JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA
|
|
- Aki Ranta
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymät tavoitteet ovat 1. Arjen helppous 1 LUONNOS Mukava ja elinvoimainen kaupunki 3. Taloudellinen kaupunki 4. Ympäristön tärkeiden arvojen turvaaminen
2 JOHDANTO Täydennysrakentamisohjelman tarkoitus Täydennysrakentamisella tavoitellaan tiiviimpää ja taloudellisempaa kaupunkirakennetta. Tiiviimmässä kaupungissa matkat ovat lyhyempiä, tekniikan ja liikenteen verkostot suppeampia ja tehokkaammassa käytössä, ja palvelut paremmin saavutettavissa. Täydennysrakentamisohjelma koskee asuinrakentamista kantakaupungin yhtenäisellä asemakaava-alueella. Ohjelmalla toteutetaan Joensuun kaupungin strategioita, ohjelmia ja visioita, kuten esimerkiksi kaupunkirakenneohjelmaa, ydinkeskustan symmetrisen kaupungin kehitysvisiota ja kestävän energian käytön toimintasuunnitelmaa (SEAP Joensuu 2015), joissa on päätetty toteuttaa tiiviistä ja taloudellista kaupunkia. Ohjelmaa käytetään kaupungin sisäisenä ohjeena toteuttamiselle. Se tuo esiin muutostarpeita paitsi asemakaavoihin myös yleiskaavoihin. 2
3 JOHDANTO Vuorovaikutuksen ja päätöksenteon vaiheet - aloitusseminaari / paneelikeskustelu (elokuu 2016) - kyselyt tavoitekysely, chat-keskustelut asukasyhdistysten edustajille ja nuorisovaltuutetuille, ilmianna ruma paikka kysely (syyskuu helmikuu 2017) - tavoite- ja ideatyöpaja kaupunkirakennelautakunnalle, palvelusektoreille ja keskeisille viranomaisille ( ) - tavoitteiden hyväksyminen, kaupunkirakennelautakunta ( ) - kaupunginvaltuuston ja kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu ( ) - luonnoksen nähtäville asettaminen ( ) - yleisötilaisuus ( ) - verkkochat ( ) - ehdotuksen laatiminen - hyväksymiskäsittely 3
4 Sisällysluettelo Lähtötiedot 1. Arjen helppous - Tavoitteet - Toimenpiteet - Taustaa 2. Mukava ja elinvoimainen kaupunki - Tavoitteet - Toimenpiteet 3. Taloudellinen kaupunki - Tavoitteet - Toimenpiteet - Taustaa 4. Ympäristön tärkeiden arvojen turvaaminen - Tavoitteet - Toimenpiteet
5 LÄHTÖTIEDOT Lähtötietoina ohjelman laatimisessa on käytetty mm. - olemassa olevien tärkeimpien palveluiden sijaintia ja mahdollisesti muuttuvista sijainneista tehtyjä tai valmisteltavana olevia päätöksiä, - nykyisiä bussireittejä ja suunniteltuja jalankulun ja pyöräilyn pää- ja aluereittejä, jotka ovat käytössä vuoteen 2030 mennessä, - tavoitekyselyissä, seminaarissa ja chateissä saatuja mielipiteitä, - maastokäynneillä ja ilmakuvien avulla tehtyjä havaintoja, - yleiskaavoja ja olemassa olevia yleiskaavatasoisia selvityksiä, sekä - kaupunkirakennelautakunnan ja kaupunginhallituksen iltakoulussa esille tulleita näkökohtia 5
6 LÄHTÖTIEDOT TAVOITEKYSELY JA ILMIANNA RUMA PAIKKA -KYSELY Esimerkkejä esitetyistä toiveista Terveyspalvelut, koulut ja päiväkodit tulisi vastaajien mukaan sijaita pyöräilyetäisyydellä Päivittäistavarakaupan halutaan löytyvän läheltä (kävelyetäisyydeltä) Myös virkistysalue tulisi löytyä kävelyetäisyydeltä Täydennysrakentaminen keskustan tuntumaan, jotta kaupunkimaisuus kasvaa Kaupungin ilmettä voidaan parantaa täydennysrakentamisella Vanhojen rakennusten säästäminen: kerroksellisuus, omaleimaisuus, ilmeikkyys Asuinalueiden väleihin huomio, jotta kaupungista saadaan yhtenäisempi Viheralueet ovat joillekin asumispaikan valinnassa keskeinen tekijä Isojen omakotitonttien tiivistäminen (jakaminen, paritalot) keskustan tietämillä Rakentamisen laatu tärkeää (esim. sisäilma), ei seniorikeskustaa Ruma paikka kyselyssä vastaukset hajaantuivat 6
7 LÄHTÖTIEDOT Tavoitekyselyn karttakoontia - kaikki vastaajat yhteensä Mitä kaupungin ominaispiirteitä tulisi erityisesti vaalia: Mitkä alueet tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle: Unelmiesi asuinpaikka Joensuussa: Mitä paikkoja tulisi täydennysrakentaa: Kyselyssä tuli esiin yksimielisyys rannan merkityksestä viihtyisyyden kannalta. Rannoilla on unelmien asuinpaikkoja, vaalittavia ominaispiirteitä ja rakentamisen ulkopuolelle jätettäviä alueita - mutta myös täydennysrakentamiseen esitettyjä paikkoja. Kyselyssä tuli esiin myös toiveita ympäristön laadulle. Haasteena miten toteutetaan mukava kaupunki? Vastaajilla oli mahdollisuus vastauksena kuhunkin kysymykseen laittaa kartalle useita pisteitä. 7
