Aikamatka Pohjois-Karjalan kehittymiseen ammatillisen osaamisen avulla

Transkriptio

1 Aikamatka Pohjois-Karjalan kehittymiseen ammatillisen osaamisen avulla Ammattitaitoinen Pohjois-Karjala -seminaari Johtava asiantuntija Pekka Myllynen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

2 Aikamatka Pohjois-Karjalan kehittymiseen ammatillisen osaamisen avulla Väestökehitys ja elinkeinorakenne Ammattikoulutoiminnan kehitys Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Ammatilliselle koulutukselle asetettuja haasteita Pohjois-Karjalan suunnittelu- ja ohjelma-asiakirjoissa Ammatillisen koulutuksen yhteyksiä elinkeinoelämän kanssa 2

3 Pohjois-Karjala 100 vuotta sitten: väestö, elinkeinot Pohjois-Karjala vuonna 1920 Koko väestö: Ammatissa toimiva väestö: Atv:stä 87 % maa- ja metsätaloudessa 3 % teollisuudessa ja käsityössä 2 % palveluksissa 4 % sekatyömiehiä 3

4 Pohjois-Karjala 100 vuotta sitten: Asukasluvultaan suurimmat kunnat Pohjois- Karjalassa vuonna 1920 Pielisjärvi: Kitee: Liperi: Ilomantsi: Juuka: Nurmeksen maalaiskunta/kauppala: 9400 Kiihtelysvaara: Kontiolahti: Polvijärvi:

5 Pohjois-Karjala 100 vuotta sitten: Asukasluvultaan pienimmät kunnat Pohjois- Karjalassa vuonna 1920 Kesälahti: Pielisensuu: Kuusjärvi: Tuupovaara: Valtimo: Joensuu: Värtsilä: Rääkkylä: Eno:

6 Ammattikoulutoimintaa Suomessa Sunnuntaikouluista (kisällit ja oppipojat) ammattikouluihin säädöstasolla v Laki ammattioppilaitoksista v Valmistavat ammattikoulut - Yleiset ammattikoulut - Erikoisalojen ammattikoulut - Ammattiopistot Kauppa- ja teollisuusministeriöön ammattikasvatusosasto v Jopa ammattioppilaitosten opettajienkin nimitykset ja pääsykokeiden järjestäminen tehtiin KTM:ssä! 6

7 Ammattikoulutavoitteita Pohjois-Karjalassa 1930-luvulla Pohjois-Karjalan maakuntaliiton (perustettu v. 1936) esityksiä Pohjois-Karjalan kouluolojen kehittämiseksi: - Kansankorkeakoulun sijoittaminen Niittylahteen kansanopiston tiloihin - Metsäkoulun sijoittaminen Pohjois-Karjalaaan - Emäntäkoulun perustaminen Pohjois-Karjalaan 7

8 Pohjois-Karjala 80 vuotta sitten: väestö, elinkeinot Pohjois-Karjala vuonna 1940 Koko väestö: Ammatissa toimiva väestö: Atv:stä 80 % maa- ja metsätaloudessa 6 % teollisuudessa ja käsityössä 5 % palveluksissa 4,5 % sekatyömiehiä 8

9 Ammattikoulutoiminta liikkeelle Pohjois-Karjalassa 1940-luvulla Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun (PKKAK) perustaminen v > Pohjois-Karjala kiireellisyysjärjestyksen kärjessä! Aloitusvuonna 125 oppilasta, puutteelliset tilat! Ensimmäiset 140 poikaopiskelijaa ja 12 tyttöä (keittäjäkurssi) valmistuivat v Puutekniikka-ala Pohjois-Karjalan vahvuus Metalliala sotakorvaustoimitusten merkitys Muita luokkia mm.: auto, muurari, putkiasentaja Opetusneuvos Helvelahti: Pohjois-Karjalan KAK:lla merkitys koko maakunnan kehitykseen 9

10 Pohjois-Karjala 70 vuotta sitten: väestö, elinkeinot Pohjois-Karjala vuonna 1950 Koko väestö: Ammatissa toimiva väestö: Atv:stä 67 % maa- ja metsätaloudessa 10 % teollisuudessa ja käsityössä 8 % palveluksissa 5 % kaupan palveluksessa 5 % rakennustoiminnassa 10

