Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Heikki Haavisto. Ohjausryhmän muina jäseninä ovat olleet:

Transkriptio

1 1

2 PIRPRO MAAKUNNALLINEN MATKAILUHANKE Hankkeen nimi: PIRPRO maakunnallinen matkailuhanke, Visit Tampere Region (VTR) Hankkeen numero: Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Hankkeen toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Projektipäällikkö: Pirjo Puukka, puh , Toteutusaika: HANKKEEN HENKILÖT Pirjo Puukka, projektipäällikkö, 30 % Anne Spårman-Sievola, matkailun projektiasiantuntija, 80 % Mari Saloniemi, projektikoordinaattori, 100 % 2. OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Heikki Haavisto. Ohjausryhmän muina jäseninä ovat olleet: Minna Apajalahti Pälkäne Petri Ahonen Valkeakoski, Etelä-Pirkanmaa Antti Korkka Ylä-Pirkanmaa Kirsti-Liisa Lintula Tredea Oy, kaupunkiseutu Outi Metso Sastamala, Lounais-Pirkanmaa Marjatta Teliranta Ikaalisten Kylpylä (9/2013 asti) Jouko Poukkanen Sappee Sirpa Virtanen Hybridiviestintä Effet Oy Marko Konsala ELY-keskus (1-3/2012) Sami Talola Ely-keskus (3/2012-5/2013) Anne Värilä ELY-keskus (6/ /2013) Mervi Lehtonen Ely-keskus Pirjo Puukka projektipäällikkö Anne Spårman-Sievola matkailun projektiasiantuntija, ohjausryhmän sihteeri Mari Saloniemi projektikoordinaattori

3 3. YHTEISTYÖKUMPPANIT Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat toimineet paitsi Tredea Oy, myös Tampereen Kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunta, Pirkanmaan matkailun toimintatiimi, Matkailun edistämiskeskuksen Helsingin pääkonttori sekä Visit Finlandin ja Finpron ulkomaantoimistot Milanossa, Lontoossa ja Münchenissä, Päivi Syrjänen / KokousNet, Pirfest ry, Ryanair, airbaltic sekä alueen kuntien matkailuyhteyshenkilöt. Hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin ja toimenpiteisiin ovat osallistuneet seuraavat yritykset, yhdistykset ja yhteisöt, yhteensä 230 kappaletta: Aamulehti, Action Finland Oy, Ahlmanin koulun säätiö, Aino Klinikat Oy, Aitoon VPK, Akaan kaupunki, Aleksin Ravintolat Oy, Amurin työläismuseokortteli, Ardeo Yrityspalvelut, Armas-pikaruokala / Pikonlinna, Avanti Oy, Cental Oy (Tallipiha), Cumulus Oy, Dream Hostel, Europcar Autovuokraamo, Event Company, Elämyslaari, Finland Events Oy, Finnventura Oy / Maalaiskylät, Flamencoviikko, FOREX Bank, Gemilo Oy, Golf Pirkkala Oy, Hakametsän DT Oy/ Hotel Hermica, Hatanpään Kartano / Kartanon Tilapalvelu Oy, Heiska ry, Hiking Travel, Hit Ky, Holiday Club Tampereen Kylpylä, Homeland Tampere Oy, Hostel Sofia, Hotelli Ellivuori Oy, Hotelli Iltatähti Hotelli Kauppi, Hotelli Urku, Hotelli Waltikka, Hotelli-ravintola Vaihmalan Hovi, Hukan Teillä, Huoneistohotelli Kotimaailma, Hämeenkyrön matkailupalvelut / Hämeenkyrön kunta, Hämeenkyrön matkapalvelu Oy / M/s Purimo, Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy, Ideapark kauppiaat ry, Ideone Oy, Ikaalisten Golf Oy, Ikaalisten Kylpylä Oy, Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy/ Mökkiavain, Ilolan maatilamatkailu, IVANAhelsinki JJ-Net Group Oy, Joulupuu, Juvenes-Yhtiöt Oy, Kaakkois-Pirkanmaan yrityspalvelukeskus, Kalax Oy Tuula Laakso, Kangasalan kunta, Kangasalan Matkailurengas ry, Kansainväliset Restel hotellit Oy/Holiday Inn Tampere, Kantokolmio Oy, Kehittämisyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy, Kehitys-parkki Oy, Kelo ja kallio Adventures, Keltainen Talo, Keski-Suomen liitto, Kivirannan kokous- ja juhlakeskus, Knuutilan kartano, Kokousja juhlatalo Marttinen, KokousNet/Tampere Convention Bureau, Koskikellujat, Käki Golf 3 Lahtuan tila, Lakeside Golf & Country Club Oy, Lastenteatteritiimi / Teatteri 2000, Laurilan Lomamökit, Lellan Oy, Lempäälän Kehitys Oy, Lempäälän luontaiskylpylä, Lenin-museo, Liekoranta (Oiva Catering oy), Linkosuon kahvila Oy, Lomakeskus Pukkila, Lomakylä Solaniemi, Luopioisten yrittäjät / Tervetuloa Kukkialle hanke, Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikkö, Längelmäveden venematkat Oy, Löylynlyöjät ry Maailmantango ry, Maatilamajoitus Saarinen, Mamarest Oy c/o Vaihmalan Hovi, Mango Hotel / Moniverso, Marjamäen Pajutila, Matkailupalvelu Luna Oy, MediaKomeetta / Kulttuuriosuuskunta Komeetta, Meetings Mill / Heli Huhtala, MEK - Visit Finland, Metsähallitus / Seitsemisen luontokeskus, Mobilia säätiö, Motorspace, Muotiaisten lomamökit, Murikka-opisto (Metallityöväen koulutussäätiö), Museokeskus Vapriikki, Musiikkia Ruovesi, Musiikkiteatteri Palatsi, Museokeskus Vapriikki, Muumilaakso, Mäkelän Lomatuvat, Mänttä-Vilppulan kaupunki, Mäntän Klubi Oy, Mäntän Matkailu Niemi-Kapeen tila, Nokian kaupunki, Nokian Työväen Teatteri, Norlandia Care Oy, Ohjelmapalvelu Huwitus, Oriveden kaupunki, Panimoravintola Plevna, Pannee Catering, Pappilanniemen kurssikeskus, Partnos Oy, Peltolan luomutila, Piellokas, Pikkupalatsi Oy, Pirfest ry, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan Osuuskauppa / Tampere Tunnetuksi ry, Pirkanmaan Yrittäjät, Pirkkalan kunta, Pirko Pispalan Saunayhdistys ry/ Rajaportin sauna, Pispalan Sottiisi/Tanssimania, Plevna, Pohjolan Vihreä Polku Oy, Poliisimuseo, ProAgria Pirkanmaa / Kansainvälisesti kalavesillä, Purnun taidekeskus, Pyynikin kesäteatteri, Pyynikin matkailupalvelut Oy, Pyynikin näkötorni, Pälkäne/Yrityspalvelukeskus, Qrecords - viihde Oy, Qvanto Oy, Ravintola Astor, Ravintola C, Ravintola Elsa, Ravintola Harald, Ravintola Natalie / Ravintola Pikkusisko Oy, Rekolan biodynaaminen tila, Restamax Oy, Ruoveden Haapasaaren Matkailu Oy / Haapasaaren lomakylä, Ruoveden kunta, Rönni, Rönnvikin Viinitila, Sandvik Mining and Construction Oy, Sappee