8 Tähän kartta Ilmianna ruma paikka -kysely LÄHTÖTIEDOT Tavoitekyselyssä ja Ilmianna ruma paikka -kyselyssä nousivat esiin Arvot ja elinympäristön laatutekijät: rantojen aktivoiminen, luonto, maisema Alueita, jotka houkuttelevat asuinpaikkana tai voivat parantua täydentämällä 1. Ruutukaavakeskusta -> keskustan yleiskaavan toteuttamisen edistäminen 2. Parantamista ja uudistamista kaipaavat asuinalueet -> lisärakentamista rakennusten tai infran kunnostuksen yhteydessä, isompi rakennusoikeus, tonttien jakaminen jne. 3. Rannan, keskustan ja Rantakylän läheiset alueet 8
9 JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA 1 1. ARJEN HELPPOUS Asuinrakentaminen on pääosin asemakaava-alueiden täydennysrakentamista etäisyydet säilyvät lyhyinä. Täydennysrakentamisella lisätään asukasmääriä joukkoliikenteen laatukäytävien ja pyöräilyn pääreittien vaikutusalueilla. Täydennysrakentaminen toteutetaan niin, että lähipalveluihin pääsee kävellen, ja muihin tärkeisiin palveluihin kävellen, pyörällä tai bussilla. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt nämä tavoitteet
10 ARJEN HELPPOUS 1 TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Asukkaita lisätään alueille, missä palvelut ovat hyvät ja missä asukkaiden lisäys antaa mahdollisuuden parantaa palvelutarjontaa. Rakentaminen vaiheistetaan julkisten koulu- ja päiväkotipalveluiden kantokyvyn mukaan. Jalankulku-, pyöräily- ja bussiyhteyksiä parannetaan, että palveluiden hakeminen kauempaakin on mahdollista myös ilman henkilöautoa. 1. Helpon arjen tähtivyöhykkeet Täydennysrakentamiskohteita toteutetaan aktiivisesti lähipalveluiden saavutettavuuden ydinalueilla. Näillä alueilla päivittäistavarakauppa, päiväkoti ja alakoulu ovat alle 1 km etäisyydellä tai lähipalveluiden saavutettavuuden ydinalueita yhdistävä bussireitti on alle 200 m etäisyydellä. Täydennysrakentamisessa hyödynnetään tehokkaasti rakentamattomia alueita ja pyritään yhtenäiseen, nykyistä kaupunkimaisempaan ympäristöön, alueen luonteeseen sopivalla tavalla. 2. Pyöräilyn ja bussiliikenteen ykkösvyöhykkeet Täydennysrakentamiskohteita toteutetaan joukkoliikenteen ja pyöräilyn laatukäytävien varressa, alle 400m etäisyydellä parhaista bussireitistä (1, 2, 3, 4) ja pyöräilyn suunnitelluista pääreiteistä. Pyritään yhtenäiseen, nykyistä kaupunkimaisempaan ympäristöön laatukäytävien varsilla. 3. Lähipalveluiden hyvät vyöhykkeet Lähipalveluiden hyvillä vyöhykkeillä, joilla alakouluun on alle 1,5 km, edistetään kerrostalotonttien lisärakentamista, pientalotonttien jakamista, paritalojen, pienkerrostalojen ja esteettömien sivuasuntojen rakentamista ja lisätään rakennusoikeutta. Lähtökohtana täydentämiselle on näiden alueiden ja kortteleiden nykyinen käyttötarkoitus. 4. Tiedotetaan kerrostalo- ja pientaloalueiden asukkaille ja taloyhtiöille täydennysrakentamisen hyödyistä ja asemakaavan muuttamisen mahdollisuudesta. Kohdistetaan jatkossa erityistä neuvontaa asunto-osakeyhtiöiden täydennysrakentamiseen. Neuvonnan ja tiedottamisen resurssointi suunnitellaan ja ratkaistaan vuoden 2017 aikana. 5. Ohjelmoidaan arjen vyöhykkeiden asukasmäärien tavoiteltava kehitys MATO-20 ohjelmassa vuosittain osana kaikkea asuntorakentamista. Täydennysrakentaminen huomioidaan osana alueellista ja ikäryhmittäistä väestöennustetta, jolloin se tulee huomioiduksi palvelutarpeiden ennakoinnissa ja palveluiden suunnittelussa. 10
11 ARJEN HELPPOUS 1 Arjen helppous on esimerkiksi sitä, että ei ole pakko lähteä autolla hakemaan ruokaa tai viemään lapsia kouluun ja päiväkotiin, ja että keskustaan on hyvät bussiyhteydet ja turvalliset pyörätiet. TAUSTAA Lähipalvelut saavutettavissa kävellen Etäisyys päiväkotiin alle 1 km, päivittäistavarakauppaan alle 1 km, alakouluun alle 1,5 km. Lähipalveluina tarkasteltiin kauppaa, päiväkotia ja alakoulun sijaintia, ja etsittiin alueita joilla nämä ovat alle kilometrin etäisyydellä. Alakoulun etäisyytenä tarkasteltiin myös puoltatoista kilometriä, joka sekin on merkittävästi parempi kuin lain koulukyyditysvaatimus 5 km tai 1-2 luokilla sovellettu 3 km. Estevaikutusta tarkasteltiin pääteiden, radan ja vesistöjen osalta. 11
12 ARJEN HELPPOUS 1 TAUSTAA Lähipalvelut saavutettavissa kävellen Etäisyys päiväkotiin alle 1 km, päivittäistavarakauppaan alle 1 km, alakouluun alle 1,5 km. Alakoulu ja kauppa etäällä. Päivittäistavarakauppaa ei vielä ole. Karhunmäki-Uutela välillä uusien alueiden palvelut ovat vielä kehittymättömät. Karhunmäen koulu on lähellä ja Opotan palveluvyöhyke laajenisi lounaaseen, jos radan ali tehtäisiin pyörätiealikulku. Palvelut eivät välttämättä oikeasti parane, jos Karhunmäen koulu on täysi. Radan alikulku palvelisi virkistysreittejä. Reijolassa palvelut sijaitsevat lähellä toisiaan ja muodostavat yhtenäisen alueen, jolla kolme tarkasteltua lähipalvelua ovat saavutettavissa kävellen. Jos palvelut olisivat hajallaan, ei tällaista yhtenäistä vyöhykettä olisi. Alakoulu ja kauppa etäällä, päiväkoti lähellä. 12
