Kristillisen kirkon historia

Transkriptio

1 Kristillisen kirkon historia - Materiaali lukion uskonnon etäkurssista koottua Aikakausia VANHA-AIKA 500 luvulle hellenistisen ja roomalaisen kulttuurin syntyaikaa kristinuskon synty ja varhainen leviäminen KESKI-AIKA l katolisen kirkon nousu ja yhtenäiskulttuuri ristiretket kirkon jakautuminen katoliseen ja ortodoksiseen kirkkoon lännen kirkon rappio UUSI AIKA l uskonpuhdistus löytöretket --> maailmankuvan avartuminen uskonsodat UUSIN AIKA l valistus ja pietismi uudet ajattelusuunnat, monet "ismit" NYKYAIKA 1900-l - maallistuminen lähetystyö ekumenia Kirkkohistorian suuret käännekohdat kristinuskon synty konstantinolainen käänne (v.313) vapaasta kristillisestä kirkosta valtiokirkko (v. 380) kristikunnan jakautuminen (v. 1054) uskonpuhdistus (1500-l) ekumenia (1900-l) Levinneisyys Vanha aika 1

2 KESKIAIKA - levinneisyys n.1300-luvulle mennessä UUSI AIKA - Kristinuskon levinneisyys n luvulla NYKYAIKA Kirkon synty: Jeesuksen elämä, toiminta, kuolema ja ylösnousemususko Lähetyskäsky > sanoma kuuluu kaikille > universaalisuus Helluntai > apostolit saivat Pyhän Hengen ja rohkeuden ryhtyä laajamittaiseen lähetystyöhön Kirkon ja kristinuskon synty Perustajina Jeesuksen ylösnousemuksesta vakuuttuneet oppilaat ja muut seuraajat. Ensimmäisiä organisaatioita olivat ns. alkuseurakunnat, joista tärkeimmäksi muodostui Jerusalemin alkuseurakunta. Siellä pidettiin v. 49 kokous, joka lopullisesti erkaannutti kristinuskon juutalaisuudesta. Kristinusko irti juutalaisuudesta Kysymys oli siitä, pitikö pakanoiden kristityiksi kääntyessään noudattaa myös juutalaista lakia (mm. ympärileikkaus). Ensimmäiset kristitythän olivat juutalaisia, joille lain noudattaminen oli luonnollista. Kokous päätyi siihen ettei juutalaisen lain noudattaminen ollut tarpeellista ja näin kristinuskosta tuli itsenäinen uskonto. Kokouksessa sovittiin myös työnjaosta apostoleiden kesken. 2

3 Eri suuntauksia alkukirkossa: Jaakob Paavali Pietari Jerusalem pakanat Vähän-Aasian juutalaiset (ns.diasporajuutalaiset) 1. Juutalaiskristityt: aluksi tärkein ryhmä, menetti myöhemmin merkityksensä. He noudattivat juutalaista elämäntapaa, mutta pitivät Jeesusta pyhissä kirjoituksissa luvattuna Messiaana. 2. Gnostilaiskristityt: syvemmän tiedon eli gnosiksen avulla ihminen voi vapautua ruumiin kahleista. Jeesus toi maailmaan gnosiksen. Hän ei siis ollut Jumalan poika vaan opettaja. 3. Hellenistikristityt: Paavalin edustama linja, nykyisten kirkkojen perusta. Piirteitä juutalaisuudesta, esim. yhteinen pyhä kirja. Myös synagogapalvelus oli mallina kristilliselle jumalanpalvelukselle. Ei kuitenkaan edellyttänyt juutalaisten tapojen omaksumista, helpompi liittyä. Kirkon suhde valtioon Kristillistä kirkkoa ei aluksi koettu uhkana. Juutalaiset suhtautuivat kristittyihin vihamielisesti mutta kristittyjen harjoittama hyväntekeväisyys teki heistä myös paikoin suosittuja. Vasta kun uusi usko oli saanut vankemman jalansijan valtakunnan pääkaupungissa, Roomassa, joutui se valtiovallan silmätikuksi. Juutalaisilla oli etuoikeutena vapautus keisarinpalvonnasta. Niin kauan kuin kristinuskoa pidettiin juutalaisuuden lahkona sitä koskivat samat oikeudet. KRISTITTYJEN VAINOJEN SYITÄ: poliittiset: kieltäytyminen pakollisesta keisarinpalvonnasta koettiin epäisänmaalliseksi ja aiheutti epäluuloja uskonnolliset: oudot huhut ja valheet johtivat syytöksiin siveettömyydestä yhteiskunnalliset: kristittyjen julistus kaikkien samanarvoisuudesta koettiin uhaksi vallanpitäjille VAINOT ALKAVAT: v.64 keisari Nero aloitti kristittyjen vainot keisarit Domitianus ja Marcus Aurelius jatkoivat paikallisia ja tilapäisiä vainoja v.112 Keisari Trajanuksen ohje: Kristityksi tunnustautuminen rangaistiin kuolemalla, nimettömiä ilmiantoja ei otettu huomioon > kristinuskoa aletaan kohdella omana uskontona eikä enää juutalaisuuden lahkona LAAJAT JA ANKARAT VAINOT v.250 keisari Decius vaati jokaista esittämään todistuksen siitä että oli uhrannut keisarille. Kieltäytyjiä uhkasi vankeus, omaisuuden takavarikointi, jopa kuolema. v.257 Keisari Valerianus jatkoi kirkon johdon vainoamista ja kielsi jumalanpalvelukset ja takavarikoi kirkon omaisuuden v keisari Diocletianuksen tavoitteena oli vanhan roomalaisen uskonnon elvyttäminen. Hän vaati kirkkojen ja pyhien kirjojen ja esineiden luovuttamista. Kaikkien kristittyjen piti myös uhrata Rooman jumalille maanpaon tai kuolemanrangaistuksen uhalla 3

