TASEKIRJA Luonnos, Hallitus

Transkriptio

1 Hallitus LIITE 1a Tarkastusltk LIITE 2a TASEKIRJA Luonnos, Hallitus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Santasport Lapin Urheiluopisto Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yhteiset palvelut

2 1 (99) Sisällysluettelo 1 VUODEN 2016 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KEHITYS Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän organisaatio Ammatillisen koulutuksen reformi ja uusi toimintamalli Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys Yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta Yt-neuvottelut Ympäristötekijät Sisäinen valvonta ja riskienhallinta TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Laadullisten tavoitteiden toteutuminen Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Määrällisten tavoitteiden toteutumisen analysointi KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Talouden toteutuminen tulosalueittain Koko kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION 2016 TOTEUTUMINEN Valtuuston vahvistamien sitovien tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskemaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN Lapin ammattiopisto -tulosalue Lapin matkailuopisto -tulosalue Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue Yhteenveto Santasport kokonaisuudesta Yhteiset palvelut: Tietohallinto Yhteiset palvelut: Hallinto, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalvelut Yhteiset palvelut: Kiinteistöpalvelu... 69

3 2 (99) 7 KOKO KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tunnuslukujen laskentakaavat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen arvostus- ja jaksotusperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Taseen liitetiedot Pysyvät vastaavat Sijoitukset Saamiset Oma pääoma Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Tilintarkastajan palkkiot Vieras pääoma Vakuuksien ja vastuusitoumuksien liitetiedot Henkilöstä koskevat liitetiedot Erittely poistojen ja investointien vastaavuudesta Arvonlisäverojen palautusvastuu Kiinteistöjä ja maa-alueita koskevat liitetiedot SANTASPORT FINLAND OY Tuloslaskelma Santasport Finland Oy Tase Santasport Finland Oy Tilinpäätöksen liitetiedot Santasport Finland Oy Vakuuksien ja vastuusitoumusten liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöstietojen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä KÄYTETYT KIRJANPITOASIAKIRJAT JA TOSITELAJIT... 97

4 3 (99) 1 VUODEN 2016 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KEHITYS Kuntayhtymän johtajan katsaus Toimintavuonna 2016 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä onnistui perustehtävässään lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Onnistumista voidaan pitää merkittävänä tilanteessa, jossa Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien opiskelijamääräleikkauksista johtuneet sopeuttamistoimet olivat käynnissä ja samaan aikaan valmistauduttiin tuleviin ammatillisen koulutuksen reformiin ja valtionosuusrahoitusleikkauksiin 2017 toimintaa tehostamalla. Kaikkia tulosalueita ja yksiköitä koskevina sopeuttamistoimina jouduttiin ja joudutaan tekemään päätöksiä henkilöstön vähennyksistä, luopumaan kiinteistöistä ja vähentämään hankintoja. Näistä huolimatta on pystytty saavuttamaan hyviä tuloksia. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen volyymitavoitteet täyttyivät ja lisäkoulutuksen osalta oppisopimuskoulutus ja liikunnan koulutuskeskustoiminta ylittivät volyymitavoitteensa. Lisäksi koulutustoiminnan prosessit tehostuivat ja asiakastyytyväisyys lisääntyi. Opetushenkilöstöstä jo lähes kaikki ovat muodollisesti kelpoisia. Opettajat osallistuivat myös aiempaa enemmän työelämäjaksoille ja henkilöstötyytyväisyydessä ylitettiin asetetut tavoitteet. Opiskelun keskeyttäneiden määrä väheni ja tutkintojen määrätavoite saavutettiin. Nämä yhdessä vaikuttivat siihen, että läpäisyasteessa ylitettiin tavoitteeksi asetettu valtakunnan keskiarvotaso. Opiskelijatyytyväisyys lisääntyi lähes kaikissa koulutusmuodoissa ja opiskelijat menestyivät erinomaisesti taitajakilpailuissa. Kevään 2016 yhteishaussa hakijatilanne oli haastava, koska siinä aloituspaikkoja ja hakijoiden kysyntää ei saatu täysin kohtaamaan. Jatkuvan haun valintaprosessia tehostamalla, lisäämällä aikuisille suunnattua näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista peruskoulutusta ja koulutustarjonnan uudella kohdentamisella niille aloille ja toimipisteisiin, joiden vetovoima oli hyvä, saatiin järjestämisluvan mukaiset ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikat täyteen ja lupa ylitettiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi järjestämisluvan kokonaisopiskelijamäärän ylityksen myöntämällä poikkeuksellisesti ylittyneille opiskelijapaikoille yksikköhintarahoitusta ja lisäämällä ne järjestämislupaan 2016 ja Toimintavuosi 2016 oli haastava ja raskas. Vuoden aikana käytiin kahdet koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut taloudellisista ja tuotannollisista syistä (yt-neuvotteluista tarkemmin kohdassa ). Ensimmäinen neuvottelu käytiin johtuen vuoden 2017 valtionosuusleikkauksista ja toinen koko henkilöstön lomauttamisesta toimintavuoden talouden tasapainottamiseksi. Koko henkilöstön lomauttamiseen ei tarvinnut ryhtyä yhteisesti sovittujen tiukkojen talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutuessa. Näitä toimenpiteitä olivat mm rekrytoinnin keskittäminen, hankintojen minimointi, vuosilomien pitäminen, suunniteltujen kiinteistökorjauksien siirtäminen ja opiskelijapaikkojen uudelleen kohdentaminen. Päätettyjen toimenpiteiden jälkeen koulutuskuntayhtymän toimintavuoden tulos saatiin ylijäämäiseksi, mikä mahdollistaa toimintavuodelle 2017 ja suunnitelmakaudelle alijäämäisten talousarvioiden toteuttamisen ja sitä kautta toiminnan ja talouden sopeuttamisen tulevaan reformin myötä pienentyneeseen rahoitustasoon pidemmällä aikajänteellä. Toimintavuoden alussa Kolari aloitti kuntayhtymän sopimusperusteisena kuntana ja siellä aloitettiin koulutustoiminta. Omistajakunnat käynnistivät osana reformin mukaista hallinnon kehittämistä ja normipurkua kuntayhtymässä perussopimuksen muutostyön siten, että kuntayhtymän hallinnossa siirrytään kuntavaalien 2017 jälkeen yhtymäkokousmalliin. Kiitokset päättäjille, omistajakunnille ja muille sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä. Erityinen kiitos osaavalle ja joustavalle henkilökunnalle, jota ilman toimintavuoden tulokset eivät olisi toteutuneet. Kuntayhtymän johtaja, Arto Ylitalo

5 4 (99) 1.1 Kuntayhtymän organisaatio 2016 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kemijärven ja Rovaniemen kaupungit sekä Kittilän, Ranuan ja Sodankylän kunnat. Lisäksi kuntayhtymään kuuluu Kolarin kunta sopimusperusteisena kuntana alkaen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän konserniin kuuluvat alla olevassa kaaviossa kuvattu Rovaniemen koulutuskuntayhtymän: hallinto, tulosalueet ja yhteiset palvelut sekä koulutuskuntayhtymän omistama Santasport Finland Oy. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän organisaatio

6 5 (99) 1.2 Ammatillisen koulutuksen reformi ja uusi toimintamalli Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen reformi on pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman kärkihanke 2, jonka toimenpiteitä ovat: 1) uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja 2) tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt, että nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ja koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Nykytilanteessa ammatillisella peruskoulutuksella ja aikuiskoulutuksella on oma lainsäädäntönsä ja osin erilainen rahoitusjärjestelmä. Myös valtion rahoittama, koulutuksen järjestäjiltä ostettu työvoimakoulutus on ohjattu Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan kautta. Reformissa leikattiin pysyvästi Valtion talousarvioissa varattua ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoitusta 190 miljoonalla eurolla eli yli 12 % euromääräisesti vuoden 2016 tasoon verrattuna. Tämä rahoitusleikkaus tuli voimaan erillisenä rahoituslain muutoksena jo vuodesta 2017 alkaen eli ennen reformin varsinaista toiminta- ja rahoituslainsäädännön uudistusta. Reformissa ja siihen sisältyvällä pysyvällä rahoitustason laskemisella kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen mm. lisäämällä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Reformissa kevennetään oppisopimuskoulutuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistetaan laatimalla yksi laki, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Reformissa tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa kevennetään. Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja uudistetaan ja käyttöönotetaan jatkuvan hakeutumisen toimintatapa yhteishaun rinnalle. Uusi koulutussopimusmalli otetaan käyttöön. Malli tulee korvaamaan nykyisen työssäoppimisen säätelyyn ja toimintaan liittyviä toimintatapoja. Reformissa käynnistetään myös koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma. Ammatillisten koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä uudistetaan ja digitalisoidaan. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa rahoituksessa. Uusien rahoituslakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta lukien. Asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntely puretaan. Ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uusi toiminta- ja rahoituslakiluonnos on ollut lausuntokierroksella marras joulukuussa 2016 ja on tarkoitus tulla Eduskunnan käsittelyyn kevättalvella Uuden toiminta ja rahoituslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta lukien.

7 6 (99) Uusi toimintamalli Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on toimintavuonna 2016 valmistautunut ammatillisen koulutuksen reformiin ja valtionosuusrahoitusleikkauksiin. Uuden toimintamallin valmistelu perustuu ammatillisen koulutuksen uuden valmistelussa olevan toimintalainsäädännön pohjalle. Uuden toimintamallin rakentamisen perusteina ovat reformin lisäksi strategiset suunnanmuutokset erityisesti koulutuksen ja työelämän välisessä vuorovaikutuksessa, alueellisen koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamisessa, koulutuksen järjestäjän yhteiskuntavastuullisessa roolissa sekä toiminnan ja talouden tasapainottamisessa. Tavoitteena on ottaa uusi toimintamalli asteittain käyttöön vuoden 2017 aikana ja viimeistään alkaen. Uuden toimintamallin tavoitteena on osaltaan lisäksi edistää koulutuskuntayhtymän nykyisten sisäisten rakenteiden muuttamista reformin suuntaan sekä tukea mm. lähiesimiestyötä vahvistamalla ammatillisen koulutuksen reformiin sisältyvien uusia toimintatapoja edellyttävien pedagogisten tavoitteiden sekä jatkossa toimintaa ohjaavien rahoitusperiaatteiden toimeenpanon johtamista. Toimintamallin keskiöön määriteltiin lainsäädännön kolme keskeistä perusperiaatetta: asiakaslähtöisyys, työelämäläheisyys sekä osaamisperusteisuus. Osaamisperusteisuutta sekä reformin keskeisiin painopisteihin kuuluvaa raja-aitojen poistamista tuetaan siirtymällä koulutuksen johtamisessa osaamisalakokonaisuuksiin ja niitä tukeviin palvelukokonaisuuksiin. Kaikki kuntayhtymässä annettava koulutus ja tutkinnot sijoitettiin työelämälähtöisesti neljään eri osaamisalakokonaisuuteen: teknologia-aloihin, palvelu- ja hyvinvointialoihin, metsä-, infra- ja kuljetusaloihin sekä liikunta- ja kulttuurialoihin. Näitä osaamisalakokonaisuuksia johtavat uudet koulutuspäälliköt lukuvuoden alusta lukien. Osaamisalakokonaisuuksia, työelämä-asiakkuuksia sekä opiskelija-asiakkuuksia palvelemaan perustettiin kolme palvelukokonaisuutta: opiskelijapalvelut, ravintolapalvelut sekä oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalvelut sekä työelämäpalvelut. Palvelukokonaisuuksia johtavat palvelu- ja koulutuspäälliköt ja ne toimeenpannaan vaiheittain vuoden 2017 aikana. Toimintamallin sisäisiin palveluihin kuuluvat talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, ITpalvelut, kiinteistöpalvelut sekä koulutuksen järjestäjän johto.

8 7 (99) 1.3 Kuntayhtymän hallinto 2016 Yhtymävaltuusto Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Rovaniemi Kok. Alaoja Kaarlo Haapala Heikki PerusS. Björkbacka Kalervo Torvinen Matti PerusS. Helin Liisa Nenonen Pirita Vas. Huttunen Jaakko Puuronen Vesa Kok. Jääskeläinen Leena Harju-Autti Leena Kesk. Karhu Sanna Junttila Susanna Vihr. Kuistio Jorma Hänninen Sari Kesk. Lehto Pekka Karvo Ari Kesk. Mäntyniemi Merja Mäntymäki Tuula SDP Niukkanen Kimmo Liikkanen Antti Vas. Outila Tiina Tennilä Eini Marja Kesk. Paananen Antti Trög Sakari Kok. Poranen Heikki Kansanniva Mika SDP Rundgren Marjo Suoraniemi Terhi Kesk. Simoska Maarit Karvo Seija Kesk. Väistö Kai Niemi Yrjö Ranua Kesk. Kaarlejärvi Matti ero Kuukasjärvi Hannu tilalle Kuukasjärvi Hannu -> Lohi Antero tilalle Kesk. Karttunen Ulla Torvinen Tiina Kemijärvi Kesk. Niemelä Veikko Kostamovaara Teemu PerusS. Sipovaara Kyösti Kangas Esa Kesk. Tohmola Teija Laurila Pirjo Kittilä Kesk. Mäntymaa Vuokko Kantola Susanna Vas. Nevalainen Paula Taskila Mauri Kesk. Rantajääskö Tapani Kurula Timo Sodankylä Kok. Heikkinen Pekka Jääskeläinen Anna Maria (SDP) Vas. Hokkanen Riitta Karppinen Juha Kesk. Mäkitalo Arja Manninen Jyrki Kesk. Rytisalo Pentti Kivioja Eila (PerusS.) Kolari Kok. Vuontisjärvi Rainer Vaattovaara Eija (PerusS.) Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Valtuuston sihteeri Alaoja Kaarlo Rytisalo Pentti Nevalainen Paula Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Yhtymävaltuusto kokoontui toimintavuoden 2016 aikana 2 kertaa

9 8 (99) Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan voimaanastuneen perussopimuksen muutoksen mukaisesti yhtymähallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavat 10 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Perussopimuksen muutoksen johdosta Kolarin kunta on liittynyt Rovaniemen koulutuskuntaan sopimusperusteisena kuntana yhden hallitusjäsenen vahvuudella. Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Rovaniemi Vas. Halttu Seppo Hokkanen Riitta Kok. Kari Micke Simola Jari Kesk. Karhu Sanna Karvo Seija SDP Rissanen Reino Mällinen Maria-Riitta Kesk. Väistö Kai Niemi Yrjö Kok. Yeasmin Nafisa Jääskeläinen Leena Ranua Kesk. Vanhala Tuomas Ilvesluoto Ulla Kittilä Kesk. Mäntymaa Vuokko Kurula Timo Sodankylä Kesk. Mäkitalo Arja Virtanen Veikko Kemijärvi PerusS. Kangas Esa Sipovaara Kyösti Kolari *) Vas. Nordberg Esa Palovaara Pertti (kesk.) *) Kolarin edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa alkaen. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Yhtymähallituksen I varapuheenjohtaja Yhtymähallituksen II varapuheenjohtaja Yhtymähallituksen esittelijä Yhtymähallituksen sihteeri Väistö Kai Kangas Esa Vanhala Tuomas Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Piittisjärvi Tarja, hallintosihteeri Yhtymähallitus kokoontui toimintavuoden 2016 aikana 10 kertaa.

10 9 (99) Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan voimaanastuneen perussopimuksen muutoksen mukaisesti tarkastuslautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä neljä muuta jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Lisäksi yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan hyväksytyn tarkastussäännön mukaisesti vuoden 2016 hallinnon ja talouden tarkastusta varten jäljellä olevaksi toimikaudeksi kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan yhden lisäjäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Varsinainen jäsen Arponen Sari Huttunen Jaakko Karkkola Sakari Karttunen Ulla Nenonen Pirita Paananen Antti Särkelä Jorma Varajäsen Helttunen Sarita Tennilä Eini Marja Laukkanen Antti Rantajääskö Tapani Jaakola Rauno Mäntyniemi Merja Hänninen Sari Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Antti Paananen Jaakko Huttunen Tarkastuslautakunta kokoontui toimintavuoden 2016 aikana 7 kertaa. Tilintarkastaja JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy, vastuunalainen tilintarkastaja Antero Hyvärinen, JHTT, HTM Kuntayhtymän johtoryhmä Arkko Taisto rehtori, Lapin ammattiopisto Hurtig Leila rehtori (oto), Lapin matkailuopisto Kaarlela Else talouspäällikkö Kerkelä Hannu kiinteistöjohtaja Keskitalo Heikki tulosaluejohtaja (toimitusjohtaja), Lapin Urheiluopisto Laukkanen Veli-Pekka kehitysjohtaja, varajohtaja Lindfors Tapio opinto-ohjaaja, henkilöstön edustaja Palojärvi Mirjami henkilöstöpäällikkö Ylitalo Arto kuntayhtymän johtaja Johtoryhmän puheenjohtaja Johtoryhmän varapuheenjohtaja ja sihteeri Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Laukkanen Veli-Pekka, kehitysjohtaja, varajohtaja Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden 2016 aikana 10 kertaa.

11 10 (99) Tietohallinnon ohjausryhmä Tietohallinnon ohjausryhmän tehtävänä on ohjata Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja sen yksiköiden tietohallinnon kehittämistä ja johtamista sekä varmistaa RKK:n strategian toteutuminen. Ohjausryhmä vuodelle 2016 on nimetty johtajan päätöksellä Arkko Taisto rehtori, ohjausryhmän puheenjohtaja Hurtig Leila rehtori (oto) Keisu Marko tietohallinnon suunnittelija, ohjausryhmän sihteeri Laukkanen Veli-Pekka kehitysjohtaja, ohjausryhmän esittelijä Soronen Pertti IT-suunnittelija Tammenoksa Riitta lehtori Tarvainen Markku IT-palvelualueen palvelupäällikkö, asiantuntijajäsen Tietohallinnon ohjausryhmä kokoontui toimintavuoden 2016 aikana 3 kertaa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tytäryhtiön Santasport Finland Oy:n hallitus Auer Esa Keskitalo Heikki Vitikka Ville Ylitalo Arto yrittäjä, jäsen toimitusjohtaja, sihteeri hallintolakimies, varapuheenjohtaja kuntayhtymän johtaja, puheenjohtaja Yhtymähallituksen puheenjohtaja Kai Väistö kutsuttuna kokouksiin ilman äänioikeutta. Yhtiön hallitus kokoontui toimintavuoden 2016 aikana 9 kertaa.

12 11 (99) 1.4 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys Päätoimisen henkilöstön määrä oli 537, joista sijaisia oli 13 henkilöä. Vakinaisia oli 470 eli 87,5 % henkilöstöstä. Vuoden 2015 lopun tilanteesta henkilöstön määrä laski 58 henkilöllä. Määräaikaisten osuus laski edellisvuodesta. Vuoden 2015 lopussa määräaikaisia oli 15 % henkilöstöstä, kun vuoden 2016 lopussa määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli enää 12,5 %. Taulukko 1 Henkilöstömäärän kehitys henkilöinä Henkilöstömäärä henkilötyövuosina Henkilöstömäärän kehitystä eri vuosina kuvaa parhaiten henkilötyövuosien kertymä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan vuoden aikana tehtyjä työtunteja muutettuna täyttä työaikaa tekevän henkilön työpanokseksi. Tähän sisältyy vuosiloman lisäksi palkalliset poissaolot (mm. sairauslomat, äitiyslomat, tilapäinen hoitovapaa), mutta ei palkattomia poissaoloja. Henkilötyövuodet sisältävät myös sivutoimisena tehtävän työn. Henkilöstömäärän kehitys henkilötyövuosina

13 12 (99) Henkilöstö tulosyksiköittäin ja tehtäväalueittain Seuraavassa on kuvattu henkilöstöä tulosalueittain/yksiköittäin jaoteltuina johto, opetus, projekti ja tukipalveluhenkilöstöön. Opetustehtävissä henkilöstöstä on noin 53 %, erilaisissa opetuksen tuen, asiantuntija-, koordinointi- ja suunnittelu-, tukipalvelu- ja hallintotehtävissä 41 %, erillisissä projektitehtävissä 4 % ja johtotehtävissä 2 %. Tehtäväalue on jaoteltu päätehtävän mukaan. Osalla opetus- ja tukipalvelutehtävissä toimivilla on myös esimiestehtäviä ja osa tästä henkilöstöstä toimii myös projektitehtävissä. Tulosalueiden/yksiköiden vertailussa keskenään pitää huomata myös se, että tulosalueet/yksiköt ovat hyvin erikokoisia ja koulutusalat erilaisia henkilöstötarpeiltaan. Koulutuskuntayhtymässä on omat tietohallinto-, ravitsemis- ja kiinteistöpalvelut sekä Lapin Urheiluopistolla valmennus- ja liikunnanohjaustehtävät, jotka lisäävät suhteellisesti tukipalvelujen henkilöstön osuutta verrattuna opetushenkilökuntaan. Lisäksi mm. opetuksen ohjaava ja avustava henkilöstö on laskettu mukaan tukipalveluihin. Taulukko 2 Henkilöstö tehtäväalueen mukaan, lukumäärät Henkilöstö tulosalueittain / yksiköittäin Johto Opetus Projektit Tukipalvelut Kaikki yht. Osuus koko henkilöstöstä Lapin ammattiopisto % Lapin matkailuopisto % Lapin Urheiluopisto % Hallinto-, aluev.- ja amm.k. palvelut sekä Tietohallintop % Kiinteistöpalvelu % Kaikki yhteensä Osuus koko henkilöstöstä 2 % 53 % 4 % 41 % - johto sis. toimipistejohtajat, oppisopimusjohtajan, tulosaluejohtajat, kuntayhtymän johtajan ja kehitysjohtajan - opetus sisältää lehtorit, opettajat, tuntiopettajat, kouluttajat - tukipalvelut sis. hallinto-, alue- ja ammattikoulutuspalvelut sekä tietohallintopalvelut, kiinteistöpalvelun ja oppilaitosten tukipalvelun, ravitsemispalvelut, opetuksen tuen. mm. osastoavustajat, koulunkäyntiohjaajat, koulunkäyntiavustajat, ammattimiehet, liikunnanohjaajat ja valmentajat, asiantuntija-, koordinointi- ja suunnittelutehtävät - projektit sis. erillisprojekteihin palkatun henkilöstön, projektitehtävien nimikkeillä olevat Henkilöstömenot Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä vuonna 2016 oli 23,2 M. Eläkekulujen määrä oli 4,9 M, muiden henkilösivukulujen 1,6 M ja saatujen henkilöstökorvauksien määrä 0,2 M. Henkilöstömenojen määrä vuonna 2016 oli yhteensä 29,5 milj. euroa. Henkilöstömenot ovat pienentyneet vuoteen 2015 verraten yhteensä 10,9 %. Henkilöstömenojen osuus toimintamenoista oli noin 49 %.

