UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta"

Transkriptio

1 UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta I. Kristinusko Rooman valtakunnassa (-500 j.kr.) II. Kristinusko keskiajalla ( ) III. Uskonpuhdistuksesta uuteen aikaan ( ) IV. Nykyajan kristikunta (1800-) I. Kristinusko Rooman valtakunnassa (-500 j.kr.) 1. Kristinuskon synty Alkuna Jeesus Nasaretilaisen toiminta ja opetukset (n j.kr.) Lähteet ajalta n j.kr.: Uusi testamentti (erityisesti Apostolien teot), Apostoliset isät, ei-kristilliset lähteet (Josefus, Tacitus, Plinius nuorempi, Suetonius) Alkuajan pääsuuntaukset: 1) Juutalaiskristillisyys - alkuna Pyhän Hengen vuodatus (Apt.2) - keskuksena Jerusalem - johtajina apostoli Pietari ja Jaakob "Herran veli" - lähetystyö diasporajuutalaisten (hajaannuksessa elävien) keskuuteen - tuli noudattaa juutalaisia tapoja (aluksi mm. ympärileikkaus) 2) Hellenistikristillisyys - keskuksena Syyrian Antiokia - johtajana Paavali - ristiriitoja juutalais- ja hellenistikristittyjen välillä ratkottiin Jerusalemin apostolikokouksessa v. 46 j.kr. (Apt.15. luvun päätöslauselman mukaan ei saanut syödä epäjumalille uhrattua lihaa, verta tai lihaa josta veri ei ole laskettu eikä saanut tehdä huorin)

2 3) Gnostilaiskristillisyys - poikkesi edellisistä - Jeesus jumalallisen gnoosiksen eli tiedon tuoja (ei niinkään sovittaja) - Syyriassa ja Egyptissä (Nag Hammadin tekstit) - mm. Tuomaan, Filippuksen ja Marian evankeliumit (kahdessa jälkimmäisessä vihjeitä siitä, että Jeesus olisi seurustellut Maria Magdaleenan kanssa). Kristinuskon leviäminen: - alkuna Paavalin lähetysmatkat - ulkonaiset edellytykset: pax romana, kreikan kieli, hyvät kulkuyhteydet ja uskonnollinen suvaitsevaisuus - sisäinen vetovoima: monoteismi, korkea moraali, lähimmäisenrakkaus - tärkeimmät keskukset: Jerusalem, Antiokia, Aleksandria, Rooma, Karthago 2. Kirkko - vainotusta valtionuskonnoksi Vainojen syitä: - kieltäytyminen keisarinpalvonnasta - huhut ehtoollisesta veriuhriateriana - voimakas leviäminen ja suosio Rooman palo v. 64 ja keisari Neron määräämä vaino - vain paikallinen, Rooman kaupunkia koskeva - Pietari ja Paavali kuolivat (Legendat: Pietari - Quo Vadis? Naulitiin pääalaspäin ristille. Paavali - mestattiin miekalla) Aluksi vainot paikallisia, vasta 200-luvulla valtakunnan laajuisia - Deciuksen ( ) ja Valerianuksen ( ) vainot - Diocletianuksen vaino ( ) Vainojen seurauksia: - kristittyjen rohkeus herätti ihastusta - suosio kasvoi Kristinuskosta valtionuskonto - Konstantinus Suuri ( ) lopetti vainot v Theodosius Suuri ( ) nosti ainoaksi sallituksi valtionuskonnoksi - kirkosta tuli osin valtion vääryyksien pyhittäjä ja ns. nimikristillisyys kasvoi (kaikkien oli pakko kuulua kirkkoon), ns. laitoskirkon kehitys alkaa 3. Kristillinen elämä ja ajattelu vanhalla ajalla Jumalanpalvelus ja kirkolliset juhlat - aluksi kokoonnuttiin kodeissa, 200-luvulla kirkkosaleja (basilikat) - juuret synagogajumalanpalveluksessa - raamatunluku, rukous ja ehtoollinen - sunnuntain, Herran päivän vietto - tärkeimmät juhlat: pääsiäinen, helatorstai ja helluntai, joulu (300-luvulta) Kaste liitti seurakunnan jäseneksi - kastetunnustus > uskontunnustus - aluksi aikuiskaste, mahdollisesti myös lapsikaste - sekä valelu- että upotuskaste

3 Kirkon hallinto - virat: piispat (kaitsijat), vanhimmat ja diakonit - patriarkat: tärkeimpien srk:ien piispat (Rooma, Konstantinopoli, Antiokia, Jerusalem, Aleksandria) Kristillisen teologian synty - syynä kristillisten harhaoppien torjuminen - apologeetat ja kirkkoisät - Justinos Marttyyri (k. 165): "Kristinusko on ainoa tosi filosofia". - puhetaidon opettaja, tunsi filosofiaa - kääntymys Milanossa ja piispa Ambrosiuksen kasteoppilaaksi - Hippon kaupungin piispa - tärkeimmät teokset: Tunnustukset (historian ensimmäinen omaelämänkerta), Jumalan valtakunnasta - korosti: perisyntiä, Jumalan armoa, predestinaatiota - historia Jumalan ja Saatanan välistä taistelua UT:n kanonisoiminen päättyy n Luostarilaitoksen synty Askeettinen liike syntyi: - kirkon maallistumista vastaan - uusplatonisuuden vaikutuksesta (ruumis arvoton sielun rinnalla) - Jeesuksen opetus maailmasta luopumisesta (tulkittiin kirjaimellisesti) Yksinäiset erakot (anakoreetit = pois vetäytyneet) - Egyptin Antonios (n ) - Syyrian pylväspyhimykset (mm. Simon) Erakot tapasivat toisiaan ja alkoivat elää samoilla alueilla > erakkokylä, jossa yksi henkilö nousee johtajaksi ja syntyy yhteiset säännöt > luostari Egypt. Pakomioksen (n ) luostarisääntö: - kuuliaisuus luostarin esimiehelle - naimattomuus - köyhyys - ruumiillinen työ - hartauden harjoitus Itä (myöh. ortodoksit): Basileios Suuri (n ) - tiivis yhteys kirkkoon - korosti askeesia ja henkistä työtä - miesjohtaja: igumeeni, naisjohtaja: igumenia Länsi (katoliset): Benedictus Nursialainen (n ) - Monte Cassinon luostari - ora et labora = rukoile ja tee työtä - korosti kulttuurityötä ja maataloutta - miesjohtaja: apotti, naisjohtaja: abbedissa Luostarien merkitys: - teologinen tutkimus ja kirjallisuuden kopioiminen - mystiikan harjoittaminen

