Aino Puukka: Suurkaupunki 2011 TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Aino Puukka: Suurkaupunki 2011 TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 1. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TOIMINTA- AJATUS JA ARVOT 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Oppimiskäsitys 2.2 Työtavat 2.3 Oppimisympäristö 3. OPETUSJÄRJESTELYT 3.1 Oppilaaksi ottaminen 3.2 Vapaaoppilaspaikat 3.3 Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen 3.4 Henkilökohtainen opetussuunnitelma 3.5 Yhteistyö huoltajien kanssa 3.6 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 4. OPINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS 4.1 Opintojen rakenne 4.2 Opintojen laajuus 4.3 Opiskeluaika ja lisäajan myöntämisen perusteet 5. OPINTOJEN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 5.1 Monitasoiset tavoitteet 5.2 Laaja taidekäsitys sisältöjen perustana 5.3 Varhaisiän kuvataideopinnot Leikillinen tutustuminen taiteeseen 5.4 Perusopinnot Tiedot ja taidot karttuvat 5.5 Syventävät opinnot Oma ilmaisu hahmottuu ja syvenee Työpajojen sisällöt ja tavoitteet Syventävien opintojen päättötyö 6. ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tehtävä 6.2 Oppilasarviointi Valmentavien opintojen arviointi Perusopintojen arviointi Syventävien opintojen arviointi 6.3 Oppilaitoksen itsearviointi 7. TODISTUKSET 7.1 Todistus perusopetuksen päätteeksi 7.2 Laajan oppimäärän päättötodistus 7.3 Osallistumistodistus LIITTEET Taiteen perusopetuksen laki ja asetus Taiteen perusopetuksen visualisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet Syventävien opintojen päättötyön arviointikriteerit Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma

3 ALKUSANAT Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa alkoi kuvataiteen perusopetus kevätlukukaudella Kuvataidekoulu siirtyi tuolloin kansalaisopistolle Tuusulan Taideseura ry:ltä. Ennen Tuusulan Taideseuraa kuvataidekoulun toiminnasta vastasi Tuusulan kulttuuritoimi vuosina Tämä opetussuunnitelma on Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulun historian kolmas ja samalla ensimmäinen kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen vahvistamaan taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (39/11/2002). Opetussuunnitelma on keskeisin ja tärkein väline opetustyön kehittämisessä ja arvioinnissa. Opetussuunnitelma toimii opettajan käsikirjana, jonka avulla hän rakentaa kunkin lukuvuoden opetuskokonaisuuden. Opettaja muuntaa opetussuunnitelmassa määritellyt kuvataiteen peruso petuksen sisällöt ja tavoitteet innostaviksi ja moniulotteisiksi tehtäväkokonaisuuksiksi ja kehittää omille ryhmilleen sopivat ja yksilöllistä oppimista tukevat opetusmetodit. Opetussuunnitelman tehtävänä on avata kuvataidekoulun toiminnan pohjaa myös kuvataidekoululaisten läheisille ja muille kuvataiteen perusopetuksesta kiinnostuneille. Opetussuunnitelma kertoo mm. kuvataiteen perusopetuksen arvopohjasta ja oppimiskäsityksestä, opetuksen rakenteesta, sisällöstä ja tavoitteista sekä opetusjärjestelyihin liittyvästä. Opetussuunnitelma kertoo myös kuvataidekoulussa tehtävän arvioinnin muodoista ja sen kehittämisestä. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulun opetussuunnitelmassa huomioidaan Tuusulan rikas kulttuurihistoria. Kuvataidekoulun opetuksessa käsitellään Tuusulan merkittävää kulttuuriperintoä ja menneiden aikojen mestareiden rinnalla tarkastellaan myös tuusulalaisia nykyhetken taiteilijoita ja heidän työtään. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 03

4 1. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TOIMINTA-AJA- TUS JA ARVOT Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu antaa lakiin (633/1998) ja asetukseen (813/1998) perustuvaa laajan oppimäärän mukaista kuvataiteen perusopetusta vuotiaille lapsille ja nuorille ja sen arvopohjana on Tuusulan kunnan yhteisesti määritellyt arvot. Tuusulan kunnan opetuksen ja koulutuksen päämääränä on kehittää sivistyksellistä pääomaa, lisätä tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä, siirtää kulttuuriperintöä ja myönteistä arvoperustaa sukupolvelta toiselle, sekä lisätä tietoa yhteiskunnassa vaikuttavista arvoista. 1.1 Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulun toiminta-ajatus Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu tarjoaa mahdollisuuden opiskella kuvataiteita pitkäjänteisesti. Laajan oppimäärän mukainen kuvataiteen perusopetus on monialaista, tasolta toiselle tavoitteellisesti etenevää kuvataiteen opetusta. Opetuksessa huomioidaan oppilaan ikäkausi, omat taipumukset ja kiinnostuksen kohteet. 1.2 Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulun arvot Kuvataidekoulun opetus perustuu käsitykseen ihmisestä, joka eettisenä, moraalisena ja valintakykyisenä yksilönä vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä ja ymmärtää kauneuden merkityksen elämässään. Kuvataiteen opiskelussa korostuu taiteen tekemisen ja kokemisen merkitys kokonaispersoonallisuuden kehittymiselle. Kaikilla ihmisillä on kyky ja tarve kuvalliseen itseilmaisuun. Vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, inhimillisyys, luottamus ja suvaitsevaisuus ovat läsnä koulun arjessa oppitunneilla, opettajien kesken sekä koulun ja kodin välisessä yhteistyössä. Kuvataiteen perusopetus on toimintaa, joka tarjoaa välineitä monipuoliseen kuvalliseen itseilmaisuun, luo pohjan elinikäiselle taiteen harrastamiselle ja siitä nauttimiselle sekä valmiudet hakeutua taidealojen jatko-opintoihin. Kuvataiteen perusopetus tukee myös kotien sekä päiväkotien ja koulun taidekasvatustyötä. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulun tavoitteena on olla innostava ja antoisa harrastuspaikka Tuusulan ja sen lähialueiden lapsille ja nuorille. Kuvataidekoulun tavoitteena on olla aktiivinen ja näkyvä osa Tuusulan kulttuuri- ja kasvatustoimintaa ja kehittää toimintaansa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 04