14 13 (99) Taulukko 3 Henkilöstömenot euroina v Kuntayhtymä 2015 / Palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstömenot yhteensä Palkkojen muutos edellisvuoteen -3,40 % -11,37 % Koko henkilöstömenojen muutos edellisvuoteen -3,05 % -10,91 % Henkilöstön työkyky ja terveys Terveysperusteisia poissaoloja vuoden 2016 aikana oli yhteensä kalenteripäivää, henkilöä kohti keskimäärin poissaolopäiviä oli 10 päivää. Henkilöstöstä 182 työntekijällä ei ole lainkaan terveysperusteisia poissaoloja vuonna Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuneet palkkakustannukset olivat n euroa. Kustannuksissa ei ole huomioitu Kelan työnantajalle maksamia korvauksia. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripv. ja niistä aiheutuneet kustannukset 2016

15 14 (99) Yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön lukien uudet yhteistoiminnan toimintaperiaatteet. Koulutuskuntayhtymään perustettiin kaksi erillistä toimikuntaa, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta, aikaisemman yhteistyötoimikunnan sijasta. Toimikunnat aloittivat työskentelyn lukien. Jatkossa pidetään kerran tai kaksi kertaa vuodessa yhteisiä kokouksia, johon osallistuvat sekä yhteistyötoimikunnan että työsuojelutoimikunnan jäsenet. Yt-toimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteisessä syksyn kokouksessa käsitellään mm. talousarvio ja -suunnitelma ja kevään kokouksessa toimintakertomus. Yhteistyötoimikunnan kokoonpano vuosille on seuraava: Arto Ylitalo kuntayhtymän johtaja, puheenjohtaja Ritva Pekkala koulutuspäällikkö, rehtori (oto) Mirjami Palojärvi henkilöstöpäällikkö, sihteeri Satu Koskela pääluottamusmies, JUKO ry (KVTES, TS) saakka Henna Jokinen pääluottamusmies, JUKO ry (KVTES,TS) Satu Vilander pääluottamusmies, JYTY ry Juha Väisänen pääluottamusmies, JHL ry Tapio Lindfors pääluottamusmies, JUKO (OVTES) Maria Laakkonen varapääluottamusmies, JUKO (OVTES) Kimmo Siuruainen työsuojeluvaltuutettu, läsnäolo- ja puheoikeudella kutsuttuna kokouksiin Kai Väistö kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja, läsnäolo- ja puheoikeudella kutsuttuna kokouksiin (hallitus ) Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2016 aikana kymmenen kertaa. Näistä kymmenestä kokouksesta kaksi oli yhteistä kokousta työsuojelutoimikunnan kanssa. Yhteistyötoimikunnan kokouksissa käsiteltiin mm. vuokratyövoiman käyttö, työn kuormittavuusasioita, RKK:n tapaturmatilastot , henkilöstöä koskevat suunnitelmat, etätyöohje ja työterveyshuollon kustannusten korvaushakemus vuodelta Yt-toimikunta antoi lausuntonsa valtuustoaloitteeseen, joka koski perustietotekniikkapalveluiden siirtoa LapIT:lle sekä yt-toimikunnalle annettiin tiedoksi vastaus valtuustoaloitteeseen koulutuskuntayhtymien yhdistämisestä Lapissa. Käytyihin yt-neuvotteluihin liittyen yt-toimikunnan kokouksissa tiedotettiin henkilöstön edustajia mapa-toimintaan kohdistuvista lomautusten määristä ja aikataulusta, toiminnan uudelleen järjestelyistä ja työnantajan niihin liittyen harkitsemista työtehtävien yhdistämisistä sekä työtehtävien päättymisistä, perustettavista ja lakkautettavista viroista ja annettiin tiedoksi rekrytointiesityksiä. Lisäksi yt-toimikunnassa käsiteltiin ravitsemispalvelujen osalta vuokratyövoiman käytön periaatteet, lukuvuoden opetusja ohjaustyön perusteita, opettajien siirtymistä Rekku-työajanseurantaan, syksyn 2016 suunnittelupäivien peruutusta ja lukuvuoden työaikaan kuuluvia opettajien koulutus- ja suunnittelutyöpäiviä. Ytt-kokouksessa käsiteltiin useampaan kertaan taloustilannetta sekä RKK:n uutta toimintamallia.

16 15 (99) Työsuojelutoimikunnan kanssa yhteisissä kahdessa kokouksissa käsiteltiin sovitun mukaisesti tilinpäätös, rakentamis- ja investointiohjelma ja rakennusten korjaussuunnitelma, talousarvio ja taloussuunnitelma, henkilöstövaikutukset sekä henkilöstöraportti. Lisäksi pidetyssä yhteisessä kokouksessa kerrattiin mm. yhteistoiminnan toimintaperiaatteita ja käsiteltiin Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden myynti, reformin valmistelun tilanne, työsuojelun toimintakertomus vuodelta 2015 sekä keskusteltiin 4ks-järjestelmän toimivuudesta ja hajusteettomasta toimintaympäristöstä yhteisessä ytt- ja tst-kokouksessa käsiteltiin mm. RKK:n uutta toimintamallia, harkinnanvaraisia virka- ja toimivapaita, vuosityöaikaan liittyvää työnantajan tahdonilmaisua, työsuojelusuunnitelman päivittämistä ja hätäviestin lähettämistä sähköpostiviestinä. Työsuojelutoimikunnan kokoonpano vuosille on seuraava: Taisto Arkko Hannu Kerkelä Kari Ketola Kimmo Siuruainen Terho Niemi Mika Tikkanen Jani Vaattovaara Tuomo Kustula Jarkko Tuononen rehtori, puheenjohtaja kiinteistöjohtaja työsuojelupäällikkö, sihteeri työsuojeluvaltuutettu I varatyösuojeluvaltuutettu II varatyösuojeluvaltuutettu lehtori, työsuojeluasiamies, Kittilä lehtori, työsuojeluasiamies, Sodankylä opettaja, työsuojeluasiamies, Kemijärvi, alkaen toimikunta kutsunut kokoukseen Työsuojelutoimikunta kokoontui yhteisten kokousten lisäksi kolme kertaa vuonna Yksi kokous ei ollut päätösvaltainen henkilöstön edustajien puuttuessa. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin työsuojelutoimikunnan kokousmenettelyä ja kokousaikataulua, AVI:n suorittamat tarkastukset, sisäilmatyöryhmässä käsiteltyjä asioita, tapaturmatilastoja vuodelta 2015, oppilaitosten turvallisuuden kehittäminen ja ennakointihanketta, kemikaaliturvallisuustarkistuksia, psykososiaalista kuormitusta, työsuojeluilmoituslomaketta, tapaturmailmoituksen tekemistä, Työhyvinvointia strategisesti -valmennukseen hakeutumista, hajusteetonta toimintaympäristöä, työsuojelukertomusta, tupakkalakia sekä riskien ja vaarojen arviointia. Työsuojelun asiantuntijoina koulutuskuntayhtymässä toimivat työsuojeluvaltuutetun ja varatyösuojeluvaltuutettujen (2 henkilöä) lisäksi toimipistekohtaiset työsuojeluasiamiehet, joita oli vuonna 2016 yhteensä10 henkilöä Yt-neuvottelut Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintaedellytyksissä tapahtuvien muutosten vuoksi koulutuskuntayhtymässä käytiin vuonna 2016 koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Valtakunnallisella tasolla toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformilla tavoitellaan 190 milj. euron säästöä vuodesta 2017 lukien. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toimintatuottojen arvioitiin laskevan ammatillisen koulutuksen reformin säästötavoitteen ja ministerityöryhmän tekemän toteuttamispäätöksen vuoksi vuodesta 2016 vuoteen 2017 noin 3,25 3,9 M. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä tehdyt uudelleenjärjestelyt ja sopeuttamistoimet vuodelle 2017 ovat johtaneet 10 henkilön irtisanomisen ja yhden henkilön osa-aikaistamiseen vuonna Vähenevissä toiminnoissa ja tehtävissä on eläköitymistä tapahtunut noin 26 htv verran (vanhuus- ja osa-aikaeläkkeet).

17 16 (99) Tehdyt päätökset vuodelle 2017 pohjautuvat koulutuskuntayhtymän hallituksen tekemiin päätöksiin, käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin sekä kuntayhtymässä laadittuun talousarvioon. Koulutuskuntayhtymässä käytiin kahdet yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat ravitsemispalveluhenkilöstön ja asuntola- ja vapaa-aikaohjaajien, työpaikkaohjaajien, koulunkäyntiavustajien, virastomestareiden, ammattimiesten, kalustetyöntekijän ja koneenkuljettajan lomauttamista oppilaitosten ns. koulutyön keskeyttämisaikoina. Lisäksi koulutuskuntayhtymässä käytiin yt-neuvottelut koskien koko henkilöstön määräaikaista lomauttamista perusteena toiminnan ja talouden sopeuttaminen vuonna Työnantaja ja henkilöstön edustajat sopivat useista eri säästötoimenpiteistä ja koko henkilöstön lomauttamisilta vältyttiin. Henkilöstöraportissa ja henkilöstöä koskevissa suunnitelmissa on tarkemmin tietoja henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilöstörakenteesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. 1.5 Ympäristötekijät Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toiminnoissa on toimipistekohtaisesti kiinnitetty huomiota kestävän kehityksen pohjalta ympäristöasioihin. Myös opetustoiminnassa kestävä kehitys on osa opittavaa ammattitaitoa ja osaamista. Mm. kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoina kestävä kehitys: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. (OPH 2014, ammatillisten tutkintojen perusteet). Nämä kestävän kehityksen avaintaidot ovat mukana kaikissa ammatillisissa tutkinnon osissa. Kuntayhtymän toiminnassa panostetaan tuotteiden turvallisuuteen ja henkilöstön osaamiseen sekä vastuulliseen toimintaan ympäristöasiat huomioon ottaen. Keskeisiä ympäristövastuuseen liittyviä tekijöitä ovat energian- ja vedenkulutuksessa säästäminen sekä jätteiden määrän vähentäminen. Kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta huolehditaan toimipisteissä säädösten ja ohjeistuksen mukaan. Käytöstä poistettuja koneita, laitteita ja kalusteita ym. kierrätetään kuntayhtymän sisällä ja jos ei ole sisäisesti tarvetta, ne pyritään myymään esim. Kiertonet.fi-sivustolla tai erikseen järjestetyissä huutokaupoissa. Materiaalihankinnoissa huomioidaan kierrätys ja ympäristöasiat jo hankintavaiheessa. Hankinnoissa ympäristövaikutukset näkyvät esimerkiksi pakkausmateriaaleissa, koneiden ja laitteiden energiankulutuksessa ja kemikaaleissa sekä tuotteen elinkaaressa. Kuntayhtymän ympäristötekijöistä aiheutuvat kustannukset sisältyvät tavanomaisina menoina tuloslaskelman menoeriin, joita ei ole erikseen eritelty. Vuoden 2010 alussa on aloitettu ESCO-hankkeen seuranta- ja raportointivaihe. Energiansäästöille asetetut tavoitteet ylittyivät vuoden 2016 aikana lämpö- ja sähköenergian osilta. Lämpöenergian säästö oli n MWh/v (tavoite MWh/v sääkorjattuna) ja sähköenergian säästö oli n MWh/v (tavoite 560 MWh/v) Kuntayhtymän oppilaitokset ovat ja niiden alueet 2010 voimaan tulleen lain mukaan asetettu savuttomiksi.

18 17 (99) 1.6 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen taloudellisten, toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta sekä, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Yhtymähallitus ohjaa ja valvoo yhtymän ja sen tulosalueiden toimintaa. Yhtymähallitus, kuntayhtymän johtaja ja muu johto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset, luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on hyväksytty yhtymävaltuustossa (3/2013) Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan ohje on hyväksytty yhtymähallituksessa (12/2013). Sekä sisäisen valvonnan yleisohjeen, että hallintosäännön mukaan erityinen vastuu sisäisen valvonnan toteutumisesta on esimiehillä. Sisäinen valvonta on normaali osa johtamisjärjestelmää ja vastuu sen toteuttamisesta on esimiehillä. Kuntayhtymän määrittelemillä tilivelvollisilla viranhaltijoilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan luomisessa ja valvonnan jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Selonteko perustuu kuntayhtymän johtoryhmän tekemään itsearviointiin johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tekemiin itsearviointeihin sekä sisäisen tarkastuksen tekemiin tarkastuksiin ja arviointeihin. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Yhtymähallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säädösten tai hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittäviä korvaus, kanne tai muita vaatimuksia ja oikeusseuraamuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion taloudellisiin ja toiminnallisiin poikkeamiin on esitetty ja niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin tulos-alueen kohdalla. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista on tilikauden aikana seurattu kuukausittain. Tietojärjestelmien tukea tulosalueiden ja toimintayksiköiden johtamisen ja raportoinnin vaikuttavuuden kehittämisessä tulee edelleen kehittää. Vuoden 2016 lopulla on otettu käyttöön uusittu taloushallinnon päivitetty ohjelmaversio, jonka avulla kehitetään johdon raportointia. Toiminnan rahoituksen riittävyys on asettanut haasteita toiminnalle ja jatkossa entistä enemmän ammatillisen koulutuksen reformin ja rahoituksen leikkausten johdosta.

19 18 (99) Riskienhallinnan järjestäminen Yhtymällä on yhtymävaltuuston hyväksymä riskienhallinnan perusteet (yv 3/2013) ja riskienhallintapolitiikka (yh 12/2013). Vuoden 2016 aikana on jatkettu systemaattista riskien analysointia, joka on edelleen merkittävä kehittämiskohde. Taloudellisten riskien arviointiin ja ennakointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toimintajärjestelmän muutokset asettavat tarpeen seurata ja arvioida toimintaprosesseja. Sopimustoiminta Sopimustoimintaa ei ole yhtymässä kokonaisvaltaisesti ohjeistettu. Sopimusoikeus on säännöillä määritelty ja sopimusvaltuudet henkilötasolla tarkistetaan vuosittain. Sopimuksista pidetään yllä sopimusluetteloa, mutta sen käytettävyydessä on vielä kehittämistä. Hankintasopimukset on ohjeistettu yhtymän hankintaohjeessa. Kilpailutetut hankinnat tulee tehdä sopimuksen mukaisista hankintapaikoista. Hankintatoimen yleisohje on uusittu, kun uusi hankintalaki tuli voimaan Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus toimii yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johtajan alaisuudessa. Tarkastuksen tehtävänä on arvioida sisäisen valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta ja tukea yhtymän johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa. Osa-aikainen sisäinen tarkastaja aloitti kuntayhtymässä Sisäisen tarkastuksen työ on keskittynyt kuntayhtymän johtajan antamiin selvityspyyntöihin. Erityisopetuksen järjestämisestä ja resursseita on tehty selvitys toimipisteittäin. Palvelujen ostosopimuksista ja kiinteistöpalvelujen korjauskustannuksista on tehty kartoitus. Lapin matkailuopiston tilanteesta on tehty tilanneanalyysi. Konsernivalvonta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän konserniohjeet on hyväksytty valtuustossa Ohjeen mukaan tilivelvolliset ovat vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta. Tytäryhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on sisäisen valvonnan rakenteiden luominen yhtiössä. Tytäryhteisön toimitusjohtaja on raportoinut kuntayhtymähallitukselle osavuosikatsauksen neljännesvuosittain ja toimintakertomuksen tilinpäätöksen yhteydessä. Konsernissa noudatetaan kuntayhtymän ja tytäryhteisön kesken yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa. Tytäryhteisön on neuvoteltava ajoissa kuntayhtymän johtajan kanssa riskianalyyseihin ja riskien vakuuttamiseen liittyvistä asioista. Kuntayhtymähallituksen puheenjohtajalla on oikeus osallistua tytäryhteisön hallituksen kokouksiin ja käyttää niissä puheoikeutta.

20 19 (99) 2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtuusto on vahvistanut toimintavuoden 2016 talousarvioissa kuntayhtymälle ja sen tulosalueille sitovat toiminnalliset laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty luvussa Laadullisten tavoitteiden toteutuminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän laadulliset sitovat tavoitteet pohjautuvat yhtymävaltuuston hyväksymään koulutuskuntayhtymä strategia 2025:n kriittisiin menestystekijöihin. Kehitämme osaamista yhdessä elinkeinoelämän kanssa työpaikoilla tapahtuva osaamisen kehittäminen uusien toimintatapojen innovointi ja ketterä pilotointi ohjausmenetelmien kehittäminen tietojärjestelmät tukevat monipuolisesti tapahtuvaa osaamisen kehittämistä opetuksen ja työelämän rytmien yhteensovittaminen Mahdollistamme yksilölliset oppimispolut oppimispolkujen yksilöllinen ja tehokas ohjaaminen osaamisperusteisuuden käyttöönotto ja kansainvälinen vertailtavuus oikealle alalle ohjaaminen yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa etäopiskelu, tutkinnon osat ja osien osat eri yksiköistä ja muilta koulutuksen järjestäjiltä yhteisöllisyyden ja vertaisoppimisen tukeminen opetusmenetelmien monimuotoisuus ja toiminallisuus Uudistamme osaamistamme opettajasta yksilöllisen osaamispolun ohjaajaksi pedagogisen johtajuuden uudistaminen työelämälähtöisen ohjaamisen kehittäminen opettajien säännöllinen osallistuminen työelämäjaksoille henkilöstön valmennus asiakas- ja yhteistyöorganisaatioiden toiminnan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen osaamisen kehittymisen seuranta yksilö- ja tiimikeskusteluissa Toimimme tehokkaasti ja taloudellisesti talouden ja tulosten läpinäkyvyys yhtenäisten tunnuslukujen hyödyntäminen toiminnan tuloksellisuuden ohjaamisessa ja mittaamisessa kaikilla toiminnan tasoilla ketteryys vastata asiakastarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin tutkinnon osien modulointi ja tiiviimpi aikataulutus läpäisyn parantaminen

21 20 (99) Kehitämme kumppanuuksia alakohtaiset yhteistyöorganisaatiot verkostojen hyödyntäminen sisäistä tiedonvaihtoa parantamalla kumppanuussopimukset työnjakoon sekä osaamisen ja infran vaihtoon osaamisen tuotteistaminen helposti ostettaviksi palveluiksi asiakkuuksienhallintajärjestelmän luominen Tavoite 1: Koulutustehtävässä onnistuminen Toimintavuonna 2016 Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on yhteensä 3010 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkaa. Koulutustehtävässä onnistuminen tarkoittaa mm. että koulutuskuntayhtymä onnistuu täyttämään kaikki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saamansa opiskelijapaikat. Ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus painottaa tutkinnon osien suorittamista osana koko tutkinnon suorittamista. Opiskelija etenee koulutuksessa henkilökohtaisen ja yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan ja hankkii osaamista tutkinnon osittain. Työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankintaa ja ohjausta lisätään. Koulutuksen järjestäjän on laadittava toimintaperiaatteet siitä, miten opiskelija voi hyödyntää erilaisia koulutuksen järjestämisen muotoja, sekä työelämän ja koulutuksen vuorottelua. Opiskelijalla on mahdollisuus siirtyä joustavasti ammatillisen mm. peruskoulutuksen, valmistavien koulutusten, oppisopimuskoulutuksen ja työelämässä toimimisen välillä. Koulutustehtävässä onnistuminen edellyttää tutkintouudistuksen pedagogisiin muutoksiin ja uudistuneiden ammatillisten perustutkintojen perusteisiin liittyvää koulutusta. Osaavan ja tavoitteisiin sitoutuneen henkilöstön merkitys on tärkeä koulutuskuntayhtymän strategian mukaisen tehtävän tuloksellisessa toteuttamisessa. Opiskelijan ohjaukseen osallistuvan henkilöstön työelämäjaksot varmistavat henkilöstön työelämäosaamisen. Sitovat tavoitteet 2016: oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on vähintään Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena oleva, laskennallinen painotettu opiskelijamäärä oli 3014,3 (täyttöaste 100,1 %). uuden koulutustarjonnan täyttöaste on vähintään 100 % - Syksyllä 2016 alkaviin perustutkintoihin oli haettavana yhteishaussa 1130 aloituspaikkaa (peruskoulun tai lukion päättävät). Näillä aloituspakoilla oli vuoden lopussa 812 opiskelijaa eli täyttöaste oli 72 %. - Syksyllä 2016 alkaviin perustutkintoihin oli haettavana 283 näyttötutkintoperusteista (aikuiskoulutus) aloituspaikkaa. Näillä aloituspaikoilla oli vuoden lopussa 249 opiskelijaa eli täyttöaste 63 %. - Syksyllä 2016 alkaviin valmistaviin VALMA- ja TELMA-koulutuksiin oli haettavana 90 aloituspaikkaa. Näillä aloituspaikoilla oli yhteensä 57 opiskelijaa, joten niiden täyttöaste oli 63 %.