4 Sarkosen Matkailutila, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy/Matkailu, Scandic Rosendahl, Scandic Tampere City, Scandic Tampere Station, Serlachius-museot Gustaf ja Gösta, Siilinranta ky/lea Lakio, Sixt autovuokraamo, Sokotel / Sokos hotellit, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Suomen City-Opas, Suomen Hopealinja Oy, Suomen Kesäteatteri Oy, Suomen Tapahtumatuotanto Oy, Suomen Toimintapelit Oy, Suomen vakoilumuseo Oy, Suomi Camping Oy, Suomi-Venäjä-Seura ry/lenin-museo, Suttisen marjatila T:mi Aija Lento / Frantsilan Hyvän Olon Keskus, Taide-Art Nuuttila, Taito Pirkanmaa ry, TAKK, TAMK, Tammer- Golf Oy, Tampere Congress and Culture Centre Puistotorni, Tampere Convention Bureau, Tampere Filharmonia, Tampere Guitar Festivals, Tampere Jazz Happening, Tampereen Sävel, Tampere tunnetuksi ry, Tampereen Aluetaksi Oy, Tampereen elokuvajuhlat, Tampereen Flamencoviikko ry, Tampereen Juhlamylly Oy / Ravintola Myllärit, Tampereen kauppakamari, Tapahtumatoimisto, Tampereen Komediateatteri, Tampereen kukkaisviikot, Tampereen Matkailuoppaat ry, Tampereen Messut Oy, Tampereen Panimoravintola Oy Tampereen Särkänniemi Oy, Tampereen teatteri Oy, Tampereen Teatterikesä, Tampereen yliopisto, Tamperetalo Osakeyhtiö, Tanssivirtaa Tampereella nykytanssifestivaali, Tapahtumatuotanto Voltti Oy, Tapsan Tahdit/Finland Events, TaY/JKK/Synergos, Team Koskikellujat, Teiskon Viini, The Grill, Tillikka, TJ-Contrade, Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos/TaY, Twin Lake City, Työväen Musiikkitapahtuma ry, Työväenmuseo Werstas Urkin Piilopirtti Oy, Valkeakosken kaupunginteatteri, Valkeakosken matkailuinfo, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy VASKE, Vammalan Seurahuone Oy, Varalan Urheiluopisto, Vehkaniemen Loma- ja juhlatila, Vehoniemen automuseo Ky / Leila Suutarinen, Vesilahden kunta, Villa Amanda, Villa Hepolahti, Villa Kaarina, Villa Markkola, Vinoteque, Visavuoren museosäätiö, VTT, Yhteishotelli Oy/Hotelli Victoria, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry, Ylöjärven kaupunki / maaseudun kehittämislautakunta, Ylöjärven Yrityspalvelu Oy. Liitteessä 1 on listattu toimenpiteisiin osallistuneet yritykset kunnittain. 4

5 4. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Kolmivuotisen hankkeen suunnitelma ja hankkeelle suunnitellut toimenpiteet jalostuivat edellisen maakunnallisen hankkeen aikana tehtyjen toimenpiteiden ja sen aikana tehtyjen havaintojen ja tarpeiden pohjalta. Hankesuunnitelmassa asetettiin tavoitteet seuraavasti: Tavoite 1. Hankkeen tehtävänä on järjestää kotimaassa ja valikoiduissa ulkomaisissa kohteissa sellaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa yritykset voivat myydä ja markkinoida palveluitaan. Toimenpidesuunnitelman pohjan muodostivat Visit Finlandin edustajilta sekä Pirkanmaan eri seutukuntien yrittäjiltä ja rahoituksesta vastaavilta virkamiehiltä kerätyt toiveet siitä, millaisiin asioihin alueellisen matkailuhankkeen tulisi tarttua. Suunnitelmaan kirjattiin seuraavat toimenpiteet: Markkinointitoimenpiteet: - Road show- tyyppiset myynti- ja markkinointitilaisuudet - Lähimatkailun edistäminen - Sosiaalisen median hyödyntäminen - Lehdistömatkat - Matkanjärjestäjille suunnatut tutustumismatkat - Kuluttajamessuille osallistuminen suoralentokohteissa - Muiden toimialojen messuesiintymisten hyödyntäminen Kohderyhmät ja maat - Uudet ideat kohderyhmiksi - Uudet markkina-alueet Uudet teemat ja palvelukonseptit - Uusien teemojen esiin nostaminen - Wellness matkailu 5 Kehittäminen - Lehdistömatkoista incentive-matkoiksi - Yhteistyön syventäminen Visit Finlandin kanssa - benchmarkkaus