5 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Kuvataiteen opiskelu Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa on monialaista ja opetuskokonaisuuksien rakentumiseen vaikuttavat useat tekijät kuten oppimiskäsitys, työtavat ja opiskeluympäristö. 2.1 Oppimiskäsitys Kuvataiteen opiskelu on pitkä ja monitasoinen prosessi, johon vaikuttavat mm. oppilaan ikäkausi ja persoona. Opetuksessa kukin oppilas huomioidaan yksilönä, jolla on omat oppimisen tapansa. Oppimisen tietopohja muodostuu oppilaan havainnoista, tunteista, ajatuksista, tiedoista, ilmaisusta sekä taidosta. Kaikki uusi tieto rakentuu jo opittujen tietojen ja taitojen pohjalle ja oppimiseen vaikuttaa aina myös oppilaan oma sen hetkinen elämismaailma. 2.2 Työtavat Työtavat valitaan niin, että oppilaan keskittymiskyky, pitkäjänteisyys, herkkyys, eläytymiskyky, oma-aloitteisuus, vastuu ja itseluottamus sekä sosiaaliset taidot kasvavat. Havainnointi, itse tekeminen ja leikki ovat keskeisiä työmuotoja. Työskentelyprosessi, sen aikana tapahtuva ja lopullinen teos nähdään merkityksellisinä. Oppilas on aktiivinen toimija Kuvataidekoulussa oppilasta kannustetaan aktiiviseen rooliin opiskelussa ja oppimisessa. Opiskelu on toiminnallista ja tutkivaa ja siinä pyritään luovaan ongelmanratkaisuun. Opittavaa asiaa lähestytään koko ryhmän kesken keskustellen, yhdessä pohtien, kysellen ja tutkien. Oppilaille annetaan mahdollisuus monipuoliseen materiaalien ja tekniikoiden käyttöön ja heitä kannustetaan kokeilemaan rohkeasti erilaisia ja itselle uusia työskentelytapoja. Kokeilujen kautta löytyvät jokaiselle sopivat ja ominaisimmat tavat työskennellä sekä oivallus, että on monta oikein tekemisen tapaa. Yksin ja yhdessä Opetuksessa korostetaan tekemisen ja löytämisen iloa. Opetustilanteeseen luodaan kannustava ja turvallinen ilmapiiri ja oppilas saa työskentelystään välitöntä palautetta. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden ikä, persoona ja elämismaailma sekä ryhmän keskinäinen dynamiikka. Kuvataidekoulussa oppilaat tekevät yksilötehtäviä sekä pari- ja ryhmätöitä. Ryhmässä toimimisen tavoitteena on positiivisen ja ilmaisua rikastuttavan ryhmädynamiikan ja toimivan yhteistyön voiman löytäminen. Tärkeä oppimisen tapa on myös tarkastella yhdessä ryhmän kanssa omia ja toisten tekemiä töitä. Laaja taidekäsitys Taiteen perusopetuksessa taidetta käsitellään laaja-alaisesti ja monesta eri näkökulmasta. Näin muodostuu moniulotteinen käsitys taiteen maailmasta. Opetuksessa huomioidaan ja kunnioitetaan taiteen historiaa ja huolehditaan samalla, että toiminta on aina uutta luovaa ja ajassa kiinni. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 05

6 Opettajatkin oppimassa Kuvataidekoulussa opettajatkin ovat jatkuvassa oppimisprosessissa. Opettajat ovat avoimia oppilaiden kiinnostuksen kohteille ja valmiita viemään ohjelmaa tarvittaviin uusiin suuntiin. Opettajat oppivat koko ajan uutta ja kehittävät ammattitaitoaan. He ovat aktiivisia uuden tiedon etsijöitä ja kannustavat esimerkillään oppilaita kokeilemaan rohkeasti uusia työskentelytapoja. Opettajien ammattitaidon kehittämistä niin pedagogina kuin taiteilijana kannustetaan. Vuositeema Opettajakunnan kesken päätettävä kaikkea opetusta koskettava lukuvuositeema tuo opetukseen vaihtelevia painotuksia, uusia näkökulmia ja opetusryhmiä yhdistävän koulun yhteisen kantavan ydinajatuksen. Teeman avulla voidaan käsitellä ajallisesti tai paikallisesti ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita. Näyttelytoiminta Kuvataidekoulu järjestää vuosittain kevätnäyttelyn, jossa esitellään lukuvuoden aikana tehtyjä töitä. Kevätnäyttelyyn osallistuvat kaikki kuvataidekoulussa opiskelevat lapset ja nuoret joko yksilötyön tai ryhmässä tehdyn teoksen kautta. Opiskeluympäristössä tulee vallita myönteinen, avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen hyväksytään omana persoonanaan. Oppilaita kannustetaan kohtaamaan erilaisuutta positiivisesti. Toisten kuunteleminen ja kunnioitus ovat keskeisiä asioita kuvataidekoulun toiminnassa. Kuvataidekoulussa oppimista tukevat asianmukaisesti varustetut ja kalustetut opetustilat. Opiskeluympäristön tulee olla esteettisesti virikkeinen ja kiinnostava. Keskeneräisiä ja valmiita oppilastöitä pidetään esillä kannustamassa ja innostamassa sekä herättelemässä ajatuksia ja kysymyksiä. Työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa huomioidaan työ-, tuote- ja ympäristöturvallisuus. Kaikessa työskentelyssä ja toiminnassa huomioidaan työturvallisuus- ja ympäristöasiat. Toiminta perustuu kestävän kehityksen periaatteille. Opiskeluympäristönä käytetään myös luontoa sekä oppilaan elinpiiriä. Myös verkkoympäristön käyttöä oppimisen ja vuorovaikutuksen välineenä käytetään mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan. Koulu järjestää ja osallistuu vaihtelevasti myös muihin näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Myös kuvataidekoulun internetsivujen kuvagalleria toimii oppilastöiden esittelyfoorumina. 2.3 Opiskeluympäristö Kuvataidekoulussa opiskeluympäristö muodostuu psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä ympäristöstä. Myös koulun opetussuunnitelma sekä käytetyt opetusmenetelmät rakentavat osaltaan opiskeluympäristöä. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 06