22 21 (99) - Näiden toimintavuodelle suunniteltujen aloituspaikkojen lisäksi niihin ja aiemmin aloittaneisiin jatkaviin koulutuksiin haettiin jatkuvana hakuna uusia tai aiemmin opiskelunsa keskeyttäneitä opiskelijoita. Näillä toimin valtionosuusrahiotukseen oikeuttava opiskelijapaikkamäärä täyttyi 100,1 %, kuten edellä on esitetty. ammatillisia perustutkintoja suoritetaan Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettiin yhteensä 942 perustutkintoa. vähintään viikon mittaiselle työelämäjaksolle tai muuhun työelämäosaamisensa kehittämiseen osallistuu toimintavuonna vähintään 5 % opetushenkilöstöstä. - Työelämäjaksoille osallistui 18 opettajaa eli 6,5 % opettajista. koko opetushenkilöstö eli opettajat ja ohjaajat osallistuvat tutkintouudistuksen toimeenpanoon liittyvään koulutukseen - Opettajille tarjottiin Oulun opettajakorkeakoulun toteuttama koulutussarja, joka rakentui kolmesta koulutusosiosta: Osaamisperusteinen opetussuunnitelma, osaamisperusteinen ohjaus ja osaamisen arviointi, osaamisperusteiset joustavat opintopolut. Koulutuksiin osallistui % opettajista koulutusosiota kohden. - Johdolle ja suunnittelijoille järjestettiin koulutus osaamisperusteisuuteen johtamisesta, johon osallistuivat rehtorit, toimipistejohtajat, pedagogiset suunnittelijat, sekä henkilöstöpäällikkö ja -suunnittelija. - Syys- ja lokakuussa 2016 toteutettiin Pedakiertue RKK:n toimipisteissä, johon osallistui 52 % opettajista. Pedakiertueella koulutettiin oppimisratkaisujen muutoksiin, opettajuuden uudistumiseen ja päivitettyyn yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmaan. Pedaratkaisuja käsiteltiin järjestetyssä tilaisuudessa, johon osallistui 26 % opettajista. VALMA ja TELMA -koulutuksen profilointi omana koulutustehtävänä - Osana VALMA- ja TELMA-koulutusten profilointia kuntayhtymässä tehostettiin opiskelijahankintaan liittyvää tiedottamista ja markkinointia opiskelijaprofiilien selkiyttämiseksi. Koulunkäynninohjaajien työnkuvia laajennettiin tukemaan opiskelijoiden yksilöllistä ohjausta. VALMA- ja TELMA-koulutusten johtamisvastuu oli rehtorilla ja profiloimisen tueksi perustettiin koordinaattorin tehtävät. VALMA- ja TELMA-koulutuksille perustettiin myös oma toimipisteistä riippumaton kustannuspaikka. - VALMA- ja TELMA-koulutuksien osalta otettiin käyttöön toimintavuodesta 2016 alkaen omat eritellyt toiminnan seurannassa ja raportoinnissa tuloksellisuutta seuraavat mittarit (kohta 2.2, taulukko 1).

23 22 (99) Tavoite 2: Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintouudistuksen toimeenpano Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja tutkintouudistukseen liittyvät säädösmuutokset ovat astuneet voimaan Lukuvuosi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä uudistuksen käyttöönottovuosi, jolloin uudistetaan käytänteitä. Tutkintouudistuksen tavoitteena on siirtyä aiempaa vahvempaan osaamisperusteisuuteen ja tutkinnon osiin perustuvaan rakenteeseen. Rakenne tukee paremmin opiskelijan henkilökohtaisia, joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja, sekä edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat tarkoittavat, että opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia tutkinnon osien osaamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Uudistuva opettajuus edellyttää ohjauksen vahvistamista ja osaamisperusteista työelämälähtöistä yhteisopettajuutta. Opettajan vuosityösuunnitelmaa uudistetaan ja opettajakohtainen opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen suunnitelma otetaan osaksi opettajan työaikasuunnitelmaa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on jatkuva tutkintouudistuksen toimeenpanon seuranta ja arviointi. Tutkintouudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on varmistaa opiskelijoille laaja koulutustarjonta. Koulutuskuntayhtymässä tämä tarkoittaa erityisesti ammattilukion ja vapaan sivistystyön yhteistoiminnan kehittämistä; tällä kehittämistyöllä vastataan siihen haasteseen että yhteisten tutkinnon osien valinnaisuus on opiskelijalle tarjolla kokonaisuudessaan omassa opintotarjonnassa tai yhteistyössä toisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Sitovat tavoitteet 2016: Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä kootaan 11 opettajaryhmää eri tutkinnoista ja eri toimipisteistä, jotka tuovat esille ja jakavat tutkintouudistuksen toimeenpanon hyvät käytänteensä. Erityistä huomioita kiinnitetään uudistuksen keskeisiin kehittämisen kohteisiin, mm. yhteisten tutkinnon osien integrointi ammatillisiin opintoihin, uudet oppimisen ohjaustavat, HOPS päivittämismenettelyt tutkinnon osittain ja yhteisopettajuus - Opettajaryhmät eri toimipisteitä tarkastelivat opettajuutta suhteessa tuleviin uudistuksiin. Samaan aikaan he tietoisesti uudistivat oman tiimin ja osaamisalueiden oppimisratkaisuja. Opettajaryhmät esittelivät RKK:n henkilöstölle avoimessa tilaisuudessa kehitetyt hyvät käytänteet ammatillisten tutkinnon osien osalta. Yhteisten tutkinnon osien hyvät käytänteet koottiin ja esiteltiin opettajille suunnatussa yhteisessä tilaisuudessa. - Oppimisratkaisujen kehittämisessä erityisesti yhteisopettajuus oli kehittynyt ja yksilölliset opintopolut mahdollistuneet. HOPS päivittämismenettely dokumentointiin liittyen edellyttää vielä nykyisen opiskelijahallintojärjestelmän tarkastelua. Yhteisten tutkinnon osien integrointia lisättiin niin opettajatiimeissä, kuin digitaalisia oppimisratkaisuja kehittäen. Erityisesti yhteisten tutkinnon osien oppimiskokonaisuuksia rakennettiin digitaalisiin muotoihin.

24 23 (99) Laaditaan uudistettu opettajan vuosityösuunnitelma ja opettajakohtainen opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen suunnitelma - Uudistettiin opettajien vuosityösuunnitelman rakenne ja pilotoitiin uusi suunnitelma. Yhtenäistettiin opettajien työssäoppimisen ohjauksen resursointi ja luotiin sitä varten rakenteellinen pohja, joka toimii sekä ohjauksen toteutumisen, että seurannan työvälineenä. - Tutkintouudistuksen ja opetussuunnitelmien kehittämisen yhteydessä tehtiin opettajille käytettäväksi näyttösuunnitelmalomake, jonka tavoitteena on jäsentää työssäoppimisen suunnitelmallisuutta ja osaamisen arviointia. Tavoite 3: Kemijärven ammattikoulutustoiminnan integrointi osaksi koulutuskuntayhtymää Kemijärvi on vuoden 2015 alusta liittynyt Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäseneksi. Yhdistyminen on vahvistanut RKK:n ammatillisen koulutuksen palvelukykyä, saavutettavuutta ja roolia Lapissa. Suurempana ja yhtenäisenä koulutuksen järjestäjänä Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on entistä tehokkaammat ja monipuolisemmat mahdollisuudet kehittää työelämää vastaamalla koulutustoiminnallaan työelämän osaamistarpeisiin ammatillisen koulutuksen kysyntään. Liittyminen on vahvistanut myös ammatillisen koulutuksen asemaa ja merkitystä Itä-Lapin seutukunnassa. Sitovat tavoitteet 2016: Jatketaan Kemijärven toimipisteen kehittämistä sekä Kemijärven ammatillisen koulutuksen koulutusprofiilin rakentamista osana Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston toimintaa - Kemijärvellä jatkettiin oppimisympäristöjen kehittämistä 2016 uusien tulityötilojen rakentamisen osalta. Uudistuksella saavutettiin nykyaikaisen oppimisympäristön lisäksi parantunut ilmanlaatu ja sen hallinta Myllylammentiellä. Myös työturvallisuus parani muutosten johdosta. - Jatkettiin luonnontuotealan tuotekehittelytilan varustelua hienosäädöllä ja käynnistettiin monipuolinen maksullinen palvelutoiminta ja yhteistyö eri yritysten, osuuskuntien ja yhteistyötahojen kanssa. - Lisäksi tammikuussa oli uusi aloitus luonnonvaratuottajien osalta ja koulutusta toteutettiin kahden ryhmän osalta yhtä aikaa aikana syntyivät myös ensimmäiset yritykset em. opiskelijoiden toimesta. - Kesällä 2016 luovuttiin Seminaarinkadun vuokratiloista ja muutettiin kokkien koulutus Halmetielle. Yhteishaussa aloittaneiden määrä nousi edellisestä keväästä ja syksyn 2016 näyttötutkintona toteutettavaan lähihoitajakoulutukseen oli runsaasti hakijoita ja koulutus käynnistyi 26 opiskelijan voimin. - Vuoden 2016 aikana kehitettiin pedagogisena ratkaisuna työpajatyyppistä opetusta useampaan tutkintoon ja aloitettiin mm. lähihoitajakoulutuksen osalta yhteinen toiminnan suunnittelu niin Kemijärven, Sodankylän kuin Rovaniemen osalta.

25 24 (99) Kemijärven toimipisteen toiminta yhtenäistetään osana Rovaniemen koulutuskuntayhtymän johtamis- ja toimintajärjestelmää - Vuoden 2016 aikana Kemijärven toimipisteessä otettiin käyttöön Hedsam työajan seurantajärjestelmä sekä sähköinen kiinteistöjen lukitusjärjestelmä, johon kuului henkilökohtaiset kulkuluvat. Myös Repronic -järjestelmän käyttö laajeni 2016 aikana. Vuoden aikana muiden järjestelmien käyttökokemus syveni ja tuli osaksi yhdenmukaista toimintatapaa RKK:ssa. Tavoite 4: Toimintajärjestelmän kehittäminen ja parantaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmän toimivuus on arvoitu toimintavuonna 2015 itsearvointina sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamalla ulkoisella arvioinnilla. Arviointien tulosten analysoinnin perusteella on laadittu toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelma vuosille Sitovat tavoitteet 2016: Toteutetaan toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelmassa toimintavuodelle 2016 suunnitellut järjestelmän kehittämistoimenpiteet - Toimintavuoden 2016 aikana toteutettiin pääosin kaikki, toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelmissa ja suunnitellut kehittämistoimenpiteet. Näiden toteuttamista tuettiin Laatusampo 3-verkostohankkeen RKK:n osahankkeella, johon saatiin OPH:lta valtionavustusta. - Kehittämissuunnitelmassa sekä myös sitovana tavoitteena 10 tavoitteeksi asetettu tutkinto- ja koulutustiimien ja toimipisteiden tuloskorttien kehittäminen ja käyttöönotto ei valmistunut toimintavuoden aikana. Se toteuttaminen jäi odottamaan RKK:n uuden toiminta-organisaatiomallin valmistumista sekä uuden rahoituslainsäädännön päätöksiä. Toimintavuoden 2017 talousarvion valmistelussa toiminnallisten tavoitteiden mittarit uusittiin (kts, tavoite 10). Toteutetaan toimintajärjestelmään vuosittainen johdon katselmus - Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toteutettiin ensimmäinen johdon katselmus toimintajärjestelmään Tilaisuudessa käytiin läpi toimintajärjestelmän tilannekatsaus väliseltä ajalta sekä tehtiin keskustelujen pohjalta esityksiä järjestelmän kehittämiseksi ja parantamiseksi. Johdon katselmuksen pohjalta päivitetty toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelma vuosille hyväksyttiin johtoryhmän kokouksessa HR-tietojärjestelmän käyttöönotto koko henkilöstölle - HR-tietojärjestelmä on otettu käyttöön koko henkilöstöllä. Tietojärjestelmä käytettävyys myös etänä on mahdollistettu. Tietojärjestelmän käyttöönottoa on tuettu verkkokoulutuksilla sekä ROKKI-intrassa olevilla ohjeilla ja ohjevideolla. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus saada yksilöllistä opastusta henkilöstöpalvelujen HR-järjestelmän vastuuhenkilöiltä.

26 25 (99) Pilotoidaan henkilöstön osaamiskartoitusmallia osana TUTKEOPE2015 -hanketta - TUTKEOPE2015-hankkeessa kehitettiin osaamisen kehittämisen malli, joka kokonaisuutena muodostuu osaamisen ennakoinnista ja määrittelystä, osaamisen kartoittamisen toteuttamisesta sekä linjauksista, miten osaamista kehitetään ja osaamistarpeisiin vastataan. Osana mallin kehittämistä määriteltiin opettajien, johdon ja vastuuhenkilöiden toimesta tulevaisuuden opettajalta vaadittava tavoiteosaaminen. - Osaamisen kehittämisen malli ja siihen liittyvä tulevaisuuden opettajan osaamisen määrittely palkittiin kunniamaininnalla Opetushallituksen hyvät käytännöt -kilpailussa. - Varsinaisesti osaamiskartoitusmallia ei ole vielä vuoden 2016 aikana pilotoitu. Koulutusalojen tiimit kävivät keskusteluja, miltä osin heillä on osaamista ja missä on suurimmat puutteet. Tiimikohtaiset kehityskeskustelut on tarkoitus käydä loppukeväällä Tavoitteena on, että uudet pedagogiset toimintamallit otetaan käyttöön lähtien. Sen jälkeen käytäisi yksilötason kehityskeskustelut ja niihin liittyen tarvittavat osaamiskartoitukset. Otetaan käyttöön uudet kehityskeskustelukäytännöt - Uudet kehityskeskustelukäytännöt on otettu käyttöön Lapin ammattiopistoa lukuun ottamatta kaikilla tulosalueilla. Kehityskeskusteluja on toteutettu yksilötasolla eriyttäen käytäntöjä sen mukaan, onko keskustelu kohdistunut työntekijätai esimiestason toimijaan. Mikäli yksikössä on lisäksi ollut käytössä tuloskortti, sen hyödyntäminen osana kehityskeskusteluja on mahdollistettu. Lisäksi uudet kehityskeskustelukäytännöt on ollut käytössä tiimikehityskeskusteluissa. - Kehityskeskustelut dokumentoidaan uuteen HR-järjestelmään. Dokumentointi tukee osaamisen ja työhyvinvoinnin tavoitteellista kehittämistä niin työntekijän, esimiehen kuin koko kuntayhtymän näkökulmasta. Dokumentointi myös mahdollistaa paremmin ko. kehittämiseen tarvittavan tuen kohdentamisen. Lisäksi sen avulla voidaan seurata, kuinka paljon kehityskeskusteluja käydään koko kuntayhtymätasolla. - Uusien kehityskeskustelujen käyttöönottoa on tuettu henkilöstöpalvelujen toimesta toteutetuilla koulutuksilla, ohjeistuksilla ja ohjevideolla. Lisäksi aina kehityskeskustelujen käynnistyessä henkilöstöpalvelujen vastuuhenkilö on lähettänyt sähköpostitse vielä tarkemmat ohjeet sekä työntekijä- että esimiesosapuolelle. Päivitetään henkilöstön koulutus- ja kehitystarpeet hyödyntäen osaamiskartoituksista, kehityskeskusteluista ja henkilöstökyselystä saatuja tietoja - Henkilöstön koulutus- ja kehitystarpeet on päivitetty henkilöstöä koskeviin suunnitelmiin (hyväksytty RKK:n hallituksessa ). Päivitystyö tehdään säännöllisesti vuosittain ja siinä huomioidaan sekä ulkopuolinen että sisäinen toimintaympäristö. Ulkopuolisessa toimintaympäristössä vaikuttaa mm. meneillään oleva ammatillisen koulutuksen reformi sekä työelämän muutos- ja osaamistarpeet. Sisäisessä toimintaympäristössä päivitystarpeita on vuoden 2016 tuonut mukanaan mm. määritelty tulevaisuuden opettajalta vaadittava ta-

27 26 (99) voiteosaaminen, kehitelty koulutuskeskus Redu toimintamallia (luonnos) ja siihen liittyen esimiesvalmennusta, toteutettu loka-marraskuussa henkilöstökysely ja saatu terveisiä kehityskeskusteluista. Tavoite 5: Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on laatinut työhyvinvointisuunnitelman ja toimintaohjeet, joiden perustana ovat työterveyshuollon toimintasuunnitelma, koulutuskuntayhtymän henkilöstöä koskevat suunnitelmat sekä hyvinvointisuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma. Tavoitteena on henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistäminen koulutuskuntayhtymän lähityöyhteisöissä. Tavoitteeseen päästään kehittämällä neljää työhyvinvointipalveluiden osa-aluetta: lakisääteisiä työterveyspalveluita, työhyvinvoinnin tukipalveluita, lähityöyhteisöjen omaa toimintaa sekä työhyvinvointia edistävää koulutusta. Lisäksi ohjelmassa on huomioitu muu työkykyä yllä pitävä toiminta, kuten henkilökunnan virkistystoiminta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän työhyvinvointilinjaukset nostavat kestävän hyvinvoinnin ja työkyvyn säilymisen sekä näiden seuraamisen keskeisiksi. Näiden linjausten mukaan työhyvinvointi syntyy työssä. Ennakoiva työhyvinvointityö perustuu avoimeen ja keskustelevaan ilmapiiriin, henkilöstön osallistamiseen ja informoimiseen keskeisissä strategisissa kysymyksissä. Linjauksissa hyvä johtajuus, osaamisen uudistaminen, tavoitteiden saavuttaminen ja toimiva yhteisöllisyys ovat työhyvinvoinnin perustekijöitä. Työhyvinvointi ymmärretään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kokonaisuudeksi. Näin työssä jaksamisen vahvistaminen perustuu aktiiviseen ja varhaiseen ongelmatilanteisiin tarttumiseen näillä kaikilla osa-alueilla. Sitovat tavoitteet 2016: Toteutetaan toimipistekohtaisten työhyvinvointisuunnitelmien toimenpiteet. - Toimipisteen esimiehen johdolla on suunnitelmaa toteutettu Työhyvinvointitoimikunnan linjausten mukaisesti. - Kuntayhtymän yhteisiin tapahtumiin on osallistuttu ja tyky-online on saanut kiitosta henkilökunnan taholta. - Kuntayhtymän työhyvinvointi- ja koulutuskeskus, Wellevi, on vakiinnuttanut paikkansa hyvinvointipalvelujen tuottajana ja se on ollut aktiivisesti käytössä. Järjestetään vähintään kaksi omaehtoista työhyvinvointitapahtumaa jokaisessa toimipisteessä. - Toimipisteissä on järjestetty omaehtoisia työhyvinvointitapahtumia teemalla, työhyvinvointi syntyy työssä. - Toimipisteet ovat toteuttaneet tapahtumat itsenäisesti ja henkilöstö on kokenut, että tapahtumat ovat lisänneet yhteisöllisyyttä jatkuvan muutoksen keskellä.

28 27 (99) Tavoite 6: Järjestämisluvat Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on tällä hetkellä kaksi erillistä ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa (ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus) sekä kaksi vapaan sivistystyön ylläpitämislupaa (kesäyliopisto ja liikunnan koulutuskeskus). Opetus- ja kulttuuriministeriö on luomassa järjestämislupien hakuun ja päätöksenteon tueksi yhteistä sähköistä järjestelmää. Samalla se tekee teknisiä päivityksiä voimassa oleviin järjestämislupiin. Tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausprosesseja tukevan sähköisen asioinnin ja päätöksentekojärjestelmän suunnittelu, toteuttaminen, dokumentointi, käyttöönotto ja ylläpitoon siirto. Opetushallinnon ohjausja säätelypalvelu on palvelu ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien ja koulutustehtävien muutosten hakemiseen. Sitovat tavoitteet 2016: Ollaan mukana OKM:n järjestämislupien palvelujärjestelmän kehittämisessä ja käyttöönotossa. - RKK on ollut mukaan OKM:n järjestämislupien ja palvelujärjestelmän kehittämisessä ja käyttöönotossa. - RKK osallistui toimintavuonna OKM valtakunnalliseen ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten selvitystyöhön toimittamalla OKM:lle pyytämät selvitykset RKK:n toiminnasta ja toimintaedellytyksistä. Otetaan palvelujärjestelmä käyttöön. - RKK on ottanut käyttöön asteittain OKM:n opetushallinnon ohjaus- ja säätelypalvelu Oiva:n. Ensivaiheessa on käyttöön otettu ammatillisen peruskoulutuksen lupapalvelu (Lupavaranto). - OKM muutti RKK:n ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaan sisältyvää koulutustehtävää lisäämällä vuosiopiskelijamäärää vuosille 2016 ja 2017 neljällä opiskelijapaikalla ( ) sekä lisäämällä RKK:n järjestämiskuntiin Kolarin kunnan. Tavoite 7: Erityinen kehittämistehtävä Kehitettävissä perustutkinnoissa ja niihin liittyvissä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa kehittämistyö jatkuu koulutuksen vetovoiman ja läpäisyn parantamiseksi sekä laadun varmistamiseksi. Kyseisiä tutkintoja ovat: - tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto - maanmittaustekniikan perustutkinto - tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto - elintarvikealan perustutkinto - pintakäsittelyalan perustutkinto - puualan perustutkinto - tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto - lentokoneasennuksen perustutkinto.

