Omaishoidon tuen myöntämisperusteet alkaen Hyvinkään kaupunki

Transkriptio

1 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.4. alkaen Hyvinkään kaupunki

2 SISÄLTÖ TUEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET PÄÄTÖS OMAISHOIDON TUESTA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA OMAISHOITOSOPIMUS OMAISHOITOSOPIMUKSEN KESKEYTYMINEN JA PÄÄTTYMINEN OMAISHOIDON TUEN HOITOPALKKIO OMAISHOIDON PALKKION MAKSAMINEN HOITAJAA KOSKEVAT OHJEET JA HOITAJAN TUKEMINEN VAPAAN JÄRJESTÄMINEN OMAISTAAN TAI LÄHEISTÄÄN HOITAVAN HENKILÖN VAPAA ASIAKASMAKSUT...15

3 1 Tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta ( /937 ja 950/2006). Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon järjestämistä omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista ja omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Palvelut hoidettavalle määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Tuki hoitajalle määritellään omaishoitosopimuksessa. Kunta päättää omaishoidon tuen laajuuden ja muut strategiset linjaukset. Kunnan on arvioitava omaishoidon tuen tarve kunnassa ja sen perusteella esitettävä päätettäväksi talousarvioon taloudelliset voimavarat myönnettäviin hoitopalkkioihin, palveluihin ja muuhun omaishoitajien tukemiseen kunnassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa omaishoidon tuen myöntämisperusteet säännösten ja talousarvion sallimissa rajoissa. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen ja sitä myönnetään hakijoista ensisijaisesti eniten tarpeessa oleville. 1. Omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti omaishoidon tuen hakemuksella. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus (esimerkiksi C-lausunto) tai muu asiantuntijan lausunto, josta käy ilmi hoidettavan sairaudet ja toimintakyky sekä hoidon sitovuus ja vaativuus. Vaadittavat todistukset tai lausunnot eivät pääsääntöisesti saa olla puolta vuotta vanhempia.

4 2 Omaishoidon tuen hakemuksen saavuttua hakijaa pyydetään kirjallisesti toimittamaan hakemuksen liitteet tiettyyn päivämäärään mennessä. Mikäli hakija ei toimita pyydettyjä selvityksiä kahden kuukauden kuluessa, hakemus hylätään puuttuvan selvityksen perusteella. Omaishoitajan tulee olla elämäntilanteensa, terveytensä ja toimintakykynsä puolesta soveltuva omaishoitajaksi. Hoitajan tulee kyetä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta. Omaishoitajan tulee olla pääsääntöisesti vähintään 18-vuotias. Jos kuitenkin omaishoitajaksi hyväksytään alle 18-vuotias henkilö, tulee erityisesti kiinnittää huomiota hoitajan sopivuuteen, työtuntien määrään, sopimuksen tekoon, vastuukysymyksiin sekä siihen, ettei oppivelvollisuuden suorittaminen vaarannu. Sotilasvammalain piiriin kuuluvan hakijan, jonka haitta-aste on vähintään 15 %, tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi Valtiokonttorin päätös. 2. Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Omaishoidon tuesta annetun lain 3 :n mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanalaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. b) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis ja kykenevä vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. c) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. d) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää. e) hoidettavan kodin on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. f) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