7 3. OPETUSJÄRJESTELYT Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa opetus toteutetaan lukuvuoden aikana viikoittain kokoontuvissa opetusryhmissä. Opetukseen kuuluu myös viikko-opetuksen ulkopuolista työskentelyä, jota voivat olla esimerkiksi näyttelykäynnit, opintoretket sekä ohjatut kotitehtävät. Viikonloppuisin ja kesällä voidaan järjestää opintokokonaisuuksia täydentäviä lyhytkursseja. 3.1 Oppilaaksi ottaminen Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekouluun otetaan oppilaat ilmoittautumisjärjestyksessä. Kun oppilas on päässyt kuvataidekoulun oppilaaksi, hän voi jatkaa opintojaan 20-vuotiaaksi asti. Kuvataidekoulussa opiskelevat oppilaat voivat ennakkoilmoittautua keväisin seuraavan lukuvuoden opintoihin. Uudet oppilaat voivat ilmoittautua Tuusulan kansalaisopiston opintooppaassa ilmoitettuna ajankohtana. Vapaita oppilaspaikkoja voi tiedustella pitkin vuotta kansalaisopiston toimistosta. Opintoryhmät pyritään muodostamaan mahdollisimman samanikäisistä oppilaista erityisesti varhaisiän ja perusopintojen aikana. Ryhmien muodostamisessa huomioidaan myös ryhmädynamiikka sekä työskentelyn edellyttämät tilat, välineet ja työtavat. 3.2 Vapaaoppilaspaikat Vapaaoppilaspaikkoja ei myönnetä. 3.3 Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen Muualla suoritetut opinnot hyväksytään täysin, mikäli ne vastaavat kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä. Oppilas otetaan kuvataidekoulun oppilaaksi, mikäli sopivassa ryhmässä on tilaa. Suoritetuista opinnoista täytyy esittää todistus, jonka rehtori hyväksyy. 3.4 Henkilökohtainen opetussuunnitelma Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan kuvataidekoulun opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan koulun resurssien puitteissa yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatimisesta päättää kansalaisopiston rehtori. Ryhmäkoko on valmentavissa opinnoissa 8-10 oppilasta ja perusopinnoissa sekä syventävissä opinnoissa 7-14 oppilasta. Opetusryhmiä voidaan yhdistää, jos oppilasmäärä laskee kesken lukuvuoden pysyvästi alle minimimäärän. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 07

8 3.5 Yhteistyö huoltajien kanssa Kuvataidekoulu on aktiivisessa yhteydessä oppilaiden huoltajien kanssa. Asioista tiedotetaan lukuvuoden alussa jaettavalla vanhempaintiedotteella sekä erillisillä lukukausitiedotteilla. Vanhempainiltoja järjestetään tarpeen mukaan. Myös kuvataidekoulun näyttelyt ja muut tapahtumat ovat luonteva foorumi oppilaiden vanhempien ja muiden läheisten tapaamiseen. Kuvataidekoululaisten perheitä voidaan pyytää mukaan kuvataidekoulun retkille ja muihin tapahtumiin. 3.6 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Kuvataidekoulu on aktiivinen ja näkyvä osa Tuusulan kulttuuri-, kasvatus- ja opetustoimintaa. Yhteistyötä kehitetään Tuusulan kulttuuripalvelujen ja paikallisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa mm. hyödyntämällä Tuusulan taidemuseoiden toimintaa ja järjestämällä vierailuja ja työpajoja. Yhteistyötä tehdään Tuusulan ja lähiseudun muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten sekä esim. Pekka Halosen akatemian kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan mm. näyttelyvaihdon avulla. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoululla on tavoitteena olla aktiivinen toimija myös Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton toiminnassa. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 08

9 4. OPINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa opinnot jakautuvat valmentaviin opintoihin, perusopintoihin sekä syventäviin opintoihin. 4.1 Opintojen rakenne Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opintokokonaisuus rakentuu perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Näiden lisäksi annetaan varhaisiän taidekasvatusta, jota ei kuitenkaan lueta hyväksi laajan oppimäärän kokonaistuntimäärässä. TAITEEN PERUSOPETUKSEN KUVATAITEEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ VARHAISIÄN KUVATAIDEKAS- VATUS (ei sisälly laajan oppimäärän opintoihin) PERUSOPINNOT SYVENTÄVÄT OPINNOT VALMENTAVAT OPINNOT 4-6 -vuotiaat PERUSKURSSIT vuotiaat PERUSKURSSIT vuotiaat TYÖPAJAOPINNOT vuotiaat Syventävien opintojen päättötyö 2 t / viikko 58 t vuodessa 2 t / viikko 68 t vuodessa 3t / viikko 102 t vuodessa 3-6 t/viikko t vuodessa t Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 09