4 VAINOJEN PÄÄTTYMINEN Vainojen vaikutukset Keisari Konstantinus Suuren aloittama uskontopoliittinen käänne: v.313 uskonvapaus kristityille v.324 kristinusko valtakunnan kirkoksi v.380 kristinuskosta valtionuskonto, kaikille pakollinen (keisari Theodosiuksen edikti = asetus) marttyyrien suuri määrä kirkko lujittui ja puhdistui marttyyrejä alettiin arvostaa -- >pyhimyskultti "Kristittyjen veri on siemen" =vainoista huolimatta kristittyjen määrä kasvoi KIRKOLLISEN ELÄMÄN MUOTOUTUMINEN Vanhalla ajalla kristillisellä kirkolla oli kaksi tärkeää haastetta: 1. pysyä yhtenäisenä 2. taistella harhaoppeja vastaan Tähän pyrittiin sillä että kaikissa seurakunnissa olisi sama uskontunnustus, teologia, kirkollinen virka ja kaanon (= Uuden testamentin vahvistettu kirjakokoelma) Uskontunnustus Vanhalla ajalla syntyi kolme koko kirkolle yhteistä, ns. ekumeenista uskontunnustusta, joissa pyrittiin määrittelemään oikea kristillinen oppi. Apostolinen uskontunnustus Nikean uskontunnustus Athanasioksen uskontunnustus Teologia Vanhan ajan harhaoppeja Kristillinen teologia eli uskonoppi muotoutui ensimmäisinä vuosisatoina. Sen kehittäjiä olivat apologeetat, jotka puolustivat uutta uskoa syytöksiä vastaan, kirkkoisät, jotka opettivat ja kirjoittivat sekä kirkolliskokoukset, joissa pyrittiin ratkaisemaan ongelmakohtia 1. Donatolaisuus Pohjois-Afrikassa vaikutti 300-luvun alkupuolella munkki Donatius, joka oli sitä mieltä että vainojen aikana uskostaan luopuneet tai muuten kompromisseja tehneet kristityt eivät olleet kelvollisia toimittamaan sakramentteja. Kirkon piti olla vain tosiuskovaisten yhteisö. Tässä ajattelumallissa kirkon pyhyys riippui siis sen jäsenten pyhyydestä (eikä Kristuksen pyhyydestä, niin kuin kirkkoisä Augustinus myöhemmin opetti = Augustinuksen kirkko-oppi) 4