5 3 Hoitoa tarvitsevan henkilön kotikunta tulee olla Hyvinkää. Jos hoidettavan kotikunta vaihtuu, on hakemus omaishoidon tuesta laitettava vireille uudessa kotikunnassa. Tarvittaessa voidaan hoitajan terveydentilasta pyytää lääkärinlausunto, joka sisältää kannanoton hoitajan terveydentilasta tai toimintakyvystä. Omaishoito tapahtuu hoidettavan kotona. Hoitajan kotona järjestettyyn hoitoon sovelletaan perhehoitajalain (312/1992) säännöksiä. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- ja terveydenhuollon asumisyksikössä, joka tarjoaa mahdollisuuden riittäviin palveluihin asiakkaiden säännöllisen hoidon ja huolenpidon sekä turvallisuuden takaamiseksi. hoidettava on sairaalassa tai käy kotijaksoilla sairaalasta. hoidettavan avuntarve päivittäisissä henkilökohtaisissa toimissa on vähäistä tai apu kohdistuu pelkästään asiointi- ja kodinhoitotehtäviin. Omaishoidon tuki on kunnalle lakisääteistä toimintaa, jota järjestetään tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Mikäli asiakasmäärän kasvun vuoksi omaishoidon tuen määrärahat eivät ole riittävät, tekee sosiaali- ja terveyslautakunta päätöksen menettelytavoista ja antaa toimintaohjeet. Päätöksen voimaantulon jälkeen palvelujen myöntämisessä noudatetaan lautakunnan antamia ohjeita. Omaishoidon tuen avulla korvataan muiden avopalvelujen ja ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Pelkästään asioiden hoito tai kodinhoito eivät ole riittäviä perusteita omaishoidon tuen myöntämiselle. Omaishoidon tuen palvelutarpeenarviointi tehdään yksilöllisesti. Hoidon vaativuutta ja avun tarvetta määritellään kotikäynnillä tehtävän haastattelun ja havainnoinnin sekä toimintakykymittareiden avulla. Tarvittaessa arvioinnin tukena voidaan käyttää muita asiantuntijalausuntoja.

6 4 Lasten ja nuorten omaishoidon tukea arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ja hoitajan kokonaistilanne, lapsen ikä, sosiaalinen ympäristö sekä hoidettavan fyysinen ja psyykkinen kunto. Lapsista voidaan ottaa tuen piiriin pääsääntöisesti vaikeasti vammaiset tai sairaat, joiden hoito terveeseen, vastaavan ikäiseen lapseen tai nuoreen verrattuna on erittäin vaativaa, sitovaa sekä lapsen hoidon ja kuntoutuksen aiheuttama rasitus on erittäin suuri. Omaishoidon tuen päätöstä tehtäessä asiakkaalle ei synny subjektiivista oikeutta tukeen. Subjektiivinen oikeus tarkoittaa sitä, että kunta ei voi talousarviolla eikä muullakaan päätöksellä evätä eikä rajata lakiin perustuvaa oikeutta. Oikeutta ei muodostu myöskään sillä, että hoidettavalle on aiemmin myönnetty omaishoidon tukea. 3. Päätös omaishoidon tuesta Päätös omaishoidon tuesta tehdään hoidettavalle. Päätöksen tekee sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvaltaa koskevassa ohjeessa määritelty viranhaltija. Omaishoidon tuki myönnetään sen kuukauden alusta, jolloin hakemus on vastaanotettu edellyttäen, että hoitosuhde alkaa. Päätös tehdään toistaiseksi. Erityisestä syystä päätös voi olla määräaikainen. Omaishoidon tukea ei myönnetä takautuvasti. Omaishoitajalla on ilmoitusvelvollisuus hoidossa tapahtuvista muutoksista. Myös hoidon olosuhteissa tapahtuvista muutoksista kuten muutosta toiselle paikkakunnalle, tulee ilmoittaa omaishoidon tuen vastuuhenkilölle. Tavoitteena on tarkistaa hoitotilanne vuosittain, omaishoitotilanteen muuttuessa olennaisesti sekä hoidettavan tai omaishoitajan pyynnöstä. Vuosittainen seurantakäynti toteutetaan omaishoidon tuen tai jonkun muun sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön taholta. Jos hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaa muutetaan niin, että palkkio muuttuu, siitä tehdään uusi päätös. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan kaikille asiakkaille, joilla on sopimus omaishoidon tuesta.