10 4.2 Opintojen laajuus Kuvataiteen laajan oppimäärän opetuskokonaisuuden laskennallinen laajuus on 1300 tuntia. Perusopintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia ja syventävien opintojen laskennallinen laajuus on 760 tuntia. Opintojen laajuuden laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa opetusta annetaan 34 opintoviikkoa vuodessa. Poikkeuksena varhaisiän opinnot, joissa opintoviikkoja on 29 (14+15). Varhaisiän opinnot 4-6 -vuotiaat Varhaisiän opintoja ei lueta laajan oppimäärän opintokokonaisuuden tuntimääriin. 2 t x 29 = 58 t Perusopinnot vuotiaat (540 t) Peruskurssit 1-4 = 272 t (4 x 68 t) Peruskurssit 5-6 = 204 t (2 x 102 t) = 476 t 540 t t = 64 t Viikko-opetuksen ulkopuolelle jää 64 t, jotka käytetään ohjattuihin kotitehtäviin ja muuhun erikseen määriteltävään viikko-opetuksen ulkopuoliseen työskentelyyn. Syventävät opinnot vuotiaat (760 t) 7 x 102 t = 714 t 760 t t = 46 t Viikko-opetuksen ulkopuolelle jää 46 t lyhytkursseihin, ohjattuihin kotitehtäviin ja muuhun viikko-opetuksen ulkopuoliseen työskentelyyn. 4.3 Opiskeluaika ja lisäajan myöntämisen perusteet Opiskelun Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa voi aloittaa 4-vuotiaana ja opintoja voi jatkaa 20-vuotiaaksi asti. Perusopinnot aloitetaan pääsääntöisesti 7-vuotiaana ja ne suoritetaan yleensä 6-7 vuoden aikana. Syventävät opinnot suoritetaan pääsääntöisesti 4-7 vuoden aikana, jolloin tehdään myös laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötyö. Tapauskohtaisesti oppilaalle voidaan myöntää lisäaikaa. Lisäajan myöntämisestä päättää rehtori yhdessä oppilaan opettajan kanssa. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 10

11 5. OPINTOJEN KESKEISET TAVOIT- TEET JA SISÄLLÖT Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opinnoille on määritelty tavoitteita, joiden toteutumiseen tähdätään monipuolisilla sisällöillä, innostavilla tehtävillä ja oppimista tukevilla opetusmetodeilla. 5.1 Monitasoiset tavoitteet Yksi merkittävimmistä tavoitteista on oppilaan minäkuvan ja itsetuntemuksen kehityksen tukeminen. Kuvataidekoulu tarjoaa oppilaalle harrastusmahdollisuuden, jossa kuvallista itseilmaisua voi harjoitella monin erilaisin tekniikoin ja jossa esteettisten elämysten merkitystä arvostetaan. Kuvataidekoulussa ilmapiiri on salliva ja avoin, erilaisuutta hyväksyvä, kiireetön ja jokaisen persoonan huomioiva. Kuvataideopetuksessa ei kilpailla ja ymmärretään, että tehtäviin on aina monta oikeaa ratkaisun tapaa. Kuvataidekoulun opetuksessa rohkaistaan kohtaamaan epäonnistumisia ja iloitsemaan onnistumisista. Kuvataiteen ja esteettisen ilmaisun opetuksen tavoitteena on myös kehittää nyky-yhteiskunnassa tarvittavaa kykyä tulkita kuvia. Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opinnoissa oppilaalle muodostuu laaja käsitys kuvataiteen ilmiöistä ja niiden historiaan ja nykyisyyteen liittyvistä tekijöistä. Opintojen aikana syntyy myös ymmärrys kuvataiteen asemasta ja merkityksestä osana yhteiskunnan toimintaa. Opintojen tavoitteena on kasvattaa oppilaita nauttimaan taiteista ja innostaa heitä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen ja antaa välineitä taidealojen jatko-opintoihin. Kuvataiteen kenttä nykymaailmassa on hyvin moniulotteinen. Perinteisten kuvataiteen ilmaisumuotojen rinnalle syntyy jatkuvasti uusia taiteenlajeja ja ilmiöitä. Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opintojen tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisimman monipuolinen kuva kuvataiteen ilmiöistä. Tästä johtuen laajan oppimäärän opinnoissa kuvataidetta käsitelläänkin erittäin laaja-alaisesti ja monista eri näkökulmista käsin. Oppilas oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri, ympäristösuunnittelu, muotoilu, grafiikka, keramiikka, tekstiili, valokuva, elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvamedia sekä monitaiteelliset työmuodot. 5.3 Varhaisiän kuvataideopinnot - Leikillinen tutustuminen taiteeseen Varhaisiän kuvataideopetus on elämyksellistä. Opetus rikastuttaa mielikuvitusta ja rohkaisee monipuoliseen ilmaisuun. Opetuksessa käsiteltävään asiaan liittyviä havaintoja tehdään monia aisteja käyttämällä. Kuvataiteen perusasioihin, materiaaleihin ja tekniikoihin tutustutaan leikinomaisesti ja erilaisia työskentelytapoja kokeilemalla. Varhaisiän kuvataideopetuksen tavoitteena on antaa mahdollisuus monipuoliseen kuvalliseen itseilmaisuun ja sytyttää kiinnostus ja into taiteen maailmaa kohtaan. 5.2 Laaja taidekäsitys sisältöjen perustana Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 11