6 Tavoite 2. Pirkanmaan tunnettuuden lisääminen ja matkailutulon kasvattaminen Toukokuussa julkaistun Pirkanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen mukaan yöpymisten määrä Tampereen seutukunnassa on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Vuonna 2012 Pirkanmaalla kirjattiin 1,5 miljoonaa yöpymistä. Näistä 83 % on kotimaisia ja vain 17 % ulkomaisia yöpymisiä. Ulkomaisten yöpymisten määrä on myös maltillisesti noussut vuosina , vaikka Tampereen kaupunkiseutu onkin menettänyt markkinaosuuttaan kansainvälisten matkailijoiden osalta. Tähän lienee syynä venäläisten matkailijoiden määrän lisääntyminen, mutta matkojen suuntautuminen muualle kuin Pirkanmaalle. Ulkomaisten matkailijoiden viipymä on 3,2 vuorokautta. Vuodesta 2009 alkaen ulkomaisista yöpymisistä yli 50 % on ollut vapaa-ajan matkailua. Vuoden 2014 osalta suuntaus kaikkien majoittumisvuorokausien suhteen on kääntynyt toiseen suuntaan. Matkailun Edistämiskeskus ennustaa noin 6 prosentin vähennystä majoitusvuorokausiin tänä vuonna. Suurin syy tähän lienee edelleen mm. Venäjän tukala taloustilanne. Hankkeen toimenpiteiden suoraa vaikutusta alueen matkailutuloon on vaikea arvioida. Juuri valmistuneen Pirkanmaan seutukunnan tulo- ja työllisyysselvityksen perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä kansainvälisten matkailijoiden rahankäytöstä alueella. Selvityksen pohjana oleva kysely tehtiin paikallisesti ja vain kotimaisille matkailijoille. Hankkeen toimenpiteet ovat kohdistuneet pääsääntöisesti kansainvälisille markkinoille. Tampereen seutukunnan välitön verollinen matkailutulo vuonna 2012 oli reilut 725 miljoonaa euroa. Aiemmat lukemat ovat vuosilta 2002 (333 M ) ja 2008 (421 M ). Nämä luvut ovat Tampereen lukuja. Suhteita vääristää hiukan se, että viimeisimmässä tutkimuksessa on käsitelty Tampereen seutukuntaa, joka ei kokoonpanoltaan sovi suoraan aikaisempien selvitysten aluejakoihin. Koko Pirkanmaan luku, joka sekään ei kuvaa samaa aluetta kuin viimeisimmän selvityksen lukema oli vuonna miljoonaa euroa. Selvää kuitenkin on, että matkailun merkitys on koko 2000-luvun ajan kasvanut. Perinteisesti Pirkanmaalla suuri matkailijaryhmä on ollut saksalaiset, joiden määrä on kuitenkin viime vuosina vähentynyt. Tällä hetkellä saksalaiset ovat toiseksi suurin matkailijaryhmä. Yhtenä syynä määrien vähentymiseen on varmasti matkailijoissa tapahtunut muutos. Saksalaiset ovat perinteisesti olleet mökkeilevää, luontomatkailevaa kanssa. Uuden sukupolven matkailijat kuitenkin etsivät toisenlaisia luontokokemuksia ja elämyksiä. 6

7 5. HANKKEEN AIKANA TOTEUTETUT TOIMENPITEET 5.1. Nynne tulee - tapahtumat Nynne tulee myynti- ja markkinointitapahtumia järjestettiin hankkeen aikana yhteensä viisi kappaletta; Lahdessa ja Hämeenlinnassa (2011), Kotimaan matkailumessujen yhteydessä Tampereella (2012 ja 2014) ja Turussa (2013). Nynne tulee tapahtumissa on ollut näytteilleasettajaa ja kaikkiin tapahtumiin on kutsuttu asiakkaiksi sekä yritys- että yhdistysasiakkaita. Keskimäärin tilaisuuksiin on osallistunut reilut 100 asiakasta / tilaisuus. Varsinaisiin tilaisuuksiin osallistumisen lisäksi on ollut mahdollisuus tulla mukaan tuotemanuaaliin. Näytteilleasettajilta saadun palautteen perusteella tilaisuuksiin on oltu pääosin tyytyväisiä. Yritysasiakastilaisuudet erityisesti ovat olleet kannattavia. Oikeanlaista yhdistys- ja seuraväkeä on pääsääntöisesti ollut vaikeampaa tavoittaa, ja yhdistyksille järjestetyissä tilaisuuksissa onkin ollut vähemmän asiakkaita. Nynne tulee tapahtumat ovat olleet hyvä tapa tuoda esille oman maakunnan matkailuyrittäjiä ja tuotteita paikallisemmin kuin esimerkiksi Suoma-tuotetorit. Vaikka perinteiset messut ovat jo alkaneet menettää vaikutustaan ja Nynnet toimivat hyvin pitkälle perinteisellä messukonseptilla, ovat yrittäjät kuitenkin pitäneet näitä tapahtumia erittäin tärkeinä ja tuloksellisina. Tulevaisuudessa on syytä miettiä, miten toimintamallia kannattaisi kehittää entistä paremmaksi ja tehokkaammaksi. Koko hanketta koskevassa palautekyselyssä matkailuyrittäjät kokivat Nynne tapahtumat erittäin toimivaksi tavaksi tavoittaa erityisesti yritysasiakkaat. Kaikki vastaajat olivat halukkaita osallistumaan vastaavantyyppisiin tapahtumiin tulevaisuudessa. 7

8 5.2. Lähde Lähelle - ilmoituskampanjat Lähde lähelle kampanjat toteutettiin kesäkausilla Aiemmin vastaaviin ilmoituskampanjoihin osallistuneilta matkailuyrityksiltä kysyttiin heidän mielestään sopivinta mediaa ja heidän vastaustensa perusteella mediaksi valikoitui Iltalehti. Hyvä yhteistyösopimus Alma Median kanssa takasi myös pienemmille yrittäjille mahdollisuuden edulliseen ilmoitukseen. Ilmoituksia varten suunniteltiin yhtenäinen ilmoituspohja ja matkailutoimijoiden omat ilmoitusaineistot integroitiin yhteiseen pohjaan. Ilmoitustilaa oli kaiken kaikkiaan viisi sivua kolmessa lehdessä per kesäkausi eli kolmen vuoden aikana välitimme yhteensä 225 kappaletta 100 mm ilmoitustilaa. Kampanja toteutettiin keskellä parasta kesäsesonkia, juhannuksen molemmin puolin. Hankkeen palautuskyselyssä 75 % vastanneista ilmoitti halukkuutensa osallistua vastaaviin kampanjoihin myös tulevaisuudessa ja 25 % yrityksistä kertoi asiakaskontaktien määrän lisääntyneen Mediavierailut Lehdistövierailuiden merkitys on kiistaton alueen kansainvälisen tunnettuuden kasvattamisessa. Hankkeen toiminta-aikana lehdistömatkoille on osallistunut yhteensä 80 toimittajaa, joiden lisäksi on ollut jonkun verran itsenäisesti liikkeellä olleita toimittajia. Mukana on ollut myös valokuvaajia. Printti- ja nettijulkaisuja on ilmestynyt yli 70, tv-ohjelmia kaksi ja radio-ohjelmia 4. Kaikki nämä julkaisut ovat varovaisenkin arvion mukaan tavoittaneet yli 124 miljoonaa kuulijaa, lukijaa ja katsojaa. Palstamillien ja niiden euromäärän arvioiminen on mahdotonta. Selvityksistämme huolimatta emme ole saaneet tietoja vastaavien mainosmillien hinnoista. Selvää on, että sama määrä mainostila maksaisi (mediat huomioiden) ainakin miljoona euroa. Hyväksi havaitut lehdistövierailut ovat niin ikään jalostuneet ja niiden sisältöä on muokattu ajanmukaiseksi. Kesäyön valkeutta ja hullutta on edelleen viety maailmalle hyvällä menestyksellä, samoin joulun ajan lapsellinen lehdistömatka on puolustanut paikkaansa. Näiden lisäksi on pidetty talvihauskaa hiihtäen, luistellen ja hankirallia ajaen, avantouintia unohtamatta. On käyty sienessä ja puolukassa, tutustuttu suomalaisen metsän sekä terveys- että taloudellisiin vaikutuksiin ja nautittu hyvää suomalaista, kotitekoista ruokaa. Lehdistömatkojen teho alueellamme perustuu niiden monista muista alueista poikkeavaan toteutustapaan. Olemme pyrkineet tuomaan esille alueemme vahvuuksia aidosti ja rehellisesti. Toimittajan kirjoittaessa omakohtaisesti kokemistaan asioista on artikkelin uutisarvo ja vaikutus huomattavasti suurempi kuin