7 5 4. Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, asiakkaan omainen tai läheinen tai hänen laillinen edustajansa on ottanut palvelujen saamiseksi, jos: henkilö on yli 75-vuotias; henkilö saa vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 9 :n 3 momentin 3 kohdan mukaista ylintä hoitotukea; erityistä tukea tarvitseva lapsi. Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Arviointia tehtäessä on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon hänen toiveensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Ikääntyneen väestön palvelutarpeen selvitystä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä vanhuspalvelulaissa säädetään. Lastensuojelutarpeen selvittämisestä palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä säädetään lastensuojelulaissa. Henkilön hoidon tarve sekä muiden välttämättömien palveluiden tarve ja määrä arvioidaan yleensä aina kotikäynnillä. Perustellusta syystä voidaan omaishoidon tuen hakemus käsitellä myös asiakirjojen perusteella ilman kotikäyntiä. Arvioinnin tukena käytetään lääkärintodistusta ja/tai eri asiantuntijoiden lausuntoja. Hoidettavan hoidon tarpeen määrityksessä käytetään apuna 65 vuotta täyttäneiden osalta RAI mittaria ja vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla Hyvinkään omaa hoitoisuusarviointimittaria.

8 6 Aikuisen omaishoidon tuen hakijan toimintakyvyn arvioinnissa otetaan huomioon hoidon sitovuus, asiakkaan selviytyminen henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa, esimerkiksi liikkumisessa, WC-toiminnoissa, pukeutumisessa, syömisessä, peseytymisessä, lääkityksestä huolehtimisessa ja yöllisen hoidon tarpeessa. Alle 16-vuotiaan lapsen osalta tuen tarvetta arvioitaessa yhtenä arviointikriteerinä on, että lapsella on sairaudesta tai vammasta aiheutuva erityisen hoidon tarve ikäkehitystasoon nähden. Lapsen hoidon ja avun tarvetta verrataan saman ikäisen lapsen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin. Tämä tarkoittaa, että omaishoidolla hoidettavan lapsen hoitoisuutta verrataan vastaavalla ikätasolla muutenkin tarvittavaan hoitoon ja valvontaan. Hoitoisuuden arviointi ei perustu tiettyyn diagnoosiin, vaan hoidon kokonaisuuden kuormittavuuteen. Pienillä lapsilla myöntämisen kriteerit ovat tiukemmat, koska lapsen ikään kuuluva tavanomainenkin hoito ja huolenpito, josta vanhemmat vastaavat, on sitovampaa kuin aikuisen hoito. Pieni lapsi tarvitsee joka tapauksessa ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. 5. Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelma sisältää tiedot omaishoidon tukea koskevan lain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan: omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö sekä hoidon sitovuus muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan aikana omaishoitajan oikeudet hoitotehtäviä tukeviin koulutuksiin ja valmennuksiin omaishoitajan oikeudet hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin sekä hänen hyvinvointiaan tukeviin sosiaali- ja terveyspalveluihin

9 7 6. Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimuksessa sovitaan: hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta hoitajalle järjestettävistä vapaapäivistä määräaikaisen sopimuksen kestosta hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä sopimuksen irtisanomisesta muista hoitoa koskevista asioista 7. Omaishoitosopimuksen keskeytyminen ja päättyminen Sopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten johdosta tai mikäli siihen muutoin on aihetta. Hoitajalla on velvollisuus tiedottaa hoidettavan toimintakyvyssä ja hoidossa tapahtuvista muutoksista omaishoidon tuen vastuuhenkilölle. Sopimus päättyy ilman irtisanomista sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi tai hänet siirretään pitkäaikaiseen hoitoon. Tästä tehdään hoidettavalle päätös, joka annetaan tiedoksi myös hoitajalle. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Hoitopalkkiota ei myöskään makseta, mikäli hoidon keskeytyminen johtuu muusta hoidettavasta johtuvasta syystä kuin hänen terveydentilastaan. Hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä hoitopalkkion maksaminen keskeytyy heti. Lakisääteisiä omaishoitajan vapaapäiviä ei voi käyttää omaishoitajan äkilliseen sairastumiseen tai muuhun vastaavaan tilanteeseen.