4 - lääkintätaidon kehittäminen - maanviljelyn kehittäminen - tieteellinen tutkimus - majatalona toimiminen - laupeudentyö II Kristinusko keskiajalla ( ) 1. Kristikunnan jakautuminen Idän eli Bysantin kirkko (ortodoksit) - taustana Rooman jakautuminen ja Länsi-Rooman tuho kansainvaelluksissa v Itä-Rooman keisari Justinianus Suuri ( ) loi yhtenäisen valtiokirkon - lähetystyö slaavien keskuuteen ja Venäjälle (Kiovan suurruhtinas Vladimirin kaste v. 988) - islam valtasi Konstantinopolin v Lännen kirkko (katoliset) - Kirkko kesti kansainvaellukset ja käännytti germaanit ja myöhemmin frankit (Klodovig v. 496) - Rooman piispa Leo Suuri ottaa itselleen arvonimen paavi ( ) (paavi Pietarin sijaisena) - paavit liitossa lännen keisarin kanssa - Kaarle Suuri ( ) pyrkii luomaan kristillisen imperiumin - miekkalähetys ja ristiretket Pyhäänmaahan ja Pohjolaan ( ) Idän ja lännen kirkkojen ero v jo varhain erosi ns. skismakirkkoja, joilla opillisia eroja (Jeesuksesta, pelastuksesta, pyhityksestä) > oppiriitoja ratkottiin konsiileissa eli kirkolliskokouksissa - syyt eroon: 1) kulttuurierot: rooma <> hellenismi 2) kielierot: latina <> kreikka 3) kirkkohallinto (kateus ja kilpailu): paavi <> patriarkka 4) oppipainotuserot: moraali ja pelastus (länsi) <> mystiikka ja filosofia (itä) 5) uskontunnustuksen Filioque-kiista (länsi lisäsi Pyhän Hengen lähtevän myös "Pojasta") - eron seuraukset: 1) riidat ja erimielisyydet kirkkojen välillä syvenivät > yhtenä huipentumana katolisen kirkon 4. ristiretki Konstantinopoliin vuonna ) kilpailu lähetystyössä (ja alueiden valtaamisessa) lisääntyi > mm. miekkalähetys ja ristiretket Pohjolaan 3) islamin valta idässä kasvoi > seurauksena lopulta Bysantin tuhoutuminen. - pannaanjulistukset kumottiin vasta v Lännen kirkollinen yhtenäiskulttuuri Paavius (paavi = papa, isä) - Pietarin seuraaja - ylin valta koko kirkossa

5 - erehtymätön lausuessaan ex cathedra uskoa tai moraalia koskevan opin (oppi muotoiltiin virallisesti 1870-luvulla, mutta toimi käytännössä jo sitä ennen) - selibaatti eli naimattomuus - Pipin Pienen ( ) aikana kirkkovaltio paaville Tärkeitä paaveja: - GREGORIUS SUURI ( ) - kohensi kirkon taloutta - kehitti oppeja: kiirastuli, messu-uhri, pyhimysten esirukous - arvosti pyhäinjäännöksiä ja ihmeitä > liikanimi: taikauskon isä - gregoriaaninen kirkkomusiikki - GREGORIUS VII ( ) - päämääränä paavien maailmanvalta - pappien selibaatti - INNOCENTIUS III ( ) - paavi on Kristuksen sijainen - paavin vallan huipentuma Kirkon voiman tausta: - sivistyneistö pappeina - paavin kuuria eli hallintovirkamiehistö erittäin taitavaa (mm. rahataloudessa) - latinan kieli - uskontopakko - pelko: kiirastuli, inkvisitio ja noitavainot (1200-) - anekauppa - kirkko hallitsi kasvatuksen, tieteen, oikeusistuimen, taiteen jne. aloilla Skolastiikka eli koulutiede luvulla yliopistot (Pariisi,Bologna, Oxford) - Aristoteleen filosofia sovelletaan teologiaan - kristinusko perusteltavissa järjellä - dominikaanimunkki - opiskeli Pariisissa (lempinimi "tyhmä härkä") - teos: Summa Theologiae - kirkon tärkein opettaja ja filosofi, joka julistettiin pyhimykseksi v luvulla kirkon valta murtuu - paavien ns. Avignonin vankeus - hallitsija valitsi oman paavin ja varsinainen paavi joutui pakenemaan Roomasta Avignoniin 3. Keskiajan luostarilaitos Clunyn liike n syntyi benediktiiniläisluostarin perustalta - luostarit suoraan paavin alaisuudessa - irti maallisesta vallasta - loistokas messu, hiljentyminen - munkkien tehtävä ylistää Jumalaa - ei askeesia, ei työtä, ei teologiaa, vaan jumalanpalveluselämän korostus

6 Kerjäläisveljistöt - vaativat kirkon uudistusta - apostolinen elämä ihmisten parissa - DOMINIKAANIT (virallistettu 1216) - esp. Dominicus (k. 1221) - saarnaveljet (mustat veljet) - myöhemmin inkvisition hoito - FRANSISKAANIT (vir. 1223) - Franciscus Assisilainen (k. 1226) - vähäiset veljet (harmaat veljet) - laupeudentyö III Uskonpuhdistuksesta uuteen aikaan ( ) 1. Reformaation taustatekijät Paavin vallan heikkeneminen alkoi 1300-luvulla (Avignonin vankeus) Asketismin kirkkokritiikki - fransiskaanit: köyhyyden vaatimus kirkolle - valdolaiset: Raamattu ainoa auktoriteetti (ransk. Petrus Valdesin 1100-luvun lopulla perustama katolisten vainoama ryhmittymä "Lyonin köyhät", joka mm. vaati köyhyysihannetta, käännätti Raamattua kansankielelle, saarnasi ja järjesti sielunhoitoa, hyväksyi sakramenteiksi vain kasteen, ehtoollisen ja ripin sekä hylkäsivät mm. kiirastuliopin, pyhäinjäännösten ja pyhimysten palvonnan) - mystiikka: tärkeää persoonallinen jumalasuhde - devotio moderna: "uusi hurskaus" maallikoiden keskuudessa (Tuomas Kempiläinen, De imitatione Christi) John Wycliffe (k. 1384) - Engl. Oxfordin yliopiston prof. - Kristus kirkon pää (ei paavi) - Raamattu, saarna ja armo korostui - Raamattu kansankielelle (nykyisin Wycliffe-Raamatunkääntäjien liike levinnyt kaikkialle maailmaan) Jan Hus (k roviolla) - Prahan yliopiston prof. - vastusti aneita, korosti Raamattua (kansankielelle) ja armoa Humanismin ja renessanssin kirkkokritiikki - individualismi eli yksilöllisyyden korostus - paluu Raamattuun - Erasmus Rotterdamilainen (k. 1536): kreikankielinen alkuteksti UT:sta Lopun ajan odotus ja musta surma (1350) 2. Martti Luther ja Saksan uskonpuhdistus A. Lutherin kehitys uskonpuhdistajaksi 1483 syntymä Eislebenissä talonpoikassukuun 1505 munkiksi Erfurtin augustinolaisluostariin