9 vastaavan ostetun mainoksen. Erityisesti tämä korostuu joulun ajan lehdistövierailuissa, joihin toimittajan mukana on voinut osallistua 5-12-vuotias lapsi. Lasten reaktiot ovat aitoja ja heidän kommenttinsa päätyvät mukaan juttuihin. Mediavierailuja on hankkeen aikana toteutettu seuraavasti: 2011 Teemaohjelmat Winter Fun in Tampere Region maaliskuu 2011 Midnight Sun Madness kesäkuu 2011 Tampere and the Baltic Pearls kesä-heinäkuu 2011 Glass Performance Days heinäkuu Yhteistyössä GPD-kongressin kanssa Tampere Theatre Festival elokuu 2011 Finnish Lifestyle elo-syyskuu 2011 Christmas Trip joulukuu 2011 Yksittäiset toimittajat ja blogistit Martin Hemming / The Sunday Times Andy Mossack / BBC Regional, Where in the World is Andy Paolo Biroldi / Cavallo Magazine Maurizia Quadrelli / Cavallo Sport 2012 Teemaohjelmat Finnish Winter Swimming Championships maaliskuu 2012 The Iron Sky elokuvan maailman ensi-ilta ja kv. lehdistön saunailta Midnight Sun Madness kesäkuu 2012 Finnish Lifestyle and local food syyskuu 2012 Christmas Press Trip joulukuu

10 Yksittäiset toimittajat ja blogistit Wandering Earl Kash Battacharya Kieron Tyler / Lost in Music Festival 2013 Teemaohjelmat Finnlines press trip Frühjahr toukokuu 2013 icable TV Hong Kong kesäkuu yhteistyössä Visit Finlandin kanssa Family Fun Trip Beijing kesäkuu Yhteistyössä Visit Finlandin kanssa Finnish Forest Open daily syyskuu 2013 Yksittäiset toimittajat ja blogistit Ayngelina Brogan, blogisti / Bacon is Magic helmikuu 2013 Michael Hodson, blogisti / Go, See, Write helmikuu yhteistyössä Visit Finlandin kanssa Christian Schewe, Norddeutscher Rundfunk kesäkuu 2013 Joseph Elfassi, valokuvaaja elokuu MEK:in toimeksiannolla 5.4. Matkanjärjestäjävierailut Matkanjärjestäjävierailut otettiin hankesuunnitelmaan mukaan kokeiluluontoisesti ja suunnitelmissamme oli tehdä niitä vain yksi. Alkuperäisenä tarkoituksena oli kartoittaa kansainvälisten matkanjärjestäjien kiinnostusta aluettamme kohtaan ja selvittää miten tarjolla olevat tuotteet vastaavat kansainväliseen kysyntään. 10 Kiinnostus yllätti meidät täysin. Osallistuminen ammattilaisille suunnatuille messuille ja workshopeihin sai aikaan suuremman kiinnostuksen matkanjärjestäjien keskuudessa kuin mihin olimme osanneet varautua. Näin ollen matkanjärjestäjävierailuita järjestettiin hankkeen aikana alun perin suunniteltua enemmän ja niihin käytettiin työaikaakin paljon ennakoitua enemmän Tui Wolters Reisen, Saksa Nuna Travel, Italia GTA, UK Finnlines Finland&Sweden FAM, Saksa (kaksi kappaletta) Visit Finland FAM Trip, UK Off The Map Travel, UK

11 2013 Nuna Travel, Italia (yritystapaaminen) Visit Finland ITA-FRA workshop posttour Discover the World, UK The Nordic Holidays, UK Finnlines, MEK, Saksa Matkanjärjestäjiltä saatu palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Alueemme matkailu tuotetarjonta sinällään on kunnossa, mutta ongelmaksi esimerkiksi mökkivälityksen kohdalla nousee se, että välittäjien on mahdotonta varata mökkeihin kiintiöitä. Suuret kansainväliset toimistot eivät voi odotella saatavuustietoja, vaan mökkien on oltava heti myytävissä Kuluttajamessut ja ammattilaisworkshopit Hankkeen aikana on käynyt selvästi ilmi, että kuluttajamessujen viehätys ja näin ollen myös merkitys markkinoinnissa vähenee jatkuvasti. Asiakkaat etsivät matkakohdetietoa internetistä ja käyttävät esimerkiksi TripAdvisoria ja muita matkailusovelluksia. Sosiaalisen median kanavat ovat erittäin tärkeä tietolähde matkailukohteiden osalta. Painopiste messuosallistumisissa siirtyikin osin yllä mainituista syistä enemmän ammattilaisille suunnattuihin tapahtumiin. 11

12 Hankeen aikana osallistuttiin seuraaviin koti- ja kansainvälisiin messutapahtumiin: A = ammattilaistapahtuma Y = yleisötapahtuma A + Y = tapahtumassa on ollut erilliset osiot kummallekin kohderyhmälle 2011 Balttour, Latvia / Yhteistyössä Visit Finlandin kanssa (A) Reisen Hamburg matkailumessut, Saksa (Y) Reise & Camping Messe, Saksa (Y) BIT Milan, Italia (A) ITB Berlin, Saksa (A+Y) Scandinavia Show, UK (Y) ReiseLust, Saksa (Y) 2012 MATKA 2012, Helsinki (A) MEET- kv. matkanjärjestäjä workshop, Helsinki (A) Reise & Camping Messe, Saksa (Y) London Workshop 2012, UK - Estonia / Finland / Iceland (A) ITB Berlin, Saksa (A+Y) Reisemesse, Saksa (Y) Scandinavia Show, UK (Y) Intia-workshop, Helsinki (A) 2013 MEET kv. matkanjärjestäjä workshop, Helsinki (A) London Workshop 2013, UK - Estonia / Finland / Iceland (A) ITB Berlin, Saksa (A+Y) Italia Ranska Workshop, Helsinki (A) Scandinavia Show, UK (Y) ReiseLust, Saksa (Y) MEET kv. matkanjärjestäjäworkshop, Helsinki (A)