12 5.4 Perusopinnot - Tiedot ja taidot karttuvat Perusopinnoissa kuvataiteen kieltä ja käsitteitä, kuvallista ajattelua ja itseilmaisua harjoitellaan tekemällä, tarkastelemalla ja pohtimalla. Peruskurssit 1 ja 2 (7-8 -vuotiaat) ovat kuvallisten tietojen ja taitojen perusasioiden opettelun aikaa. Tekniikoihin ja materiaaleihin tutustutaan monipuolisesti ja kuvallisen ilmaisun keinoja kokeillaan rohkeasti. Peruskursseilla 3 ja 4 (9-10 -vuotiaat) syvennetään aiemmin opittua, opitaan uutta ja opetellaan yhdistämään uusia asioita aiemmin opittuun. Viikko-opetuksen lisäksi peruskurssi 3:sta lähtien oppilaat tekevät myös pieniä ohjattuja kotitehtäviä. Peruskurssit 5 ja 6 ( vuotiaat) ovat periodimuotoista opiskelua, jolloin yhteen aihealueeseen voidaan syventyä pitkäkestoisesti. Peruskurssi 5:lla aloitetaan portfoliotyöskentely, joka auttaa työskentelyn dokumentoinnissa ja itsearvioinnissa. Peruskurssi 6:n aikana suoritetaan perusopintojen päättötyö, joka johdattelee itsenäiseen työskentelyyn ja on laajempi kuin tavalliset perusopetusryhmien tehtävät. Käytettäviä materiaaleja ovat mm. erilaiset piirtimet (lyijykynät, hiili, muste, liidut ja värikynät), erilaiset maalausvälineet (akvarellit, peitevärit ja akryylivärit) erilaiset paperilaadut ja maalauspohjat, grafiikan välineistö, erilaiset savilaadut, luonnonmateriaalit ja romu. Taidehistorian kuvastoa sekä arjen kuvamaailmaa tarkastellaan eri yhteyksissä ja erilaisista näkökulmista. Jokaisen opetusryhmän kanssa tehdään vierailuja näyttelyihin ja muihin koulun ulkopuolisiin opetusta tukeviin kohteisiin. Myös arkkitehtuurin ja muotoilun asioita käsitellään opetuksessa. Perusopintojen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy laaja käsitys kuvataiteen sisällöistä, ilmaisukeinoista ja toimintatavoista ja että kuvallisen itseilmaisun ilo ja riemu säilyvät ja kehittyvät edelleen. Kaikessa opetuksessa asioihin perehdytään kunkin ryhmän kehitysvaiheen mukaisesti. Tehtävät rakennetaan niin, että niissä yhdistyvät tekniset ja sisällölliset asiat sekä tekemisen ilo ja itseilmaisun riemu. Opeteltavia tekniikoita ovat mm. piirustus, maalaus, grafiikka, keramiikka ja muu kolmiulotteinen työskentely sekä tekstiili. Kaikkia tekniikoita opetellaan käyttämään monipuolisesti ja soveltamaan itselle sopivin tavoin. Käsiteltäviä asioita ovat kuvalliset perusasiat kuten piste, viiva, pinta, muoto, valo, varjo, tila, rytmi, jännite, ääriviiva valööri, kulööri, ihmisen kuvaaminen, sommittelu, väriopin perusteet sekä kuvien viestit ja tunnelmat. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 12

13 5.5 Syventävät opinnot - Oma ilmaisu hahmottuu ja syvenee Syventäviin opintoihin siirtyvällä oppilaalla työskentelyn vankkana pohjana ovat valmentavissa ja perusopinnoissa saadut tiedot ja taidot. Syventävien opintojen aikana oppilaan oppiminen syvenee ja hän löytää yhä selkeämmin omat tekemisen tapansa ja itseilmaisun välineet. Oppilaita kannustetaan oma-aloitteiseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Koska syventävien opintojen ryhmässä voi opiskella hyvin eri-ikäisiä oppilaita, opetus yksilöidään kunkin tieto- ja taitotasoa vastaavaksi. Eri-ikäisistä oppilaista rakentuva ryhmä koetaan positiivisena asiana, jossa jokaisella on toisilleen annettavaa. Oppilaita kannustetaan keskusteluun ja yhteiseen aiheiden ja teosten tarkasteluun. Ohjatut kotitehtävät, näyttelykäynnit ja muu erikseen määriteltävä viikko-opetuksen ulkopuolinen työskentely kuuluvat syventävien opintojen sisältöihin. Perusopintojen viimeisinä vuosina aloitettu portfoliotyöskentely jatkuu ja oppilaita kannustetaan työskentelynsä aktiiviseen dokumentointiin sekä itsearviointiin. Oppilas täyttää vuosittain opintokirjaa, johon myös ryhmän oma opettaja antaa kirjallisen arvionsa. Syventävissä opinnoissa oppilas valitsee kuvataidekoulussa tarjolla olevista työpajoista oman syventymisalueensa. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa on mahdollista opiskella seuraavissa työpajoissa: Yleinen kuvataiteen työpaja, keramiikka, piirustus ja maalaus, gra-fiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu, tekstiilitaide sekä kuvanveisto. Työpajat muodostetaan lukuvuosittain oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Suositeltavaa on, että yhdessä työpajassa opiskellaan vähintään kaksi lukuvuotta. Oppilas voi halutessaan opiskella samanaikaisesti kahdessa eri työpajassa. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 13