5 Kirkkoisä Augustinus 2. Pelagiolaisuus Brittiläinen munkki Pelagius, joka vaikutti Länsi-Euroopassa, julisti että ihmisellä on vapaa tahto tehdä hyvää tai pahaa. Ihminen voi siis halutessaan olla niin hyvä ja synnitön että hän voi pelastaa itse itsensä. Tässä ajattelumallissa Jeesuksen asema sovittajana häviää. Kirkkoisä Augustinuksen armo-oppi kohdistuukin juuri vastustamaan pelagiolaisuutta. Lännen kirkon merkittävin kirkkoisä oli Augustinus, jonka ajatukset kirkosta ja pelastuksesta ovat vaikuttaneet voimakkaasti katoliseen kirkkoon ja myös Lutherin opinkäsitykseen. Augustinuksen armo-oppi ihminen on niin perisynnin vallassa, että ei voi pelastua omilla ansioillaan pelastuminen on mahdollista vain Jumalan armosta, siihen ei voi itse vaikuttaa kaikki ihmiset ovat siis kadotettuja, mutta Jumala valitsee heistä osan pelastukseen > predestinaatiooppi eli ennaltamääräämisoppi (jonka kirkko myöhemmin hylkäsi, vain reformoitu kirkko luvulla omaksui sen) Augustinuksen kirkkooppi Kirkon virat kirkko on näkymätön kirkko > pelastukseen predestinoitujen pyhien uhteys näkyvä kirkko > kirkkolaitos, johon kaikki kuuluvat kirkko edustaa Jumalan valtakuntaa ja se on pyhä, koska sillä on käytössään Sana ja sakramentit, joilla se hoitaa ihmisiä maallisen vallan, esivallan tehtävä on pitää yllä järjestystä ja oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa (tästä mm. Luther sai aikanaan vaikutteita kahden regimentin oppiinsa) Uuden testamentin synty Lukuisista liikkeellä olevista kristillisistä teksteistä kirkko valitsi 300-luvulla 27 kirjaa ohjeelliseen kirjakokoelmaan eli kaanoniin seuraavin periaattein: Niiden tuli olla peräisin apostoliselta ajalta tunnettuja koko kristikunnassa apostolien opetusten mukaisia KIRKON JAKAUTUMINEN Lännen ja idän kirkon eron syitä: 1) Poliittiset syyt - Rooman valtakunnan jakautuminen Itä- ja Länsi-Roomaksi vaikeutti yhtenäisen kirkon toimintaa LÄNNESSÄ - itsenäinen hallitsijoista riippumaton paavi IDÄSSÄ - keisari kirkon johtaja (ns. kesaropapismi ) 5

6 3) Uskonnolliset syyt 2) Kansalliset syyt LÄNNESSÄ IDÄSSÄ LÄNNESSÄ - latinan kieli - käytännöllisyys, - toiminnallisuus IDÄSSÄ - kreikan kieli - mystiikka, mietiskely, askeesi - koko kristikunnan johtajuutta vaativa paavi - papit selibaatissa - ehtoollisleipä happamaton - kiirastulioppi - Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta (ns. filioqueriita) - teologiassa moraaliset ja käytännölliset kysymykset => " Mitä voin tehdä pelastuakseni?" - samanarvoiset piispat eli patriarkat - ei selibaattia - ehtoollisleipä hapan - ei kiirastulioppia - Pyhä Henki lähtee vain Isästä - teologiassa metafyysiset kysymykset Jumalan olemuksesta ja Kristuksen jumaluudesta Eron seurauksia Vieraantuminen Epäluulo, harhaoppisyytteet Paavin valta kasvoi lännessä Hengellinen elämä köyhtyi Kilpailevaa lähetystyötä Islam laajeni Inkvisitio Katolisen kirkon laitos harhaoppisten tutkimista ja rankaisua varten Kiirastuli Kuolemanjälkeinen puhdistumisen tila ennen lopullista autuutta. Kiirastuliaikaa pyrittiin lyhentämään esim. sielunmessuilla, hyvillä teolla tai pyhäinjäännösten katselemisella. Ane Ane oli vapautus sellaisen synnin ajallisesta rangaistuksesta, jonka syyllisyys oli jo synninpäästöllä poistettu. Ripittäytymisen lisäksi tuli suorittaa katumusharjoituksia eli hyvitystekoja esim. lukea Ave Maria rukouksia, kantaa ristiä tai tehdä pyhiinvaellus. Näitä hyvitystekoja saattoi korvata ostamalla aneen. Lännen kirkon hajaantuminen Skolastiikka Katolisen dominikaanimunkki Tuomas Akvinolaisen muotoilema filosofis-teologinen suuntaus, jossa antiikin filosofia ja kristinusko sulautettiin yhteen 6