13 5.6. Uudet teemat ja uudet palvelukonseptit Hankeen suunnitelmaan kirjattiin uusien teemojen ja konseptien esiin nostaminen. Visit Finlandin edustajat olivat aiemmin antaneet vinkkiä meille mm. alueen viehättävien, ketjutarjonnasta poikkeavien majoituspaikkojen kokoamisesta yhteen. Seuraavassa käydään läpi uudet, hankkeen aikana luodut tuote- ja palvelukonseptit Charming Hotels and Cottages Charming Hotels and Cottages tuoteperheeseen koottiin 10 viehättävää ja persoonallista majoituskohdetta Pirkanmaalta. Kohteet tarjoavat korkeatasoista majoitusta, mikä ei välttämättä tarkoita luksusta. Toki kohteissa on erittäinkin korkeatasoista majoitusta, mutta tärkeintä on hyvä palvelutaso ja -kulttuuri. Kohteet koottiin esitteeseen, joka toimi messuilla erittäin hyvänä esittelymateriaalina. Ensimmäinen versio tehtiin englanninkielisenä ja myöhemmässä vaiheessa esitteestä tehtiin myös saksan- ja italiankieliset versiot. Alkuperäiseen esitteeseen lisättiin myös vinkkejä tekemiseksi osio, jossa esiteltiin majoituskohteiden lähistöllä olevaa muuta tarjontaa. Tuotetarjonta koottiin myös alueelliseen matkailuportaaliin: Charming-perheen kesken järjestettiin maalikuussa 2013 verkostotilaisuus. Tilaisuudessa toimijoille tarjoutui mahdollisuus tutustua toisiinsa ja keskustella mahdollisista yhteistyökuvioista. Lisäksi tilaisuudessa oli mukana Liisa Renfors Matkailun edistämiskeskuksesta kertomassa matkailutuotteen kansainvälisistä vientikelpoisuuskriteereistä ja laadun merkityksestä tuotekehityksessä. Charming- kohteet: Vaihmalan Hovi, Lempäälä Mäntän Klubi ja Art Hotel Honkahovi, Mänttä Villa Markkolan kohteet; Justiina, Hermanni (Kihniö) ja Villa Julius (Parkano) Villa Amanda, Sahalahti Sappeen Tähti, Pälkäne Saarisen maatilamatkailu, Punkalaidun Liekoranta, Sastamala 13

14 Vinkkejä tekemisestä eli maaseudun highlights kohteet: Koskikellujat; koskikellunta ja kelluntapallo, Lempäälä Ideapark; ostosmahdollisuudet, Lempäälä Frantsilan Kehäkukka; yrttimyymälä, Hämeenkyrö Hyvän olon keskus; hyvinvointimatkailu, Hämeenkyrö Mobilia, Kangasala Vehoniemen automuseo, Kangasala Seitsemisen kansallispuisto; luontomatkailu, Parkano Rönnvikin Viinitila; lähiruokaa, Pälkäne Suttisen marjatila; lähiruokaa, Pälkäne Keltainen talo; B&B, sisustusmyymälä, Pälkäne Kesänmaku myymälä; lähiruokaa, Pälkäne Serlachius-museot, Mänttä-Vilppula Pirunvuori; kulttuurikohde, Sastamala Ellivuori; hiihtokeskus, Sastamala Lakeside Golf, Sastamala Herra Hakkaraisen talo; lapsiperheille, Sastamala Tyrvään Pyhän Olavin kirkko; kulttuurihistoriaa, taidehistoriaa, Sastamala Sauvakävelymahdollisuudet Wellness-matkailu / Gluteeniallergian huomioiminen matkailutuotteessa Sitran Keliakia- miniklusteri ja Finpro toteuttivat vuosina yhteistyössä markkinakartoituksen, jossa selvitettiin gluteiinittomien tuotteiden markkinoita ja erityisesti suomalaisten tuotteiden mahdollisuuksia päästä Iso-Britannian jatkuvasti kasvaville free form markkinoille. Projektin vetäjän Finpron Anna-Leena Soultin vihjeestä pyrimme selvittämään olisiko keliakiaa sairastaville syytä kehittää omia, erityisiä matkailutuotteita ja olisiko suomalaisesta asiantuntemuksesta tässä apua. 14 Keliakiaa sairastavien määrä kasvaa myös Iso-Britanniassa jatkuvasti, osin parantuneen diagnosoinnin myötä. Terveysmatkailun käynnistämisen taustalla on ollut ajatus keliaakikoille suunnatun matkailutarjonnan ja tuotekehityksen tarpeen kartoittamisesta ja mahdollisista tarvittavista toimenpiteistä. Tekemämme selvitys osoittaa, että sekä yksittäisen että ryhmämatkailijan on mahdollista saada riittävästi tietoa gluteenittomasta ruokavalioista sekä Iso-Britanniassa että Suomessa. Koska ruokatuote yksinään ei ole varsinainen matkailutuote, vaikkakin on iso osa matkaa, ei keliakian tuotteistamiseen matkailun näkökulmasta ollut tämän hankkeen osalta aihetta. Matkailuyrittäjän on kuitenkin syytä olla selvillä, ei vain terveydellisistä ruokavalioista vaan myös esimerkiksi eri uskontojen vaatimista rajoituksista matkailijoiden ruokavalioihin. Tärkeää kuitenkin on, että mahdollisuus erikoisruokavalioiden toteuttamiseen tuodaan selkeästi esiin ravintoloiden ruokalistoissa ja nettisivuilla. Lehdistömatkoillamme mukana olleilta muutamilta keliaakikoilta olemme saaneet hyvää palautetta siitä, että tämä asia on Suomessa toteutettu poikkeuksellisen hyvin moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.

15 5.6.3 What to do during a weekend Vinkkejä viikonlopuksi What to do during a weekend konsepti pitää sisällään vinkkejä viikonlopun mittaisen loman viettoon Pirkanmaalla. Kyseessä on sarja ehdotuksia, joista jokainen voi hyödyntää ne, jotka itsestä tuntuvat mukavimmilta. Apuna sekä ehdotusten koostamisessa on käytetty mm. Visit Tampereen autoilureittikarttaa, jonka matkailija voi ottaa mukaansa matkailuneuvonnasta. Tavoitteena on ollut löytää mielenkiintoisia kohteita erilaisista asioista kiinnostuneille matkailijoille. Mukana ovat ehdotukset mm. taiteesta kiinnostuneille, luonnon ystäville sekä lapsiperheille. Kuten Charming -kokonaisuus, tämäkin on muokattavissa. Uusia ehdotuksia voidaan tehdä lisää lähes rajattomasti. Tulevaisuudessa, Visit Tampere matkailusivuston uudistuksen myötä, siirrytään entistä enemmän nostamaan esiin alueen tarjontaa tekemisen kautta, joten näiden tuotteiden vanhenemisesta ei liene pelkoa. Vinkkejä viikonlopuksi: B&B tunnelmaa ja hyvää suomalaista ruokaa Taidetta kaikille perheenjäsenille Kulttuurin sykettä - sielulle ja ruumille Kaupungin päivää ja yötä Nauti ihanasta luonnosta, melkein keskellä kaupunkia Merta edemmäs kalaan tai keskustaa kauemmas metsään Perhe on paras! Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan Mutta miten on Herra Hakkaraisen laita? 15 Nämä kokonaisuudet, kuten myös Charming kohteet löytyvät Visit Tampere- matkailuportaalista.