7 - syynä: ystävän kuolema ja lupaus ankarassa ukonilmassa - munkkina: yritti kelvata Jumalalle paastoten ja rukoillen - peruskysymys: Miten löydän armollisen Jumalan? 1508 opettajaksi Wittenbergin yliopistoon matka Roomaan: kohtasi katolisen kirkon turmeluksen teologian tohtoriksi - luennoi Paavalin Roomalaiskirjettä ja löysi perustotuuden: "vanhurskas on elävä uskosta" B. Uskonpuhdistus alkaa 1517 Luther naulasi 95 teesiä Wittenbergin linnankirkon oveen - anekauppaa vastaan - pelastuskysymyksen selvittämiseksi 1520 kesällä paavi Leo X lähettää Lutherille pannauhkausbullan - L. vastaa polttamalla julistuksen - L. julistetaan pannaan ( ) 1521 Wormsin valtiopäivät - L. keisarin edessä: omatunto sidottu yksin Raamattuun - L. julistetaan valtakunnankiroukseen - Fredrik Viisaan toimesta L. piileksii Wartburgin linnassa junkkeri Jörginä Thomas Müntzer johtaa hurmahenkiä ja lietsoo talonpojat kapinaan ruhtinaita vastaan (Luther ei hyväksy tätä) 1525 L:n avioliitto Katharina von Boran kanssa 1530 Augsburgin valtiopäivillä pyrittiin selvittämään välit Saksan pikkuvaltioiden välillä (jakautuneet katolisuuteen ja luterilaisuuteen) - Filip Melanchton laati Augsburgin tunnustuksen 1546 L:n kuolema Eislebenissä 1555 Augsburgin uskonrauha - valtakunnassa kaksi uskontoa (kat/lut) - alamaiset seuraavat ruhtinaan uskontoa (cuius regio eius religio) C. Lutherin päälöydöt Raamattu uskon ja elämän korkein ohje (ns. muotoperiaate) pelastus yksin uskosta, yksin armosta, Kristuksen tähden (ns. sisältöperiaate) Kristus syntien kantaja, ei tuomari Jumala armahtava Isä Usko on lahja, ei suorittamista (tekoja) Yleinen pappeus: jokainen saa lukea Raamattua, rukoilla ja jakaa evankeliumia D. Lutherin kirjallinen toiminta Loi nykysaksan kirjakielen Teokset koottu Weimerer Ausgabe -nimiseksi n. sadaksi suureksi niteeksi (yht. yli sivua) Tärkeimmät teokset: - Saksan kansan kristilliselle aatelille kristikunnan parantamisesta ( Luther pyrki saamaan ruhtinaat puolelleen, kirjoitettu saksaksi)

8 - Kirkon Baabelin vankeudesta ( L pyri saamaan papiston puolelleen, kirjoitettu latinaksi) - Kristityn vapaudesta ( L pyrki saamaan kansan puolelleen, kirjoitettu saksaksi) - UT:n saksannos (1522, Wartburgin linnassa) - Sidottu ratkaisuvalta ( Erasmus Rotterdamilaiselle vapaan tahdon oppia vastaan, L. puolustaa predestinaatio-oppia) - Iso ja Vähä Katekismus ( Iso papistolle ja Vähä kansalle, sisälsi selitykset sakramenteista, uskontunnustuksesta, Isä meidän -rukouksesta jne.) E. Uskonpuhdistusliikkeen leviäminen Raamattuliikkeenä kirjallisuuden välityksellä (kirjapainotaito, Saksan kaupungeissa useita kirjapainoja) Kaupunkireformaationa - Saksan suuret kaupungit Lutherin kannattajiksi raadin päätöksellä - Jumalanpalvelukset muutettiin kansankielisiksi, ehtoollinen kaikille jne. Ruhtinasreformaationa - reformaatio voimaan hallitsijan käskystä mm. Pohjois-Saksassa ja Skandinaviassa F. Katolinen vastauskonpuhdistus Trenton kirkolliskokous ( ) - syynä: katolisen kirkon oli uudistuttava tai antauduttava protestantismille - paavin tavoite: uskonriidan sovittaminen ja kirkon uudistaminen - tuloksia: 1. Lutherin opetukset torjuttiin 2. aneiden väärinkäyttö myönnettiin 3. piispojen asemaa vahvistettiin 4. katolinen oppi selkiintyi Johtoon jesuiittaveljistö - perustaja: esp. Ignatius Loyola ( ) - taistelivat protestantismia vastaan: 1. koulu-uudistus (mm. kädentaitojen, liikunnan ja musiikin korostus, kova kuri ja kilpailu) 2. pappiskoulutuksen nostaminen 3. rippituolin käyttö 4. tekivät katolista lähetystyötä (erityisesti Etelä-Amerikkaan: Brasilia ja Paraguay, Aasiaan: Japani, Kiina ja Intia) 5. nykyisin katolisen kirkon suurin miessääntökunta (n jäsentä), mukana mm. Vapautuksen teologiassa G. Puhdasoppisuudesta pietismiin ( l.) Luterilainen ortodoksia (1600-luku, älä sekoita ortodoksiseen kirkkoon, ortodoksia tarkoittaa puhdasoppisuutta ja tässä luterilaista aikakautta) 1580 puhdas oppi määriteltiin Yksimielisyyden kirjassa, johon kaikki luterilaiset tunnustuskirjat koottiin - kolme ekumeenista uskontunnustusta - Augsburgin tunnustus (1530) ja AT:n puolustus (1531)