13 ARJEN HELPPOUS 1 Jos kaikkien kolmen lähipalvelun tulee sijaita alle 1 km etäisyydellä, haittaa arjen helppoutta eniten alakoulun saavutettavuus ja toiseksi eniten lähikaupan saavutettavuus. Päiväkoteja on kattavasti. Lähipalveluiden kannalta parhaat alueet tummanvihreällä. Rakentaminen tulee vaiheistaa niin, että palvelujen kapasiteetti riittää. Alakoulu ja päiväkoti ovat etäällä Pilkosta ja Kydöstä vaikka kauppoja on Pilkon länsiosassa. Lisäalikulut eivät paranna tilannetta, Siilaisissa ei ole täydentäviä palveluita. Työpaikka-alueita. Alakoulu yli 1,5 km etäisyydellä, kaupan palvelut alkavat olla etäällä. Lähikauppa etäällä Linnunlahden lounaisosasta. Myös alakoulu kaukana. TAUSTAA Alakoulu yli 1,5 km etäisyydellä. Alueet, joilta etäisyys päiväkotiin, päivittäistavarakauppaan ja alakouluun on alle 1 km tai alle 1,5 km. Alakoulu melko etäällä joen molemmin puolin. Päiväkoti yli 1 km etäisyydellä. Alakoulu etäällä. Karhunmäki on vielä palveluiltaan kehittymätön. Lähikauppa lisäsi arjen helppoutta myös Opotan eteläosassa. 13
14 ARJEN HELPPOUS 1 Nykyinen rakenne ja liikennejärjestelmä muodostavat edellytykset kestävälle liikkumiselle pitkälle tulevaisuuteen, kattaen tämän täydennysrakentamisjakson. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan lisäämällä asukkaita alle 400 ja erityisesti alle 200 m etäisyydelle bussireiteistä palvelutason ja kannattavuuden parantamiseksi. Liikkuminen nähdään entistä enemmän palveluna, mikä tuonee uusia keinoja palveluiden saavuttamiseksi ja vähentänee kiinteiden bussireittien merkitystä. TAUSTAA Etäisyys pyöräilyn tavoiteverkon pää- tai aluereiteistä on 400 m ja bussireiteistä alle 200 m. Pysäkkien sijaintia ei tarkasteltu. Bussilinjojen 200 m vyöhykkeet kattavat alueen, jolla on tärkeitä palveluita ja ydinkeskustan palvelut. Sen ulkopuolella pyöräilyn pää- ja aluereitit kattavat laajoja alueita Siilaisissa, Pilkon länsipuolella, Kanervalassa, Mutalassa ja tämän pohjoispuolella, Rantakylän pohjoisosassa, Multimäen suunnalla, Niinivaara-Asevelikylä välissä, Karhunmäellä, sekä ranta-alueilla Penttilässä ja Karsikossa. 14
15 ARJEN HELPPOUS 1 TAUSTAA Etäisyys pyöräilyn tavoiteverkon pää- tai aluereiteistä on 400 m ja bussireiteistä alle 200 m. Pysäkkien sijaintia ei tarkasteltu. Vuoteen 2030 mennessä käytössä olevat pyöräilyn ja jalankulun pää- ja aluereitit helpottavat liikkumista ja parantavat muiden tärkeiden palveluiden saavutettavuutta Reijolan suunnassa. Kun pyöräilyaika pitenee, on hyvin palveleva bussiyhteys sitä tärkeämpi mitä kauempana keskustasta asutaan. Muut tärkeät palvelut ja keskustan palvelut sijaitsevat hyvin bussireittien varrella, joten ne ovat saavutettavissa. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan lisäämällä asukkaita alle 400 ja erityisesti alle 200 m etäisyydelle bussireiteistä palvelutason ja kannattavuuden parantamiseksi. 15
16 ARJEN HELPPOUS 1 TAUSTAA Vaihtoehtoinen tarkastelu Muiden tärkeiden palveluiden saavutettavuus kävellen, pyörällä tai bussilla, jos etäisyys bussireitistä on alle 400 m Pysäkkien sijaintia ei tarkasteltu. - Pyöräilyn ja jalankulun pää- ja aluereitit kattavat lähes täysin bussireittien 400 m vyöhykkeen ja parantavat palveluiden saavutettavuutta Kanervalassa, Mutalassa ja tämän pohjoispuolella, Rantakylän pohjoisosassa, Multimäen suunnalla, Niinivaara-Asevelikylä -välissä, Karhunmäellä, sekä ranta-alueilla Penttilässä ja Karsikossa. Muut tärkeät palvelut ja keskusta sijaitsevat lähellä bussireittejä, ja ovat suhteellisen hyvin saavutettavissa. 16
17 2. MUKAVA JA ELINVOIMAINEN KAUPUNKI 2 Täydennysrakentamisella luodaan kaunista, vireää, viihtyisää ja monimuotoista kaupunkia. Täydennysrakentamisella lisätään monimuotoisuutta, kohtaamispaikkoja ja tapahtumia. Rakennuttajat sitoutetaan toteuttamaan kaunista ja laadukasta kaupunkiympäristöä. Täydennysrakentamisella parannetaan alueiden houkuttelevuutta palveluja asuinrakentamisinvestointien ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt nämä tavoitteet