14 5.5.1 Työpajojen sisällöt Työpajaopintojen yleisenä tavoitteena on opiskeltavan tekniikan ja materiaalin hyödyntäminen oman ilmaisun välineenä ja tekniikoiden luova yhdistely. Taidehistoria ja nykytaiteen tuntemus kulkevat mukana kunkin työpajan opetuksessa. Työpajaopintojen aikana tutustutaan nykyhetken taiteilijoihin kultakin alalta esim. työhuonevierailuja tekemällä. Yleinen kuvataiteen työpaja Yleisen kuvataiteen työpajassa opiskellaan periodimaisesti kuvataiteen eri tekniikoita ja materiaaleja. Periodien pituudet voivat vaihdella tarpeen mukaan. Opiskeltavia kuvataiteen alueita ovat esimerkiksi piirustus ja maalaus, grafiikka, keramiikka, tekstiilitaide, kuvanveisto, muotoilu ja arkkitehtuuri, sarjakuva ja animaatio, video, performanssi, installaatiot sekä ympäristötaide. Tavoitteena on kehittää omaa ilmaisua monissa eri tekniikoissa ja yhdistää opittua oman ilmaisun monipuolisena ja sitä tukevana välineenä. Keramiikka Keramiikan työpajassa tutustutaan monipuolisesti keramiikkatyöskentelyn tekniikoihin ja erilaisten savimassojen ominaisuuksiin ja niiden vaikutukseen lopullisessa teoksessa. Työskentelyssä käytetään monipuolisesti lasitteita, enkopeja sekä oksideja ja alilasitevärejä. Keramiikan työpajassa keramiikkatyöskentelyä tarkastellaan sekä muotoilun että kuvataiteen lähtökohdista. Työpajassa opitaan valmistamaan myös keramiikkatyöskentelyssä tarvittavia kipsimuotteja ja hyödyntämään niitä oman ilmaisun tukena. Piirustus ja Maalaus Piirustuksen ja maalauksen työpajassa on mahdollisuus keskittyä intensiivisesti taidekuvan rakentumisen mahdollisuuksiin. Opintojen aikana etsitään omaa käsialaa ja itselle ominaisia ilmaisukeinoja piirustuksen ja maalauksen keinoin. Tekniikoina käytetään erilaisia piirtimiä (esim. lyijykynät, hiilet, liidut, nestemäinen tussi) ja maalausmateriaaleja (esim. akvarellit, akryylivärit ja öljyvärit). Aiheina mm. havainnosta tekeminen luonnossa ja asetelmista, croquis, elävä malli sekä omat aiheet. Grafiikka Grafiikan työpajassa kerrataan perusopintojen aikana tutuksi tulleita taidegrafiikan menetelmiä (esim. monotypia, solumuovipaino ja linokaiverrus) ja tutustutaan uusiin tekniikoihin, joita ovat esim. kuivaneula, akvatinta, etsaus, carborundum ja puupiirros. Grafiikan työpajassa tekniikoita yhdistellään rohkeasti ja etsitään oman ilmaisun moniulotteisia väyliä taidegrafiikan keinoin. Arkkitehtuuri ja Muotoilu Arkkitehtuurin ja muotoilun työpajassa tutkitaan tilallisia peruselementtejä (tila, valo, varjo, väri, muoto, materiaali, rakenne, mittakaava) ja niiden vaikutuksia tila- ja esinesuunnitteluun. Opetuksessa tarkastellaan erilaisten ympäristöjen arkkitehtonisia ja muotoilullisia ideoita ja ilmiöitä ja poh-dintaan omaa suhdetta erilaisiin ympäristöihin. Työpajassa tehdään tilallisia tutkielmia ja muotokokeiluja pienoismalli- ja rakentelutekniikoin ja tutkitaan rakennustaiteen historiaa ja muotoilun tyylejä. Tekstiili Tekstiilitaiteen työpajassa tekniikoihin tutustutaan rohkeasti ja uutta luovasti. Käytössä ovat mm. erilaiset kankaanpainotekniikat, kankaan värjäys, kankaan maalaus, huovutus ja kierrätysmateriaalien käyttö. Tekniikoita sovelletaan ja yhdistellään ja etsitään omaa ilmaisua tekstiilitaiteen keinoin. Työpajassa tekstiilitaidetta tarkastellaan myös muotoilun näkökulmasta. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 14

15 5.5.2 Syventävien opintojen päättötyö Syventävien opintojen päättötyö on oppilaan itsenäisesti suorittama opinnäytetyö ja sen tarkoituksena on esitellä opittuja tietoja ja taitoja sekä visuaalisen ajattelun kypsyyttä. Päättötyöhön liittyvässä portfoliossa oppilas esittelee työprosessin etenemistä tekstein ja kuvin ja arvioi tapahtunutta. Päättötyön ohjaa oppilaan oma työpajaopettaja. Oppilas voi tavata ulkopuolisen asiantuntijan päättötyöprosessin aikana ja saada myös häneltä ohjausta työhönsä. Päättötyön voi tehdä syventävien opintojen loppuvaiheessa siinä työpajassa, johon oppilas on ennakkoilmoittautunut. Lopputyö toteutetaan sillä tekniikalla, jonka oppilas hallitsee. Opettajat eivät opeta uusia tekniikoita päättötyötä ohjatessaan. Päättötyö tehdään yhden lukuvuoden aikana ja sen laajuus on oppituntia. Päättötyön aloittava oppilas saa päättötyön tekemiseen liittyvät erilliset ohjeet. Päättötyöstä järjestetään oma näyttely ja arviointitilaisuus. Arviointitilaisuudessa päättötyön tekijä keskustelee työstään ohjaavan opettajan, ulkopuolisen arvioitsijan ja mahdollisen yleisön kanssa. Päättötyön tekijä saa oman työpajaopettajansa ja ulkopuolisen asiantuntijan antaman kirjallisen arvion sekä arvosanan. Syventävien opintojen päättötyön tekeminen on vapaaehtoista. Päättötyön suorittaminen on kuitenkin välttämätöntä, jos oppilas haluaa päättötodistuksen kuvataiteen laajan oppimäärän suorittamisesta. Jos oppilas ei tee päättötyötä, hän saa pyydettäessä osallistumistodistuksen kaikista opinnoistaan kuvataidekoulussa. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 15