9 - Schmalkaldenin opinkohdat (1537) - Lutherin Iso ja Vähä katekismus (1529) - Yksimielisyyden ohje (1577) Sanainspiraatio-oppi = jokainen Raamatun sana on Jumalan inspiroima Kansan kasvattaminen puhtaaseen oppiin - lukutaidon opettaminen kaikelle kansalle (katekismus osattava) - uskontopakko (kaikkien käytävä kirkossa) - noitavainot Puhdasoppisuuden aikana aloitettiin kirkonkirjojen pito, joihin merkittiin kasteet, ehtoollisella käynnit, vihkimiset ym. (esim. meillä Suomessa) Pietismi syntyi vastustamaan kirkon jäykkyyttä ja maallistumista - perustaja: saks. pappi Philipp Jacob Spener ( ) - S:n ohjelmakirja: Pia Desideria eli Hurskaita toiveita (1675) - korosti henkilökohtaista uskoa, maallikkojen toimintaa ja kristinuskon sanoman todeksi elämistä - käytännön toteuttaja: August Hermann Francke ( ): - Francken Hallen laitokset: orpokodit, sairaalat, koulut - luterilainen lähetystyö alkaa Herrnhutilaisuus - perustaja: saks. kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzendorf ( ) - tarjosi maatilansa uskonsa tähden vainottujen turvapaikaksi - Päivän tunnussana -kirjanen - tunnusomaisena piirteenä iloinen ja valoisa usko 3. Jean Calvin ja Sveitsin uskonpuhdistus A. Reformoidun kirkon synty Ulrich Zwingli ( ) - Erasmuksen oppilas - Lutherin kannattaja Zürichin väittely v.1523, jossa evankelisuudelle voitto > Zwingli mm. sai saarnata Lutherin oppeja ja kaupungin luostarit lakkautettiin Z. oli Lutheria radikaalimpi - kuvat pois kirkosta - urkumusiikki pois - JP:een jäivät raamatunluku, saarna ja rukous - ehtoollisen vietto vain neljästi vuodessa (koska piti ehtoollista vain muistoateriana, tästä riita Lutherin ja Z:n välille) Z. kuoli sodassa protestanttisen Zürichin ja katolisten kantonien välillä B. Kalvinismi ja reformaation vakiintuminen Jean Calvin ( ) - ranskalainen lakitieteen tohtori kääntyi evankelisuuteen tutustuttuaan Lutherin kirjoihin - pakeni vainottuna Pariisista Baseliin - pääteos: Kristinuskon opetus (1536)

10 - pääopit: 1. ihmisen tehtävä puolustaa Jumalan kunniaa 2. Raamattu on lakikirja 3. predestinaatio-oppi (ennaltamääräämys joko taivaaseen tai helvettiin) Genevestä uskonpuhdistuksen keskus - Calvin johtajaksi - pyrki teokratiaan = Jumalan valtaan maan päällä ts. uskonnollinen valta yhteiskunnassa (pienissä kaupunkivaltioissa) - C. laati kirkkojärjestyksen: 1. 4 virkaa: pastorit, opettajat, diakonit, presbyteerit 2. vanhimmat valvoivat ankaraa kirkkokuria - C. perusti yliopiston Kalvinismi levisi pian Alankomaihin, Skotlantiin, Ranskaan, Englantiin ja Saksaan C. Radikaali reformaatio Zürichissä Zwinglistä irtautunut joukko yritti jouduttaa reformaatiota Käyttöön aikuiskaste (ensimmäinen aikuiskaste Zürichissä v. 1525) Käännyttiin kirkkoa ja yhteiskuntaa vastaan Liike jakautui pasifistiseen ja väkivaltaiseen siipeen Kastajaliike levisi nopeasti koko Eurooppaan (keskukseksi Hollanti; mennoniitat) 4. Thomas Cranmer ja Englannin uskonpuhdistus A. Anglikaanisen kirkon ero katolisuudesta Kuningas Henrik VIII ( ) oli harras katolinen ja Lutherin vastustaja Kiista avioerosta kruununperillisen hankkimiseksi aiheutti eron paaviin 1534 parlamentti julisti Henrikin Englannin kirkon pääksi - kirkko ja rikkaudet kuninkaan valvontaan - syyt olivat henkilökohtaiset ja poliittiset B. Uskonpuhdistus Henrikin pojan Edward VI:n holhoojahallitus ( ) kannatti uskonpuhdistusta Canterburyn arkkipiispa Thomas Cranmer laati v kirkkokäsikirjan: "The Book of Common Prayer" E:n sisar Maria "Verinen" yritti palauttaa katolisuuden - mm. Cranmer poltettiin roviolla ja katoliset jumalanpalvelusmenot palautettiin Elisabeth I ( ) pyrki luomaan "keskitien kirkon" katolisuuden ja kalvinismin välille - kirkon järjestys ja jumalanpalvelus katolisuudesta - kirkon oppi kalvinismista; v tunnustuskirja: "39 artiklaa" C. Puritaanien pako Amerikkaan (1600-l.) Puritaanit (kalvinistit) eivät hyväksyneet katolisuuspainotusta, piispuutta, kuningasta kirkon päänä > nousivat valtaan Puritaaneja alettiin vainota ja heistä osa palasi anglikaanisuuteen, osa erosi: mm. kongregationalistit (vapaakirkollisuus) ja kveekarit ("vapisijat", "ystävät"), osa muutti Amerikkaan (Mayflower -laivalla 1620)