18 MUKAVA JA ELINVOIMAINEN KAUPUNKI 2 Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI Mukavuutta ja elinvoimaa lisätään kunnostamalla alueita ja reittejä, uudistamalla rumiksi koettuja paikkoja, ja ohjaamalla lisää asutusta alueille, joiden tuntumassa on tai minne halutaan tapahtumapaikkoja. Elinvoimaisuutta lisätään palveluiltaan puutteellisilla alueilla lisäämällä sinne asukkaita ja varaamalla palveluille ja pienyrityksille tilaa. 1. Lisätään rantareittejä, rannan läheisiä tapahtuma-alueita ja vapaa-ajanpalveluita. Kiinnostavuutta vapaa-ajanpalveluiden lisäämiseen ja yrittäjyyteen on enemmän, jos lähialueille saadaan lisää asukkaita - siis lisää asiakkaita - asuinalueita tiivistämällä. 2. Ohjataan täydennysrakentamista ensin alueille, jotka paranisivat täydennysrakentamalla, ja jotka eivät ole kiistanalaisia (esimerkiksi käyttötarkoituksen muutosalueet, teiden ja ratojen lähialueet jne). 3. Viihtyisyyden ja yrittäjyyden mahdollisuuksien parantaminen asetetaan aina tavoitteeksi täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä. 4. Tontinluovutusehdoissa otetaan merkittävissä kohteissa ja keskeisillä alueilla aina hinnan ohella kriteeriksi toteutuksen laatu. Toimintatapa linjataan seuraavassa maapoliittisessa ohjelmassa. 5. Otetaan prosenttitaideperiaate käytännöksi kaikessa kaupungin tontinluovutuksessa yhtiömuotoiseen asuntorakentamiseen. Käytäntö on osoittautunut Penttilänrannassa toimivaksi. 6. Yksityisten hakemissa asemakaavan muutoksissa edellytetään hakijalta asiantuntevaa suunnittelua ja sitoutumista hyvään laatutasoon toteuttamisessa. Uudistetaan maankäyttösopimusten sisältöjä laadun ohjaamisen helpottamiseksi. Linjaus huomioidaan seuraavassa maapoliittisessa ohjelmassa ja sen pohjalta laadittavissa maankäyttökorvaus- tai maankäyttösopimusperiaatteissa. 7. Merkittävän täydennysrakentamisen yhteydessä tehdään aina ympäristön parantamista alueelle. Parantamistoimet suunnitellaan yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Parantaminen voi koskea esimerkiksi puistoja, leikkija liikuntapaikkoja, katuja ja muita väyliä. Toimintatavasta tehdään tarkempi suunnitelma, josta päätetään seuraavan maapoliittisen ohjelman yhteydessä tai erikseen vähintään kaupunkirakennelautakunnassa. 8. Tuodaan rakennetun ympäristön arvoja ja kauniita näkymiä entistä enemmän esille ja säilytetään merkittävät tapahtumat mahdollistavat alueet kaupungissa. 18
19 3. TALOUDELLINEN KAUPUNKI 3 Olemassa olevaa infraa ja palveluita käytetään tehokkaasti. Taloudellisuutta parannetaan kaupungin, asukkaiden ja yritysten kannalta, ja luodaan taloudellisia houkuttimia täydennysrakentamiselle. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt nämä tavoitteet
20 TALOUDELLINEN KAUPUNKI 3 TOIMENPITEET Toimenpiteet tavoitteiden TAVOITTEIDEN toteuttamiseksi TOTEUTTAMISEKSI Kaupungin kannalta täydennysrakennettavat alueet ovat edullisia, kun hyödynnetään valmista infraa, nykyiset palvelut riittävät ja rakentamista vaiheistetaan. Asukkaiden kannalta taloudellista on lisärakennusoikeus ja tontin jakomahdollisuus. Asunto-osakeyhtiöissä hyödytään käyttämällä lisärakennusoikeudesta saatava tulo peruskorjauksiin, ja taloyhtiölle tässä yhteydessä tehtävistä vuokrattavista asunnoista saatava tulo alentamaan osakkeenomistajien vastiketta. Yrittäjien kannalta on taloudellista rakentaa asuntoja, jotka menevät hyvin kaupaksi, ja asukasmäärän kasvun myötä lisääntyvät kaupan ja palveluiden mahdollisuudet. 1. Edistetään voimassa olevien kaavojen toteutumista. Selvitetään ja päätetään keinot kaavoitettujen, mutta rakentamattomien tai vajaasti rakennettujen tonttien toteuttamiseksi. Linjataan seuraavassa maapoliittisessa ohjelmassa mm. rakentamiskehotuksen ja korotetun kiinteistöveron käyttö. 2. Täydennysrakennetaan alueita edullisuusjärjestyksessä ja huomioidaan koulujen kapasiteetti. Kaupungin ja veronmaksajien kannalta edullisilla alueilla infra on olemassa ja alue on kaupungin omistuksessa. Alueet saattavat olla kaupunkirakenteen välialueita tai kohtia, joilla rakentamista on vain toisella puolella tietä. 3. Suunnataan lisä- ja täydennysrakentamista, tiedottamista ja neuvontaa alueille, joilla on muutenkin peruskorjaustarpeita rakentamisajankohdasta johtuen. 4. Suunnitellaan ja toteutetaan asunnon vaihtamisen kiertoa nopeuttavia toimia. Viritetään keskustelu muunnettavista asunnoista ja elinkaariasumisen mahdollisuuksista. Kerrostalorakentaminen mahdollistaa esim. yhteistilat palveluasumiselle, joka vapauttaa omakotitaloja lapsiperheille hyviltä alueilta. Pientaloalueilla lisätään rakennusoikeutta, mikä mahdollistaa sivuasunnon esimerkiksi itsenäistyvälle lapselle, opiskelijalle tai seniorille. Uusilla alueilla asemakaavassa mietittävä mahdollisuus noin kem 2 sivuasunnon sijoittamiseen tontille. 5. Rakennetaan entistä korkeampia kerrostaloja. Tarjotaan täydennysrakentamisalueilta monipuolisia ja vaihtelevan kokoisia toteuttamiskohteita. 20