10 8 Omaishoitosopimus voidaan puolin tai toisin irtisanoa päättymään. Hoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi ja kunnan irtisanomisaika on kaksi kuukautta irtisanomista seuraavasta kuukaudesta lukien. Hoitajan irtisanoessa sopimuksen voidaan hänen pyynnöstään noudattaa lyhyempääkin aikaa, mikäli se on hoidon kannalta tarkoituksenmukaista. Sopimus voi olla myös määräaikainen, jolloin se päättyy määräajan kuluttua umpeen ilman eri päätöstä. Sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi, jos hoidettavan tai omaishoitajan terveys ja/tai turvallisuus vaarantuisi, mikäli sopimusta jatketaan. Hoitajaa ja hoidettavaa kuullaan ennen sopimuksen purkamista. Puutteen korjaamiselle voidaan antaa määräaika. Mikäli tiedetään, että puute ei ole korjattavissa, voidaan sopimus purkaa välittömästi kuulemisen jälkeen. Sopimuksen purkamisesta tehdään päätös hoidettavalle, joka annetaan tiedoksi myös hoitajalle. Lisäksi tehdään päätös asiakkaalle omaishoidon tuen päättymisestä. Epäilyihin hoidon laiminlyönnistä puututaan välittömästi. 8. Omaishoidon tuen hoitopalkkio Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hyvinkää maksaa omaishoidon tukea kolmessa eri hoitoryhmässä. Palkkioiden määrä hoitoryhmissä yksi ja kolme perustuvat lakiin omaishoidon tuesta. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/06) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Omaishoidon tuen indeksikorotukset lisätään vuosittain palkkioihin ilman sopimuksen uusimista. Omaishoidontukipalkkio maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Omaishoidon tuki voidaan maksaa alennettuna hoitajan pyynnöstä (esim. eläkkeeseen vaikuttava tuloraja). Hoidon sitovuutta ja maksettavaa omaishoidon tukea vähentää muiden sosiaali- tai terveyspalveluiden käyttö. Hoidettavien sijoittumisessa hoitoryhmiin käytetään tukena seuraavia kriteereitä: Hoitoryhmä 1 Lähes jatkuva hoidon tarve 392,00 / kk

11 9 Hoitoryhmä 1 mukaista tukea maksetaan melko paljon hoitoa ja huolenpitoa ja jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissaan tarvitsevan henkilön hoitajalle. Lasten hoitoisuuden tulee olla ikätasoon verrattuna suurempaa. Edellytyksenä on, että hoitotyö on sitovaa ja fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta. Aikuisten ohjeelliset RAI - arvot: CPS 3-4 (kognition keskivaikea-vaikea heikkeneminen) ADLH 3-4 (tarvitsee runsaasti apua päivittäisissä toiminnoissa) IADL yli 13 (tarvitsee apua asioiden hoitoon liittyvissä toiminnoissa) Maple 4-5 (suuri tai erittäin suuri palveluntarve) CAPS: useita riskitekijöitä (laitoshoitoon joutumisen uhka) Hoitoryhmä 2 Jatkuva ympärivuorokautisen hoidon tarve 657,79 / kk Hoitoryhmä 2 mukaista tukea maksetaan runsaasti hoitoa ja huolenpitoa ja jatkuvaa apua sekä päivittäisissä toiminnoissa että yöaikaa tarvitsevan henkilön omaishoitajalle (esim. kuivitus, käytöshäiriö ja/tai hoitotoimenpiteet). Edellytyksenä on, että hoito- ja huolenpito on kokovuorokautisesti sitovaa ja on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta. Aikuisten ohjeelliset RAI - arvot: CPS 5-6 (kognition vaikea- erittäin vaikea heikkeneminen) ADLH 5-6 (päivittäisissä toiminnoissa autettava täysin autettava) IADL yli 17 (tarvitsee apua asioiden hoitoon liittyvissä toiminnoissa) Maple 4-5 (suuri tai erittäin suuri palveluntarve) CAPS: useita riskitekijöitä (laitoshoitoon joutumisen uhka) Mikäli omaishoitaja hoitaa hoidon sitovuudeltaan hoitoryhmä 2:ta kuuluvaa asiakasta ja asiakas saa runsaasti kunnan järjestämiä hoito- ja avopalveluja tai hoidettava käy oppivelvollisuuskoulua, omaishoidon tuki maksetaan hoitoryhmä 1:n mukaan.