11 1689 suvaitsevaisuuslaki antoi protestanttisille eriuskolaisille uskonnonvapauden D. Sisäinen hajaantuminen ( l.) Metodismi - perustaja: anglikaanipappi John Wesley ( ) - vaikutteita Saksan pietismistä - korosti tarkkaa kaavaa (metodia), miten tullaan uskoon ja eletään kristittynä - levisi työväestön keskuuteen - erosi anglikaanisuudesta omaksi kirkkokunnaksi Anglikaanisuus jakautunut: 1. korkeakirkollisuuteen (high church) - korostaa jumalanpalveluselämää ja piispuutta (katolista vaikutusta) 2. matalakirkollisuuteen (low church) - korostaa evankelioimista ja yksilön pelastusta (protestanttista vaikutusta) 3. laveakirkollisuuteen (broad church) - korostaa sosiaalista toimintaa 5. Tiede haastaa kirkon A. Maailmankuva muuttuu ( l.) 1543 kopernikaaninen käänne: Nikolaus Kopernikus kääntää vanhan ptolemaiolaisen maakeskeisyyden aurinkokeskeisyydeksi Galileo Galilei: "Se pyörii sittenkin" inkvisitio vaati luopumaan opista - G. määrättiin kotiarestiin Rationalismi: epäily ja järki tieteellisen ajattelun lähtökohdaksi (Descartes) Empirismi: totuus kokemusten ja havaintojen perusteella (Locke) Luonnontieteitten nopea kehitys alkaa B. Valistus (1700-l.) Ensisijaisesti kulttuuri-ilmiö (Voltaire k.1778) Korosti ihmisen järkeä kaiken mittana Synnytti oman uskonnollisuuden ns. luonnollisen uskonnon (deismi) - järjen mukainen uskonto - Jumala on olemassa (historia todistaa > kaikilla on jokin jumala) - Jumala on Luoja, mutta syrjässä (luonnonlait ylläpitävät maailmaa) - ei vaatinut henkilökohtaista uskoontuloa C. Darwinin kehitysoppi (1800-l.) Charles Darwinin ( ) evoluutioteoria - teos: Lajien synty 1859, esitys luonnonvalinnan vaikutuksesta uusien lajien syntyyn ihminen on kehityksen eikä luomisen tulos aiheutti kirkossa hajaannuksen: 1. jyrkkä vastustus - inspiraatio-oppi = jokainen sana Raamatussa on Jumalan sanelemaa - fundamentalismi ja kreationismi 2. uusi asenne Raamattuun

12 - Rttu ei ole luonnontieteen oppikirja, - vaan aikaansa sidottu kysymyksissä luonnontieteistä - ns. teistinen evoluutioteoria (Teilhard de Chardin) D. Marxin uskontokritiikki (1800-l.) Teollistuminen muuttaa yhteiskuntaa (Englannissa 1700-) Karl Marx ( ) julkaisi teoksen Pääoma Marxin uskontokritiikki: - yhteiskunnallinen kurjuus synnyttää uskonnon - uskonto ooppiumia kansalle Teoriat käytäntöön Venäjän vallankumouksessa v.1917 (Lenin) Syntyy kristillinen työväenliike Pelastusarmeija aloittaa sosiaalisen työn - William Booth Lontoossa v sotilaallinen organisaatio - SSS = Soup, soap, salvation IV. Nykyajan kristikunta (1800-) 1. Kristillisten kirkkojen kehitys ja 1900-luvulla Protestanttisten kirkkojen lähetystyö alkaa - protestanttisuus levittäytyy erityisesti Aasiaan ja Afrikkaan (lähetyskentät) - syntyy tarve eri kristillisten kirkkojen vuoropuhelulle lähetyskentillä (> ekumenia) - Yhdysvalloissa 1700-luvulla ns. Suuri herätys (The Great Awakening), jossa tunnettujen saarnaajien ympärille alkaa kehittyä lähinnä protestanttista vapaata kristillisyyttä. Erityisen voimakkaaksi muodostuu baptismi ja metodismi, myöhemmin (1900) myös helluntaiherätys. Kristinuskosta irrottautuvat mm. mormonismi ja Jehovan todistajat, jotka kieltävät perinteisen kolminaisuusopin luvun lopulla helluntaiherätys ja siitä vaikutteita saanut karismaattinen herätys nousee katolisuuden jälkeen suurimmaksi kristilliseksi suunnaksi ja levittäytyy erityisesti ns. kolmannessa maailmassa (Afrikka, E- ja K-Amerikka sekä Aasia mm. Etelä-Korea). Teollistuminen ja tieteiden kehitys tuo uuden haasteen kirkolle - marxilaispohjainen työväenliike aiheuttaa voimakkaan uskontovastaisuuden - marxismi-leninismin nousu ja myöhemmin stalinismi ajavat syntyneissä kommunistisissa maissa kristinuskon ahtaalle, jopa kielletyksi. Ortodoksinen kirkko saa vapautta toimia lähinnä siksi, että siitä on hyötyä torjuttaessa Saksan pyrkimyksiä vallata Eurooppaa toisen maailmansodan tiimellyksessä. - kirkkovastaisuutta lisäävät mm. darwinismi, Nietzschen filosofia, marxismi, freudilaisuus> erityisesti darwinismia vastaan syntyy amerikk. fundamentalismi - historiallis-kriittinen raamatuntutkimus alkaa 1800-luvulla Katolisen kirkon Vatikaanin I ja II konsiili - Vatikaanin I konsiili ( ): oppi paavin erehtymättömyydestä - ultramontanismi (paavin istuin on Italiassa vuorten takana eli ultra montes pohjoisesta katsottuna) - ajatuksena, että paavin johtajuus ja arvovalta pelastaa katolisen kirkon modernilta maailmalta