21 JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA TALOUDELLINEN KAUPUNKI 3 Täydennysrakentamisen valmistelu tulee tehdä oikea-aikaisesti, alueen infran ja rakennusten peruskorjaustarpeisiin perustuen. Oikea-aikainen keskustelu asukkaiden kanssa -> kuntokartoitus -> täydennysrakentamisen mahdollistava asemakaava ja infran kunnostussuunnitelma -> oikeaan ajoitukseen ja vaiheistukseen perustuvan yhteisen edun ja taloudellisen hyödyn löytäminen. TAUSTAA Peruskorjausikään tulleita alueita voi kartoittaa rakentamisajankohdan ja rakennusosien teknisen käyttöiän perusteella luvun rakennukset ovat nyt putkiremontti-iässä, ja kymmenen vuoden kuluessa myös 1980-luvun rakennukset. 21 Alustava luonnos
22 4. YMPÄRISTÖN TÄRKEIDEN ARVOJEN TURVAAMINEN 4 Täydennysrakentamisen yhteydessä turvataan tärkeiden luonto-, virkistys-, kaupunkikuva- ja maisema-arvojen säilyminen. Rakennetaan tehokkaasti, huolellisesti suunnitellen ja tilaa säästäen, jolloin alueita jää enemmän rakentamisen ulkopuolelle. Huomioidaan harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon liittyvät arvot ja turvataan asukkaille merkityksellisten paikkojen säilyminen. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt nämä tavoitteet
23 ARVOJEN TURVAAMINEN YMPÄRISTÖN TÄRKEIDEN 4 TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Ympäristön arvoista tärkeimpiä ovat eri laeissa esiin nostetut kohteet ja arvot. Merkityksellisistä paikoista tärkeimmät ovat yhtenäiset kaupunginosapuistot, vesistöjen rannat ja tunnettujen tapahtumien paikat. Rantojen saaminen vilkkaaseen ulkoilukäyttöön on paras keino rantojen arvojen turvaamiseksi. Kauniita, hoidettuja paikkoja ei turmella. 1. Rakennetaan lisää rantareittejä ja tuodaan niiden lähelle asutusta. Kauniit vesinäkymät ovat houkuttelevia. Käytetään rantoja yhteisinä alueina ja kohtaamispaikkoina. Avataan näkymiä uusista ja olemassa olevista asuintaloista vesistöihin. 2. Turvataan kaupunginosapuistojen, muiden tärkeiden viheralueiden ja ulkoilureittien jatkuvuus täydennysrakentamisen yhteydessä, lähtökohtana viherkaavan linjaukset. 3. Lisätään ympäristön arvostusta osana täydennysrakentamiseen liittyvää tiedottamista ja neuvontaa. Ideoidaan toimintaa mm. koulujen, päiväkotien ja asukasyhdistysten kanssa. Huolehditaan erityisesti sellaisista alueista, joiden rakentamiseen tai kunnossapitoon asukkaat ovat itse osallistuneet. 4. Kohdennetaan täydennysrakentamista alueille, joiden käyttöönotto ei varaa nykyistä enempää maata rakentamiskäyttöön. Näitä ovat esimerkiksi käyttötarkoitukseltaan muuttumassa olevat rakennetut alueet, melualueet, jotka voidaan rakentamisen yhteydessä suojata melulta, ja paikat, jotka paranevat täydennysrakentamalla ja uudistamalla. Supistetaan teknisten verkkojen tarvitsemaa tilaa aina kun se on mahdollista (esimerkiksi kaapeloimalla ilmajohtoja). 23
24 JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA Joensuussa tunnelma tiivistyy - kun väki lisääntyy niin pidot paranee Ohjelman laatijat: Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö / Juha-Pekka Vartiainen ja Jukka Haltilahti Sweco Ympäristö Oy / Kristiina Strömmer ja Kimmo Vähäjylkkä Kansikuva Joensuun kaupunki, Mainostoimisto Fabrik - - Valokuvat Kristiina Strömmer 24
J O E N S U U TA TÄY D E N TÄ M Ä S S Ä. Juha-Pekka Vartiainen Joensuun kaupunki
J O E N S U U TA TÄY D E N TÄ M Ä S S Ä Juha-Pekka Vartiainen Joensuun kaupunki 7.2.2018 ESIPUHE: PUU-JOENSUU MUUTTUI LÄHIÖKSI 1960-LUVUN PÄÄTÖKSILLÄ Keskustan asemakaava uudistettiin 1962 tilaa väestönkasvulle
LisätiedotJOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA
JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA 3.5.2017 1. Arjen helppous 2. Mukava ja elinvoimainen kaupunki 3. Taloudellinen kaupunki 4. Ympäristön tärkeiden arvojen turvaaminen 1 2 3 4 1 JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA
LisätiedotJOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET
JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET 13.10.2016 Lähtötiedot Vastauksia saatiin yhteensä 350 kappaletta Vastaajissa miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon Suurin osa vastaajista asukkaita,
LisätiedotAmurin yleissuunnittelun tilannekatsaus Sakari Leinonen
Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus 1 11.1.2018 Sakari Leinonen 2 11.1.2018 Sakari Leinonen AMURIN YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA Amurin ja Pyynikintorin alue on perinteikästä