11 Ammattikoulutoiminnan kasvu Pohjois-Karjalassa 1950-luvulla PKKAK:n rehtori Seppo Oinosen suuri merkitys PKKAK:n päärakennuksen korotus oppilastyönä Uusi 264-paikkainen oppilasasuntola v PKKAK:lla aloitti 181 uutta oppilasta v V yli puolet opetuksesta tapahtui työpajoissa ja työpaikoilla Ammattikasvatuksen 10-vuotissuunnitelma Pääsykokeisiin kuului valtakunnallisesti: 1. laskukoe, 2. paperin taivutuskoe, 3. teknillinen älykoe, 4. rautalangan suoristaminen ja 5. viilauskoe 11

12 Pohjois-Karjala 60 vuotta sitten: väestö, elinkeinot Pohjois-Karjala vuonna 1960 Koko väestö: Ammatissa toimiva väestö: Atv:stä 59 % maa- ja metsätaloudessa 12 % palveluksissa 9 % teollisuudessa ja käsityössä 8 % kaupan palveluksessa 7 % rakennustoiminnassa 5 % liikenteessä 12

13 Pohjois-Karjala 60 vuotta sitten: Asukasluvultaan suurimmat kunnat Pohjois- Karjalassa vuonna 1960 Joensuu: Pielisjärvi: (Lieksan kauppala: 4 400) Ilomantsi: Liperi: Nurmeksen maalaiskunta: (Nurmeksen kla: 2 200) Kitee: Kuusjärvi (Outokumpu): Juuka: Eno: Kontiolahti:

14 Ammattikoulutoiminnan laajentuminen Pohjois-Karjalassa 1960-luvulla Laki ammattioppilaitoksista v. 1958: Yli asukkaan kaupunkikunnissa tuli olla yleinen ammattikoulu, johon voitiin ottaa vuosittain vähintään 9 uutta oppilasta kutakin täyttä henkikirjoitettua asukasta kohti (ainakin metallityö-, konekorjaus-, sähkö-, puutyö-, rakennus-, ompelu- ja ravintotalousosastot) -> määritti tarkkaan Joensuun kaupungin omaa ammattikoulua koskevaa suunnitelmaa -> Pohjois-Karjalan ammattikoulujen kuntainliitto -> työnjako PKKAK:n ja kuntainliiton ammattikoulujen kesken Lääninkouluneuvos Eero Solalan suuri merkitys Levittäytyminen koko maakuntaan (Nurmes, Outokumpu, Ilomantsi, Kitee ja Lieksa) P-K:ssa ensimmäisenä yhteisvalintakokeilu v

15 Pohjois-Karjala 50 vuotta sitten: väestö, elinkeinot Pohjois-Karjala vuonna 1970 Koko väestö: Ammatissa toimiva väestö: Atv:stä 39 % maa- ja metsätaloudessa 18 % palveluksissa 14 % teollisuudessa ja käsityössä 12 % kaupan palveluksessa 8 % rakennustoiminnassa 6 % liikenteessä 15

16 Ammattikoulutukselle asetettuja haasteita Pohjois-Karjalassa 1970-luvulla Läänin alueellinen kehittämissuunnitelma (LAKS) v Työvoiman koulutus vastaamaan alueen elinkeinoelämän vaatimuksia - Pysyviä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli vain noin puolelle vuotiaiden ikäluokasta (v hyväksyttiin oppilasta) - Ammatillisten oppilaitosten koulutuspaikkoja: kpl - Maatalousalan ammattikoulutusta lisättävä (ml. turkistarhauskoulutus) - Ammattikurssitoimintaa kehitettävä - Metsätalouden työvoimapulaan vastaaminen - Kansanopistojen koulutuksen uudistaminen ja niveltäminen muuhun koulutukseen - Teknillisen opiston laajentaminen ja monipuolistaminen - Kaivosalan valtakunnallinen opistotasoinen koulutus Outokumpuun Taantumavuodet -> väliaikainen ammattikoulutus Seutuhaasteisiin vastaaminen erityisesti ammattikurssitoiminnalla: Kitee (Puhos), Ilomantsi, Lieksa, Valtimo Pohjois-Karjala keskiasteen koulunuudistuksen kokeilualue 16