29 28 (99) Kehitettävien tutkintojen markkinointitoimenpiteitä uudistetaan. Tutkintouudistuksen toimeenpanoon liittyen tutkinnon osien työelämälähtöisyyttä ja koulutustuotetta kehitetään. Kehitettävien tutkintojen tutkinnon osien toteuttamissuunnitelmiin kuvataan opetuksen ja ohjauksen uudistuneet käytänteet. Uudistetuissa käytänteissä korostuu erityisesti työelämän kanssa tehtävä koulutusyhteistyö ja osaamisen hankinnan laaja-alaiset mahdollisuudet erilaisin oppimisympäristöin. Sitovat tavoitteet 2016: Opetussuunnitelmiin perustuviin toteuttamissuunnitelmiin kuvataan työelämän kanssa tehtävä koulutusyhteistyö. - Kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa työelämäyhteistyö on kuvattu opetussuunnitelman koontiosassa sekä tutkinnon osittain tutkinnon osien opetussuunnitelmissa. - Lisäksi lentokoneasennuksen perustutkinnossa työelämäyhteistyö on kuvattu RKK/LAO lentokoneasennuksen koulutuskäsikirjassa (MTOE). Opiskelija voi hankkia osaamista monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Eri oppimisympäristöt ja niiden mahdollisuudet on kuvattuna tutkintojen toteuttamissuunnitelmissa tutkinnon osittain sekä kehitettävissä tutkinnoissa ja koulutuksen järjestäjän muissa ammatillisissa perustutkinnoissa. - Ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet uudistuivat vuonna Niiden perusteella tehdyt järjestäjäkohtaisen opetussuunnitelmat päivitettiin samana vuonna ja niihin kuvattiin tutkinnon osittain, millaisissa erilaisissa oppimisympäristöissä ja millaisin menetelmin osaamista ja ammattitaitoa hankitaan. - Toimintavuonna 2016 toteutettiin opetustoimintaa uudistettujen opetussuunnitelmien mukaisesti. - Uusia pedagogisia ratkaisuja kuten työpajapedagogiikka otettiin käyttöön osassa tutkintoja. Myös mahdollistettiin käytännössä opiskelijalle henkilökohtainen opiskelupolku esim. nopeampi eteneminen ja valmistuminen sekä mahdollisuus hankkia osaamista enemmän työelämässä. - Toimintavuonna käynnistettiin pääosin toimintavuonna 2017 toteutuva tutkinnon osien tuotteistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa sekä tulevaan tutkintouudistukseen valmistautumista. - Lentokoneasennuksen perustutkinnossa erilaisten oppimisympäristöjen käyttämisestä on tarkemmat määräykset EU asetuksessa N:o 1321/2014 Liite III (Part 66) ja liite IV (Part 147) sekä RKK/LAO lentokoneasennuksen koulutuskäsikirjassa (MTOE). Niiden mukaisesti käytännön opetusta ja harjoitteita toteutetaan oppilaitoksen lentokonehuoltoympäristössä sekä työssäoppimispaikoilla sertifioiduissa lentokonekorjaamoissa tai lentokonehuoltoyrityksissä.

30 29 (99) Tavoite 8: Kiinteistöstrategian toteuttaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategia 2020 ohjaa kiinteistönpitoa sopeuttamaan hallitusti kiinteistöjen ja niiden tilojen määrää kaikissa toimipisteissä. Kiinteistöstrategia varmistaa osaltaan ydintoiminnan menestyksellistä toteuttamista. Kiinteistöstrategia 2020 tavoitteena on kiinteistö- ja tilakustannusten säästö sekä kiinteistöjen kuntoluokan säilyttäminen. Kiinteistöstrategia 2020 määrittelee koulutuskuntayhtymän kehitettävät ja luovutettavat kiinteistöt Kiinteistöstrategian toteuttamiseen on laadittu toteutussuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä. Sitovat tavoitteet 2016: Kiinteistöstrategian toteutussuunnitelmaan liittyvien toimenpiteiden toteutus - Vuodelle 2016 laadittua kiinteistöstrategian toteutussuunnitelmaa on noudatettu ja sen mukaiset korjaustyöt ja investoinnit on toteutettu osittain. Kiinteistöstrategia 2020 mukaisesti toteutussuunnitelma on päivitetty vuodelle Kiinteistöjen kuntoluokan säilyttäminen 75 % tasolla - Kiinteistöjen kuntoluokat vaihtelevat toimipisteittäin. Koulutuskuntayhtymän omistamissa kiinteistöissä rakennusten kuntoluokat ovat pääosiltaan n. 75 % tasolla. Kuntoluokan säilyttäminen 75 % tasossa on välttämätöntä ja haasteellista näissä olosuhteissa. - Kemijärven toimipisteen kuntoluokka ei ole vielä tavoiteltavalla 75 % tasolla. Tilanteeseen voitaisiin päästä, mikäli tilojen määrää vähennettäisiin opiskelijamäärään nähden kohtuulliselle tasolle. - Kiinteistöjen (terveelliset, turvalliset ja tarpeelliset tilat) kuntoluokat pystytään säilyttämään ainoastaan hyvällä ja suunnitelmallisella kiinteistönpidolla Pyritään lisäämään tilojen yhteiskäyttöä omistajakuntien ja opetukseen integroitavien sidosryhmien kanssa - Keskusteluja tilojen yhteiskäytöstä on omistajakuntien kanssa käyty. Tulokset vaihtelevat jäsenkunnittain paljonkin. Jäsenkunnat edellyttävät talousarviovaiheessa myös yhteiskäytön lisäämistä. Tilojen yhteiskäytöllä II-asteen koulutuksessa olisi pitkäaikaisia vaikutteita maakuntien toimipisteiden tulevaisuuden ratkaisuihin. - Opetukseen integroitavien sidosryhmien kanssa yhteistyö ei ole juurikaan edennyt.

31 30 (99) Tavoite 9: Rahoituspohjan laajentaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoitus supistuu mm. OKM:n tekemien järjestämislupamuutospäätösten vuoksi sekä yksikköhintojen leikkauksista johtuen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä vastaa haasteeseen ja pyrkii jatkossakin palvelemaan Lapin työja elinkeinoelämää monipuolisesti kehittämällä aikuiskoulutustuotteita ja työelämänkehittämispalveluita. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa aikuiskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän vaikuttavuutta sekä vastata yrityksiltä ja julkisen sektorin toimijoilta kumppanuuksien avulla saatuihin kehittämistarpeisiin. Tällä toiminnolla selkiytetään ja yhtenäistetään kuntayhtymän koulutuksien markkinointi-, myynti- ja toteuttamisprosessi. Tavoitteenamme on ottaa käyttöön keskitetty palveluratkaisumalli, jolla vastaamme yrityksiltä ja julkisen sektorin toimijoilta kumppanuuksien avulla saatuihin kehittämistarpeisiin. Tällä palveluratkaisumallilla selkiytämme ja yhtenäistämme kuntayhtymän koulutuksien myyntiprosessin. Sitovat tavoitteet 2016: Lisätään C&Q osaamiskartoituksia ja hyödynnetään koulutustarjontasuunnittelussa C&Q- tietokannasta saatavaa tietoa - Vuoden 2016 aikana tehtiin 125 C&Q-kartoitusta eri alojen organisaatioissa. Lisäksi toteutettiin ELY-keskuksen tilaama Rakennusalan selvitystyö. Hyödynnetään toiminnan kehittämisessä joustavasti eri rahoitusmuotoja mm. ELYkeskusten yhteishankintarahoitusta ja EU-ohjelmien rahoitusmahdollisuuksia - Rahoituspohjan laajentamisen edistämiseksi tehtiin aktiivisesti työtä kuntayhtymässä ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Vuoden 2016 aikana saatiin EU- rahoituspäätökset seuraaviin hankkeisiin: Lappilainen koulutuskumppanuus, Stratos (yhteishanke Turun Kauppakorkeakoulun kanssa), Polut Pohjoisen kasvuun ja Kausityöntekijästä moniosaajaksi. Rahoituspäätöksen saaneet hankkeet käynnistyivät vuoden 2016 aikana. Tämän lisäksi jatkui toiminta Ennakointihankkeessa (EKKU) ja Opettajasta HRD-kumppaniksi -hankkeissa. Suuntana tulevaisuus ketterällä toiminnalla yritysten parhaaksi -hankehakemus siirtyi rahoittajan esityksestä vuoden 2017 hakuun. Tämän hankerahoituksen avulla oli tarkoitus käynnistää vuoden 2016 aikana TYKE-toiminnan profilointi kuntayhtymässä. - Vuoden aikana toteutettiin ELY-keskuksen ja yritysten yhteishankintana mm. seuraavat rekrytointikoulutukset: Kaivosalan moniosaajakoulutus ja Kaivoskoneasentajan koulutus. Luodaan aikuiskoulutukselle, ammatilliselle lisäkoulutukselle ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävälle RKK- tason yhtenäinen profiili, näkyvyys ja toimintatapa - Työelämän kehittämispalvelujen vastuulliset toimijat osallistuivat aktiivisesti kuntayhtymän uuden toimintamallin valmisteluun ja palvelujen uudelleen muotoiluun. Samanaikaisesti hankittiin asiakkuuksien hallintaan ja asiakkuuksien hoitosuunnitelmien laadintaan CRM-ohjelma, joka otettiin myös tuotantokäyttöön.

32 31 (99) - Työelämän kehittämispalveluissa toteutettiin vuoden 2016 aikana tuotteistamiskoulutuksia ja HRD-kumppanuuskoulutusprosessi. Operatiivisella tasolla uudistettiin aikuiskoulutuskalenterin tarjonta, yhtenäistettiin ja ajantasaistettiin kuntayhtymän näyttötutkintoperusteisen koulutuksen sopimusrekisterit, valmisteltiin uusia tutkintojen järjestämissuunnitelmia ja haettiin sopimuksia sekä luotiin nopea ja ketterä prosessi tarjouspyyntöihin vastaamiseksi. Sidosryhmäyhteistyötä tehtiin aktiivisesti luottamuksen rakentumiseksi työelämän suuntaan. Uusista ja kehittyvistä sidosryhmä-yhteistyötahoista mainittakoon Kaidi, Boreal Bioref, Kideve, Lapin liiton toimialaklusteritoiminta ja ELY- keskuksen kasvualoille suuntautuva yhteistyö. - Asiakassuhteiden rakentaminen työelämän suuntaan on pitkäkestoista ja määrätietoista työtä kohti kumppanuutta. Kumppanuus on asiakassuhdepyramidin ylin aste. Työelämänpalvelujen mallin rakentamista on jatkettu Lean-filosofian mukaisesti, onnistumisen edellytyksenä on toiminnan jatkuva parantaminen. Lapin kesäyliopiston ja Lapin Urheiluopiston vapaan sivistystyön koulutustuotteiden tunnettavuuden lisääminen ja siten osallistujamäärän kasvattaminen - Lapin Urheiluopiston vapaan sivistystyön vuorokausimäärä ylitti vuoden tavoitteen (3900 vrk) ja tunnettavuutta saatiin Olympic Training Center statuksen myötä liikunnan ja urheilun kentällä. Kesäyliopiston kokonaistavoitetunneista jäätiin 500 tuntia, mikä suunta oli valtakunnallisestikin. Tavoite 10: Talousstrategian toimeenpano sekä tulostietoisuuden ja -ohjauksen tehostaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymä varautuu tuleviin opiskelijamäärä ja rahoitusleikkauksiin talousstrategian linjausten mukaisesti. Suppeneva tulorahoitus ja opiskelijamäärien väheneminen edellyttävät kustannustietoisuutta ja -tehokkuutta kaikilla toiminnan tasoilla ja toimintamuodoissa. Talouden ja toiminnan tasapainoa, tulostietoisuutta ja tulosohjausta tehostetaan kaikilla toiminnan tasoilla eli tulosalueilla, toimipisteissä, niiden koulutusaloilla ja tutkinnoissa sekä yhteisissä palveluissa ottamalla käyttöön tuloskortit.

33 32 (99) Sitova tavoite 2016: Määritellään kaikille toiminnan rahoitusmuodoille toimintaa ohjaavat ja niiden taloudellista ja toiminnallista tulosta ennakoivat mittarit - Toimintavuoden 2017 talousarvion valmistelussa toiminnallisten tavoitteiden mittarit uusittiin osittain: - Tutkintotavoitteisen oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen mittareita yhtenäistettiin askeleena kohti reformin mukaista yhtenäistä rahoitusjärjestelmää sekä tulosrahoitusta. Niissä otettiin mm käyttöön prosessien sujuvuutta ja tehokkuutta sekä resurssien tehokasta käyttöä indikoiva, läpäisyaikaa mittaava, opiskelijatyövuotta/tutkinto -mittari. Tämä korvasi 2017 alkaen aiemmin vain ammatillisessa peruskoulutuksessa olleen, 0,5 4 vuotta taaksepäin olleesta toiminnasta (historiasta) valmistuneiden opiskelijoita läpäisyä indikoineen läpäisymittarin. - Lisäksi sisäisenä uutena tuloksia indikoivana mittarina otettiin käyttöön ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteiden mittari: osaamispistettä/opiskelija. Tämä mittari on tarkoitus ottaa käyttöön myös lisäkoulutuksessa sen jälkeen, kun sen tutkinnon osissa otetaan käyttöön osaamispistemitoitus. Nämä talousarvio 2017 valmistelussa uudistetut mittarit toimivat myös tuloskorttien toiminnan tuloksellisuutta indikoivina mittareina. Valmistellaan ja otetaan käyttöön tulosalueiden toimipisteissä ja yhteisissä palveluissa strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden ohjauksen ja johtamisen avuksi toimipiste-, koulutusala-, tiimi- tai palvelukokonaisuuskohtaiset tuloskortit. - Tutkinto- ja koulutustiimien ja toimipisteiden tuloskorttien kehittäminen ja käyttöönotto ei valmistunut toimintavuoden aikana. Se jäi odottamaan RKK:n uuden toimintamallin valmistumista sekä uuden rahoituslainsäädännön päätöksiä. Kehitetään taloudellista ja toiminnallista tulosta ennakoivien mittareiden tulosten reaaliaikaista seurantaraportointia. - Toimintavuonna toteutettiin opiskelijahallinnon ja opetuksen ml. resurssien ohjauksen järjestelmien kehittämisen selvitystyö. Nykytilanteessa RKK:ssä on käytössä kolme erillistä tietojärjestelmää eri koulutusmuodoille. Ammatillisen koulutuksen reformissa eri koulutusmuodot yhdistyvät, joten myös tietojärjestelmien osalta RKK:ssä on tavoitteena siirtyä käyttämään yhtä opiskelijahallinto-toiminnanohjausjärjestelmää. Tämän tietojärjestelmän selvitystyö sisältää myös toiminnallisten tulosten seurannan. Toiminnanohjausjärjestelmän määrittely- sekä kehittämis- tai hankintaprosessi, joka jatkuu toimintavuonna Suunnitellaan ja toteutetaan toiminnan ja talouden suunnittelua talousstrategian mukaisesti.

34 33 (99) - Talousraportoinnin kehittämistä olemassa olevan taloushallinnon tietojärjestelmän hyödyntämisessä selvitettiin toimintavuoden aikana. Taloushallintojärjestelmässä otettiin loppuvuodesta uusi versio Pro Economica-Premium käyttöön pilotoinnin kautta. Raportointimahdollisuuksia laajennetaan hankitulla uudella Analysointiratkaisulla. Analysointiratkaisu on työväline taloushallintojärjestelmän tietojen analysointiin, jonka käyttöönotto laajemmin johdon tulostietoisuuden- ja ohjauksen tehostamisena toteutetaan vuoden 2017 aikana. Talousraportoinnin reaaliaikaisuutta parannetaan ottamalla käyttöön vuoden 2017 alussa ostolaskujen jaksotus, maksuliikenteen sähköinen tiliote ja tiliöinti. Hotellinx ohjelman sähköinen tietojen siirto taloushallintojärjestelmään saatiin käyttöön toimintavuoden aikana. 2.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Seuraavilla sivulla taulukoissa 4 7 on esitetty määrälliset tavoitteet ja niiden toteumat toimintavuoden 2016 osalta oppilaitoksittain eriteltynä sekä kuntayhtymä yhteensä. Lisäksi taulukoissa on esitetty vertailutietona kuntayhtymän yhteensä tulokset tilinpäätösvuosilta 2014 ja Taulukoiden jälkeen kohdassa 2.3 on esitetty tarkempi analyysi tuloksista niiden muutoksilta.

35 34 (99) Taulukko 4 Oppilaitosmuotoinen koulutustoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Painotettu vuosiopiskelijamäärä yhteensä Painotettu ka , , , ,0 Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 Painotettu vuosiopiskelijamäärä, perustutkinto-opiskelijat Painotettu ka , , , ,0 Vetovoimaisuus yhteishaussa Hakijaa / al.pa 1,1 0,9 1,0 0,9 1,0 1,0 1,0 0,5 2,5 1,9 Negatiivinen eroaminen % 5,3 % 4,2 % 6 % 4,1 % 6,0 % 3,8 % 7,0 % 6,7 % 6 % 1,8 % Läpäisy 3 vuodessa % 53,2 % 53,6 % 60 % 60,1 % 60 % 61,3 % 58 % 56,4 % 60 % 54,8 % Suoritetut perustutkinnot lkm Sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin % 65,8 % 69,7 % 76 % 66,5 % 76 % 63,5 % 78 % 73,3 % 75 % 94,4 % Asiakastyytyväisyys (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt) % 91,2 % 92,6 % 90 % 94,2 % 90 % 93,9 % 90 % 94,2 % 90 % 97,5 % VALMA- ja TELMA-koulutukset (* Mittayksikkö TP-2013 TP-2014 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 Painotettu vuosiopiskelijamäärä, VALMA- ja TELMA-opisk. Painotettu ka , , Negatiivinen eroaminen % 6,3 % 16,0 % 6,3 % 16,0 % Asiakastyytyväisyys (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt) % 80,0 % 94,8 % 80,0 % 94,8 % Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opiskelijatyövuodet otv 210,4 214, , , , ,6 Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm Asiakastyytyväisyys (AIPAL-palaute) % 78,5 % 86,9 % 80 % 88,2 % 80 % 86,5 % 80 % 92,5 % 80 % 90,9 % Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opiskelijatyövuodet otv 490, , , ,2 2 6,5 Suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm Asiakastyytyväisyys (OPAL-palaute) % 83,6 % 87,3 % 80 % 91,2 % 80 % 93,1 % 80 % 66,7 % 80 % (2 1) Huom! MAPA-toimintaan ei sisälly Lapin oppisopimuskeskukselle "myytyä" koulutusta. Lapin oppisopimuskeskuksen luvut ovat oppisopimuskoulutus -taulukossa. 2) Urheiluopistolla MAPA-koulutustoiminta oli muuta kuin työvoimakoulutusta, joten ei OPAL-palautetta.

36 35 (99) Taulukko 5 Oppisopimuskoulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä Keskiarvo Oppilaitosten järjestämä tietopuolinen opetus Keskiarvo 27, ,5 0 0,5 Negatiivisesti purkautuneet sopimukset % 9,5 % 10,0 % 7 % 11,3 % Suoritetut perustutkinnot lkm joista RKK:n oppilaitoksisissa lkm Asiakastyytyväisyys asteikko 0-4 3,3 3,5 3,3 3,0 3,4 3,7 3,3 - - Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä Keskiarvo Oppilaitosten järjestämä tietopuolinen opetus Keskiarvo 4, ,5 1 0 Negatiivisesti purkautuneet sopimukset % 9,8 % 6,2 % 7 % 8,8 % Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm joista RKK:n oppilaitoksisissa lkm Asiakastyytyväisyys asteikko 0-4 3,2 3,5 3,2 3,0 3,4 3,7 3,4 3,7 - Taulukko 6 Vapaa sivistystyö Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Kesäyliopistoiminta yhteensä Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 Kokonaistuntimäärä h Valtionosuustunnit h Avoin korkeakouluopetus h Liikunnan koulutuskeskustoiminta Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 Lyhytkurssivuorokaudet vrk

37 36 (99) Taulukko 7 Henkilöstötyö ja hanketoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet ja Tulosalueet Henkilöstötyö ja hanketoiminta yhteiset palvelut yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opettajien kelpoisuus % 87,8 % 92,2 % 95 % 97,8 % 95 % 97,5 % 95 % 100,0 % 100 % 100 % Opettajista työelämäjaksoille osallistuneet % 3,9 % 5 % 6,5 % 5 % 3,3 % 5 % 36,0 % 5 % 7,7 % Henkilöstön kehittäminen % 2,8 % 2,4 % 3 % 2,2 % 3 % 2,1 % 3 % 2,6 % 3 % 2,6 % Henkilöstöpalaute (* % 73 % 70 % 70,8 % 70 % 65,0 % 70 % 80,6 % 70 % 68,2 % Hanketoiminta Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Hankehenkilötyövuodet htv 30,1 23,9 15,8 19,8 9,5 10,5 1,8 4,7 2 0,9 *) Henkilöstöpalautekysely tehdään vain joka toinen vuosi parillisina vuosina. Yhteisten palvelujen luvut mukana yllä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteiset palvelut Henkilöstötyö ja hanketoiminta HP/AK/AV IT-palvelut Kiinteistöpalv. Henkilöstötyö Mittayksikkö TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Henkilöstön kehittäminen % 3 % 4,0 % 3 % 0,9 % 3 % 1,1 % Henkilöstöpalaute % 70 % 80,0 % 70 % 100,0 % 70 % 100,0 % Hanketoiminta Mittayksikkö TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Hankehenkilötyövuodet htv 2,5 3,

38 37 (99) 2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutumisen analysointi Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus (taulukko 4) Oppilaitosmuotoisena ammatillista perus- ja lisäkoulutusta järjestetään Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Santasport Lapin Urheiluopistossa. Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus ovat valtionosuusrahoitteista toimintaa. Ammatillinen peruskoulutus Alla on esitetty ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä. Luvut sisältävät sekä tutkintotavoitteiset opiskelijat että valmistavien VALMA- ja TELMA-koulutuksien opiskelijat. Tutkintotavoitteisissa ovat mukana myös omaehtoisena aikuiskoulutuksena perustutkinnon näyttötutkintona suorittavat opiskelijat. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Painotettu vuosiopiskelijamäärä yhteensä Painotettu ka , , , ,0 Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa kokonaisopiskelijamäärätavoite ylittyi 4,3 laskennallisella opiskelijalla (+0,14 %). Lapin ammattiopisto ylitti opiskelijamäärätavoitteensa 90,9:llä (+3,8 %) ja Santasport Lapin Urheiluopisto 3:lla (+1,9 %). Lapin matkailuopisto jäi tavoitteestaan 89,6:lla (-18,7 %). Ammatillinen peruskoulutus, perustutkinnot Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 Painotettu vuosiopiskelijamäärä, perustutkinto-opiskelijat Painotettu ka , , , ,0 Perustutkintotavoitteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa painotettu opiskelijamäärä yhteensä ylitti tavoitteen 11,8:lla (+0,4 %). Lapin ammattiopisto ylitti painotetun opiskelijamäärätavoitteensa 98,4:llä (+4,3 %) ja Santasport Lapin Urheiluopisto 3:lla (+1,9 %). Lapin matkailuopisto jäi tavoitteestaan 89,6:lla (-18,7 %). Näissä tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamääräluvuissa ovat mukana myös omaehtoisena aikuiskoulutuksena perustutkinnon näyttötutkintona suorittavat, jotka ovat osallistuneet toimintavuonna valmistavaan koulutukseen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Vetovoimaisuus yhteishaussa Hakijaa / al.pa 1,1 0,9 1,0 0,9 1,0 1,0 1,0 0,5 2,5 1,9 Tutkintotavoitteeseen ammatillisen peruskoulutukseen oli kevään yhteishaussa haettavana 1074 aloituspaikkaa, joihin 1. sijaisena hakutoiveena haki yhteensä 985 hakijaa. Vetovoimaisuusluku jäi siten 0,1:llä alle tavoitteen. Lapin ammattiopisto ja Santasport Lapin Urheiluopisto saavuttivat omat vetovoimaisuustavoitteensa. Lapin matkailuopistossa hakijoita oli yhteishaussa noin puolet vähemmän kuin aloituspaikkoja ja mikä oli tavoitteena.