12 10 Runsailla kunnan järjestämillä palveluilla tarkoitetaan: Asiakas käy säännöllisesti päivätoiminnoissa yli viisi (5) tuntia päivässä 4 5 kertaa viikossa tai Asiakas käy säännöllisesti päivätoiminnoissa yli viisi (5) tuntia päivässä 1 3 kertaa viikossa ja saa lisäksi kunnan kotiin järjestämää palvelua yli 20 tuntia kuukaudessa tai Asiakas saa säännöllisesti kunnan kotiin tai kodin ulkopuolelle järjestämää palvelua 30 tuntia tai enemmän kuukaudessa. Hoitoryhmä 3 Jatkuva ympärivuorokautisen hoidon tarve Siirtymävaiheen hoitopalkkio 1 222,84 / kk Omaishoidon tukea voidaan maksaa korotettuna, mikäli omaishoitaja jää työstään palkattomalle vapaalle omaisensa saattohoidon, äkillisen vaikean sairauden tai vammautumisen vuoksi. Hoitoryhmä 3:n mukaista tukea maksetaan runsaasti hoitoa ja huolenpitoa ja jatkuvaa apua sekä päivittäisissä toiminnoissa että yöaikaan tarvitsevan henkilön omaishoitajalle, joka on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta: 1) vähäistä suurempia työtuloja 2) oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan 3) oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/2004) 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen Korotettua omaishoidon tukea voidaan maksaa enintään kuuden (6) kuukauden ajan kertapäätöksellä, jonka jälkeen tehdään aina palvelutarpeen arviointi. Hoidon tarve ja sitovuus vastaavat muilta osin hoitoryhmä 2:ta.

13 11 9. Omaishoidon palkkion maksaminen Tuki maksetaan hoitajalle kuukausittain jälkikäteen. Tuki on veronalaista tuloa. Useampi henkilö voi osallistua hoidettavan hoitoon. Koko tuki maksetaan hoidosta vastaavalle henkilölle. Hoidettavalle tai hoitajalle myönnetty kuntoutus ei vaikuta hoitopalkkion maksamiseen. Omaishoitoperheen pitkäaikaisesta oleskelusta ulkomailla tulee ilmoittaa omaishoidon tuen vastuuhenkilölle. Pääasiallinen oleskelu tulee olla omassa kotikunnassa. Mikäli oleskelu muualla kuin kotikunnassa ylittää 60 vuorokautta, tuen maksu keskeytyy. 10. Hoitajaa koskevat ohjeet ja hoitajan tukeminen Omaishoitajalla tarkoitetaan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on pääsääntöisesti käytännössä jo ennen sopimuksen tekemistä osallistunut hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon. Hoitajan terveyden ja toimintakyvyn tulee vastata omaishoidon vaatimuksia. Tarvittaessa voidaan pyytää lääkärintodistus hoitajan terveydentilasta, toimintakyvystä ja sopivuudesta omaishoitajaksi. Lisäksi omaishoitajan soveltuvuuden arvioinnissa voidaan käyttää tukena omaishoitajan soveltuvuusarviointilomaketta. Omaishoitajan tulee olla pääsääntöisesti täysi-ikäinen henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt. Hoitajan tulee kyetä kantamaan kokonaisvastuu täysi-ikäisen hoidettavan hoidosta. Omaishoitajan ja kunnan välillä solmitaan omaishoitosopimus, joka laaditaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevaksi tai tarvittaessa erityisin perusteluin määräaikaisena. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle. Omaishoidontuki saattaa vaikuttaa muihin tukiin tai etuuksiin. Hoitajan tulee itse tarkistaa omaishoidontuen vaikutukset saamiinsa muihin etuuksiin.