17 Pohjois-Karjala 40 vuotta sitten: väestö, elinkeinot Pohjois-Karjala vuonna 1980 Koko väestö: Ammatissa toimiva väestö: Atv:stä 25 % palveluksissa 24 % maa- ja metsätaloudessa 19 % teollisuudessa ja energiahuollossa 12 % kauppa, ravitsemus, majoitus -aloilla 8 % rakennustoiminnassa 7 % kuljetus, varastointi ja tietoliikenne -aloilla 17

18 Ammattikoulutukselle asetettuja haasteita Pohjois-Karjalassa 1980-luvulla Pohjois-Karjala toimikunnan mietinnön esityksiä v Maatalousopiston perustaminen Kiteelle ja maatalouden ammattikurssikeskuksen perustaminen Siikasalmelle ja lomittajakoulutuksen tehostaminen - Onkamon metsäoppilaitoksen kehittäminen ja Valtimon metsäkonekoulun Lieksan osaston tilojen rakentaminen - Juuan ammattikurssiosaston perustaminen Läänin tavoitesuunnitelma v Ammatillisen koulutuksen kehittämisellä tuetaan läänin elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteita - Opistotasoisen koulutuksen osalta paljon kehittämistarvetta erityisesti läänin elinkeinoelämän kannalta elintärkeillä aloilla - Taitotietotason kohottaminen (tietotekniikkakoulutus), Yrityksiä tukevat taitotietopalvelut, Yrittäjäkoulutus, Ammatinharjoittajakurssit - Kiviteollisuuskeskus Juukaan tai Outokumpuun - Teknillisten ja kaupallisten oppilaitosten ja yleisten ammattikoulujen opettajien jatkokoulutukseen ja opetusvälineiden nykyaikaistamiseen lisää määrärahoja 18

19 Ammattikoulutuksen elinkeinoelämäyhteyksiä Pohjois-Karjalassa PKKAK:n ja Pohjois-Karjalan ammattikoulujen kuntainliiton johtokunnissa alueen yritysten edustajia, ammatilliset neuvottelukunnat Alueen yrityksiltä kurssiesityksiä Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpano -> Lääninhallitusten tuli laatia alueensa elinkeinoelämän ja muun työelämän kehittämistarpeiden sekä alueensa keskiasteen koulutuksen tarpeen perusteella alustava ehdotus alueensa koulutusrakenteesta vuonna 1988 Vaihtuvalinjaisuusmahdollisuuden hyödyntäminen ammattioppilaitosten reagointiherkkyydessä: Kiteen ammattioppilaitos Maatalouden liitännäiselinkeinoja koskeva opetus Tietotekniikkakurssit Pakolaisten kurssitus (tuolloin erityisesti Vietnamista lähteneet) 19

20 Pohjois-Karjala 30 vuotta sitten: väestö, elinkeinot Pohjois-Karjala vuonna 1990 Koko väestö: Ammatissa toimiva väestö: Atv:stä 30 % palveluksissa 17 % teollisuudessa ja energiahuollossa 16 % maa- ja metsätaloudessa 13 % kauppa, ravitsemus, majoitus -aloilla 7 % rakennustoiminnassa 7 % kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 7 % rahoitus, vakuutus, liike-elämäpalvelut 20