16 6. ARVIOINTI Arviointi on tärkeä osa kuvataidekoulun toimintaa ja oppilasarvioinnin lisäksi se tarkoittaa koulun yleisen toiminnan sekä opettajien työn arviointia. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa arviointimenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Arviointimenetelmien kehittämiseen vaikuttavat koulun omat kokemukset sekä valtakunnalliset suositukset, joita seurataan aktiivisesti. Arvioinnin toteuttamista tukee kuvataidekoulun toiminnan dokumentointi. Dokumentointia tehdään mm. opetustilanteita ja oppilastöitä valokuvaamalla ja videoimalla, opettajien laatimilla lukukausiraporteilla sekä opintokirjalla, jossa oppilas vuosittain esittelee ja arvioi oppimaansa. 6.1 Arvioinnin tehtävä Arvioinnin tehtävänä on seurata kuvataidekoulun toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Arviointitulosten avulla saadaan käsitys kuvataidekoulun toiminnasta ja tätä kautta koulun toimintaa voidaan kehittää edelleen. 6.2 Oppilasarviointi Oppilasarvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehittymistä opinnoissaan, ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa niiden saavuttamisessa. Arviointi on aina kannustavaa ja sen tarkoituksena on tukea oppilaan luovuuden ja hyvän itsetunnon kehittymistä. Arvioinnissa otetaan huomioon, että taideopetuksen merkitys näkyy oppilaan elämässä pitkällä aikavälillä. Oppilaita kannustetaan niin suulliseen kuin kirjalliseen itsearviointiin. Vuorovaikutteisten arviointikeskustelujen aikana opettaja auttaa oppilaita sanallistamaan huomioitaan Valmentavien opintojen arviointi Valmentavien opintojen arviointi tapahtuu opetustilanteessa ryhmän kesken keskustellen ja syntyneitä teoksia tarkastellen. Kirjallista arviointia ei anneta Perusopintojen arviointi Perusopinnoissa arviointi tapahtuu ennen kaikkea opetustilanteessa annettavan jatkuvan suullisen palautteen muodossa. Arvioinnin tarkoituksena on korostaa kunkin oppilaan vahvuuksia ja rohkaista häntä omassa työskentelyssään ja ilmaisussaan. Oppilaita rohkaistaan tekemään huomioita ja kannustetaan suulliseen ja kirjalliseen itsearviointiin. Peruskurssi 1:stä lähtien oppilas täyttää vuosittain opintokirjaa, jossa hän esittelee jotakin lukuvuoden aikana tekemäänsä työtä ja arvioi työn lopputulosta opettajan antamien kysymysten avulla. Myös ryhmän oma opettaja antaa rakentavan kirjallisen arvion opintokirjaan. Perusopintojen päättötodistuksessa oppilas saa kahden arvioitsijan laatiman sanallisen arvion opinnoistaan ja portfoliostaan. Arviointi kohdistuu sekä oppimisprosessiin että prosessin aikana syntyviin teoksiin. Tärkein arvioinnin muoto on työskentelyn aikana annettava jatkuva palaute ja oppilaiden työskentelyyn reagointi. Oppilaat ja opettaja pohtivat yhdessä keskustellen työskentelyyn ja syntyviin teoksiin liittyvää. Arviointi on huomioiden jakamista sekä mielipiteiden ja näkemysten vaihtoa. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 16

17 6.2.3 Syventävien opintojen arviointi Syventävien opintojen arvioinnissa painotetaan jatkuvaa keskustelua oppilaan ja opettajan sekä koko ryhmän kesken. Oppilasta kannustetaan vahvaan kirjalliseen ja suulliseen itsearviointiin. Jokaisen tehtävän tai tehtäväkokonaisuuden päätteeksi on ryhmän yhteinen arviointikeskustelu, jonka aikana ryhmä jakaa näkemyksiään ja huomioitaan valmistuneista teoksista sekä työprosessin aikana syntyneistä ajatuksista ja ideoista. Arviointi on aina kannustavaa ja oppilasta rohkaisevaa. Oppilaat täyttävät opintokirjaa, johon myös ryhmän opettaja antaa oman kannustavan kirjallisen arvionsa jostakin lukuvuoden aikana tehdystä työstä. Syventävissä opinnoissa jatketaan myös perusopintojen loppuvaiheessa aloitettua portfoliotyöskentelyä, joka tukee itsearviointia. Syventävistä opinnoistaan ja syventävien opintojen päättötyöstä oppilas saa todistuksen, numeroarvosanan ja kirjallisen kuvauksen osaamisestaan. Päättötyön arvioitsijoita tulee olla vähintään kaksi. Päättötyön arvosana-asteikko on 1-5 (5 erinomainen, 4 kiitettävä, 3 hyvä, 2 tyydyttävä, 1 hyväksytty). Päättötyön arviointi tehdään Opetushallituksen antamien arviointikriteerien pohjalta. Arviointikriteereistä ja arvioinnin oikaisumahdollisuuksista tiedotetaan oppilaalle. 6.3 Oppilaitoksen itsearviointi Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulun itsearvioinnin kohteita ovat mm. opetustavoitteiden saavuttaminen, pedagogiset järjestelyt, lukuvuoden työsuunnitelmat, tilat ja välineet sekä opetushenkilöstö. Kuvataidekoulun itsearvioinnin tarkoituksena on koko koulun toiminnan kehittäminen. Lukuvuoden lopussa järjestetään opettajakunnan yhteinen arviointiseminaari, jossa käydään läpi ja arvioidaan kuluneen lukuvuoden toimintaa. Itsearvioinnin apuna käytetään myös oppilaspalautetta ja kyselyjä. Arviointi on myös jatkuvaa opettajien työn kehittämisprosessia, omien valmiuksien tarkastelua sekä tiedonhankintaa ja tiedonvaihtoa ja sitä kautta ammattiin liittyvää tieto- ja taitopohjan kartuttamista. Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 17