13 - Vatikaanin II konsiili ( ): uudistajapaavi Johannes XXIII (ja myöh. paavi Paavali VI) kutsuu katolisen kirkon uudistumaan: positiivisempi suhde moderniin maailmaan, vuoropuhelu muiden kristittyjen kanssa alkaa (ekumenia, kirkonkirousten purkaminen ortodoksien kanssa), liturgia kansankieliseksi, ehtoollisiviini myös seurakuntalaisille, maallikkojen toiminnan korostaminen. Haasteina kirkoille: maailman globalisaatio, köyhyyden ja sotien torjunta, kehitysyhteistyö, maallistuminen, seksuaalimoraali 2. Ekumenia - "että he yhtä olisivat" 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa etsittiin yhteyttä protestanttisten kirkkojen välillä, jotta voitaisiin löytää yhteistyötä ja sopua mm. lähetystyössä 1947 perustettiin LML eli Luterilainen Maailmanliitto 1948 perustettiin KMN eli Kirkkojen Maailmanneuvosto, johon on liittynyt paljon sekä protestanttisia että ortodoksia kirkkoja. Helluntaiherätys ja Katolinen kirkko ovat suhtautuneet omista näkökulmistaan käsin tällaiseen yhteyteen kriittisesti 1974 syntyi Lausannen liike amerikkalaispohjaisen herätyskristillisyyden piirissä 1994 Porvoon yhteinen julkilausuma, jossa pohjoismaiden ja baltian luterilaiset kirkot ja Englannin anglikaaninen kirkko loivat ehtoollisyhteyden 1999 Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta syntyi LML:n ja katolisen kirkon välille. 3. Kirkkotietoa 2010 Roomalaiskatolinen kirkko - johtaa paavi Benedictus XVI Vatikaanivaltiossa (Roomassa) - jäseniä n. 1,17 miljardia - erityisesti E- ja K-Amerikassa, Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa, Italiassa, Irlannissa ja Puolassa, mutta myös kaikkialla maailmassa Helluntailaisuus ja karismaattinen kristillisyys - jäsenmäärän arviointi vaikeaa, sillä ei välttämättä rekisteröidytty kirkkokunniksi - n. 500 miljoonaa - kaikkialla maailmassa, mutta erityisen voimakkaasti leviää nykyisin Aasiassa, E- ja K- Amerikassa sekä Afrikassa Ortodoksinen kirkko - jäseniä n. 230 miljoonaa - erityisesti Kreikassa, Venäjällä ja Balkanilla Baptismi - jäseniä n. 100 miljoonaa - erityisesti Yhdysvalloissa, Etelä- ja Keski-Amerikassa, mutta myös Afrikassa ja Aasiassa Anglikaaninen kirkko - jäseniä n. 85 miljoonaa - Englannissa ja sen entisissä siirtomaissa, Australiassa Metodistinen kirkko - jäseniä n. 75 miljoonaa - eniten Yhdysvalloissa, Isossa Britanniassa ja entisen brittiläisen imperiumin maissa (kuten Kanada, Australia jne.)

14 Luterilainen kirkko - jäseniä n. 75 miljoonaa - erityisesti Saksassa ja Skandinaviassa

MARTTI LUTHER JA LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS SAKSA, 1500-LUKU

MARTTI LUTHER JA LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS SAKSA, 1500-LUKU MARTTI LUTHER JA LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS SAKSA, 1500-LUKU Paavit ja piispat myivät aneita, joilla sai anteeksi syntien hyvitystyöt. Munkki Martti Luther kauhistui aneiden myyntiä. Luther hakkasi aneita

Lisätiedot

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi?

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi? UE2 kurssin kertaus Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Voit tehdä itsellesi aikajanan samalla, kun kertaat. Se helpottaa tapahtumien hahmottamista. I Antiikin aika 1. Kristinuskon synty Milloin, missä ja miten

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset

Lisätiedot

KRISTINUSKON HISTORIA

KRISTINUSKON HISTORIA KRISTINUSKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. Helluntaina Pyhä Henki antoi opetuslapsille rohkeuden. Pietari

Lisätiedot

Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. Kristityt eivät palvoneet Rooman jumalia ja heitä syytettiin myös Rooman palosta.

Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. Kristityt eivät palvoneet Rooman jumalia ja heitä syytettiin myös Rooman palosta. KIRKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY Kastetut kristityt kokoontuivat koteihin ehtoollisen viettoa varten. Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Paavali ja monet muut levittivät Jumalan sanaa Rooman

Lisätiedot

KIRKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY. Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta.

KIRKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY. Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. KIRKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. Helluntaina Pyhä Henki antoi opetuslapsille rohkeuden. Pietari julisti

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Protestanttiset kirkot

Protestanttiset kirkot Protestanttiset kirkot Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko

Lisätiedot

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa 11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

PROTESTANTTISET KIRKOT

PROTESTANTTISET KIRKOT PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia.

Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia. USKONTO SUOMESSA SUOMALAISTEN MUINAISUSKO Monia jumalia, joista jokaisella oli oma hallinta-alueensa. Hämäläisten jumalia olivat: Tapio metsä Ahti vesi Turisas sota Ukko Ylijumala ilma, ukkonen, maan kasvu

Lisätiedot

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

9. Luterilainen ja reformoitu perinne 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kristillisen kirkon historia

Kristillisen kirkon historia Kristillisen kirkon historia - Materiaali lukion uskonnon etäkurssista koottua Aikakausia VANHA-AIKA 500 luvulle hellenistisen ja roomalaisen kulttuurin syntyaikaa kristinuskon synty ja varhainen leviäminen

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia.

Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia. USKONTO SUOMESSA SUOMALAISTEN MUINAISUSKO Monia jumalia, joista jokaisella oli oma hallinta-alueensa. Hämäläisten jumalia olivat: Tapio metsän jumala Ahti veden jumala Turisas sodan jumala Ukko Ylijumala

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL

Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL Protestanttisten yhteisöjen yhteisiä piirteitä LL Protestanttisten kirkkojen tekemät yhteisöt muodostavat monimuotoisen ryhmän. Niillä on eri korostuksia, ja ne jakaantuvat edelleen useimpiin pienempiin

Lisätiedot

LUOKITUS EKSEGETIIKKA

LUOKITUS EKSEGETIIKKA 1 LUOKITUS I EKSEGETIIKKA I-Aa Raamattu. Tekstit. Alkukielet. I-Ab Raamattu.Tekstit. Erikieliset I-Ac Raamattu. Synopsit. Konkordanssit I-Ad Raamatun Kieliopit. Kielten sanakirjat I-Ae Raamattu. Hakemistot.