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS >
MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS 2018 --> 1 SELITTEET Rakenteilla olevat rakennukset 8/2018 Pienalueen väestömäärä 8/2018 Tontin luovutusvuosi värin
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotYmpäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi
Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen 6.11.2014 juha-pekka.vartiainen@jns.fi JOENSUULAISIA TEEMOJA ARKILIIKUNTAAN Tiivis kaupunkirakenne yllyttää liikkumaan itse jhdnmukainen
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotTÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA
TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotPohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot
LisätiedotPenttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen
Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi
LisätiedotJUKOLANKADUN PÄIVÄKOTI KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA
JUKOLANKADUN PÄIVÄKOTI KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA Natalia Musikka Maankäytön suunnittelija 27.6.2019 KAAVAHANKKEEN LÄHTÖTIETOJA kortteli sijaitsee Jukolankadun länsipuolella Venetien risteyksen kohdalla
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2017: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS >
MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2017: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS 2017 --> 1 Opiskelija-asuntotontit Joensuun kaupunki on sitoutunut rakentamaan Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutuksen
LisätiedotALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness
ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotOulujoen etelärannan pyörätieyhteys. Suunnitelmien esittely Tapio Siikaluoma
Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys Suunnitelmien esittely 4.6.2014 Tapio Siikaluoma Pyöräilyn merkitys liikennemuotona Oulussa 1962 1989 2009 27 % 42 % 17 %9 % 16 % 28 % 48 % 6 % 19 % 21 % 54 % 5 % Kävely
LisätiedotUudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn
Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn seminaari 18.1.2018 Vantaa on rakennettu yleiskaavoilla
LisätiedotYleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin
Yleiskaava 2029 Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa 26.11.2018 / Andrei Panschin Ohjelma 17:00-19:30 Andrei Panschin: Tervetuloa Christina Hovi: Kaupungin strategiat & yleiskaava Andrei Panschin: Yleiskaava
LisätiedotYHTEINEN YLEISÖTILAISUUS
YHTEINEN YLEISÖTILAISUUS Rantakylä-Utra osayleiskaava EAKR-hanke Älykäs kaupunginosa Rantakylä Utra osayleiskaava liikennesuunnitelma Älykäs kaupunginosa Rantakylä Utra MUITA RANTAKYLÄ-UTRA-HANKKEITA Älykäs
LisätiedotKALVOLA Asukaskyselyn tulosten yhteenveto ja Iittalan kaavarunkoluonnos Asukastilaisuus Sauvolakeskuksessa Kaavoitus, arkkitehti Johanna
KALVOLA Asukaskyselyn tulosten yhteenveto ja Iittalan kaavarunkoluonnos Asukastilaisuus Sauvolakeskuksessa 29.11.2017 Kaavoitus, arkkitehti Johanna Närhi Asukaskysely 10/2017 (eharava) Avoimet vastaukset
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 15.2.2012 Tampere Maapolitiikka Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 on hyväksytty
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotRakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014
Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotOulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma luonnos
Oulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma luonnos 1.11.2012 Haukipudas Kiiminki seutusuunnittelija Anne Leskinen 14.11.2012 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos 2 Oulun
LisätiedotKannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma
LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938
1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS
LisätiedotVartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,
Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan
LisätiedotJoukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?
Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotAgroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...
LisätiedotKaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen
LisätiedotLEHTIPOJANTIE ASEMAKAAVA MUUTOS
LEHTIPOJANTIE ASEMAKAAVA MUUTOS Luonnos vaiheen yleisötilaisuus 10.4.2018 klo 18.00 Kimmo Kymäläinen Juha Pekka Vartiainen SUOMALAINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN JÄRJESTELMÄ TOTEUTUSSUUNNITTELU ASEMAKAAVA