7 MARTTI LUTHERIN ELÄMÄNVAIHEITA Martti Luther syntyi Saksassa, Eislebenissä kaivosmiehen perheeseen. Kotikasvatus oli ajalle tyypillisen ankara M.L. aloitti maisterinopinnot Erfurtin yliopistossa Koki ukkosmyrskyssä voimakkaan järkytyksen, jonka seurauksena jatko-opinnot oikeustieteellisessä tiedekunnassa katkesivat > M.L liittyi Erfurtin augustinolaisluostariin munkiksi (ankaraa askeesia, teologisia jatkoopintoja) 1512 Wittenbergin yliopiston raamatunselitysopin professoriksi 1. reformatorinen löytö: Ihminen pelastuu vain Jumalan armosta, ei omien hyvien tekojen tähden Julkaisi 95 teesiä (lauselmaa) kirkon epäraamatullisia piirteitä, erityisesti aneita vastaan > keskusteluja ja väittelyjä teesien sisällöistä > 2. reformatorinen löytö: Paavit ja kirkolliskokoukset ovat voineet erehtyä, vain Raamattuun voi luottaa Paavin pannauhkaus, jonka Luther poltti 1521 Pannaanjulistus Wormsin valtiopäivillä valtakunnankiroukseen > turvaan Wartburgin linnaan 1522 Uusi Testamentti saksaksi Paluu Wittenbergiin johtamaan laajentuvaa uskonpuhdistusliikettä 1525 Avioliitto Katarina von Boran kanssa Keskittyi kirjalliseen toimintaan: 1529 Iso katekismus ja Vähä katekismus 1534 Koko Raamattu saksaksi virsiä, saarnoja, kannanottoja teologisiin ja poliittisiin kysymyksiin 1546 Martti Luther kuoli Eislebenissä Uskonperiaate ns. uskonpuhdistuksen sisältöperiaate pohjana Room.1:17 "Uskosta vanhurskas saa elää" => ihminen on vanhurskas eli kelpaa Jumalalle, kun hän uskoo (Jeesuksen sovitustyöhön) ei siis omien hyvien tekojensa perusteella pelastus " yksin uskosta, yksin armosta, yksin Jeesuksen Kristuksen tähden" hyvät teot ovat uskon hedelmiä lähimmäisiä varten RAAMATTUPERIAATE ns. uskonpuhdistuksen muotoperiaate Raamattu on uskon ja elämän ainoa auktoriteetti Luther hylkäsi paavien ja kirkolliskokousten päätökset inhimillisinä auktoriteetteina Kaikkien on saatava lukea Raamattua omalla kielellään 7