16 5.6.4 Lakeland Routes kiertomatkatuotteet Kiertomatkatuotteita on jo pitkään kaivattu Keski-Euroopan, lähinnä Saksan markkinoille. Tähän puutteeseen vastaamaan hankkeessa on yhteistyössä Järvi-Suomen alueen muiden matkailutoimijoiden kanssa suunniteltu ja toteutettu Lakeland Routes kiertomatkatuotteet. Tuoteteemoja on neljä: Culture lovers, Nature lovers, Family Fun ja Sauna lovers. Jokainen alue on vastannut oman reittinsä ja kohteiden valinnasta sekä reittikuvauksen kirjoittamisesta. Kuvaukset on käännetty yhteistuumin englanniksi ja saksaksi. Muut kieliversiot ovat alueiden oman harkinnan varassa. Reitit löytyvät karttapalvelusta, joka on mahdollisuus ladata myös puhelimeen tai tablettiin. Reitit ovat esillä visittampere.fi-sivulla sekä mm. Finnland-Rundreisen.de-sivustolla. Kierrokset löytyvät kaikkien tuotekehityksessä mukana olevien alueiden nettisivuilta. 5.7 NordicMarketing markkinointikampanja Koska Pirkanmaalla on tehty kovin vähän matkanjärjestäjäyhteistyötä, oli aloitettava toimenpidetasolla myös melko alusta. Toiminnan selkeyttämiseksi tarvittiin asiantuntija-apua kansainvälisen matkailuviennin käynnistämiseksi. Lokakuussa 2013 Tredea ja VTR-hanke käynnistivät yhteistyössä laajan tuotekehitys- ja markkinointikampanjan yhdessä NordicMarketingin kanssa. Tarkoituksena oli kehittää ja jalostaa matkailutuotteita markkinalähtöisiksi, tiivistää matkanjärjestäjäyhteistyötä (myyntikäynnit, messutapaamiset, verkoston rakentaminen) Saksassa sekä tehostaa mediatyötä ja lisätä Tampereen seutukunnan tunnettavuutta Saksan markkinoilla. Kampanja aloitettiin yhteisellä tuotekehityspajalla Tampereella, jossa NordicMarketingin edustaja kertoi kampanjan sisällöstä ja yrittäjiltä odotettavista tehtävistä. Jokaiselle yritykselle laadittiin tuotekortti, ja tuotekorteista koottiin yhteinen manuaali, joka on yksi tärkeimmistä vientikonseptin työkaluista. Yritysten oma rahallinen panostus kampanjaan oli erittäin pieni. Tarvittiin vain aikaa ja halua. 16 Hanke ei ollut mukana rahallisesti vaan tarjosi työpanosta ja huolehti yhtenäisistä tavoitteista sekä yritysten kannustamisesta. Kampanjan työkaluksi syntyi tuotekatalogi, joka löytyy NordicMarketingin sivuilta myös sähköisessä muodossa. Ensimmäiset tuotteet ovat jo NordicMarketingin emarketingin listauksissa. Oheisessa kuviossa on kuvattuna NordicMarketingin kampanjaprosessi, joka huipentui syyskuussa, hankkeen päättymisen jälkeen Tredean toteuttamaan matkanjärjestäjien tutustumismatkaan.

17 5.8 Benchmarking Toisilta, erityisesti itseä paremmilta oppiminen on erittäin hyvä tapa arvioida omia toimintatapoja ja -malleja. Suoraan ei kenenkään toimintamalleja kannata omaan toimintaan siirtää, se harvoin onnistuu, mutta aina välillä tekee hyvä käydä tutustumassa hyviin käytäntöihin maailmalla. Erityisesti matkailussa muutos on hyvin nopeaa. Matkailijoiden tarpeet muuttuvat, matkailijoiden toimintatavat muuttuvat ja erityisesti sähköisen maailman kehitys asettaa paineita myös matkailutoimialan muuttumiselle. Hankkeen aikana on jatkuvasti seurattu matkailutoimialan muutoksia ja osin pystytty niihin reagoimaankin, mutta varsinaista benchmarkkaustakin on tehty. Kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunnan tekemille matkoille Italiaan ja Espanjaan on osallistunut Pirjo Puukka. Glasgow ssa matkailun kehittämisen hyviin käytäntöihin kävi tutustumassa Mari Saloniemi. Koko hankkeen henkilökunta ja ohjausryhmän puheenjohtaja tekivät pitkään suunnitellun tutustumismatkan Salzburgiin, Itävaltaan. Salzburgerland valikoitui benchmarkkauskohteeksi useastakin syystä. Itse Salzburgin kaupunki on Itävallassa matkailullinen kakkoskaupunki, oman osa-valtionsa matkailuveturi. Matkailijoita houkutellaan erityisesti kulttuurilla, mutta myös luontoaktiviteeteilla ja paikalliskulttuurilla. Yhteneväisyys Tampereen kanssa on huomattava. Molemmat ovat sekä yliopistokaupunkeja että merkittäviä kokous- ja kongressikaupunkeja. matkailun teemat ovat samankaltaisia, kuten myös matkailun haasteet. Kesäkaudelle kyllä riittää kävijöitä, mutta haasteena on sesongin jatkaminen ja talvimatkailun lisääminen. Kiinnostavin yksittäinen asia, joka matkan aikana nousi esiin, oli turistivero rahoitusvälineenä ja määrätietoisen ja laajamittaisen alueellisen matkailumarkkinoinnin vahvistajana. Jokaisesta yöpymisestä alueella kilahtaa joitakin kymmeniä senttejä yhteiseen kassaan, näin yksittäisen toimijan menestys koituu kaikkien hyödyksi. Toinen mielenkiintoinen asia oli se, miten yksityinen majoitustoiminta, jota esim. Wolfgangseen alueella oli todella paljon, on saatu niin toimivaksi. 17 Glasgow ssa puolestaan mielenkiintoista oli järjestelmällinen matkailija- ja muun matkailuun liittyvän tiedon keruu ja sen jatkojalostaminen hyödyttämään matkailuelinkeinoa. Julkiset toimijat keräävät kaikkea mahdollista matkailutietoa ja muokkaavat sen konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi yrittäjille. Näin yrittäjät saavat konkreettista apua toimintaansa ja toisaalta alueellinen matkailuorganisaatio pystyy sitouttamaan matkailuyritykset yhteiseen tekemiseen.