Lisätiedot

KRISTINUSKON HISTORIA

KRISTINUSKON HISTORIA KRISTINUSKON HISTORIA KRISTINUSKON SYNTY Jeesus kuoli pitkänäperjantaina v. 30 jkr. Opetuslapset pelkäsivät ylösnousemuksesta huolimatta. Helluntaina Pyhä Henki antoi opetuslapsille rohkeuden. Pietari

Lisätiedot

KRISTINUSKO AASIASSA. Luku 21 Ydinsisältö

KRISTINUSKO AASIASSA. Luku 21 Ydinsisältö KRISTINUSKO AASIASSA Luku 21 Ydinsisältö Ota kantaa! Kristinusko on aasialainen uskonto Lähi-itä Kristinusko syntyi Aasiassa, Palestiinassa, vanhimmat kirkot löytyvät Lähi-idästä. v.201 Edessan kuningas

Lisätiedot

1900-luvulla ortodoksinen kirkko koki suuria muutoksia: kirkko hävisi lähes tyystin Vähästä-Aasiasta, Balkanin alueen kirkot organisoituivat uudella

1900-luvulla ortodoksinen kirkko koki suuria muutoksia: kirkko hävisi lähes tyystin Vähästä-Aasiasta, Balkanin alueen kirkot organisoituivat uudella Ortodoksi kirkko AM Ortodoksinen kirkko (kreik. ορθός+δόξα, orthos+doksa, oikea ja katsomus ) on kristillinen kirkko, johon kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

7. Katolinen kirkko. Historia E.K

7. Katolinen kirkko. Historia E.K 7. Katolinen kirkko E.K Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä asuu

Lisätiedot

Martti Luther ja uskonpuhdistus

Martti Luther ja uskonpuhdistus Martti Luther ja uskonpuhdistus Paavin valta oli alkanut murentua 1300-luvulta lähtien, mutta vielä 1500-luvulla katolisella kirkolla oli vahva ote niin yhteiskunnallisista asioista kuin tavallisesta kansastakin.

Lisätiedot

Kristinuskon historia Suomessa (OT)

Kristinuskon historia Suomessa (OT) Kristinuskon historia Suomessa (OT) Suomesta kristitty maa Ensimmäiset kristilliset vaikutteet rantautuvat Suomeen kaupungin myötä 800-luvulla. Silloin Suomessa oli muinaisusko. Uuden uskonnon tultua suomeen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen

Lisätiedot

10. Luterilaisia oppikiistoja

10. Luterilaisia oppikiistoja 10. Luterilaisia oppikiistoja Kiista kuvista Andreas Bodenstein (Karlstadt), Lutherin työtoveri yhdessä skolastiikan kritiikissä, esim. Leipzigin disputaatio Johann Eckiä vastaan 1520 vaihteeseen asti

Lisätiedot

LUTHER, Saksa 2003. I Vihjeitä elokuvan käsittelyyn KOULUKINON OPPIMATERIAALI

LUTHER, Saksa 2003. I Vihjeitä elokuvan käsittelyyn KOULUKINON OPPIMATERIAALI LUTHER, Saksa 2003 Ohjaaja: Eric Till Näyttelijät: Joseph Fiennes, Alfred Molina, Jonathan Firth, Sir Peter Ustinov, Bruno Ganz, Claire Cox, Maria Simon, Mathieu Carrière, Uwe Ochsenknecht Kesto: 125min.

Lisätiedot

Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään

Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään Kirkkotila avautuu -seminaari 20.5.2019 Liedon kirkko 10.40 11.00 Teologinen tiedekunta / Jyrki Knuutila www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Johdatus reformaation teologiaan

Johdatus reformaation teologiaan Johdatus reformaation teologiaan 1. syyskuuta 2016 1 Luennot luennot (24h, 2 op) 6.9.-11.10. ti ja to 12.15-13.45 salit, katso weboodista luentodiat tulevat nettisivulle pdf-tiedostoina http://blogs.helsinki.fi/pakarkka/sy103-2016/

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2 ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan

Lisätiedot

Luostarilaitoksen syntyminen ja merkitys keskiajalla. Meri Peltonen Historia

Luostarilaitoksen syntyminen ja merkitys keskiajalla. Meri Peltonen Historia Luostarilaitoksen syntyminen ja merkitys keskiajalla Meri Peltonen Historia 4 27.02.2018 Luostarilaitoksen synty Luostariliikkeen ja edelleen luostarilaitoksen synnyn peruspohjana on erakkoaate, joka pohjautuu

Lisätiedot

7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät

7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät 7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät merkittävä ekumeeninen yhdistymisprosessi Suomessa taustalla kansainvälinen kehitys + perinpohjainen teologinen työskentely käytännön vaikutuksia kirkkojen elämään:

Lisätiedot

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Kristuksen kaksiluonto-oppi Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut

Lisätiedot

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: 1Kor 15:47 selitys Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: "Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on herra taivaasta." (1Kor 15:47). Sana "herra"

Lisätiedot

MARTTI LUTHERIN JALANJÄLJILLÄ. Ilkka Mäntyvaara / Ruutiukot

MARTTI LUTHERIN JALANJÄLJILLÄ. Ilkka Mäntyvaara / Ruutiukot MARTTI LUTHERIN JALANJÄLJILLÄ Ilkka Mäntyvaara / Ruutiukot 23.10.2017 Luther-kaupungit Eisleben Eisleben on Sachsen-Anhaltin osavaltiossa. Siellä Luther syntyi marraskuun 10. päivänä 1483 ja kuoli helmikuun18.

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Ortodoksinen uskonto HUOM!! Vantaan eri koulujen käytäntö koulujen/ alueiden opetussuunnitelmia laadittaessa on riemunkirjavaa Joillakin kouluilla opetussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjoitettaessa toistetaan

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

HERÄTYSLIIKKEITÄ. Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e

HERÄTYSLIIKKEITÄ. Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e HERÄTYSLIIKKEITÄ Historia ja filosofia Tulkinnanvapautta uskovi!e yksilöi!e Vapaakristillisyyden aika alkaa reformaatiosta. Vapaakristillisyys ei nojaa oppejaan suurimpiin kirkkokuntiin eli katoliseen,

Lisätiedot

Johanneksen Ilmestys kanonisena kirjana

Johanneksen Ilmestys kanonisena kirjana Kaanon = mittapuu (kr. κανων) Raamatun kaanon: uskolle ja elämälle ohjeellisten pyhien kirjoitusten kokoelma (VT 39, UT 27, yht. 66). Kanonisten kirjojen mukaan uskotaan, eletään ja tullaan autuaaksi.