21 Ammattikoulutukselle asetettuja haasteita Pohjois-Karjalassa 1990-luvulla Pohjois-Karjalan valinnat Eväät 2000-luvulle (LH/SKL 1992) - Koulutusta ja tutkimusta tulee suunnata vastaamaan paremmin maakunnan muuttuvan työelämän tarpeita - Koulutuksen joustavuutta ja itsenäisyyttä alueellisesti - Työelämässä 1990-luvun suuri haaste: Miten jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen avulla parannetaan maakunnan ikääntyvän työvoiman asemaa? - Elinkeinoelämää tukevan koulutuksen tärkeimmät kehittämisalueet: Tekninen opetus sekä johtajuus-, markkinointi- ja yrittäjyyskoulutus - Teollisen erikoisosaamisen tavoitetila 2000: Maakunnan muovin, metallin ja kiven toimialoilla löytyy muutama kansainvälisesti menestyvä ja Pohjois-Karjalalle tunnettavuutta antava tuotanto- ja tuotekehityskeskittymä. Ko. sektoreilla toimii kaikki asteet kattava koulutusjärjestelmä - Maakunnan ammattioppilaitosten tulee huolehtia siitä, että teollisuudella on käytettävissään riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Erityisesti on huolehdittava uusien, teknologian eturintamassa olevien alojen koulutustarpeista 21

22 Ammatillisen koulutuksen voimien yhdistäminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa VN:n periaatepäätös valtion ammatillisten oppilaitosten kunnallistamisesta v Eri vaiheiden jälkeen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän perustaminen v Oppimiskeskusten voimalla eteenpäin Ammattikoulutus toiminut ponnahduslautana myös ammattikorkeakoulun perustamiselle v Pohjois-Karjalaa porukalla kehittämään -yritys- ja työllisyysmuistio v.1992, mm. esitys yrittämistä edistävistä toiminnoista Pohjois-Karjalan ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämisohjelman toimenpideohjelma v. 1990: mm. maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen, toimialapohjainen kehittämistoiminta (esim. luomu ja marjanviljely AKK:n johdolla), maatalousoppilaitosten työnjako, metsätalousyrittäjien koulutus 22

23 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EU-ohjelmissa Pohjois-Karjalassa Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen alueosio Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen: mm. Uudenlaisia työelämäinnovaatioita on mahdollista saavuttaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä. Työntekijöiden elinikäisen oppimisen edistäminen. Yrittäjyyden edistämiseksi verkostomaisia neuvontapalveluita ja yhteistyötä mm. yritysten, oppilaitosten ja yrityspalveluorganisaatioiden välillä - Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen: mm. välityömarkkinoiden luominen, nuorten yhteiskuntatakuun edistäminen joustavalla väylällä ammattikoulutuksen ja työelämän välillä. Palvelumallin luominen mm. oppilaitosten voimin. Ikääntyvät myös mukaan - Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen: mm. ennakointitiedon ja työelämäyhteistyön pohjalta varmistetaan koulutuksen vastaaminen työmarkkinamuutoksissa. Tavoitteena kytkeä koko koulutusketju innovaatioiden tuottajaksi, levittäjäksi, kehittäjäksi ja kaupallistajaksi erityisesti aluekehityksen näkökulmasta 23

24 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EU-ohjelmissa Pohjois-Karjalassa Itä-Suomen EAKR-ohjelma Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen: mm. vahvistetaan oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja osaamiskeskittymien edellytyksiä ja roolia t&k-rahoituksen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjinä sekä tiedonvälittäjinä ja soveltajina. Tutkimus- ja oppilaitosten t&ktoiminnan ja yhteistyön kehittäminen 24

25 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EU-ohjelmissa Pohjois-Karjalassa Esimerkkejä onnistuneista EU-hankkeista - PKKY:n kolme ns. polkuhanketta: Hankkeissa rakennettiin toimintamalleja ja osaamista PKKY:n sisälle sen tärkeisiin koulutuksen kehittämiseen liittyviin teemoihin. Teemoina olivat yrittäjyys, kansainvälisyys ja sujuva siirtymä ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta ammattikorkeakouluopintoihin. Viimeksi mainitun osalta mukana oli myös ammattikorkeakoulu. - Lieksassa toteutettu Prosessimo -hankekokonaisuus, jossa hyödynnettiin hyvin maakuntaliiton EAKR- ja ELY-keskuksen ESR-rahoitusta. Hankkeessa tehtiin erinomaista yritysyhteistyötä ja saatiin prosessiteollisuuden yritykset laajasti mukaan hankkeen toteuttamiin koulutuksiin. Koulutusta kehitettiin kokonaisuutena. -> PKKY mukana nyt 40 eri hankkeessa yhteensä yli 19 M :lla 25