18 5.9 Muut toimenpiteet Hankkeen toiminta-aikana on ehditty tehdä myös paljon muuta. Heti hankkeen alkumetreillä Tampere esittäytyi Trenton kansainvälisillä elokuvajuhlilla Italiassa keväällä Hankkeen henkilöstö on osallistunut yhteistyössä Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan liiton kanssa vuosittain järjestettävän Pirkanmaan matkailuparlamentin järjestelyihin, Saksan markkinoilla on tehty aluetta tutuksi mm. Rundreisen Finlandsivustolla erilaisten kilpailuiden avulla. Kilpailuja on järjestetty myös Iso-Britanniassa mm. Discover the World matkanjärjestäjän kanssa yhteistyönä. Hankkeen henkilöstö on osallistunut koulutuksiin mm. liittyen sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen ja käynyt itse luennoimassa alueellisesta matkailusta erilaisissa tilaisuuksissa. Lisäksi henkilöstö on osallistunut Visit Finlandin vuosittain järjestämiin ajankohtaisseminaareihin ja tilaisuuksiin, jossa on ollut mahdollista keskustella Visit Finlandin edustajien kanssa yhteistyömahdollisuuksista. Hankkeen toimenpiteistä on tiedotettu Tredean Visit Tampere-tiedotteiden yhteydessä, lehdistömatkojen jälkeen ilmestyneitä artikkeleita on jaettu laajalla jakelulla yrittäjille ja muille yhteistyökumppaneille. Matkanjärjestäjiä varten on suunniteltu kyselylomake, jolla voidaan selvittää matkanjärjestäjien mielipiteitä vierailukohteista ja heidän kehitysehdotuksiaan tuotekehityksen tueksi Mikä muuttui hankesuunnitelmaan verrattuna? Tilanteet elävät matkan varrella ja hankesuunnitelman tekemisestä on kulunut yli kolme vuotta. Olemme reagoineet muutoksiin, joista suurin on ilman muuta matkanjärjestäjien suuri kiinnostus aluettamme kohtaan. Taoimme, kun rauta oli kuumaa ja suuntasimme paljon työaikaa matkanjärjestäjien palvelemiseen, heidän tutustumismatkojensa järjestämiseen ja yrittäjien valmentamiseen kansainvälisille markkinoille. Sosiaalisessa mediassa olemme turvautuneet Tredean kanaviin Facebookissa, Twitterissä, blogikirjoituksissa jne. Olemme syöttäneet Tredean viestintäväelle uutisaiheita, joita on sitten julkaistu näissä kanavissa, joilla on jo valmiiksi seuraajia. 18 Muiden toimialojen messuesiintymisten hyödyntämistä, cross marketingia, on tehty yhdessä Tredean kanssa siten, että on etsitty sopivaa konseptia Pirkanmaan matkailupalveluiden esiintuomiseksi mm. Tredean investointien houkuttelun ja esim. kansainvälisten ict-messujen yhteydessä. Tämä vaatii vielä lisäkehittämistä. Kartoitimme myös leirikoulujen kysyntä- ja tarjontatilannetta Pirkanmaalla. Leirikouluja ei ensisijaisena tuotteenaan markkinoi kovinkaan moni matkailuyritys. Useimmilla kohteilla leirikoulut eivät sellaisenaan näy lainkaan palveluvalikoimassa. Koululaisryhmien luokkaretket painottuvat ensisijaisesti houkuttelevien kohteiden ympärille ja luokkaretkien rahoituksessa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet kohteiden valintaan ja luokkaretkien ja leirikoulujen kestoon. Mahdollisuuksia usean päivän mittaisiin leirikouluihin ei monellakaan koululla tai yksittäisellä luokalla enää ole. Tarjontaa Pirkanmaalla jonkun verran kuitenkin on. Monet maaseutumatkailukohteet tarjoavat kyllä mahdollisuuksia leirikouluihin ja luokkaretkiin. Maailmanlaajuinen talouden laskusuhdanne aiheutti sen, että kalliiden incentive-matkojen (yritysten palkintomatkojen) markkinat hiljenivät. Kun olimme paljon tekemisissä matkanjärjestäjien kanssa, saimme neuvon, että nyt on kannattavampaa keskittyä toisenlaisiin tuotteisiin. Noudatimme tätä ohjetta. Kaukomaille ei ole juurikaan tehty toimenpiteitä ja tähän syynä on ensisijaisesti se, että panostimme niin paljon saksalaisiin, italialaisiin ja brittimatkanjärjestäjiin. Intian markkinoita tutkittiin ja todettiin, että niille markkinoille meillä ei ole valmiuksia. Hankkeen päätyttyä Pirjo Puukka osallistui kaksipäiväiseen koulutukseen, jossa perehdyttiin kiinalaisten matkailuun ja siihen, mitä se edellyttää meiltä. Kaukomaat ovat kokonaisuudessaan iso asia. Meillä on maakunnallisesti paljon opiskeltavaa ja tutkittavaa ennen kuin voimme aloittaa mitään konkreettista näille markkinoille. On selvitettävä kulttuurierojen tuomat haasteet ja aleen yrittäjien valmiudet vastaanottaa vieraita kaukomailta. Vasta sen jälkeen tiedämme mitä voimme suunnitella.