39 38 (99) Ensisijaisia hakijoita oli 89 vähemmän, kuin tavoitteen saavuttamiseksi olisi tarvittu. Vetovoimaisuusluku säilyi kuitenkin samalla 0,9-tasolla kuin vuonna Ensisijaisten hakijoiden määrä lisääntyi 70 hakijalla (+7,6 %) vuoden 2015 määrästä (915). Näin ollen vuodesta 2014 alkanut hakijamäärien absoluuttisen määrän väheneminen taittui toimintavuonna nousuun. Hakijamäärän väheneminen vuosina johtui yhteishakujärjestelmän muuttumisesta. Opetushallitus muutti yhteishakujärjestelmää 2014 siten, ettei haussa voi enää hakea ne, joilla on aiemmin suoritettu ammatillinen-, korkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Tämä rajasi hakijajoukkoa n hakijalla, kun mm työttömänä olevat, joilla on jo tutkinto, eivät voi enää hakea yhteishaussa. Koulutuskuntayhtymässä lisättiin aloituspaikkoja aikuiskoulutukseen eli näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen ammatillisiin perustutkintoihin, jotta aiemmin tutkinnon suorittaneet voivat hakea koulutukseen. Nämä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen paikat ja hakijat eivät näy yhteishaun vetovoimaisuusluvuissa, sillä he hakevat koulutukseen suoraan oppilaitokseen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 Negatiivinen eroaminen % 5,3 % 4,2 % 6 % 4,1 % 6,0 % 3,8 % 7,0 % 6,7 % 6 % 1,8 % Negatiivisesti eronneita ovat ne perustutkinto-opiskelijat, jotka lopettavat opiskelun siirtymättä toiseen oppilaitokseen opiskelemaan, töihin tai joiden tilannetta eroamisen jälkeen ei tiedetä. Lapin ammattiopisto ja Santasport Lapin Urheiluopisto onnistuivat vähentämän negatiivisesti eronneiden perustutkinto-opiskelijoiden määrää ja ne pääsivät jo toisena vuotena peräkkäin reilusti alle valtakunnallisen keskiarvon (6 %), joka oli myös niiden tavoitteena. Lapin matkailuopistossa tavoite oli 1 prosenttiyksikköä tätä suurempi ja matkailuopisto onnistui tässä tavoitteessa. Toimintavuodelle asetettu tavoitetaso eli perustutkinto-opiskelijoiden eronneiden enimmäismäärä alitettiin 1,9 prosenttiyksiköllä eli lähes kolmanneksella. Negatiivisesti eronneita oli toimintavuonna lukumääräisesti 123 opiskelijaa, mikä on 8 vähemmän kuin vuonna Eronneiden suhteellinen osuus väheni edellisestä vuodesta 0,1 prosenttiyksikköä ja on liki puolittunut vuoden 2013 tasosta (7,5 %). Eronneiden suhteellinen osuus on nyt reilusti alle valtakunnan keskimääräisen tason. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Läpäisy 3 vuodessa % 53,2 % 53,6 % 60 % 60,1 % 60 % 61,3 % 58 % 56,4 % 60 % 54,8 % Läpäisymittari kertoo, kuinka paljon kolme vuotta aiemmin (2013) tutkintotavoitteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneista on valmistunut toimintavuoden 2016 loppuun mennessä eli säädetyssä kolmessa lukuvuodessa. Läpäisymittarissa eivät ole mukana näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa 2013 aloittaneita aikuisopiskelijoita. Vuonna 2013 aloittaneista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista oli läpäissyt eli tutkinnon suorittanut vuoden 2016 loppuun mennessä eli kolmessa lukuvuodessa 60,1 % eli tavoitetaso ylitettiin nyt ensimmäistä kertaa. Läpäisseiden osuus parani 6,5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Lapin ammattiopistossa läpäisyaste nousi 7,7 prosenttiyksikköä vuoden 2015 tasosta eli 61,3 %:iin. Lapin ammattiopiston toimipisteiden

40 39 (99) välillä tosin oli suuria eroja läpäisyssä, esim. Kemijärven (93,2 %), Sodankylän (71,3 %) ja Rovaniemen Porokadun (63,9 %) toimipisteissä ylitettiin 60 %:n tavoitetaso. Lapin matkailuopisto (56,4 %) ja Santasport Lapin Urheiluopisto (54,85 %) eivät päässet läpäisytavoitteisiinsa. Lapin matkailuopisto tosin onnistui parantamaan läpäisyä 10,4 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 tasosta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Suoritetut perustutkinnot lkm Toimintavuonna 2016 ammatillisen perustutkinnon suoritti 942 opiskelijaa. Tässä luvussa on mukana myös näyttötutkintona suoritetut 156 perustutkintoa. Tutkintojen määrätavoite ylitettiin 11 tutkinnolla (+1,2 %). Lapin ammattiopisto jäi tutkintotavoitteesta 24 tutkinnolla (-3,2 %). Lapin matkailuopisto ylitti tavoitteensa 25 tutkinnolla (+17,9 %) ja Santasport Lapin Urheiluopisto 10 tutkinnolla (+28,6 %). Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin % 65,8 % 69,7 % 76 % 66,5 % 76 % 63,5 % 78 % 73,3 % 75 % 94,4 % Opiskelijoiden sijoittumista työelämään seurataan valmistavien opiskelijoiden osalta PÄÄTTÖ-palautekyselyllä, jossa perustutkintoon valmistuvat arvoivat sijoittumistaan neljän kuukauden päästä valmistumisestaan. PÄÄTTÖ-kyselyn sijoittumiskysymykset ovat samat, kuin aiempina vuosina käytetyssä ELY-keskuksen sijoittumiskyselyssä. Valmistuneiden sijoittuminen työelämän tai jatko-opintoihin laski vuoden 2015 tasosta 3,2 prosenttiyksiköllä jääden 66,5 % tasolle. Lapin ammattiopistossa sijoittuneiden määrä laski 3,3- ja Lapin matkailuopistossa 3,4 prosenttiyksikkö vuoden 2015 tasosta ja niissä molemmissa jäätiin alle asetetun tavoitteen. Santasport Lapin Urheiluopistosta valmistuneiden sijoittuminen parani 23,4 prosenttiyksikköä vuoden 2015 tasosta ja siellä ylitettiinkin reilusti (+25,9 %) tavoite. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Asiakastyytyväisyys (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt) % 91,2 % 92,6 % 90 % 94,2 % 90 % 93,9 % 90 % 94,2 % 90 % 97,5 % Ammatillisen peruskoulutuksen perustutkinto-opiskelijoiden tyytyväisyyttä seurataan opiskelijapalautekyselyillä. Uudet opiskelijat vastaavat heille suunnattuun ALKU-kyselyyn opiskelunsa alussa ja valmistuneilta kysytään lopuksi PÄÄTTÖ-palaute. Näissä jokaisessa kyselyssä on samat kokonaisasiakastyytyväisyyttä koskevat kolme kysymystä, joiden perusteella tyytyväisten opiskelijoiden osuus lasketaan. Toimintavuonna opiskelijoista 94,2 % vastasi olevansa tyytyväinen tai täysin tyytyväinen oppilaitosten toimintaan ja saamaansa koulutukseen. Tyytyväisyys ylitti kaikissa oppilaitoksissa asetetun 90 % tyytyväisyystason. Tyytyväisyys myös parani 1,6 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta joka oli paras tulos koko nykyisten kyselyjen aikana.

41 40 (99) Ammatillinen peruskoulutus, valmistavat VALMA- ja TELMA-koulutukset Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on alkaen järjestänyt uutena koulutustehtävänään Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma) sekä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutusta (TELMA). Osana talousarvioin 2016 sitovaa tavoitetta 1 eli VALMA- ja TELMA-koulutuksien profilointia omana koulutustehtävänään, on vuodesta 2016 alkaen näiden koulutuksien toiminnallisia määrällisiä tavoitteet ja tulokset eritelty. Valmistavien koulutuksia toteutettiin toimintavuonna vain Lapin ammattiopistossa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto VALMA- ja TELMA-koulutukset (* Mittayksikkö TP-2013 TP-2014 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 Painotettu vuosiopiskelijamäärä, VALMA- ja TELMA-opisk. Painotettu ka , , Negatiivinen eroaminen % 6,3 % 16,0 % 6,3 % 16,0 % Asiakastyytyväisyys (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt) % 80,0 % 94,8 % 80,0 % 94,8 % Valmistavien koulutuksien painotettu vuosiopiskelijamäärätavoite jäi 7,5 laskennallisella opiskelijalla (-8,3 %) tavoitteesta. Valmistavista koulutuksista negatiivisesti eronneiden osuus oli 16,0 % mikä oli 9,7 prosenttiyksikköä enemmän, kuin talousarvioin valmistelun yhteydessä tavoitteeksi syksyllä 2015 asetettiin. Tavoitteeksi asetettiin silloin sama luku, kuin perustutkinto-opiskelijoilla, koska aikaisemmilta vuosilta ei silloin ollut käytettävissä lukuja, sillä valmistavat VALMAja TELMA-koulutukset käynnistyivät vasta elokuussa Valmistavien koulutuksien opiskelijoiden tyytyväisyyttä seurataan opiskelijapalautekyselyillä. VALMA- ja TELMA-koulutuksissa on omat ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt. Uudet opiskelijat vastaavat heille suunnattuun ALKU-kyselyyn opiskelunsa alussa ja opiskelun päättövaiheessa kysytään lopuksi PÄÄTTÖ-palaute. Näissä jokaisessa kyselyssä on samat kokonaisasiakastyytyväisyyttä koskevat kolme kysymystä, joiden perusteella tyytyväisten opiskelijoiden osuus lasketaan. Nämä tyytyväisyyskysymykset ovat samat kuin perustutkinto-opiskelijoilla. Ammatillinen lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus on valtionosuusrahoitteista omaehtoista, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon (näyttötutkinto) valmistavaa koulutusta ja ko. tutkintojen järjestämistä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opiskelijatyövuodet otv 210,4 214, , , , ,6 Opiskelijavuosi on 190 opiskelijatyöpäivää, joka kertoo keskimääräisen opiskeluvolyymin. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toteutui 218,7 opiskelijatyövuotta, mikä on 8,2 % enemmän, kuin oli tavoitteena. Lisäkoulutuksen volyymin kasvoi hieman eli neljällä opiskelijatyövuodella (+1,9 %) edellisestä vuodesta. Lapin ammattiopistossa tosin jäätiin 19,4 otv:n päähän (-13,6 %) tavoitteesta. Lapin matkailuopisto ylitti tavoitteensa 0,5 otv:lla (+2,6 %) ja Santasport Lapin Urheiluopisto 35,6 otv:lla (+47,1 %).

42 41 (99) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm Ammatillisessa lisäkoulutuksessa suoritettiin toimintavuonna 27 ammatti- tai erikoisammattitutkintoa (näyttötutkintoa) vähemmän (-12,5 %), kuin oli tavoitteena. Tutkintojen kokonaismäärä kuitenkin nousi edellisestä vuodesta 18 tutkinnolla (+10,5 %) ylittäen myös vuoden 2014 määrän. Lapin ammattiopistossa jäätiin 43 tutkintoa (-26,5 %) alle tavoitteen. Lapin matkailuopisto ylitti tavoitteen kolmella tutkinnolla (+21 %) ja Santasport Lapin Urheiluopisto 13 tutkinnolla (+32 %). Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Asiakastyytyväisyys (AIPAL-palaute) % 78,5 % 86,9 % 80 % 88,2 % 80 % 86,5 % 80 % 92,5 % 80 % 90,9 % Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyyttä koulutukseen kysytään valtakunnallisella näyttötutkintojen AIPAL-palautekyselyillä: hakeutumisvaiheen-, tutkinnon suorittamisen- ja ammattitaidon hankkimisen palautekyselyt. Näissä kyselyissä on mukana myös kokonaistyytyväisyyskysymykset, joihin tyytyväisten osuutta seurataan asiakastyytyväisyysmittarilla. Kyselyyn vastanneista 88,2 % omaehtoisen lisäkoulutuksen aikuisopiskelijoista on tyytyväinen tai täysin tyytyväinen saamansa koulutukseen. 80 %:n tavoitetaso ylitettiin näin reilusti. Tyytyväisyys myös jatkoi kasvamistaan parantuen 1,3 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Lapin ammattiopissa tyytyväisten osuus oli 86,5 % parantuen 1,7 prosenttiyksiköllä viime vuoden tasosta. Lapin matkailuopistossa tyytyväisten osuus nousi 92,5 %:iin mikä oli 7,6 prosenttiyksikköä parempi kuin vuonna Santasport Lapin Urheiluopistossa 90,9 % vastanneista oli tyytyväisiä. Urheiluopiston osalta ei ollut käytettävissä vertailutietoja edelliseen vuoteen, koska silloin vastausten määrä jäi alle viiden. AIPAL-järjestelmästä ei saada tuloksia raportoitua, mikäli vastaajia on alle viisi. Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus sisältää muun, kuin Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksella rahoitetun ammatillisen perus-, lisä- tai täydennyskoulutustoiminnan. Näitä ovat mm työvoimakoulutus, toisille koulutuksen järjestäjille tai suoraan opiskelijoille tai työantajille myyty koulutus. Mukana luvuissa on myös toisille koulutuksen järjestäjille myyty oppisopimuskoulutus. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omalla järjestämisluvalla ja siihen saadulla valtionosuusrahoituksella toteutettu oppisopimuskoulutus ei sisälly näihin lukuihin. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opiskelijatyövuodet otv 490, , , ,2 2 6,5 Opiskelijavuosi on 190 opiskelijatyöpäivää, joka kertoo keskimääräisen opiskeluvolyymin. Maksullisena palvelutoimintana järjestetyn koulutuksen volyymi jäi 85,5 opiskelijatyövuodella (-24,6 %) alle asetetun tavoitteen. Maksullisen palvelutoiminnan volyymi supistui edellisestä vuodesta 157,5 otv:lla (-37,5 %).

43 42 (99) Lapin ammattiopissa tavoite alittui 79,2 otv:lla (-24,8 %) ja Lapin matkailuopistossa 10,8 opiskelijatyövuodella (-40 %). Santasport Lapin Urheiluopistossa kertyi 6,5 opiskelijatyövuotta, mikä ylitti tavoitteen 4,5 otv:lla (+225 %). Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm Maksullisena palvelutoimintana järjestetyssä koulutuksessa suoritettujen ammatillisten tutkintojen määrä jäi 40:lla tutkinnolla alle tavoitteen (-20,4 %). Lapin ammattiopistossa tavoite alittui 61 tutkinnolla (-35,7 %) ja Lapin matkailuopistossa 10 tutkinnolla (-40 %). Santasport Lapin Urheiluopistossa ei ollut asetettu tutkinnoille tavoitetta, tutkintoja siellä kuitenkin suoritettiin 11 maksullisena palvelutoimintana. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Asiakastyytyväisyys (OPAL-palaute) % 83,6 % 87,3 % 80 % 91,2 % 80 % 93,1 % 80 % 66,7 % 80 % (2 2) Urheiluopistolla MAPA-koulutustoiminta oli muuta kuin työvoimakoulutusta, joten ei OPAL-palautetta. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävän koulutuksen tyytyväisyyttä seurataan työvoimakoulutuksen osalta OPAL-palautejärjestelmän kyselyillä. Työvoimapoliittisen koulutuksen tyytyväisyys ylitti tavoitetason 11,2 prosenttiyksiköllä. Tyytyväisyys myös jatkoi edelleen parantumistaan ja parantui 3,9 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Lapin ammattiopistossa tyytyväisiä oli 93,1 % ja tavoitetaso ylitettiin reippaasti. Lapin matkailuopistossa tyytyväisyys jäi 13,3 prosenttiyksikköä alle tavoitteen ja heikentyen myös 20,3 prosenttiyksikköä vuoden 2015 tasosta. Santasport Lapin Urheiluopistossa maksullisena palvelutoimintana ei järjestetty työvoimakoulutusta, joten myöskään ei kerätty OPAL-palautetta. Oppisopimuskoulutus (taulukko 5) Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä vastaa Lapin oppisopimuskeskus, joka toimii osana Lapin ammattiopisto -tuloaluetta. Oppisopimuskoulutukseen liittyvää tietopuolista opetusta sekä näyttötutkintoja järjestetään sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa, että ostopalveluna muissa oppilaitoksissa. Oppisopimuskoulutuksen mittarituloksissa on mukana vain Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatilliseen lisäkoulutuksen järjestämisluvilla järjestetty oppisopimuskoulutus. Muille koulutuksen järjestäjille myyty oppisopimuskoulutuksen tietopuolinen koulutus ja tutkinnot ovat mukana edellä esitetyissä maksullisen palvelutoiminnan luvuissa. Ammatillinen peruskoulutus Perustutkinnot Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä Keskiarvo Oppilaitosten järjestämä tietopuolinen opetus Keskiarvo 27, ,5 0 0,5 Ammatillista peruskoulutusta eli perustutkintoja järjestettiin oppisopimuskoulutuksena keskimäärin 195 opiskelijalle, mikä määrä jäi 35 alle tavoitteen (-15,2 %). Perustutkintooppisopimusopiskelijoiden määrä väheni 24 vuoden 2015 tasosta (-11,0 %). Näistä 195

44 43 (99) keskimääräisestä oppisopimusopiskelijasta opiskeli tietopuolisessa opetuksessa Lapin ammattiopistossa 127 (65,1 %), Lapin matkailuopistossa 27,5 (14,1 %) ja Santasport Lapin Urheiluopistossa 0,5 (0,26 %). Lopuille heistä 40:lle (20 %) tietopuolinen opetus ostettiin RKK:n ulkopuolelta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 Negatiivisesti purkautuneet sopimukset % 9,5 % 10,0 % 7 % 11,3 % Perustutkintojen oppisopimuksia purkautui negatiivisesti 11,3 % ja tavoite 7 % jäi siten saavuttamatta. Purkautumisaste myös nousi 1,3 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Suoritetut perustutkinnot lkm joista RKK:n oppilaitoksisissa lkm Oppisopimuskoulutuksella suoritettujen perustutkintojen tavoitteesta jäätiin 17 tutkinnon päähän (-18,9 %). Perustutkintojen määrä vähentyi myös edellisestä vuodesta 39:llä (-34,8 %). Tutkinnoista 59 (80,8 %) suoritettiin omissa oppilaitoksissamme. Loppujen (19,2 %) perustutkintojen järjestäminen ostettiin muilta koulutuksen järjestäjiltä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Asiakastyytyväisyys asteikko 0-4 3,3 3,5 3,3 3,0 3,4 3,7 3,3 - - Oppisopimusopiskelijoiden tyytyväisyyttä kysytään SopimusPro-järjestelmässä olevalla palautekyselyllä. Kyselyssä on arviointiasteikko 0 4, jossa suurempi luku kertoo suuremmasta keskimääräisestä tyytyväisyydestä. Toimintavuoden tyytyväisyysluku oli 3,3, joka jäi 0,2 alle tavoitteen. Tyytyväisyysluku oli sama kuin edellisenä vuonna. Lapin ammattiopistossa tietopuolisessa opetuksessa olleet olivat hieman tyytyväisempiä (3,4) kuin Lapin matkailuopistossa (3,3). Ammatillinen lisäkoulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä Keskiarvo Oppilaitosten järjestämä tietopuolinen opetus Keskiarvo 4, ,5 1 0 Ammatillista lisäkoulutusta järjestettiin oppisopimuskoulutuksena keskimäärin kahdeksan opiskelijaa (+1,95 %) suuremmalle määrälle mitä toimintavuodelle oli asetettu tavoitteeksi. Ammatti- tai erikoisammattitutkintotavoitteisten oppisopimusten määrä kuitenkin vähentyi edellisestä vuodesta 16:sta (-3,7 %). Näistä 418 lisäkoulutuksen opiskelijasta 48 (11,4 %) hankki tietopuolista osaamista Lapin ammattiopistosta ja 62,5 (15,0 %) Lapin matkailuopistosta. Loppujen eli 73,6 % lisäkoulutuksen oppisopimisopiskelijoiden osalta tietopuolista opetusta ostettiin muilta koulutuksen järjestäjiltä. Santasport Lapin Urheiluopistossa ei ollut ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusopiskelijoita.