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LAADINTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ( MRL 63 )
In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040 833 9275, 0400-234 349, 03-4482 702 email:havanka@kolumbus.fi http://www.kolumbus.fi/havanka
Lisätiedotruskotunturi Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Monitoimikeskus OuluZone sijaitsee sijaitsee
Oulua ilmasta ruskotunturi ja ouluzone Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- 7 kilometrin päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Oulun ydinkeskustasta, poistetun käytöstä ja maisemoitavan poistetun ja
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotKangasalan strateginen yleiskaava
Kangasalan strateginen yleiskaava Edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen 24.10.2016 24.10.2016 Page 1 Sisältö: - Tausta-aineisto s. 3 - Loma-asutuksen
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Asemakaavan muutos, Santtio 11, kortteli 32 sekä puisto- ja lähivirkistysalue Liite 1 1 Sijainti opaskartalla Aluerajaus Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotOulun keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteet
Oulun keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteet yhteenveto verkkokyselyn 9.-23.11.2018 vastauksista vastauksia 478 kpl keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteiden verkkosivut: https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/korkea-rakentaminen
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotTAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISÖTILAISUUS
TAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISÖTILAISUUS Sanna Seppänen I maankäytön suunnittelija I 4.2.2019 SISÄLTÖ Tavoitteet Lähtötiedot Kaavaluonnos Kaavaprosessi ja vaikuttaminen TAVOITTEET Tavoitteet:
LisätiedotNäkökulmia kaupunkirakenteeseen ja tutkimustietoon yleiskaavan valmistelussa
Näkökulmia kaupunkirakenteeseen ja tutkimustietoon yleiskaavan valmistelussa Rikhard Manninen Yleiskaavapäällikkö Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 4.5.2016 Strategia ja visio Väestöprojektio ja mitoitus
LisätiedotSEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS
Asukastilaisuus 17.2.2015 SEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAHANKKEEN TAUSTAA Tavoite keskustan täydennysrakentamisesta ja uusien asukkaiden saamisesta keskustan palveluiden äärelle: keskustan
LisätiedotTonttipäivä. Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen
Tonttipäivä Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen 4.4.2019 Yleistä / Rakenteilla Luovutusohjelmassa Valmistelussa Yhteenveto Yleistä LIIKENNE JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ Kumipyöräliikenne RANTAVYÖHYKE Rantareitti
LisätiedotKAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ
KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ T E E M U VA L KO L E H TO 5.4.2019 1 ELINVOIMAINEN JA EKOLOGINEN NOKIA Nokia on 33 500 asukkaan kaupunki järvien kainalossa Pirkanmaalla. Keskeinen sijaintimme vetovoimaisella
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotNikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle
Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI
LisätiedotKARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.9.2018 MIKSI KARHULAAN TARVITAAN UUSI YLEISKAAVA? Karhulan keskustan osayleiskaavalla tarkastellaan Karhulan keskeisiä alueita
LisätiedotOas /18 1 (5) Hankenro 0740_53 HEL
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1340-00/18 1 (5) Hankenro 0740_53 HEL 2017-013231 24.1.2018 HAAGA, NÄYTTELIJÄNTIE 15 17, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun
LisätiedotJYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI
In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN
LisätiedotTURVALLINEN YMPÄRISTÖ
TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Asemakaava 627 Lemetty Lahdentie OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue sijaitsee Vatialassa lähellä Tampereen rajaa, Lahdentien ja rautatien välissä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin
LisätiedotNYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
LisätiedotRANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS
RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS 15.6.2016 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén KAAVAHANKKEEN KUVAUS Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 2013.
Lisätiedotkaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 9035, 9036 JA 9037 SEKÄ KATU JA SUOJAVIHERALUE, ALAKORKALON TIE
ROVANIEMEN KAUPUNKI 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 9035, 9036 JA 9037 SEKÄ KATU JA SUOJAVIHERALUE, ALAKORKALON TIE Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotKAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA
KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky
LisätiedotVantaan pientaloalueiden täydennysrakentaminen
Vantaan pientaloalueiden täydennysrakentaminen Hirsitaloteollisuus 6.4.2017 Rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki Nykytilanne Pientaloalueita eri puolilla Vantaata Vanhoilla rintamamies
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (5) 471 V Ryj / Valtuutettu Päivi Lipposen aloite Tattarisuon asuinalueen viihtyvyyden kehittämisestä päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotKAAVOITUSOHJELMA Maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu
KAAVOITUSOHJELMA 2015 2017 Maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu Kaavoitusohjelma 2015 2017 Maankäytön suunnittelu yhdyskuntasuunnittelu / EHYT 7 1 5 6 4 3 2 EHYT-selvityksen aluekehittämiskohteet
LisätiedotMun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely
Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely Pihla Sillanpää/ Espoon yleiskaavayksikkö PILOTTIKYSELY: MUN PAIKKA! -ESPOONLAHTI 30.8.2018 2 TAUSTAA Kasvava Espoo, metro ja hyvinvointi seminaari 13.4.2016
LisätiedotMYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS
Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet
LisätiedotMäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)
Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien
LisätiedotMYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18
MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18 RYKMENTINTIE HYRYLÄ MYYNTIKOHDE Kiinteistöllä 858-15-5727-1 sijaitseva kasarmirakennus osoitteessa Rykmentintie, Tuusula. Rakennus rakennusnumero br-ala m2 RO k-m2 toimistorakennus
LisätiedotSantalahden pysäkkitarkastelu
26.3.2018 Santalahden pysäkkitarkastelu Johdanto Santalahdessa raitiotie kulkee Rantatie-katua pitkin ja jatkaa sillalla kohti Hiedanrannan Järvikaupunkia (KH:n päätös 12.2.2018). Santalahden kohdalla
LisätiedotMultisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma
Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma Liite 2. Nykyisten kortteleiden täydennykset Multisillan yleissuunnitelmassa on pääosin laskennallisesti arvioitu uuden täydentävän rakentamisen määrää
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotPENTTILÄNRANNAN III ASEMAKAAVAMUUTOS TIISTAI PELTOLA-SALI
PENTTILÄNRANNAN III ASEMAKAAVAMUUTOS TIISTAI 5.9.2017 18.00- PELTOLA-SALI TAUSTALLA: SYMMETRISEN KAUPUNGIN VISIO - Keskusta laajenee joen itärannalle - Kehitys alkanut jo 2000-luvun alussa - Joen eri puolia
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [
± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±
LisätiedotAsukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi
LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa
LisätiedotKAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)
KAUPPAKATU 13 asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS 16.1.2019 Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) tilaisuuden kulku 1. Asemakaavahankkeen esittely - lähtökohdat - tavoitteet - suunnittelu-
LisätiedotRovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla
Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2007 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Hirvaan
LisätiedotOulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!
Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa
LisätiedotKALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015
KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen
LisätiedotTonttipäivä Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen
Tonttipäivä 2018 Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen 22.3.2018 Yleistä / Rakenteilla Luovutusohjelmassa Valmistelussa Yhteenveto Yleistä LIIKENNE JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ Kumipyöräliikenne RANTAVYÖHYKE
LisätiedotKasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012
Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 9011, 9012, 9021, 9022, 9023, 9026 JA 9029 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MAANMITTAUS- JA SUUNNITTELUPALVEUKESKUS SUUNNITTELUPALVELUT
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
LisätiedotAlue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)
1 Diplomityö liittyy TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun Tutkimus- ja Koulutuskeskuksen Urbaani Onni tutkimukseen, jossa kerättiin helsinkiläisiltä heidän elinympäristöään koskevaa kokemusperäistä paikkatietoa.
LisätiedotHelsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä
Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen
LisätiedotHASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS
HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
Lisätiedot