19 6. PALAUTEKYSELYN TULOKSET Alueen matkailuyrittäjille tehdyssä palautekyselyssä hankkeen toimenpiteet saivat kaiken kaikkiaan varsin positiivisen kokonaisarvion. Kysely lähetettiin 123 aktiivisesti hankkeen toimenpiteissä mukana olleeseen yritykseen ja vastauksia saatiin 40. Kyselyn vastausprosentti oli 34,1 %. Nynne tulee - tapahtumat koetaan edelleen hyvänä keinona tavoittaa kiinnostuneet asiakkaat, erityisesti yritysasiakkaiden kohdalla tilanne on tämä. Lähes 96 % vastaajista oli halukas osallistumaan vastaavan tyyppisiin tapahtumiin myös tulevaisuudessa. Ryhmä- tai vapaa-ajanmatkoja järjestävien toimijoiden tavoittaminen on haasteellisempaa ja vastaisuudessa, jos Nynnen kaltaisia myynti- ja markkinointitapahtumia järjestetään, on oikeiden kontaktien löytäminen entistä tärkeämpää. Tärkeää onkin miettiä, miten toimivaa konseptia voitaisiin kehittää entistä tehokkaammaksi. Lähde Lähelle ilmoituskampanja koettiin yleisesti hyväksi tavaksi markkinoida alueemme matkailupalveluita ja erityisesti kesän tapahtumatarjontaa. Myös Iltalehteä pidettiin suhteellisen hyvänä mediana. 80 % vastaajista olisi valmis osallistumaan jatkossakin vastaavantyyppisiin yhteisilmoituskampanjoihin. Reilut 30 % arvioi asiakaskontaktien määrän kasvaneen ilmoituksen johdosta. Vaikka messutapahtumien hyödyllisyys markkinoinnissa koettiin suhteellisen positiivisena, ei kovinkaan moni alueen matkailuyrittäjistä ole osallistunut kansainvälisille messuille hankkeen mukana. Pääsääntöisesti osallistumismahdollisuutta on tarjottu esitejakelun muodossa. Vapaissa kommenteissa tuli esiin, että ammattilaistapahtumat koetaan parempana vaihtoehtona kuin kuluttajamessut ja vain 20 % vastaajista olisi valmis lähettämään henkilöedustajan kansainvälisille messuille. Sen sijaan lähes 60 % osallistuisi mielellään messuille esitejakelulla. Noin 30 % ei ollut kiinnostunut messuista lainkaan. Messuja tärkeämpänä tai tehokkaampana toimintatapana pidettiin esimerkiksi yhteistyötä jonkun paikallisen toimijan kanssa, kuten esim. NordicMarketing yhteistyössä. Lehdistömatkat saivat kaiken kaikkiaan hyvin positiivisen arvion. Niitä pidettiin hyvänä keinona alueen kansainvälisen tunnettuuden kasvattamiseksi ja teemoitettuja mediamatkoja pidettiin hyvänä toimintamallina. Matkat koettiin mielekkäiksi, mutta työläiksi. 19 Yli 80 % vastaajista olisi tulevaisuudessa halukas olemaan mukana mediavierailuohjelmissa. Toisaalta kritiikkiä sai ohjelmien tiukka aikataulutus ja se, että osallistuminen mediavierailuun on joillekin yrityksille melkoisen suuri taloudellinen satsaus. Lehdistömatkojen osalta on myös huomioitava, niiden mediavierailuiden tulosten mitattavuus on varsin vaikeaa. Matkailuyrittäjän tavoitteena on luonnollisesti asiakasmäärien ja toteutuneiden kauppojen lisääminen. Tästä näkökulmasta lehdistömatkat ovat matkailuyrittäjälle aina eräänlainen riskisijoitus. Kuitenkin pitkällä aikavälillä uskomme, että lehdistömatkat ovat tehokkainta mahdollista imagomarkkinointia, joka varmasti tuottaa myös euromääräistä tulosta. Jos ei yksittäiselle matkailuyritykselle, niin Pirkanmaalle matkailualueena. Kun yrittäjiltä kysyttiin mihin mahdollisen uuden maakunnallisen matkailuhankkeen tulisi keskittyä, sai alueen markkinointi kotimaassa eniten kannatusta. Lähes yhtä tärkeänä pidettiin kansainvälistä markkinointia. Tuotekehitys ja uusien markkina-alueiden kartoittaminen sai kannatusta noin kolmannekselta vastaajista. Yksittäisistä toimintatavoista ykköseksi nousi selvästi matkanjärjestäjäyhteistyö ja toiseksi lehdistömatkat. Kysyttäessä relevantteja kohdealueita nousivat tähänastiset suoralentokohteet (Saksa, Iso-Britannia ja Italia) ykköseksi (89,5 %), myös Kiina ja Japani herättävät varovaista kiinnostusta. Venäjää pidetään erittäin tärkeänä lähimarkkina-alueena, jota ei missään tapauksessa sovi unohtaa.

20 7. OHJAUSRYHMÄN ARVIOT HANKKEEN TOIMINNASTA Hankkeen ohjausryhmän jäseniltä kyseltiin arviota hankkeen toiminnasta kevään 2014 ohjausryhmän kokouksessa. Ylä-Pirkanmaa, Korkka Alueella koetaan, että nykyinen hanke on ollut erittäin hyvin maakunnan asialla ja yhteistyö on sujunut mallikkaasti sekä kitkattomasti. Tekijät saivat kiitoksia monipuolisesta toiminnasta ja hyvistä tuloksista. Alueella halutaan jatkossakin satsata kansainvälisyyden kehittämiseen. Erityisen tärkeänä koetaan matkanjärjestäjäyhteistyön kehittäminen sekä kohdennetut toimenpiteet Venäjällä ja Saksassa. Ylä- Pirkanmaan alueelle sopisi esim. kalastus ja eräretkeily teemojen hyödyntäminen. Korkka ehdotti, että uuden hankkeen suunnitteluun järjestettäisiin koko maakunnan yhteinen suunnittelupäivä. Luoteis-Pirkanmaa, Haavisto Hankkeeseen ollaan erittäin tyytyväisiä ja jatkossakin halutaan panostaa maakuntatason yhteiseen toimintaan. Hankkeessa on tehty todellista yhteistyötä ja työnjakoa on pystytty toteuttamaan koko maakunnan laajuisesti. Reikäleipäkuntien tapaamisista on tullut selkeä viesti, että maakuntatason matkailumarkkinointiin pitää panostaa, eikä pienempiä hankkeita tule suosia. Haavisto mainitsi, että tarvittaessa LU-PI voi vuorostaan ottaa kopin hankkeen hallinnoinnissa. Haavisto ilmaisi LU-PIn halukkuuden hallinnoida seuraavaa hanketta, jos niin halutaan. Tampere ja kaupunkiseutu, Lintula Hankkeessa on saavutettu mitä parhain synergiaetu toimenpiteiden toteutuksessa ja työnjako Tredean kanssa on ollut saumatonta. Tiivis yhteistyö on taannut asetettujen yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Lintula ei osannut sanoa mikä on Tredean virallinen kanta uuden hankkeen toteuttamiseen. Sappeen matkailukeskus, Poukkanen Sappee on panostanut ensisijaisesti Venäjän toimenpiteisiin ja kohdennetusti matkanjärjestäjäyhteistyöhön. Venäjälle panostetaan jatkossakin ja teesit pysyvät lähes samoina. Poukkasen näkemyksen mukaan kaikki panokset pitäisi laittaa kärkituotemarkkinointiin. Sitä kautta saatu asiakas- ja rahavirta valuu vähitellen muihin pienempiin kohteisiin. 20 Lounais-Pirkanmaa, Metso Alueella ollaan tyytyväisiä hankkeen kanssa toteutettuun yhteistyöhön ja halutaan tulevallakin rahastokaudella yhteishankkeeseen. Pälkäne, Apajalahti Hankkeeseen ollaan tyytyväisiä ja alueella on valmiudet yhteistyöhön myös tulevalla rahastokaudella.