45 44 (99) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 Negatiivisesti purkautuneet sopimukset % 9,8 % 6,2 % 7 % 8,8 % Toimintavuoden aikana ammatillisen lisäkoulutusten oppisopimuksista 8,8 % purkautui negatiivisesti. Toimintavuoden tavoite jäi 1,8 prosenttiyksikön päähän tavoitteesta. Purkautuneiden sopimusten määrä myös lisääntyi 42 % vuoden 2015 tasosta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm joista RKK:n oppilaitoksisissa lkm Oppisopimuskoulutuksella suoritettiin toimintavuonna 39 ammatti tai erikoisammattitutkintoa. (-24,4 %) vähemmän, kuin mitä toimintavuodelle oli asetettu tavoitteeksi. Tutkintojen määrä väheni edellisestä vuodesta 33:llä (21,4 %). Näistä 25 (20,6 %) tutkintoa järjestettiin Lapin ammattiopistossa ja sama määrä myös Lapin matkailuopistossa. Loppujen (58,7 %) ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintotilaisuuksien järjestäminen ostettiin muilta koulutuksen järjestäjiltä. Lapin ammattiopissa suoritettujen tutkintojen määrä 25 ylitti reilusti tavoitteen (+400 %). Lapin matkailuopisto sen sijaan jäi tavoitteesta kuudella tutkinnolla (-19,3 %). Santasport Lapin Urheiluopistossa ei ollut ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusopiskelijoita. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Asiakastyytyväisyys asteikko 0-4 3,2 3,5 3,2 3,0 3,4 3,7 3,4 3,7 - Oppisopimusopiskelijoiden tyytyväisyyttä kysytään SopimuPro-järjestelmässä olevalla palautekyselyllä. Kyselyssä on arviointiasteikko 0 4, jossa suurempi luku kertoo suuremmasta keskimääräisestä tyytyväisyydestä. Toimintavuoden tyytyväisyysluku oli 3,2, joka jäi 0,3 alle tavoitteen. Tyytyväisyys säilyi siten samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. Lapin ammattiopistossa ja Lapin matkailuopistossa tietopuolisia opintoja opiskelleet oppisopimusopiskelijat olivat yhtä tyytyväisiä ja keskimäärin tyytyväisempiä, kuin muilta koulutuksen järjestäjiltä ostetuissa tietopuolisissa opinnoissa. Santasport Lapin Urheiluopistossa ei ollut ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusopiskelijoita. Vapaa sivistystyö (taulukko 6) Kesäyliopistotoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on vapaaseen sivistystyöhön kuuluvana luvat ylläpitää Lapin kesäyliopistoa sekä järjestää liikunnan koulutuskeskustoimintaa Santasport Lapin Urheiluopistossa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Kesäyliopistoiminta yhteensä Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 Kokonaistuntimäärä h Valtionosuustunnit h Avoin korkeakouluopetus h Lapin kesäyliopiston toiminta supistui kaikilla osa-alueillaan toimintavuoden aikana keskimäärin 12,9 % edellisen vuoden tasosta. Kokonaistuntimäärätavoitteesta jäätiin 530 tunnilla (-20,4 %) ja tuntimäärä laski edelleen vuoden 2015 tasosta 217 tunnilla (-9,5 %).

46 45 (99) Valtionosuusrahoituksella toteutettavien tuntien tavoitteesta jäätiin 307 tunnilla (-14 %) ja tuntimäärän lasku jatkui ja laskien vuoden 2015 tasosta 285 tuntia (-13 %). Avoimessa korkeakouluopetuksessa jäätiin tavoitteesta 76 tunnilla (-9,5 %) ja tuntimäärä laski vuodesta 142 tunnilla (-16,4 %). Liikunnan koulutuskeskustoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Liikunnan koulutuskeskustoiminta Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 Lyhytkurssivuorokaudet vrk Lapin Urheiluopistossa järjestettyjen vapaan sivistystyön lyhytkurssivuorokausien lukumäärä ylitti asetetun tavoitteen 3091 kurssivuorokaudella (+17,7 %). Kurssivuorokausien kokonaismäärä laski toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2016 toteutui 5444 kurssivuorokautta (-17,4 %) vähemmän kuin edellisenä vuotena. Henkilöstötyö ja hanketoiminta (taulukko 7) Henkilöstötyö Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet ja Tulosalueet Henkilöstötyö ja hanketoiminta yhteiset palvelut yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opettajien kelpoisuus % 87,8 % 92,2 % 95 % 97,8 % 95 % 97,5 % 95 % 100,0 % 100 % 100 % Koulutuskuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä 277 opettajaa joista vain 6:lta (2,2 %) puuttui opetustoimen henkilöstölle säädetty kelpoisuus. Toimintavuodelle asetettu 95 % kelpoisten taso ylitettiin 2,8 prosenttiyksiköllä. Kelpoisten opettajien osuus myös lisääntyi 5,6 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 tasosta. Lapin ammattiopistossa tavoite ylitettiin 2,5 prosenttiyksiköllä ja Lapin matkailuopistossa 5 prosenttiyksiköllä. Matkailuopistossa saavutettiinkin 100 % kelpoisten määrä. Lapin Urheiluopiston kaikki 13 opettajaa täyttivät kelpoisuusehdot. Kelpoisten opettajien osuuden lisääntymistä selittää mm. vuonna 2014 uudistettu rekrytointimenettely sekä määräaikaisten sopimusten päättyminen osana YT:n henkilöstövähennystavoitteita. Kelpoisuutta vailla oleville opettajille voidaan tehdä vain määräaikaisia palvelusuhteita. Kelpoisuusmittarissa on käytetty OPH:n määritelmää, jossa opetushenkilöstöön lasketaan mukaan myös johtavissa viroissa olevat, joiden kelpoisuusvaatimuksena on opettajan kelpoisuus eli koulutuskuntayhtymässä mukana ovat myös oppilaitosten rehtorit ja toimipistejohtajat. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet ja Tulosalueet Henkilöstötyö ja hanketoiminta yhteiset palvelut yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opettajista työelämäjaksoille osallistuneet % 3,9 % 5 % 6,5 % 5 % 3,3 % 5 % 36,0 % 5 % 7,7 % Työelämäjaksolle osallistuneiden opettajien osuus nousi ensimmäisen kerran yli asetetun tavoitteen 1,5 prosenttiyksiköllä. Lapin ammattiopistosta työelämäjaksolle osallistui 8 opettajaa 239:sta ja matkailuopistosta 9 opettajaa 25:sta. Lapin ammattiopistossa tavoitteen saavuttaminen olisi edellyttänyt, että sieltä olisi osallistunut 12 opettajaa eli 3 enemmän. Lapin matkailuopisto ylitti tavoitteen 31 prosenttiyksiköllä (+7 opettajaa). Santasport Lapin Urheiluopistosta työelämäjaksolle osallistui 1 opettaja 13 opettajasta.

47 46 (99) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet ja Tulosalueet Henkilöstötyö ja hanketoiminta yhteiset palvelut yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Henkilöstön kehittäminen % 2,8 % 2,4 % 3 % 2,2 % 3 % 2,1 % 3 % 2,6 % 3 % 2,6 % Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteiset palvelut Henkilöstötyö ja hanketoiminta HP/AK/AV IT-palvelut Kiinteistöpalv. Henkilöstötyö Mittayksikkö TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Henkilöstön kehittäminen % 3 % 4,0 % 3 % 0,9 % 3 % 1,1 % Henkilöstön kehittämiseen käytettiin kuntayhtymässä yhteensä euroa eli 2,2 % henkilöstökustannuksista. Tavoitteesta jäätiin 0,8 prosenttiyksikköä eli euroa. Lapin ammattiopistossa tavoitteesta jäätiin 0,9-, Lapin matkailuopistossa 0,4-, Santasport Lapin Urheiluopistossa 0,4-, IT-palveluissa 2,1 ja Kiinteistöpalveluissa 1,9 prosenttiyksikköä. Hallinto-, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalveluissa käytettiin osaamisen kehittämiseen 4 % henkilöstökuluista ja tavoite ylitettiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet ja Tulosalueet Henkilöstötyö ja hanketoiminta yhteiset palvelut yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Henkilöstöpalaute % 73 % 70 % 70,8 % 70 % 65,0 % 70 % 80,6 % 70 % 68,2 % Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteiset palvelut Henkilöstötyö ja hanketoiminta HP/AK/AV IT-palvelut Kiinteistöpalv. Henkilöstötyö Mittayksikkö TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Henkilöstöpalaute % 70 % 80,0 % 70 % 100,0 % 70 % 100,0 % Hanketoiminta Henkilöstön tyytyväisyyttä kysytään joka toinen vuosi henkilöstöpalautekyselyllä. Kysely sisältää kokonaistyytyväisyyskysymyksen: Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni. Kyselyssä 70,8 % vastasi olevansa tyytyväinen, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä yli kaikille tulosalueille ja yksiköille asetetun 70 %:n tason. Henkilöstön tyytyväisyys kuitenkin laski 2,2 prosenttiyksikköä edelliseen vuoden 2014 kyselyyn verrattuna. Tyytyväisyyteen laskuun voi olla syynä mahdollisesti kyselyn aikaan käynnissä ollut YT-kierros henkilöstövähennystavoitteineen ja niiden asettama epävarmuus ja muutokset työtehtävissä. Lapin ammattiopisto jäi tyytyväisyystavoitteesta 5- ja Santasport Lapin Urheiluopisto 1,8 prosenttiyksiköllä. Lapin matkailuopisto ylitti tavoitteen 10,6- ja hallinto-, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalvelut 10 prosenttiyksiköllä. IT-palveluissa ja Kiinteistöpalveluissa kaikki vastanneet olivat tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet ja Tulosalueet Henkilöstötyö ja hanketoiminta yhteiset palvelut yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Hanketoiminta Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Hankehenkilötyövuodet htv 30,1 23,9 15,8 19,8 9,5 10,5 1,8 4,7 2 0,9 Hankehenkilötyövuosien määrä supistumista toista vuotta peräkkäin vähentyen 4 htv edellisestä vuodesta. Tavoite kuitenkin ylitettiin 4 htv:lla (+25,3 %). Lapin ammattiopistossa ja Lapin matkailuopistossa päästiin hankehenkilötyövuosien osalta tavoitteeseen. Lapin matkailuopistossa tavoite ylitettiin 2,9 htv:lla (+161 %) ja Lapin ammattiopistossa 1 htv (+10,5 %).

48 47 (99) Hankehenkilötyövuodet kohdetuvat sille tulosalueelle, joka hankkeen toteutusvaiheessa hallinnoi hanketta. Hankkeissa voi olla toteuttajia myös muilta tulosalueilta, jotka on saatettu hankkeen suunnitteluvaiheessa, kun tavoitteita on asetettu, laskea eri tulosalueen tavoitteisiin. Santasportin hankehenkilötyövuositavoitteeseen oli syksyllä 2015 laskettu silloin suunnitteilla olleet kaksi, myöhemmin Lapin ammattiopistossa ja Lapin matkailuopistossa toteutettujen hankkeiden henkilötyövuosia. Tästä johtuen Santasport Lapin Urheiluopisto jäi 1,1 htv (-55 %) hakehenkilötyövuositavoitteestaan ja jotka näkyivät ammattiopiston ja matkailuopiston tavoitteiden ylittymisissä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteiset palvelut Henkilöstötyö ja hanketoiminta HP/AK/AV IT-palvelut Kiinteistöpalv. Hanketoiminta Mittayksikkö TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Hankehenkilötyövuodet htv 2,5 3, Kuntayhtymän yhteistä kehittämistoimintaa toteutettiin myös yhteisissä palveluissa (HP/AK/AV = Hallintopalvelut/ammattikoulutuspalvelut/aluevaikuttavuuspalvelut) ulkopuolisella rahoituksella 3,8 htv:n laajuudella, mikä oli 1,3 htv enemmän (+52 %), kuin oli tavoitteena.

49 48 (99) 3 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU 3.1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ilman osakeyhtiötä (Santasport Finland Oy kuntayhtymän tytäryhtiö) oli ,37. Tulos laski edellisestä vuodesta ,39. Toimintakate nousi edellisvuodesta ja poistot kasvoivat Kuntayhtymän tulot laskivat edellisestä vuodesta 8,8 % ja menot 10,2 %. Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärä ylitti tavoitteen 3010 neljällä opiskelijalla ja rahoitus saatiin 3014 vuosiopiskelijan mukaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä tuloksellisuusraha 0,425 M ja kaivosalan koulutukseen tarkoitettu harkinnanvarainen rahoitusosuus 0,354 M vaikuttivat myönteisesti tulorahoitukseen. Järjestäjäverkon kokoamisen perusteella saatiin Kemijärven toimipisteen kehittämiseen harkinnanvaraista rahoitusta 0,547 M. Maksullisen toiminnan hankkeiden toteuma oli 1,8 M. Hanketulot ovat n. 3,2 % kuntayhtymän ulkoisista toimintatuotoista. Talousarviovuonna Lapin ammattiopisto saavutti käyttötalouden muutetun sitovan toimintakatetavoitteen ja tilikauden ylijäämä oli n. 62 te yli suunnitellun. Lapin matkailuopiston toimintakate jäi alle muutetun tavoitteen ja tilikauden alijäämä oli n. 864 te. Santasport Lapin Urheiluopiston toimintavuosi oli toinen kuntayhtymän tulosalueena ilman yhtiöitettyä toimintaa. Tulosalueen muutettu sitova toimintakatetavoite toteutui suunniteltua paremmin ja alijäämä oli n. 189 te. Kiinteistöpalvelun muutettu toimintakatetavoite ylittyi ja tilikauden tulos ennen rahoituskuluja oli ylijäämäinen n. 1,2 M. Hallinto- ja yhteiset palvelut tulos ennen rahoituskuluja oli ylijäämäinen n. 185 te. Kuntayhtymän käyttötalouden tulos oli ,41. Vuoden 2016 tilikauden tulos laski edellisestä vuodesta ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli ,49. Taulukko 8 Kuntayhtymän tilikauden tuloskehitys vuosilta (ulkoisen tuloslaskelman mukaan sisältäen liikelaitoksen ja ammattikorkeakoulun ) Muutos M % Toimintatuotot 86,98 87,37 60,99 61,10 55,71-8,8 Toimintakulut 79,72 79,99 57,27 56,37 50,62-10,2 Toimintakate 7,26 7,39 3,72 4,73 5,08 7,4 Rahoitustuotot ja kulut -0,10-0,07-0,15-0,27 0,23-14,8 Vuosikate 7,16 7,32 3,58 4,45 4,85 9,0 Poistot 4,23 3,61 3,34 3,43 3,45 0,6 Satunnaiset erät 2,98 0,83 0,05-94,0 Tilikauden tulos + 2,93 + 6,69 + 0,23 + 1,85 + 0,99-46,5 Kuntayhtymän vuosikate nousi 9 % edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit olivat 9,2 M ja poistot 3,4 M. Nettoinvestoinnit laskivat 3,4 M ja poistot nousivat 0,6 % edellisvuodesta. Vuoden 2016 vuosikate riittää kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Pitkäaikaisten lainojen lisäys tilivuonna oli 1,8 M. Kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen määrä oli 11,9 M.

50 49 (99) Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan investointien rahoitus on hoidettava joko omilla tuloilla, valtionosuuksilla tai rahalaitoslainoilla. Jäsenkunnat eivät osallistu investointien rahoitukseen, eikä suoraan muun toiminnan rahoitukseen. Pitkäaikainen laina kohdistui Santasport Lapin Urheiluopiston majoitusrakennuksen laajennukseen. Kemijärven kaupunki osallistuu luovutussopimuksen mukaan Kemijärven toimipisteen kustannuksiin vuosina Vuoden 2016 Kemijärven maksuosuus oli 942 tuhatta euroa. Kuntayhtymän talous on muutoksista huolimatta vielä vakaa ja maksuvalmius on hyvä. Rahoituspäätöksessä vuodelle 2017 on otettu huomioon ammatilliseen koulutukseen kohdistuva säästö 190 miljoona euroa, joka säästö on toteutettu määräämällä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen enimmäismäärään perusteena oleva opiskelijamäärä 12,44 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alemmalle tasolle. Rahoituksessa otetaan lisäksi huomioon kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen, joka tarkoittaa, että kuntayhtymien rahoituksesta otetaan huomioon 99,10 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien leikkausten jälkeen kuntayhtymän valtionosuuden rahoituspäätös 2017 laski vuoden 2016 tasosta 5,1 M. Uusi rahoituslaki, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta lisää myös haasteita selviytyä suunnitelmallisesti tulevista muutoksista. Talouden tehokkuuteen ja tasapainoon tulee kiinnittää huomiota kaikilla tulosalueilla. Vuoden 2016 talousarviossa yksikköhintarahoitteisen koulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen ammatillinen perus- ja lisäkoulutus) opiskelijamäärätavoite oli 3650 ja toteuma Kuntayhtymän toteutunut kokonaisopiskelijamäärä aikuisopiskelijat (opiskelijatyövuodet) vapaan sivistystyön koulutus pois lukien oli Hanketoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (RKK) on aktiivinen vaikuttaja ja toimija Lapin alueen osaamistarpeiden ennakointityössä. Tällä on ollut omalta osaltaan vaikutusta siihen, että RKK:lla on hyvä imago sen kumppaneiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa myös hanketoimijana. RKK on vahva ja strategialähtöinen hanketoiminta, jonka vaikuttavuutta kuntayhtymän hallitus arvioi vuosittain. RKK:lla on menettelytapoja, joilla se mahdollistaa uusien ideoiden ja aloitteiden viemisen käytäntöön. RKK parantaa ja kehittää toimintajärjestelmäänsä määrätietoisesti ja suunnitellusti hyödyntäen siinä mm. Laatusampo 3 -hanketta ja muuta ulkopuolista hankerahoitusta. Johto katselmoi toimintajärjestelmän ja toimintavuoden kehittämissuunnitelman toteutumisen. Hanketoiminta ja yksittäiset hankkeet perustuvat koulutuksen järjestäjän strategisiin tavoitteisiin ja tukevat niiden saavuttamista sekä edistävät siten organisaation osaamisen kehittymistä. Toimintavuoden aikana kuntayhtymän valtuuston toimintarahastosta myöntämällä määrärahalla ja ulkopuolisella rahoituksella on tuettu ammatillisen koulutuksen reformin ja siinä asetettujen pedagogisten tavoitteiden toteutumista. Käynnissä on useita reformin tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia ESR -hankkeita ja OPH:n erillismäärärahapäätöksiä. Opiskelijat voivat henkilökohtaistamisen kautta hankkia tutkinnon osien osaamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Erilaisilla valmiuksilla olevien opiskelijoiden mahdollisuuksia osaamisen hankkimiseen on lisätty kehittämällä ulkopuolisen rahoituksen avulla kuntayhtymällä olevia oppimisympäristöjä mm. Yrittäjämäiset oppimispolut, LAO3D, Olympic Training Center of Rovaniemi, OSMA -osaamista maahanmuuttajalle työelämälähtöisesti ja muilla joustavia opintopolkuja kehittävillä hankkeilla. Työpaikoilla tapahtuvaa

51 50 (99) osaamisen hankkimista on parannettu digitaalisia ratkaisuja ja opetushenkilöstön työelämävalmiuksia kehittävissä hankkeissa, kuten Reformihaltuun ja Työelämäosaajana. Lisäksi opiskelijoiden ohjaamisen kehittämistä on tuettu mm. Lapin TNO -palvelut ja Nuorten ohjaamo hankkeissa. Työelämäyhteistyön ja kumppanuuksien kehittämistä tuetaan osaamiskartoitushankkeilla ja hankkeilla, joissa rakennetaan mm. Lappilaista koulutuskumppanuusmallia, yhdessä Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappian, Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa, koulutusorganisaatioiden ja työelämän välille. Koulutustarjontasuunnittelussa hyödynnetään tehtyjä osaamiskartoituksia ja C&Q tietokannasta saatavaa tietoa mm. EKKU ennakoinnista koulutukseen ja kumppanuuteen sekä STRATOS Strategialähtöisellä osaamisen johtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia mikro- ja pk-yrityksiin hankkeissa. EU ohjelmakausi 2014 käynnistyi käytännössä vasta vuoden 2015 alussa. Uusia rahoituspäätöksiä ESR-EAKR sekä maaseuturahastosta on saatu useita vuoden 2016 aikana. Lisäksi valmistelussa on loppuvuodesta ollut useita hankesuunnitelmia mm. ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen hankkeisiin, joiden hankehaku päättyy vuoden 2017 alussa 25 24,418 22, , ,758 3,858 10,278 7,271 3,305 2,579 1,799 Päätökset Toteutuma Hanketoiminnan volyymi (1000 )