8 UUDEN AJAN vaiheet Uskonpuhdistus1500-l. uudistusvaatimuksia katolisessa kirkossa --> protestanttisten kirkkojen synty: luterilainen kirkko reformoitu kirkko anglikaaninen kirkko Trenton konsiili --> katolinen vastauskonpuhdistus Uuden ajan haasteita LUTERILAINEN KIRKKO SYNTY Saksassa 1500-luvulla katolisen kirkon torjuessa Martti Lutherin uudistusvaatimukset OPIN PERUSTA Raamattu (on kirkon yläpuolella), jonka keskeisin sanoma on evankeliumi (=ns. muotoperiaate) JUMALANPALVELUS kansankielinen saarna, virsilaulu SAKRAMENTIT 2 sakramenttia: kaste ja ehtoollinen TYYPILLISTÄ pelastus yksin armon kautta = ns. sisältöperiaate kutsumusajatus: kaikki rehellinen työ, jossa lähimmäisenrakkaus toteutuu on kutsumustyötä HALLINTO JA ORGANISAATIOn. 200 eri yhteisöä: vapaakirkkoja,valtiokirkkoja ja kansankirkkoja yhteistyöelimenä Luterilainen maailmanliitto KANNATTAJIA n. 65 miljoonaa, 3 % LEVINNEISYYS Pohjoismaat, Saksa, Yhdysvallat Reformoitu kirkko Anglikaaninen kirkko SYNTY OPIN PERUSTA JUMALANPALVELUS Sveitsissä 1500-luvulla uskonpuhdistuksen yhteydessä Ulrich Zwinglin ja Jean Calvinin toiminnan seurauksena Raamattu on ainoa auktoriteetti, myös Vanhan Testamentin moraalisäännöt ovat velvoittavia - koruton - saarna tärkeä SYNTY OPIN PERUSTA JUMALANPALVELUS - Englannissa 1500-luvulla kuningas Henrik VIII julistautuessa Englannin kirkon johtajaksi (=>ero katolisesta kirkosta) - Raamattu - tunnustuskirjana: Common Prayer Book (Thomas Cranmerin laatima) - tyypillistä loistokkuus ja rikas liturgia SAKRAMENTIT 2 sakramenttiä: kaste ja ehtoollinen SAKRAMENTIT - 2 sakramenttia: kaste ja ehtoollinen TYYPILLISTÄ - yhteiskunnallinen aktiivisuus - velvoitus moraaliseen elämään - predestinaatio- eli ennaltamääräämisoppi TYYPILLISTÄ - keskitien kirkko=katolisuuden ja protestanttisuuden välimuoto - piispuuden korostus (=episkopaalinen kirkko) HALLINTO JA ORGANISAATIO - itsenäisiä kirkkoja, joissa vanhimmat eli presbyteerit johtavat seurakuntaa - englanninkielisissä maissa nimitys presbyteerinen kirkko - yhteistyöelimenä Reformoitujen kirkkojen maailmanliitto HALLINTO JA ORGANISAATIO - Englannin kirkko sekä sen kanssa yhteistyössä olevat kirkot - yhteistyöelimenä Lambeth-konferenssi, jonka johdossa on Canterburyn arkkipiispa KANNATTAJIA - n. 75 miljoonaa, 4 % KANNATTAJIA - n. 70 miljoonaa, 4% LEVINNEISYYS Saksa, Alankomaat, Skotlanti, Sveitsi, Unkari, Yhdysvallat LEVINNEISYYS - Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Etelä-Afrikka, Australia 8

9 Puhdasoppisuus eli ortodoksian aika 1600-l. rajojen muodostuminen syntyneiden kirkkokuntien välille --> oman puhtaan opin korostaminen --> suvaitsemattomuus lukutaito kansansivistys kirkkokuri yhteisöllisyys Valistus ja pietismi 1700-l. yksilöllisemmän ja suvaitsevamman ilmapiirin muodostuminen reaktiona edelliselle vuosisadalle ilmeni eri tavoin eri maissa: Ranska - valistus, luottamus järjen mahdollisuuksiin ratkaista useimmat ongelmat, myös moraaliset, yksilöllisyys, epäily, hyöty Saksa - pietismi, herrnhutilaisuus, henkilökohtaisen uskon korostaminen, uskon näkyminen elämässä Englanti - metodismi, herätysliike, joka korosti järjestelmällistä uskonelämää, suuri vaikutus työväenluokan uskonnollisiin asenteisiin 1800-luvun ismit uusien virtausten synty: kirkot joutuivat vastaamaan ja sopeutumaan uusiin haasteisiin: darvinismi, sosialismi, industrialismi, individualismi, liberalismi, imperialismi romantiikka... ns. lähetyksen vuosisata: kirkot ja lähetysseurta aloittivat aktiivisen lähetystyön 1900-l. ekumenia maallistuminen (sekularisaatio) kirkkojen välinen yhteistyö: Kirkkojen Maailman Neuvosto (KMN), Luterilainen Maailmanliitto (LML) maailmanuskontojen yhteinen eettinen julistus VAPAAT SUUNNAT Isoista kristillisistä kirkoista eronneita pienempiä ryhmiä, joilla on kullakin omat erityispiirteensä, mutta sen lisäksi myös joukko yhteisiä, tyypillisiä piirteitä: Raamatun kirjaimellinen tulkinta itsenäisiä, valtiosta riippumattomia yhteisöjä varat kootaan vapaaehtoisin lahjoituksin (usein ns. kymmenyksin) henkilökohtaisen uskonratkaisun korostaminen evankelioimis- ja herätyskokoukset aikuis- eli uskovienkaste (paitsi metodisteilla) jäsenet aktiivisesti liikkeen toiminnassa 9