14 12 Omaishoitajan tuen tarve ja tukimuodot kartoitetaan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelman yhteydessä. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan sekä hoidettavan että hoitajan tarvitsemat palvelut. Jos omaishoitajan tuen tarve on vähäistä, riittää että kunta nimeää omaishoitajalle yhteyshenkilön. Kunta järjestää pyydettäessä kaikille omaishoitajille mahdollisuuden tarvittaessa maksuttomaan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen sekä avustaa järjestämään omaishoitajan hyvinvointia ja hoitotehtäviä tukevia palveluita. 11. Vapaan järjestäminen Kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on lakisääteinen oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Vapaaoikeus on 3 vuorokautta kuukaudessa, jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali - tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Omaishoitajan vapaaoikeus vähenee hoidon sitovuuden vähenemisen perusteella 3 vuorokaudesta 2 vuorokauteen kuukaudessa seuraavissa tilanteissa: Hoidettava saa 6 vrk (7 kalenteripäivää) tai enemmän säännöllistä lyhytaikaishoitoa, tilapäishoitoa tai muuta vastaavaa ympärivuorokautista palvelua kodin ulkopuolella. Säännöllisellä hoidolla tarkoitetaan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattua palvelua. Keskimäärin 6 vrk tarkoittaa sitä, että hoitojaksojen käytön rytmitys voi kalenterikuukausittain vaihdella, mutta palvelua on myönnetty käytettäväksi 6 vrk (7 kalenteripäivää) kuukaudessa. Omaishoidettava on koko kalenterikuukauden ajan muualla kuin omaishoitajan hoidettavana, mutta hoitopalkkio ei ole keskeytyneenä.

15 13 Omaishoitajan hoitopalkkio on keskeytyneenä vähintään 7 kalenteripäivää kalenterikuukauden aikana omaishoitosopimukseen kirjatuin perustein. Omaishoitajalle ei kerry lainkaan lakisääteistä vapaaoikeutta sellaiselta ajalta, jona omaishoidon hoitopalkkio on keskeytyneenä omaishoitosopimukseen kirjatuin perustein kokonaisen kalenterikuukauden ajan. Vapaiden määrä sovitaan omaishoitosopimusta tehtäessä tai sopimusta tarkistettaessa. Omaishoitajan lakisääteisten vapaavuorokausien käyttäminen ei vaikuta vapaiden kertymiseen. Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden ja muun lyhytaikaishoidon yhteensovittamisesta kirjataan suunnitelma omaishoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Lähtökohtana on, että omaishoitajalle kertyneet lakisääteiset vapaat vähennetään käytetyiksi ensin ja jäljelle jäävä osuus hoidosta toteutuu muuna lyhytaikaishoitona. Tällöin hoitojaksolta perittävä asiakasmaksu määräytyy omaishoitajan vapaavuorokausien osalta sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lain 6b mukaisesti (omaishoitajan vapaan aikaisten palvelujen asiakasmaksu). Lakisääteinen vapaa ei vähennä hoitopalkkion määrää, eikä vapaapäiviä voi käyttää etukäteen. Omaishoidon tuen vapaapäivät sisältyvät vuosittain talousarviossa hyväksyttävään omaishoidon tuen määrärahaan, mikä edellyttää, että myös omaishoidon tuen vapaapäivät on pidettävä kunkin kalenterivuoden aikana. Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivänsä säännöllisesti kuukausittain tai säästää vapaapäiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla, kuitenkin siten, että vapaat pidetään kunkin kuluvan kalenterivuoden aikana. Suunnitelma vapaiden pitämistavasta kirjataan omaishoidon tuen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Uusi omaishoidon tuen päätös ja sopimus, mahdollinen hoitopalkkion alennus sekä vapaapäiväoikeuden muuttuminen tehdään omaishoitosopimuksen irtisanomisohjeiden mukaisesti. Hoitajan vapaan aikainen hoidettavan hoito voidaan järjestää esimerkiksi kotihoidolla, päiväkeskuskäynneillä, palvelusetelillä, toimeksiantosopimukseen perustuvalla sijaishoidolla, lyhytaikaishoidolla tai perhehoidossa.