52 51 (99) 3.2 Talouden toteutuminen tulosalueittain Taulukko 9 Talouden toteuma tulosalueittain, ulkoinen / sisäinen Alkuperäinen Talousarvio Tilinpäätös Tulosalueet 2016 talousarvio muutosten jälk. Poistot ja Tilikauden Toimintakate Toimintakate Toimintakate lask.erät tulos Lapin ammattiopisto sis. oppisopimusk , , ,04 Lapin matkailuopisto , , ,25 Lapin urheiluopisto sis. kesäyliopiston , , ,49 Kiinteistöpalvelut , , ,74 Hallinto , , ,37 -inv.lisä, joka rahastoidaan , ,00 Yhteensä , , ,41 Maksullinen palvelutoiminta tulosalueittain sisältyy ylläoleviin lukuihin Lapin ammattiopisto , , ,86 Lapin matkailuopisto ,98 0, ,98 Lapin urheiluopisto sis. kesäyliopiston , , ,43 Yhteensä , , , Koko kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot Kokonaistulo- ja menolaskelma kattaa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahan lähteet ja käytön. Laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa osakeyhtiö on yhdistelty rivi riviltä. Taulukko 10 Kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot 2016, sisältää osakeyhtiön TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,44 Toimintakulut ,97 Korkotuotot 6 0,01 Korkokulut 245 0,38 Muut rahoitustuotot 7 0,01 Satunnaiset kulut 83 0,13 Satunnaiset tuotot 137 0,22 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet 399 0,63 Investointimenot ,28 investointimenoihin Pysyv.vastaav.hyödyk.luov.tulot ,46 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,86 vähennys 797 1,23 Oman pääoman lisäykset 230 0,37 Laskennallinen verovelka 7 0,01 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulot Muut maksuvalmiuden muutokset Kokonaismenot Rahavarojen muutos

53 52 (99) 4 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen Taulukko 11 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ,37 Poistoeron lisäys/vähennys ,47 Varausten lisäys/vähennys ,00 Rahastojen lisäys/vähennys ,41 Tilikauden yli/alijäämä , Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain mukaan kuntayhtymän hallituksen on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tuloksen käsittely tarkoittaa investointivaraussiirtoja, poistoerokirjauksia, rahastosiirtoja sekä muita varauksia. Vuoden 2016 tilikauden tuloksesta esitetään yhtymävaltuustolle tehtäväksi seuraavaa: Kuntayhtymän tulos ennen tilinpäätössiirtoja ,37 Poistoeron lisäys/vähennys ,47 - Poistoeroa lisätään (-) ,00 - Tuloutetaan poistoeroa suunnitelman mukaan ,53 Varausten lisäys/vähennys, netto ,00 -Tuloutetaan investointivarausta (+) ,00 Rahastojen lisäys/vähennys, netto ,41 - Siirretään investointirahastoon säännön mukaan (-) ,00 - Siirretään toimintarahastoon tulosalueiden tulokset (-) ,41 - Tuloutetaan investointirahastosta (+) ,00 Kuntayhtymän tilikauden ylijäämä, kirjataan ylijäämätilille ,49

54 53 (99) 5 TALOUSARVION 2016 TOTEUTUMINEN 5.1 Valtuuston vahvistamien sitovien tavoitteiden toteutuminen Valtuuston vahvistamassa talousarviossa valtuuston nähden sitovat erät ja niiden toteutuma on seuraava: Käyttötalousosan kokonaismenojen ja tulojen erotus, toimintakate. Vuoden 2016 vahvistetussa muutetussa talousarviossa toimintakate on Toimintakatteella katetaan yhteiset kustannukset ja suunnitelmapoistot. Kuntayhtymän sitovat laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit. Tuloslaskelmassa rahoitustulojen ja -menojen netto, ei budjetoitu Rahoitusosassa antolainojen ja laina-kannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Talousarviossa ei muutosta budjetoitu Investointimenot hankkeittain netto talousarvio on yhteensä Tilinpäätöksen mukainen toimintakate on ,15 ja toteuma 102,8 %. Kuntayhtymän toiminnan sitovat laadulliset tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty kohdassa 2.1. Kuntayhtymän toiminnan sitovat määrälliset tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty kohdassa 2.2. Tilinpäätöksen mukaan rahoitustulojen ja menojen netto kuntayhtymä on ,23 (ed. vuosi ,30 ) Tilinpäätöksessä muutosta ei ollut antolainasaamisten Lainakannan muutos on ,55 Investointien toteutuma yhteensä kuntayhtymä ,59, erittely kohdassa 5.4.

55 54 (99) 5.2 Käyttötalouden toteutuminen Taulukko 12 Käyttötalouden toteumavertailu TOTEUTUMISVERTAILU Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten ulk/sis, (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , ,89 SISÄISET MYYNTITUOTOT , ,82 MAKSUTUOTOT , ,19 SISÄISET MAKSUTUOTOT , ,75 TUET JA AVUSTUKSET , ,34 VUOKRATUOTOT , ,15 SISÄISET VUOKRATUOTOT , ,94 MUUT TOIMINTATUOTOT , ,49 SISÄISET MUUT TUOTOT ,40-0,4 TOIMINTATUOTOT , ,31 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT , ,78 ELÄKEKULUT , ,43 MUUT HENKILÖSIVUKULUT , ,31 HENKILÖSTÖKORVAUKSET , ,20 HENKILÖSTÖKULUT , ,10 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT , ,02 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT , ,06 SISÄINEN, PALVELUJEN OSTOT , ,30 PALVELUJEN OSTOT , ,34 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA , ,84 SISÄINEN,OSTOT TILIK. AIKANA , ,17 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , ,01 AVUSTUKSET , ,61 VUOKRAT , ,52 SISÄISET VUOKRAT , ,56 MUUT TOIMINTAKULUT , ,78 TOIMINTAKULUT , ,16 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,15 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , ,26 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,26 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,41

56 55 (99) 5.3 Tuloslaskemaosan toteutuminen Taulukko 13 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten ulk/sis, (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , ,89 SISÄISET MYYNTITUOTOT , ,82 MAKSUTUOTOT , ,19 SISÄISET MAKSUTUOTOT , ,75 TUET JA AVUSTUKSET , ,34 VUOKRATUOTOT , ,15 SISÄISET VUOKRATUOTOT , ,94 MUUT TOIMINTATUOTOT , ,49 SISÄISET MUUT TUOTOT ,40-0,4 TOIMINTATUOTOT , ,31 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT , ,78 ELÄKEKULUT , ,43 MUUT HENKILÖSIVUKULUT , ,31 HENKILÖSTÖKORVAUKSET , ,20 HENKILÖSTÖKULUT , ,10 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT , ,02 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT , ,06 SISÄINEN, PALVELUJEN OSTOT , ,30 PALVELUJEN OSTOT , ,34 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA , ,84 SISÄINEN,OSTOT TILIK. AIKANA , ,17 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , ,01 AVUSTUKSET , ,61 VUOKRAT , ,52 SISÄISET VUOKRAT , ,56 MUUT TOIMINTAKULUT , ,78 TOIMINTAKULUT , ,16 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,15 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT 3 849, ,98 MUUT RAHOITUSTUOTOT 6 602, ,06 KORKOKULUT , ,27 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT , ,23 VUOSIKATE , ,92 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POIST , ,26 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,26 SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT , ,22 SATUNNAISET KULUT , ,03 SATUNNAISET ERÄT , ,19 TILIKAUDEN TULOS , ,37 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS , ,47 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS , ,00 RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS , ,41 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,51

57 56 (99) 5.4 Investointien toteutuminen jatkuu seuraavalla sivulla Taulukko 14 Investointien toteutuminen, koneet, kalusto, aineettomat oikeudet ja osakkeet Tulosalue Kustannus- Ed. vuosien Alkuperäinen Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama (koko kuntayhtymä) arvio käyttö talousarvio arvio muutosten muutokset jälkeen KONEET JA KALUSTO, AINEETT. OIKEUDET, OSAKKEET HALLINTO-, TIETOHALL.PALV. Menot yhteensä Netto , LAPIN AMMATTIOPISTO Menot yhteensä , Tulot yhteensä (myynti) , Netto , LAPIN MATKAILUOPISTO Menot yhteensä , LAPIN URHEILUOPISTO Menot yhteensä , KONEET JA KALUSTO, AINEETT. OIKEUDET, OSAKKEET Menot yhteensä , Tulot yhteensä (myynti) , Netto ,

58 57 (99) RAKENTAMINEN Kustannus- Ed. vuosien Alkuperäinen Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Tulosalue arvio käyttö talousarvio arvio muutosten (koko kuntayhtymä) muutokset jälkeen Rakennushankesuunnittelu Menot , LAO/Rantavitikka koultustilan laaj. Menot yhteensä , Tulot yhteensä Netto , Sodankylä Luova-rak. Vesikatto Menot yhteensä LAO/Jänkätien ulkovarastointialueen rakentaminen(opp.työ) Menot yhteensä , Tulot yhteensä 0 Netto , Levi-Instituutti, päärak korj. Menot yhteensä , Monitoimikeittiö, Kairatie Menot yhteensä Rantavitikka Korvantanta-rak. muutokset Menot yhteensä , Tulot yhteensä , Netto , Urheiluopiston päärak. korjaus muutokset Menot yhteensä , Tulot yhteensä , Netto , Urheiluopisto majoitusrakennus Menot yhteensä , Tulot yhteensä , Netto , Kemijärvi Iloa luonnosta hanke Menot yhteensä Tulot yhteensä Netto Kemijärvi siirtyvät rakennukset Menot yhteensä Santasport liikuntasali Menot yhteensä , Asuntoloiden saneeraukset Menot yhteensä , KORJAUSRAKENTAMINEN Menot yhteensä , Käyttöomaisuuden myynti yht , Netto , KUNTAYHTYMÄ RAKENT. YHT. Menot yhteensä Rahoitusosuudet yhteensä Käyttöomaisuuden myynti Netto INVESTOINNIT KUNTAYHTYMÄ M ENOT YHTEENSÄ , TULOT YHTEENSÄ , KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI , NETTO , jatkuu seuraavalla sivulla

59 58 (99) Tulosalue Kustannus- Ed. vuosien Alkuperäinen Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama (koko kuntayhtymä) arvio käyttö talousarvio arvio muutosten muutokset jälkeen Santasport Finland Oy RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT Menot yhteensä , KONEET JA KALUSTO 0 Menot yhteensä , Käyttöomaisuuden myynnit , Netto , SANTASPORT FINLAND OY YHT. Menot yhteensä , Myynnti yhteensä , NETTO , KOKO KUNTAYHTYMÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ M ENOT YHTEENSÄ , TULOT YHTEENSÄ , KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI , NETTOINVESTOINNIT ,

60 59 (99) 5.5 Rahoitusosan toteutuminen Taulukko 15 Rahoituslaskelma, ei sisällä osakeyhtiötä R A H O I T U S L A S K E L M A Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten ulkoinen (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTA JA INVESTOINNIT TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE , ,92 SATUNNAISET ERÄT ,19 TOIMINNAN RAHAVIRTA , ,11 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , ,51 RAHOITUSOSUUDET INVEST.MENOIHIN , ,22 PYSYV.VASTAAV.HYÖDYK.LUOV.TULOT ,15 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,44 TOIMINNAN JA INVEST.RAHAVIRTA , ,55 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS ,00 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS ,45-714,55 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET ,55-714,55 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET ,00 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS ,68 LYHYTAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS , ,70 KOROTT.PITKÄ-JA LYHYTAIK.VELK.MU ,75 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,13 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,58 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,97 RAHAVARAT ,82 RAHAVARAT ,85 RAHAVAROJEN MUUTOS ,03

61 60 (99) 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN 6.1 Lapin ammattiopisto -tulosalue Toimintavuosi 2016 Lapin ammattiopiston koko tulosalueen käyttötalous toteutui talousarvion mukaisena. Ammattiopiston sitova toimintakatetavoite ylittyi n talousarviotavoitteesta ja tulosylijäämä oli Opiskelijamäärätavoite ylittyi 91 opiskelijaa ollen painotettuna keskiarvona 2460,9. Pääosin opiskelijamäärämuutoksesta ja maksullisen palvelutoiminnan volyymin pienentymisestä johtuvan TA-muutoksen jälkeen koko tulosalueen toimintakate ylittyi n ja tulosylijäämä oli vastaavasti Valtionosuusrahoituksen ammatillisen peruskoulutuksen (VOS1-toiminnan) toimintakate ylittyi n ja vastaavasti maksullisen palvelutoiminnan toimintakate alittui n Arvioidut VOS1-perusteiset yksikköhintatulot ylittyivät n johtuen opiskelijamäärän kasvusta. Maksullisen palvelutoiminnan tulot toteutuivat talousarvion mukaisina. Koko tulosalueen osalta menokehitys vastasi pääosin tulokehityksen muutosta. Toimintatulot ylittyivät 2,2 % tavoitteesta ja toimintamenot vastaavasti 2,1 %. Talousarvioon hyväksyttyjen henkilöstömenojen osalta saavutettiin kuntayhtymässä yhteisesti sovittu säästötavoite n. 1,0 M. Sen sijaan palvelujen ostomenoissa ja aineiden ja tarvikkeiden ostomenoissa kustannukset toteutuivat suhteessa enemmän kuin tulojen kehitys. Talousarvion laadintavaiheessa arvioidut toimintamenot olivat näiltä osin alimitoitettuja. Maksullinen palvelutoiminta oli kokonaisuutena tarkasteltuna alijäämäistä. VOS1-toimintaan ja maksulliseen palvelutoimintaan kirjattujen yhteisten kulujen, kiinteistökulujen sekä laskennallisten erien kohdentumiseen on kuitenkin suhtauduttava varauksella muissa toimipisteissä kuin Jänkätiellä. Muissa toimipisteissä nämä kuluerät on pääsääntöisesti kirjattu VOS1-toiminnan kuluiksi. Oleellista onkin verrata koko tulosalueen tuloja ja menoja yhteensä. Porokadun ja Jänkätien toimipisteet sekä oppisopimuskeskus saavuttivat talousarvion toimintakatetavoitteen. Jänkätien ja Porokadun positiivista tulosta edesauttoivat hyvä vetovoima ja opiskelijamäärien ylittyminen. Vastaavasti Jokiväylän, Sodankylän ja Kemijärven toimipisteissä jäätiin toimintakatetavoitteista. Jokiväylän toimipisteessä alijäämä aiheutui maksullisesta palvelutoiminnasta ja Sodankylän toimipisteessä pääosin opiskelijamäärätavoitteen alittumisesta. Kemijärven toimipisteessä tulot eivät kata OKM:n harkinnanvaraisesta yksikköhintarahoituksesta ja Kemijärven kaupungin maksuosuudesta huolimatta kaikkia syntyviä kustannuksia. Erityisesti kiinteistökustannukset ovat liian suuret suhteessa opiskelijamääriin. Valmistavissa koulutuksissa (VALMA ja TELMA) ei saavutettu opiskelijamäärätavoitetta. Täyttöaste oli 91,7 %. Tästä johtuen yksikköhintatulo pieneni n Menoja ei vastaavasti saatu pienennettyä ja sen vuoksi näiden koulutusten toimintakatetavoitetavoitetta ei saavutettu.

62 61 (99) LAPIN AMMATTIOPISTO -tulosalue Talousarvion toteutumisvertailu 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio TA + muutos Toteutuma Käyttötalouden toteumavertailu 2016, Lapin ammattiopisto -tulosalue

63 62 (99) 6.2 Lapin matkailuopisto -tulosalue Toimintavuosi 2016 Lapin matkailuopiston vuosiopiskelijamäärä jäi vajaaksi (painotettu opiskelijamäärä -90). Lapin matkailuopistossa vetovoima ei saavuttanut tavoitetta yhteishaussa, tämän johdosta tehostettiin lisä- ja erillishakua sekä tarjontaa aikuisten näyttötutkintoperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen. Matkailualan perustutkinnon vetovoima oli erinomainen. Hotelli-, ravintola- ja cateringalan koulutukseen hakeutumisessa on ollut valtakunnallisestikin haasteita. Vastaava ilmiö näkyy myös Lapin matkailuopistossa, sillä vajaat opiskelijapaikat ovat juuri em. alalla. Läpäisy parani edellisestä vuodesta ollen vuonna ,4 % (v %). Negatiivinen eroaminen lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Tähän vaikutti Rovaniemen kaupungin kuraattoripalvelujen supistuminen Toripuistikossa. Aiemmasta viidestä ja kolmesta palvelupäivästä/viikko supistettiin palvelua kahteen päivään viikossa. Aiemmin oppilaitoksen omissa kuraattoripalveluissa kehitetyt elämänhallinnan ryhmäpalvelut ja klinikkapalvelu akuuteissa palvelutarpeissa typistyi tai loppui kokonaan. Tutkintouudistus ja ammatillisen koulutuksen reformi antoivat mahdollisuuden osaamisperusteiseen toimintaan ja asiakkaan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tämä näkyi suoritetuissa tutkinnoissa jo vuoden 2015 tuloksissa. Vuonna 2016 valmistui 25 ammatillista perustutkintoa yli tavoitteen. Rahoituslainsäädännön uudistumisen näkökulmasta ja Lapin matkailuopiston kahden vuoden valmistuneiden tutkintojen seurannalla voidaan päätellä jo tässä vaiheessa, että matkailu-, ravisemis- ja talousalan (marata) tutkintojen opiskeluaika tulee lyhenemään jo lähitulevaisuudessa. Työvoimahallinnon hankintapäätökset marata-alan koulutuksista olivat 2016 vuoden aikana minimaaliset. Hankintasopimusten mukaisten koulutusten käynnistyminen ajoittui pääasiassa syksylle. Tämän lisäksi työvoimakoulutusten opiskelijahankinnat osoittautuivat osittain haastavaksi ja opiskelijamäärät olivat pieniä. Tämä näkyy em. rahoituksen avulla suoritettujen tutkintojen määrässä ja Opal-palautteessa. Vuoden 2016 aikana valmistauduttiin ammatillisen koulutuksen reformiin ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin kouluttautumalla henkilöstöä ja prosesseja uudistamalla. Uudistus toi mukanaan paljon haasteita opetuksen ja ohjauksen toteuttamiseen, mutta varmasti yhtä paljon uusia mahdollisuuksia. Toimintojen uudistaminen oli vuoden 2016 keskeisin henkilöstön kehittämisen tavoite. Uudenlainen opetuksen ja ohjauksen sisään ajaminen sekä oppimisympäristöajattelun laajentaminen haastoivat opettajuuden muutoksessa. Opetushenkilöstön kelpoisuus on Lapin matkailuopistossa 100 %. Opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäjaksoja toteutettiin pääasiassa hankerahoituksen avulla ulkomailla. Oppilaitos oli mukana useissa kansainvälisissä verkostohankkeissa. Merkittävimmät kansainväliset kumppanit olivat Islanti, Itävalta, Japani, Saksa, Englanti ja Espanja. Portugalin kanssa avattiin Erasmus+ hankkeen puitteissa yhteistyötä ja Itävallan kanssa jatkettiin Erasmus + opiskelijaliikkuvuuden ja verkko-opetuksen yhteistyötä. Lapin matkailuopiston edustaja on mukana opetushallinnon kansallisen etwinning lähettilään tehtävässä. Opiskelijaliikkuvuuteen hakeutumista rajoitti selvästi Euroopassa vallinneet useat turvallisuusuhkat Vuoden 2016 aikana Lapin matkailuopisto käynnisti ja hallinnoi useita kuntayhtymän maakunnallisia ja kansallisia kehittämishankkeita. Tämä näkyy hankehenkilömäärän lisääntymisenä. Valtakunnallisesti opiskelijat menestyivät erinomaisesti ammattitaitokilpailuissa ja yksi opettaja toimi tuomarina EM-tason ammattitaitokilpailuissa Göteborgissa. Henkilöstön ja opiskelijoiden osaaminen karttui useissa maakunnallisissa projekteissa mm. Erämessut 2016 Rovaniemellä, Wanhojen Markkinoiden ravintolaprojektissa, Levin maailman cup -kisoissa palveluihin liittyvä yhteistyöprojekti, alan SM kilpailujen

64 63 (99) valmistelussa (toteutettiin helmikuussa 2017) ja erityisesti Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla. Marata-ala sai osakseen runsaasti positiivista medianäkyvyyttä. Opiskelijakunnan puheenjohtaja Emmi Pentikäinen valittiin Suomen Opiskelija-Allianssin hallituksen jäseneksi ja OSKU ry:n hallitus tapasi presidentti Sauli Niinistön Lapin matkailuopiston talousarviossa toimintatuotot vuodelle 2016 olivat 5,024 M. Vajaaksi jääneen opiskelijamäärän johdosta tehtiin loppuvuodesta talousarviomuutos, jossa tuottoja vähennettiin 0,801M. Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuudessaan 100 %. VOS1 henkilöstökulujen toteutumaan vaikutti Oppipoika Ravintolan henkilöstön palkkaosuus sivukuluineen eli euroa palkkakuluista kohdentui opetukseen ja 194,683 euroa ravintolatoimintaan (100,6 %). Aikuiskoulutuksen (mapa-koulutuksen) henkilöstökulut olivat 94,2 %. Koko Muun maksullisen palvelutoiminnan henkilöstökulut olivat yhteensä 98,9 %. Palvelujen ostot ylittyivät. Ylitys johtui pääasiassa lukiomaksuista (Opintopolku hakeutumisen muuttumisen myötä lukio-opintoja aloitti vuoden 2016 syksyllä arvioitua enemmän), MTI maksusta ja autojen vuokraamisesta. Muun maksullisen palvelutoiminnan ostot ylittivät budjetin. Wellevin tulos tasattiin Kiinteistöpalvelujen kanssa solmitun sopimuksen puitteissa +-0. Opiskelijavajeesta johtunut tuottojen vähenemä aiheutti Lapin matkailuopistolle kokonaisuudessaan tappion. Kahden ammatillisen perustutkinnon tarjonnalla ja vuoden 2016 aikana toteutuneella opiskelijamäärällä ei ole edellytyksiä selviytyä toiminnan laadukkaasta hoitamisesta aiheutuvista kustannuksista ilman suuria rakenteellisia uudistuksia. LAPIN MATKAILUOPISTO -tulosalue Talousarvion toteutumisvertailu 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio TA + muutos Toteutuma Käyttötalouden toteumavertailu 2016, Lapin matkailuopisto -tulosalue