26 Pohjois-Karjala 10 vuotta sitten: väestö, elinkeinot Pohjois-Karjala vuonna 2010 Koko väestö: Ammatissa toimiva väestö: Atv:stä 47 % palveluksissa 16 % teollisuudessa ja energiahuollossa 11 % kauppa, ravitsemus, majoitus -aloilla 7 % maa- ja metsätaloudessa 7 % rakennustoiminnassa 7 % kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 2 % rahoitus, vakuutus, liike-elämäpalvelut 26

27 Ammatillinen koulutus Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategiassa 2014 Kehitetään toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen saatavuuden turvaamiseksi oppilaitosten välistä yhteistyötä Otetaan huomioon aluekehitysmahdollisuudet eri koulutussektoreilla ja osallistutaan kehittämishankkeisiin yhdessä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa Opiskelijoiden osallistumista hankkeisiin edistetään Lisätään työssäoppimismahdollisuuksia kaikilla koulutusasteilla Integroidaan työelämän edustajat opetussuunnitelmien kehittämiseen Vahvistetaan ammatillisen aikuiskoulutuksen työelämäyhteistyötä Edistetään yrittäjien hakeutumista koulutuksiin Erityisesti pienyrittäjille lyhytkestoista täydennyskoulutusta Pohjois-Karjala profiloituu korkeatasoisena kansallisena ja kansainvälisenä kouluttajana kärkialoillaan 27

28 Ammatillinen koulutus maakuntaohjelmassa (Pokat 2017) Pokatin painopisteet: 1. Älykkään erikoistumisen valinnat, 2. Yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen, 3. Osaamisen vahvistaminen, 4. Kansainvälisyyden edistäminen, 5. Venäjän läheisyyden hyödyn hyödyntäminen, 6. Resurssiviisaus Aluekehityksen merkittävänä haasteena on koulutetun työvoiman riittävyys ja olemassa olevan työvoiman riittävä koulutustaso sekä hyvin onnistunut koulutuksen ennakointi Kehittämiskohteet: 1. Osaavan työvoiman kouluttaminen (vahvuusalojen koulutuksen tukeminen, elinikäinen oppiminen ja ohjaus, työn ja osaamisen kohtaanto), 2. Osaamisen kehittäminen (liiketoiminta-, Venäjä-, ikä-, ennakointi-, kansainvälisyys-, osaamisen siirto- ja hankeosaaminen) Teknologiateollisuuden kehittämistavoitteet: mm. osaavan työvoiman turvaaminen erityisesti muovi- ja metallialoilla ja ICT-alalla Ruoan tuotanto: Uusien yrittäjien ja työntekijöiden kouluttaminen elintarvikealalle Koulutusorganisaatioiden yhteiset ratkaisut toimintaympäristöissä Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden toiminnan laadukkuus ja yhteistyö 28

29 Aikamatka Pohjois-Karjalan kehittymiseen ammatillisen osaamisen avulla Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä nyt - Vuosittain yhteensä opiskelijaa - Henkilöstöä Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja yli 130 kpl - Merkittävä vaikuttaja ja toimija Pohjois-Karjalan kehittämistyössä - OKM:n myöntämät ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot v. 2004, 2008, 2012 ja Missio: Valmennamme tulevaisuuden osaajia yhdessä työelämän kanssa 29

30 Aikamatka Pohjois-Karjalan kehittymiseen ammatillisen osaamisen avulla KIITOS! Esityksen lähdeaineistona on käytetty esityksessä mainittujen suunnittelu- ja ohjelma-asiakirjojen lisäksi erityisesti seuraavia julkaisuja: - Mika Paljakka/Juha Montonen: 50 vuotta ammattikoulutusta Pohjois-Karjalassa - Pohjois- Karjalan keskusammattikoulusta Joensuun oppimiskeskukseksi (1996) - Heikki Laitinen: Siltana tulevalle Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän 30-vuotisjuhlakirja (1994) - Tilastokeskus: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina (1979) 30