16 14 Vapaiden aikana hoidettavalle järjestettävän palvelun muodon ja järjestämistavan päättää viimekädessä kunta omaishoitajaa kuultuaan. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Omaishoitaja voi halutessaan vaihtaa vapaavuorokauden esimerkiksi päiväsaikaan pidettävään vapaaseen. Kunta ja omaishoitaja voivat erikseen sopia, että omaishoitaja pitää 1 momentissa tarkoitetun vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona. (4 2 mom.) Vapaiden pitämisestä alle vuorokauden mittaisissa jaksoissa sovitaan aina asiakas- ja tilanne kohtaisesti ja sen tulee olla asiakkaan edun mukaista. Omaishoitajalle ei ole subjektiivista oikeutta pitää vapaita alle vuorokauden mittaisissa jaksoissa. Useammasta alle vuorokauden pituisesta hoitojaksosta voi syntyä yhteen laskettuna enintään yksi vuorokausi (STM Kuntainfo 6/2016). Palvelumuodosta riippuen alle vuorokauden mittaiset jaksot rinnastetaan yhteen vapaavuorokauteen seuraavasti: 10h osavuorokautista perhehoitoa, päivätoimintaa tai osavuorokautista asumispalvelua 24h toimeksiantosuhteista sijaishoitoa 4h henkilökohtaista hoitoa kotiin ostopalveluna tai kunnan tuottamana palveluna omaishoitajan niin halutessa. Omaishoitaja ja kunta sopivat yhdessä, miten ja minkä pituisena vapaa toteutetaan. Asiakasmaksu peritään kertaalleen kustakin yhtä vapaavuorokautta vastaavasta kokonaisuudesta. Hoidettavan kotona järjestettävästä palvelusta ei peritä asiakasmaksua, koska asiakas vastaa silloin itse ateria- ja muista ylläpitokuluista. 12. Omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaa Kunta voi tarvittaessa järjestää tuen tarpeessa olevan henkilön päivittäin sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavalle omaiselle tai läheiselle vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita (Sosiaalihuoltolaki 1301/ b ). Vapaa myönnetään omaishoidon tuen myöntämisperusteiden täyttyessä silloin, kun omaistaan tai läheistään hoitava henkilö toteuttaa hoitoa ilman omaishoitosopimusta.

17 15 Vapaiden aikana hoidettavalle järjestettävän palvelun muodon ja järjestämistavan päättää viimekädessä kunta. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä vapaan aikana. Hoitajan vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a :ssä tarkoitettuna sijaishoitona. Vapaan myöntämiseksi hoidettavalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja hänen tarvitsemansa hoito ja sen toteutus kirjataan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Myönnettävien vapaiden määrä perustuu tarveharkintaan ja kunnan määrärahoihin, vapaiden määrän ollessa kuitenkin enintään 3 vuorokautta kuukaudessa. 13. Asiakasmaksut Niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, peritään hoidettavalta asiakasmaksulain (6b ) mukainen enimmäismaksu. Maksun suuruuteen ei vaikuta se, millaisten palvelujen avulla hoito järjestetään eikä se, kuinka paljon palveluja hoidettavalle annetaan vuorokaudessa. Lakisääteisen vapaan aikana järjestetyistä palveluista perityt maksut ovat kokonaan asiakasmaksulain 6a :ssä tarkoitetun maksukaton ulkopuolella. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista ja mahdollisista omaishoitajan virkistysvapaiden ja muiden kuin lakisääteisten vapaapäivien ajaksi annettavista palveluista peritään samat maksut kuin vastaavista palveluista muutoin.

18 Hyvinkään kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Kuva: Anne Rajala