rakennettu ja sisältötuotettu. Nettisivujen jatkuva päivitys on aloitettu. 07/ Toteutettu suunnitellun mukaisena. 06/ Toteutettu suunnitelman mukaisesti. 09/ Toteutettu suunnitellun mukaisena, tosin nettijulkistus myöhemmässä vaiheessa. 06/ Toteutettu suunnitelman mukaisesti. Taulukko hankesuunnitelman määrällisestä toteutumisesta. Tehtävä Määrällinen toteutus Nettisivujen kävijämäärä RapuKamun nettisivuilla kävi hankkeen aikana kaikkiaan henkilöä lukeakseen perusasiat. Facebook -sivujen tykkäykset 1500 ja 1700 välillä hankkeen Tykkäyksien määrä oli 1585 (vaihteli vakiintumisen jälkeen aikana) Hankeosio C4 Kala- ja rapualan messut Hankkeen osatoteuttajat ovat hankesuunnitelman mukaisesti osallistuneet hankkeen aihepiiriin liittyviin messuihin jo kesän 2013 alustaa alkaen, esimerkkeinä Farmari-näyttelyt ja Erämessut. Tämän lisäksi olemme osallistuneet myös mm. Joutsenon yläkoulun luontopäivään, Pellonkorjuu maaseututapahtumaan, Rovaniemen kalastuspäivään, Riihimäen Erämessuille, Oripään Okra-messuille, lasten maatalousnäyttely Mansikkiin, Hämeen- 14

15 linnan Kalamarkkinoille ja Kuopion Kalaryssäykseen. Messuilla on esitelty LIFE+ RapuKamu -hankkeen ydinteemaa. Messuilla ja muissa vastaavissa yleisötapahtumissa on ollut näkyvästi esillä LIFE+ RapuKamu -lippu ja -valistusposterit (vrt. viereinen kuva) Erityistä huomiota on kiinnitetty lasten ja nuorten valistamiseen ja tätä tarkoitusta varten on messuille otettu mukaan rapuakvaario. Tämä on todettu parhaaksi mielenkiinnon herättäjäksi ja keskustelut oman rannan ravuista ja vieraslajien uhasta on ollut helppo aloittaa akvaarion äärellä. Tarkempi erittely kala- ja rapualan messuista osatoteuttajien työraporteissa (UEF, KKL, KaKtk ja LaKtk). Taulukko luvatuista tuotoksista hankesuunnitelman mukaisesti. Tuotos Lupaus-pvm Toteutus-pvm Muuta Erämessut 2013, osallistuminen 08/ Osallistuminen Farmarinäyttelyyn Valtakunnalliset kalastuspäivät / LIFE+ RapuKamu -hankkeen ja tematiikan esittely Joutsenon yläkoulun luontopäivänä. Erämessut 2014, osallistuminen 06/ Toteutettu suunnitellun mukaisena. Valtakunnalliset kalastuspäivät / Toteutettu suunnitellun mukaisena. Erämessut 2015, osallistumi- 06/ Toteutettu suunnitellun mu- nen Valtakunnalliset kalastuspäivät 2015 kaisena. 08/ Toteutettu suunnitellun mukaisena. Taulukko hankesuunnitelman määrällisestä toteutumisesta. Tehtävä Määrällinen toteutus Kala- ja rapualan messut Käyty kaikkiaan 25 tapahtumassa, jossa ollut arviolta 711,240 henkeä yleisönä Hankeosio C5 Kalastuskuntien ja osakaskuntien kokoukset Hankkeen osatoteuttajat ovat hankesuunnitelman mukaisesti osallistuneet kalastuskuntien ja osakaskuntien kokouksiin vuosien aikana. Loppuvuosi on ollut kalastusalueiden kokousten aikaa ja hankkeen toiminnasta on siten tiedotettu näiden vesialueen omistajien alueellisten järjestöjen kautta. Kokonaisuudessaan on osakas- ja kalastuskuntien sekä niiden katto-organisaation, kalastusalueiden, kokouksissa tavoitettu yhteensä 2208 henkeä kaikkiaan 177 eri tilaisuudessa (Taulukko alla). Nämä henkilöt ovat avainasemassa vesialueiden rapukantojen hoidon suunnittelussa sekä toteutuksessa ja keskustelut kokouksissa ovat johtaneet käytännön toimiin mm. Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Lapin ja Hämeen alueella jokirapukantojen tilan parantamiseksi. Hankkeen osatoteuttajat ovat osallistuneet hankesuunnitelman mukaisesti kala- ja raputaloustilaisuuksiin pitämällä lyhyen LIFE+ RapuKamu hankkeen esittelyn tai laajemman raputaloutta koskevan esitelmän. Hankeosion työt listattu osatoteuttajien liitteenä olevissa työraporteissa (EKKtk, PKKtk, KaKtk, LaKtk, HäKtk ja UEF). 15

16 Tiedotus kalastusaluekokouksissa 2013 Tiedotus osakaskuntien ja kalastuskuntien kokouksissa 2014 Tiedotus kalastusaluekokouksissa 2014 Tiedotus osakaskuntien ja kalastuskuntien kokouksissa 2014 Tiedotus kalastusaluekokouksissa 2014 Taulukko luvatuista tuotoksista hankesuunnitelman mukaisesti. Tuotos Lupaus-pvm Toteutus-pvm Muuta Tiedotus osakaskuntien ja kalastuskuntien kokouksissa / LIFE+ RapuKamu -hanketta ja tematiikka esitelty osakas- ja kalastuskunnan kokouksessa. 12/ LIFE+ RapuKamu -hankkeen ja tematiikkaa esittely kalastusaluepäivillä. 11/ Toteutettu suunnitellun mukaisena. 12/ Toteutettu suunnitellun mukaisena. 11/ Toteutettu suunnitellun mukaisena. 12/ Toteutettu suunnitellun mukaisena. Taulukko hankesuunnitelman määrällisestä toteutumisesta. Tehtävä Määrällinen toteutus Osakas-, kalastuskunta ja Osallistuttu kaikkiaan 188 kokoukseen, joissa on ollut paikalla kaikkiaan 2343 kalastusaluekokoukset henkeä Hankeosio C6 Yleisötilaisuudet ja rapu LIFE+ RapuKamu hankkeen osatoteuttajat ovat osallistuneet lukuisiin yleisötapahtumiin hankekauden aikana (Taulukko alla). Yleisötilaisuuksien aikana keskusteltiin tapahtumayleisön kanssa raputaloudesta muun yleisen keskustelun ohella ja jaettiin kampanjamateriaalia tarpeen mukaan. Yleisötilaisuuksiin osallistuminen ajoittuu kesäaikaan, jolloin jokirapuun liittyvät asiat ovat ajankohtaisia ja tietoiskukampanjoiden teho suurin. Osallistumme myös talvisaikaan soveltuviin yleisötilaisuuksiin, tosin harvemmin. Esimerkkinä yleisötilaisuuksien kirjosta ovat mm. Kuopiossa järjestetyt Tiedon jano päivät (kuva vieressä), lukuisat kalastusaluepäivä ja erilaiset koululaistilaisuudet, käytännön esimerkkinä Helsingin Koskipäivät ja Hämeen kalatalouskeskuksen järjestämät koululaisille suunnatut tapahtumat, kuten Päijänteen rapuristeilyt ja Ilorannan leirikoulut sekä Naisyrittäjien rapupäivät. Juuri ennen ravustuskauden alkua järjestettiin yksipäiväinen tapahtuma RapuKamuRallit sekä Kuopion että Joensuun torilla. Tapahtumassa yhdistettiin musiikki, tarinointi ja raputiedotus. Koko tapahtuman ajan paikalla oli myös raputietoteltta, jossa vierailijoille kanssa keskusteltiin LIFE+ RapuKamu hankkeen teemoista ja muusta aiheeseen liittyvästä. Osatoteuttajien yksityiskohtaiset osallistumiset yleisötilaisuuksiin on listattu asianomaisissa työraporteissa (UEF, HäKtk, KaKtk ja PKKtk). 16