Lisätiedot

Reformaatio. 1.reformaation taustatekijät

Reformaatio. 1.reformaation taustatekijät Reformaatio 1.reformaation taustatekijät Reformaatio myös toisella nimellä uskonpuhdistus. Reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA

TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA KRISTILLINEN SEURAKUNTA Seurakunta on kristittyjen yhteisö. Se toimii paikallisesti ja osana suurempaa kokonaisuutta, maailmanlaajuista kristillistä

Lisätiedot

JANNE SAKARI KOSKELAN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa (Su )

JANNE SAKARI KOSKELAN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa (Su ) Ryttylä 14. 01.2006 Matti Väisänen 1/6 JANNE SAKARI KOSKELAN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa (Su 15.01.2006) Kristuksessa rakas veljemme, Janne Koskela ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän sunnuntain

Lisätiedot

Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset

Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset Kolminaisuusoppi on yksi kristinuskon teologian suurimmista haasteista. Hippon kaupungin piispa Aurelius Augustinus (354-430) kehitti läntiselle

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA. Luku 16 Ydinsisältö

TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA. Luku 16 Ydinsisältö TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA Luku 16 Ydinsisältö Saako valtiovalta rajoittaa kansalaisten mielipiteitä? Perustele. Totalitarismi Valtiojärjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan

Lisätiedot

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo. 1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää

Lisätiedot

Raamattu - tarua vai totta. Jyväskylän vapaaseurakunta 140913

Raamattu - tarua vai totta. Jyväskylän vapaaseurakunta 140913 Raamattu - tarua vai totta Jyväskylän vapaaseurakunta 140913 Raamattu - tarua vai totta? Millä perusteilla voimme väittää Raamatun sanaa todeksi? Voiko Raamatulle löytää tieteellisiä perusteita vai jääkö

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin

Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin KIRKKOHALLITUS 1 Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin Arkkipiispa emeritus John Vikström (2002): Kun kirkkomme ekumeenisen toiminnan alkuvaiheessa luterilaisuus nähtiin pikemmin defensiivisesti,

Lisätiedot

Miten ymmärtää katolista kirkkoa? Jyri Komulainen

Miten ymmärtää katolista kirkkoa? Jyri Komulainen Miten ymmärtää katolista kirkkoa? Jyri Komulainen 15.1.2019 I Rakenteet Lähtökohta (1): Aidosti katolinen ja ekumeeninen kirkko - Perinteisesti roomalais-katolinen, koska latinalainen traditio ollut ydin

Lisätiedot

1. Minkä toisen maailmanuskonnon kanssa 1. Millä toisella nimellä rabbi Saul paremmin kristinuskolla on vahva yhteinen historia? tunnetaan?

1. Minkä toisen maailmanuskonnon kanssa 1. Millä toisella nimellä rabbi Saul paremmin kristinuskolla on vahva yhteinen historia? tunnetaan? 1. Minkä toisen maailmanuskonnon kanssa kristinuskolla on vahva yhteinen historia? Juutalaisuuden. 2. Minkä kyvyn Saul menetti hetkeksi Kristuksen ilmestyttyä hänelle? - Näkökyvyn. 3. Kuka toimi arkkipiispana

Lisätiedot

Sielunvihollinen ei siedä Raamatun Sanaa, varsinkaan kun mennään siihen ytimeen, jossa Jeesus on verellään ostanut meidät omikseen.

Sielunvihollinen ei siedä Raamatun Sanaa, varsinkaan kun mennään siihen ytimeen, jossa Jeesus on verellään ostanut meidät omikseen. Omat kokemukset Olen syntynyt tähän kristillisyyteen, olen siitä onnellinen. 15-vuotiaana jätin kristillisyyden, koska koin sen liian lakihenkisenä. Ajauduin maailmaan. Elin syntielämää, myös päihteiden

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1.

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1. MEU ELKOMUKAUTU virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus L Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen, aamen,

Lisätiedot

Kristillinen mystiikka

Kristillinen mystiikka Kristillinen mystiikka mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin

Lisätiedot

PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä

PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä 1/6 Ryttylä 6.8.2008 Matti Väisänen PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä 10.08.2008 Kristuksessa rakas veljemme Martti Vaahtoranta ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Kristuksen kirkon ykseys

Kristuksen kirkon ykseys 1 Efesolaiskirjeen selitys 11 Ef. 4:1 16 Savonlinnan Tuomiokirkko, 27.11.2013 Kristuksen kirkon ykseys Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali rukoili

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon. LAEN KATE ELKOMUKAUTU virikemateriaalia lapsen kasteeseen mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Virsi 2. Alkusiunaus Isän ja ojan ja yhän Hengen nimeen. Herra

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,

Lisätiedot

Hyvät seurakuntalaiset, kuulemissamme Raamatun kohdissa korostetaan Jumalan sanassa pysymistä, ensimmäi-

Hyvät seurakuntalaiset, kuulemissamme Raamatun kohdissa korostetaan Jumalan sanassa pysymistä, ensimmäi- 1/6 Ryttylä 04.09.2009 Matti Väisänen PASTORI HANNU PEKKA SAMUEL MIKKOSEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kajaanissa 06.09.2009 Kristuksessa rakas veljemme, Hannu Mikkonen, hänen perheensä ja läsnä oleva seurakunta,

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia 20.7.2014, Eura Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia - Rm 1:1 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Venäjän messiaaniset odotukset!?

Venäjän messiaaniset odotukset!? Venäjän messiaaniset odotukset!? Hes. 38;4. Minä kuljetan sinua, panen koukut sinun leukoihisi ja nostatan sotaan sinut ja kaiken sinun sotaväkesi: hevoset ja ratsumiehet, kaikki pulskasti puettuja, suuren

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN. FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com

KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN. FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com KATSAUS KATOLISEEN JA ORTODOKSISEEN MAAILMANKUVAAN FT Tuija Saarinen tuija.saarinen@uef.fi www.tuijasaarinen.com Kristikunta - Kristinusko syntyi n. 2000 vuotta sitten yhtenä kirkkona - Alkukirkko jakautui

Lisätiedot

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa?

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? 114 Iustitia 15 (2002) 114 119 Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? Miten Jumalasta on ylipäätänsä puhuttava? Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto

Lanula 14.6.2007. Roomalaiskatolinen uskonto 1 Lanula 14.6.2007 Roomalaiskatolinen uskonto Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. Opetuksessa pyritään siihen,

Lisätiedot

Iltaraamattukoulut. syksy Jaksosuunnitelma. Apostolien teot

Iltaraamattukoulut. syksy Jaksosuunnitelma. Apostolien teot syksy 2018 Jaksosuunnitelma Apostolien teot Apostolien teot - Iltaraamattukoulun runko Kerta Aihe Jaejakso Kysymykset Ajatus lyhyesti 1 Johdanto Luukas 1:1-4 Apostolien tekojen kirjan luonne ja merkitys

Lisätiedot