65 64 (99) 6.3 Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue Toimintavuosi 2016 Santasport Lapin Urheiluopisto on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (RKK) tulosalue, joka tulosalueena aloitti toimintansa Samaan aikaan lakkautettiin RKK:n Santasport Lapin Urheiluopisto -liikelaitos. Tulosalueelle siirtyivät RKK:n järjestämisluvilla toimiva, valtionosuusrahoitteinen ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus sekä ylläpitämisluvilla toimiva liikuntakeskus- ja kesäyliopistotoiminta. Elinkeinotoiminnaksi luettava palvelutoiminta yhtiöitettiin ja siirtyi alkaen Santasport Finland Oy:n, jonka toimintakertomus ja tilinpäätös on esitetty luvussa 9. Tulosalue Santasport Lapin Urheiluopisto toimii yhdessä Santasport Finland Oy:n kanssa RKK:n omistamissa sekä Kiinteistöyhtiö Lappi Areena Oy:ltä vuokratussa kiinteistöissä ja niillä on yhteinen tukipalveluorganisaatio (myynti, markkinointi, asiakaspalvelu, kiinteistönhoito ja siivous). Santasport Lapin Urheiluopiston toimintatuotot olivat 2016 yhteensä ja kasvoivat edellisestä tilivuodesta Toimintakulut olivat 2016 yhteensä ja kasvoivat edellisestä tilivuodesta Näin toimintakate parani edellisestä vuodesta 889 ja tilivuoden 2016 toimintakate oli Toimintakatteen tavoite vuodelle 2016 oli ja tältä osin jäätiin alle tavoitteen. Suurin kasvu edellisen tilivuoden toimintatuottoihin verrattuna saavutettiin ammatilliseen lisäkoulutukseen valtionosuusrahoitteisessa koulutustoiminnassa, sen osuus kasvoi edellisestä vuodesta Suurin vähennys edellisen tilivuoden toimintatuottoihin verrattuna oli majoitusmyynnissä, sen osuus väheni Toimintakuluissa koulutuksen henkilöstökulut olivat 42,1 % liikevaihdosta ja pienenivät edelliseen tilivuoteen verrattuna Palveluiden ostot olivat 32,1 % liikevaihdosta ja pienenivät edellisestä tilivuodesta Aine ja tarvike ostot olivat 2,1 % liikevaihdosta ja pienenivät edellisestä tilivuodesta Kiinteistön sisäiset vuokrakulut olivat 18,7 % liikevaihdosta ja kasvoivat edellisestä tilivuodesta Kalustopoistot pienenivät edellisestä tilivuodesta Sisäiset yleis-, talous- ja henkilöstöhallinnonkulut kasvoivat edellisestä tilivuodesta Santasport Lapin Urheiluopiston tilikauden 2016 alijäämä oli ja kun edellisen tilivuoden 2015 alijäämä oli niin alijäämä oli parempi kuin edellisenä tilivuonna. Santasport Lapin Urheiluopiston toimintatuottojen kasvu ja parantunut toiminnan kustannustehokkuus vuonna 2016 eivät riittäneet viemään tulosta talousarvion tavoitteeseen, toiminnan talouden kehitys oli kuitenkin oikean suuntaisia verrattuna edellisen tilivuoden tulokseen. Hanketoiminta Santasport Lapin Urheiluopiston hallinnoimana käynnistyi 2016 Olympic Training Center (OTC) hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä kansainvälisiä urheiluasiakkuuksia sekä lisätä Santasport Lapin Urheiluopiston ja Rovaniemen vetovoimaisuutta kansainvälisten urheiluleirien ja tapahtumien kohteena. Hankkeen toteuttamisessa oli mukana Santasport Finland oy.

66 65 (99) SANTASPORT LAPIN URHEILUOPISTO -tuloalue Talousarvion toteutumisvertailu 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio TA + muutos Toteutuma Käyttötalouden toteumavertailu 2016, Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue Yhteenveto Santasport kokonaisuudesta Edellä on esitetty Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalueen talousarvion toteutuminen. Luvussa 9 on esitetty Santasport Finland Oy:n toimintakertomus ja tilinpäätös. Tarkasteltaessa näiden yhdessä muodostamaa yhteenlaskettua Santasport-kokonaisuutta niin 2016 liikevaihto oli yhteensä ja se on vähemmän kuin edellisenä tilivuonna. Toimintakuluja kertyi puolestaan kokonaisuudessa yhteensä ja se on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Verrattuna edelliseen tilivuoteen kokonaisuuden henkilöstökulut sekä materiaalien ja palveluiden ostokulut pienenivät, mutta kokonaisuuden kiinteistökulut kasvoivat.

67 66 (99) 6.4 Yhteiset palvelut: Tietohallinto Toimintavuosi 2016 RKK yhteiset palvelut, Tietohallinto Tietohallinto on RKK:n yhteinen sisäinen yhteisten palvelujen yksikkö. Tietohallinto vastaa kuntayhtymän tietojärjestelmien, tietoverkkojen ja puhelinjärjestelmän käytettävyydestä ja kehittämisestä sekä tietoturvan kehittämisestä, tiedottamisesta ja ohjeistuksesta. Tietohallinto toimii tulosalueiden apuna hankittaessa ja kehitettäessä opetusta tukevia tietojärjestelmiä ja työasemia sekä mobiililaitteita. Kuntayhtymän IT palvelut tuotetaan osana Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) IT -palvelualueen tukipalveluja, jotka on järjestetty kuuden palveluryhmän tehtäväksi tukemaan jäsenorganisaatioiden Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (RKK) ydinprosesseja. Näiden yhteisten toimintojen tuottaminen yhteistyössä jäsenorganisaatioiden tarpeeseen on toiminnallisesti ja taloudellisesti todettu olevan tehokkain tapa toimia. Toimintavuoden aikana kuntayhtymän valtuuston tekemän aloitteen ja LapIT Oy omistajaohjauspolitiikan linjausten mukaisesti Konsulttitoimisto FCG International teki Benchmarkin selvitystyön. Selvityksessä vertailtiin LapIT:n, Toisen kuntayhtymän ja RKK:n tieto- ja viestintätekniikan peruspalveluiden kilpailukykyisyyttä toisiinsa. Tehdyn selvityksen perusteella RKK pystyy hyödyntämään toimintaympäristönsä ja oppilasasiakaskuntansa tarjoamat mahdollisuudet tavalla, johon olisi vaikea ulkopuolelta enää aikaansaada toiminnallista tehokkuutta ja lisäsäästöjä. Pitkälti oppilaitos-/toimialaeroista johtuen fuusiosta tai muusta yhteenliittymästä LapIT:n kanssa ei ole siten nähtävissä etujen välitöntä toteutumista. LUC IT -palvelualueen yhteistekemisessä keskeistä on palvelujen monistettavuus palvelujen käyttäjille; opiskelijoille ja henkilöstölle, jotka muodostavat erittäin laajan käyttäjäkunnan. RKK henkilöstökyselyn arvioinnin ja kehityskeskusteluissa nousseiden kehittämisesitysten sekä tapahtuneiden henkilöstövähennyksistä seuranneiden tarpeiden perusteella IT henkilöiden tehtäviä on organisoitu uudelleen, tehty muutoksia lähiesimiesjärjestelyissä ja kehitetty prosesseja edelleen. Toimintavuoden aikana on kehitetty työasemahallintaa, jolla on mahdollistettu toiminta nykyisillä resursseilla. Työasemien määrää on pyritty aktiivisesti pienentämään poistamalla vanhentuneita koneita ja tehostamaan olemassa olevien laitteiden käyttöä ottamalla käyttöön mm. 3Step profiler -järjestelmä, jolla saadaan paremmin tietoa olevasta laitekannasta. Työasemahallinnan merkitys kasvaa opiskelijoiden ja toiminnan siirtyessä yhä enemmän työelämäpainotteiseksi. Tietoliikenneverkon osalta vuoden aikana saatettiin loppuun laitteiden uudistamistyö. Teknistä tietoturvaa on parannettu uusimalla verkkolaitteita ja palomuurin ominaisuuksia siten, että pystytään varautumaan uhkiin jo tietoverkkojen reunalla. Henkilökunnan käyttäjähallinta on automatisoitu toimintavuoden aikana.

68 67 (99) 6.5 Yhteiset palvelut: Hallinto, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalvelut Toimintavuosi 2016 RKK Hallintopalvelu, Ammattikoulutuspalvelut ja Aluevaikuttavuuspalvelut RKK:n hallinto-, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalvelut ovat kuntayhtymän sisäinen, kuntayhtymän tulosalueita ja osakeyhtiötä palveleva yhteisten palvelujen yksikkö. Sen tehtävänä on hoitaa RKK:n lakisääteisiä yleis-, talous-, ja henkilöstöhallinnon sekä koulutuksen järjestäjän yhteisiä tehtäviä. Lisäksi sen vastuulla on kuntayhtymän johtaminen, pitkäntähtäimen suunnittelu ja organisaatiorakenteiden kehittäminen. Yhteisiin palveluihin kuuluvat hallinto-, kiinteistö- aluevaikuttavuus- ja ammattikoulutuspalvelut. Hallintopalvelujen tehtävänä on kuntayhtymän yleishallintoon ja päätöksentekoon liittyvät asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät, keskitetyt talous- ja henkilöstöhallinnon, tietohallinnon sekä hankintatoimen tehtävät. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan kuntayhtymästä myös kuntayhtymän tytäryhtiö Santasport Finland Oy:lle. Aluevaikuttavuus- ja ammattikoulutuspalvelut vastaa koulutuksen järjestäjän lakisääteisistä yhteisistä tehtävistä sekä kehittämistoiminnasta niiltä osin. Kolarin kunta liittyi sopimusperusteisena kuntana Rovaniemen koulutuskuntayhtymään Omistajakuntien valtuustojen hyväksymä uusi perussopimus tuli voimaan toimintavuoden alusta. Hallinto-, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalvelujen ml tietohallinnon käyttötalous toteutui suunnitellusti toimintatuottojen osalta. Toimintatuotot ylittyivät 33 te. Toimintamenoissa onnistuttiin säästämään siten, että toimintamenot jäivät 156 te suunniteltua pienemmäksi. Poistot ylittyivät 4 te. Näin ollen käyttötalouden tilikauden tulos oli ylijäämäinen. Ylijäämä ilman investointilisäosuutta ennen rahoituskuluja oli 185 te. Kansainvälinen toiminta Liikkuvuus, kumppanuus ja ammatillisen koulutuksen reformi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kansainvälinen toiminta on jatkunut monipuolisena ja vilkkaana. Kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja sekä opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen liittyviä hankkeita on toteutettu monipuolisten kumppanuusverkostojen tarjoamissa oppimis- ja osaamisympäristöissä. Kuntayhtymän kansainvälisen toiminta on tukenut vahvasti ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden saavuttamista sekä ECVET -toimeenpanoa. Kuntayhtymän kansainvälisiä verkostoja on vahvistettu strategisten kumppanuuksien periaatteen mukaisesti laajentamalla ja tiivistämällä yhteistyötä erityisesti Japaniin, Thaimaahan, Kiinaan, Iso-Britanniaan, Itävaltaan ja Hollantiin. Helmikuussa koulutuskuntayhtymä isännöi Rovaniemellä Xarxa FP-yhdistyksen vuosikokousta, johon osallistui jäseniä 11 Euroopan maasta ja 26 kaupungista. Xarxa FP on eurooppalainen ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden ja innovaatioiden verkosto, jossa koulutuskuntayhtymä on yksi aktiivisimmista toimijoista. Koulutuskuntayhtymä on vastaanottanut toimintavuotena useita kansainvälisiä ammatillisen koulutuksen asiantuntijaryhmiä. Lappilaisiin yrityksiin ja työelämään sijoitetut kansainväliset opiskelijat ovat toteuttaneet osaltaan kuntayhtymän työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Kansainvälistä toimintaa rahoitetaan pääasiassa kuntayhtymälle myönnetyn Liikkuvuusasiakirjan (Erasmus+ VET Mobility Charter ) perusteella, Opetushallituksen myöntämillä valtionavustuksilla, kansainvälisillä kumppanuushankkeilla sekä oppilaitosten omarahoituksella.

69 68 (99) TA-2016 TP-2016 TP-2015 Hallinto ja yhteisten palvelujen kustannukset (1000 ) %:a kuntayhtymän kokonaistuloista 5,8 5,5 5,2 (osakeyhtiö ei mukana) RKK HALLINTO, AMMATTIKOULUTUS- JA ALUEVAIKUTTAVUUSPALVELU (yhteinen sis. yksikkö) Talousarvion toteutumisvertailu 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio TA + muutos Toteutuma Käyttötalouden toteumavertailu 2016, Hallinto, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalvelut

70 69 (99) 6.6 Yhteiset palvelut: Kiinteistöpalvelu Toimintavuosi 2016 RKK Kiinteistöpalvelu Kiinteistöpalvelu vastaa keskitetysti kuntayhtymän kiinteistöjen hallinnosta, ylläpidosta ja rakennusinvestoinneista ja kiinteistöpalveluille kuuluvista yhteisistä ja muista palveluista kuten kiinteistöjen huollosta, puhtaanapidosta, asuntolatoiminnasta ja ravitsemispalveluista (ravintoloista). Kiinteistöpalvelun toimintaan toimintavuonna 2016 vaikutti Kiinteistöstrategian 2020 toteuttamissuunnitelman toteutuminen nopeutetulla aikataululla. Kiinteistöpalvelussa tiedotetaan kuukausittain koko oman yksikön henkilöstölle yhteisistä asioista sekä koulutuskuntayhtymän viikkotiedotteessa koko koulutuskuntayhtymän henkilökunnalle meneillään olevista peruskorjauksista ja urakoista. Toiminnalla pyritään avoimeen tiedonkulkuun. Kiinteistötoiminta ja puhtaanapito Kiinteistöpalveluiden teknisen henkilöstön resursseja suunnattiin erityisesti olosuhdehallintaan. Ilmanvaihdon toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, mm. paine-ero- ja ilmamäärämittauksia suoritettiin aktiivisesti koko toimintavuoden ajan. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC) mittaus osana kiinteistöpalvelua aloitetiin toimintavuoden aikana. Kiinteistöjen puhtaanapidosta huolehtivat aikaisempien vuosien tapaan suurelta osin yhteistyökumppanimme ja osaltaan myös kiinteistöpalvelun oma siivoushenkilökunta. Puhtaanapidon toimintaa on kehitetty säännöllisillä laatukierroksilla, asiakastyytyväisyyskyselyillä ja kehityspalavereilla. Kiinteistötoiminnan monimuotoistuessa virastomestareiden rooli tilojen käyttäjien ja ylläpito-henkilöstön yhteyshenkilönä on ollut toimiva ja tärkeä. Asuntolatoiminta Jänkätien asuntolakiinteistöjen peruskorjaus valmistui kesällä 2016 ja siten asumismukavuus parantui merkittävästi. Samalla luovuttiin Korvanrannan asuntolasta, jonka johdosta oppilaiden asuminen tiivistyi Rovaniemellä kahdelle kampukselle ja nosti siten asuntoloiden käyttöasteen 98 prosenttiin Rovaniemellä. Maakunnassa sen sijaan asuntoloiden käyttöaste putosi edellisvuodesta. Asuntola- ja vapaa-ajanohjaajille järjestettiin Demello Oy:n toimesta Osallisuus arjen käytänteinä asuntolassa -koulutusta keväällä Koulutukseen tulee lyhyt jatko-osa keväällä Asuntoloissa on järjestetty aktiivisesti erilaista vapaa-ajantoimintaa oppilaiden toiveiden pohjalta. Ravitsemispalvelut Ravitsemispalvelut on toiminut kustannustehokkaasti ja kattanut menonsa eri toimipisteissä sekä tuottanut ja kehittänyt laadukkaita ateria-, kahvila-, ja tilaustarjoilupalveluja. Asiakaskyselyn palautteiden pohjalta ruokalistoja päivitetään kaksi kertaa vuodessa sekä huomioidaan juhlapyhät. Ravintolat pitävät kerran kuukaudessa palaverin, jossa käydään läpi mm. kehitettäviä ja ajankohtaisia asioita. Henkilökunta on saanut alan koulutusta.

71 70 (99) Jamix- tuotannonohjausjärjestelmään on linkitetty hankintasopimustuotteet ja sen kautta tehdään tavarantilaukset. Tämän johdosta on pystytty vastaamaan asteen lounaan hinnan alentamiseen (15 snt) sekä kelan ateriatuki- ja valtion ravitsemiskeskuksen ravitsemissuositus uudistuksiin. Jamix in touch on otettu käyttöön sekä 2. asteella että Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijaravintoloissa, näin opiskelijat ja henkilökunta saavat tuoteselosteet ja ravintoarvotiedot lounaasta. Talous Vuoden 2016 käyttötalousosa sujui pääosin suunnitellusti. Toimintavuoden aikana kiinteistöpalvelulle asetettiin :n lisäsäästötavoite (TA-muutos), joka toteutui ja ylitettiinkin. Lisäsäästöt toteutettiin siirtämällä suunniteltuja korjaustoimenpiteitä tuleville vuosille. Toimintatulot ja -menot pysyivät suunnitellussa. Käyttötalousmenoissa suurimmat menoerät ovat edelleenkin energiat ja kiinteistöverot. Henkilöstökustannukset alittivat suunnitellun tavoitteen. Toimintavuodelle asetettu lisäsäästötavoite sekä henkilöstökustannusten säästöjen avulla toimintakate ja tilikauden ylittivät talousarvioissa ja sen muutoksessa asetetun tulostavoitteen. Näin ollen myös keskimääräinen kiinteistöjen ylläpito-neliövuokra toteutui pienempänä, kuin talousarvioissa arvioitiin. Rakentaminen ja investoinnit 2016 Kuntayhtymän kiinteistöpalvelu rakennutti seuraavat hankkeet vuoden 2016 aikana: - Jänkätien toimipiste: ulkovarastointialueen rakentamistyöt valmistuivat kesällä Lapin Urheiluopisto: päärakennuksen peruskorjaustyöt valmistuivat kesällä Lapin Urheiluopisto: majoitusrakennuksen laajennustyö aloitettiin syksyllä Jokiväylän/Rantavitikan toimipiste: koulutustilojen laajennustyö jatkui - Jokiväylän/Rantavitikan toimipiste: Korvanranta-rakennuksen peruskorjaustöiden rakennustyö alkoi - Levi-Instituutti: Päärakennuksen julkisivun korjaustyö valmistui syksyllä Santasport Finland Oy:lle toteutettiin Crossfit -salin rakennustyö Koy Lappi Areenan tiloihin - Kemijärven toimipiste: tulityötilat korjaustyöt toteutettiin - Väylätien asuntoloiden muutos- ja korjaustyöt saatiin päätökseen. Kuntayhtymän kiinteistöpalvelun rakennuttamia opiskelijatyönä toteutettuja hankkeita: - Lapin ammattiopiston rakennusalan opiskelijoiden toimesta toteutettavan uudiskohteen rakentaminen jatkuu osoitteessa Kairatie 58. Kahden paritalon rakentamistyöt on aloitettu 2012 ja odotetaan valmistuvan vuoden 2017 aikana. - Lapin ammattiopiston Jokiväylän toimipisteen koulutustilojen laajennuksen ns. kylmäharjoitustilan rakentamistyöt aloitettiin syksyllä rakennusalan opiskelijoiden toimesta. Kuntayhtymän omistamien kiinteistöjen ennalta suunniteltuja korjaustöitä (kunnossapidon, korjaussuunnitelman mukaisesti) ja ennakoimattomia korjaustöitä (vahingot, vikatapaukset tai korjausselvitystyöt) on toteutettu kaikissa kiinteistöissä kilpailutetuilla vuosikorjausurakoitsijoilla. Korjaussuunnitelmaan varatuilla määrärahoilla korjattiin ja parannettiin mm. sisäilmaolosuhteita, rakennettiin käyttäjien tarvitsemia tilamuutoksia sekä tehtiin kiinteistöihin kohdistuvia vuosikorjaustöitä. Sitovat tavoitteet 2016 Kiinteistöpalvelun esimies- ja asiantuntijaorganisaatio on toteuttanut laadittua Kiinteistöpalvelun toiminnan strategiaa, joka on osa Kiinteistöstrategiaa. Asiakaslähtöisessä toiminnanstrategiassa painotetaan sisäilmaolosuhteita, tarpeellisten, terveellisten ja turvallisten tilojen luomista käyttäjille, energiansäästöä, kiinteistöjen elinkaarta ja niiden arvon säilymistä.

72 71 (99) Vuoden 2010 alussa on aloitettu ESCO-hankkeen seuranta- ja raportointivaihe. Energiasäästöille asetetut tavoitteet ylittyivät vuoden 2016 aikana lämpö- ja sähköenergian osilla. Rakennukset ja tilat 2016 Vuoden 2016 lopussa Kiinteistöpalvelun hallinnassa oli tiloja n hy-m 2. Oppilaitosten käytössä tiloista oli n hy-m 2. Kiinteistöjen yhteenlaskettu tilavuus oli n m 3. Toimintavuodelle ei ajoittunut merkittäviä tilojen vähenemisiä, joten tilojen määrä oli lähes sama, kuin toimintavuonna 2015 ( hy-m 2 ). Kiinteistöstrategian mukaiset toimintavuonna 2016 suunnitellut tilojen vähennykset ajoittuvat toimintavuodelle RKK KIINTEISTÖPALVELUT (yhteinen sis. yksikkö) Talousarvion toteutumisvertailu 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate SUMU-poistot+lask.erät Tulos (ilman rahoituskuluja) Asuntoloiden käyttöaste, % 90,0 % 82,0 % TULOT Kiinteistöjen keskimääräiset ylläpitokustannukset, euroa/m2/kk 4,99 4,93 Sisäiset ylläpitovuokrat keskimäärin euroa/m2/kk 4,97 4,93 Käyttötalouden toteumavertailu 2016, Kiinteistöpalvelu