18 7. TODISTUKSET Oppilas voi saada päättötodistuksen sekä perusopintojen että syventävien opintojen suorittamisesta. Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus koko visuaalisten taiteiden perusopetuksen laajan oppimärän suorittamisesta. Kesken opintojaan oppilas voi pyydettäessä saada myös osallistumistodistuksen. Kuvataidekoulun päättötodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä noudatetaan Opetushallituksen vahvistaman visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita. 7.1 Todistus perusopetuksen päätteeksi Oppilas saa perusopintojen päättötodistuksen, kun hän on suorittanut vaatimusten mukaisen tuntimäärän ja tehnyt perusopintojen päättötyön. Perusopintojen päättötodistuksessa tulee olla seuraavat asiat: 7.2 Laajan oppimäärän päättötodistus Oppilas saa syventävien opintojen päättötodistuksen, kun hän on suorittanut vaatimusten mukaisen tuntimäärän ja suorittanut hyväksytysti syventävien opintojen päättötyön. Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus koko visuaalisten taiteiden perusopetuksen laajan oppimärän suorittamisesta. Syventävien opintojen päättötodistuksessa tulee olla samat asiat kuin todistuksessa perusopinnoista sillä poikkeuksella, että syventävien opintojen päättötodistuksessa mainitaan myös oppilaan päättösuorituksen numeroarvosana sekä sanallinen kuvaus oppilaan osaamisesta. 7.3 Osallistumistodistus Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus osallistumisestaan visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opintoihin ja sanallinen arviointi. koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi opinnot, joista päättötodistus annetaan (arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö) oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika oppilaan päättösuoritus, sanallinen arvio, suorituksen ajankohta osallistuminen näyttely- ja muihin kulttuuriprojekteihin rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maininta, että visuaalisten taiteiden oppimäärä sisältää perusopetuksen ja syventävät opinnot Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma Sivu 18

19 LIITE 1 Laki taiteen perusopetuksesta /633 Asetus taiteen perusopetuksesta /813 Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma

20 LIITE 2 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma

21 LIITE 3 Syventävien opintojen päättötyön arviointikriteerit Päättötyö arvioidaan asteikolla 5 1. Numeroarvioinnin lisäksi päättötyöstä annetaan sanallinen arviointi. Arvosanojen perusteet on määritelty arvosanoille erinomainen (5), hyvä (3) ja hyväksytty (1). Arvosanat kiitettävä (4) ja tyydyttävä (2) sijoittuvat näiden väliin. Erinomainen (5) Työ on hallittu kokonaisuus, josta ilmenee tekijän itsenäinen ajattelu, luovuus ja ilmaisuvoima. Oppilas osaa ilmaista ajatuksiaan kuvallisin keinoin ja hallitsee käyttämänsä materiaalit erinomaisesti. Hän on sitoutunut työskentelyprosessiin ja pitää aktiivisesti työpäiväkirjaa. Hän esittää rohkeasti näkökulmansa ja kykenee arvioimaan omaa työtään. Suunnittelu- ja työskentelyprosessi sekä materiaalien ja tekniikoiden käyttö ovat onnistuneessa suhteessa aiheen valintaan. Työ tarjoaa katsojalle aiheita teeman prosessointiin. Hyvä (3) Työ on hyvä taiteellinen kokonaisuus. Tekijä osoittaa käyttämiensä materiaalien ja tekniikoiden hallintaa. Kuvalliset ratkaisut osoittavat persoonallista ja tarkoituksenmukaista ajattelua. Oppilas ottaa vastuun työskentelystään ja pysyy aikataulussa. Hän pitää prosessistaan työpäiväkirjaa ja kykenee arvioimaan omaa työskentelyään. Suunnittelu- ja työskentelyprosessi sekä materiaalien ja tekniikoiden käyttö ovat suhteessa aiheen valintaan. Hyväksytty (1) Päättötyön aiheen sisältö on suppea ja työ on rakenteeltaan hajanainen. Materiaalien ja kuvallisten keinojen käyttö on rajoittunutta. Oppilas on sitoutunut heikosti suunnittelu- ja työskentelyprosessiin ja työpäiväkirjan pito on satunnaista. Tekijän omakohtaiset tavoitteet eivät välity työstä selkeästi. Työ on kuitenkin suoritettu loppuun ja siinä on omakohtaisia havaintoja ja näkökulmia. ( Tuusulan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Opetussuunnitelma