MÄNTSÄLÄN KUNTA MUSTIJOEN PERUSTURVA OMAISHOIDON TOIMINTAOHJE ALKAEN. Laadittu

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA MUSTIJOEN PERUSTURVA OMAISHOIDON TOIMINTAOHJE ALKAEN Laadittu Vahvistettu PETU

2 SISÄLLYSLUETTELO OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET PALVELUTARPEEN ARVIOINTI KOTIKÄYNNILLÄ HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA OMAISHOIDON TUEN PÄÄTÖKSENTEKO OMAISHOITOSOPIMUS OMAISHOITOSOPIMUKSEN KESKEYTYMINEN JA PÄÄTTYMINEN OMAISHOIDON TUEN PALKKIO JA MAKSAMINEN OMAISHOITAJA JA TUEN MUODOT LAKISÄÄTEISEN VAPAAN JÄRJESTÄMINEN OMAISTAAN TAI LÄHEISTÄÄN HOITAVAN HENKILÖN VAPAA ASIAKASMAKSUT

3 OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidontuki on kokonaisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat palvelut sekä omaishoitajalle annettavan hoitopalkkion, vapaan ja omaishoitoa tukevat palvelut. Palvelut määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Tuki hoitajalle määritellään hoitosopimuksessa. Omaishoidontuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta 2005/937, 2016/511. Omaishoidontuki ei ole subjektiivinen oikeus vaan harkinnanvarainen tuki, jota myönnetään kunnan tarkoitukseen varaamien määrärahojen puitteissa. Tuki kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville henkilöille. Omaishoitajalta edellytetään ympärivuorokautista valmiutta, valvontaa ja hoitovastuuta. 1. OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN Omaishoidontukea haetaan kirjallisesti. Hoidettavasta on toimitettava pyydettäessä B tai C lääkärinlausunto. Tarvittaessa voidaan pyytää lisäksi muun sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan lausunto myös hoitajan terveydentilasta ja toimintakyvystä ja soveltuvuudesta hoitotyöhön. Asiakkaan tulee toimittaa pyydetyt lisäselvitykset 30 päivän kuluessa siitä, kun lisäselvityspyyntö on toimitettu. Mikäli pyydettyjä lisäselvityksiä ei toimiteta eikä asiakas tästä mitään ilmoita tai muuta sovita, asiakkaalle tehdään asiasta hylkäävä päätös. Hakemuksen saavuttua asiakkaan luokse tehdään sovitusti kotikäynti ennen päätöksen tekemistä. Kotikäynnillä selvitetään ja arvioidaan hoidettavan hoidon tarve, hoidon sitovuus ja vaativuus sekä arvioidaan muita omaishoidon tuen edellytyksiä. Omaishoidontuen käsittelyssä ja myöntämiskriteerien arvioinnissa apuna käytetään kotikäynnillä laadittua omaishoidontuen hoito- ja palvelusuunnitelmaa, hakemuksen liitteenä saatuja asiakirjoja ja toimintakyvyn arvioinnin tuloksia, esim. RaVa-indeksi, MMSE, alle 16-vuotiaiden osalta lasten hoitoisuusarvio ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden asiantuntemus (mm. havainnointi ja haastattelut). 2. OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET Omaishoidontuesta annetun lain 2005/937 3 mukaan kunta voi myöntää omaishoidontukea, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: 1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai huolenpitoa, 2. hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla, 3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidontuen vaatimuksia, 4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä, 5. hoidettavan koti on terveydellisistä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva, 6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. 3

4 Hoidettavan henkilön kotikunta tulee olla Mäntsälä tai Pornainen. Jos hoidettavan kotikunta vaihtuu, on hakemus omaishoidon tuesta laitettava vireille uudessa kotikunnassa. Hoitajalla on ensisijainen ilmoitusvelvollisuus Mäntsälän kuntaan, jos hoidettavan hoidossa tapahtuu pysyviä muutoksia. Omaishoidon tulee pääsääntöisesti korvata muita kunnallisia palveluja kuten säännöllinen päivittäinen kotihoito, henkilökohtainen avustaja tai lasten päivä- tai iltapäivähoito, päivä/työtoiminta. Omaishoidon tuen palkkio maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Mikäli hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve tulee pääasiallisesti järjestetyksi kunnallisin palveluin tai hoidettavan avun tarve on pelkästään esim. ruoanlaitossa, siivouksessa ja asioinnissa kodin ulkopuolella omaishoidontukea ei myönnetä. 3. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI KOTIKÄYNNILLÄ Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, asiakkaan omainen tai läheinen tai hänen laillinen edustajansa on ottanut yhteyttä kuntaan palvelujen saamiseksi, jos henkilö on yli 75-vuotias henkilö saa vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 9 :n 3 momentin 3 kohdan mukaista ylintä hoitotukea. kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi Omaishoidontuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan toimintakyvyn arviointiin. Arviointi tehdään kokonaisvaikutusten, ei yksittäisten kriteereiden perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon myös perheen normaalit sisäiset vastuut, esim. puolisoiden välinen tavanomainen auttaminen ja vanhempien tavanomainen vastuu lapsesta. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu hoidettavan alentuneen toimintakyvyn edellyttämään hoidon ja hoivan tarpeeseen sekä omaishoitajan antamaan hoitoon ja huolenpitoon. Aikuisen omaishoidontuen hakijan toimintakyvyn arvioinnissa huomioidaan asiakkaan selviytyminen henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa, esim. liikkumisessa, wc-itsenäisyydessä, pukeutumisessa, syömisessä, peseytymisessä sekä yöllisen hoidon tarpeessa. Hoidon tarpeen määrittelyssä käytetään apuna toimintakykymittareita mm. Rava-indeksi, MMSE, GDS 15. Lapsista voidaan ottaa tuen piiriin pääsääntöisesti vaikeasti vammaiset ja sairaat, joiden hoito terveeseen vastaavan ikäiseen lapseen verrattuna on erittäin vaativaa ja sitovaa. Esim. hoitoisuusarvioinnin mukaan lapsella on vaikea tai keskivaikea haitta-aste. Hoitoisuuden arviointi ei perustu tiettyyn diagnoosiin, vaan hoidon kokonaisuuden kuormittavuuteen. Pienillä lapsilla myöntämisen kriteerit ovat tiukemmat, koska lapsen ikään kuuluva tavanomainenkin hoito ja huolenpito, josta vanhemmat vastaavat, on sitovampaa kuin aikuisen hoito. Pieni lapsi tarvitsee joka tapauksessa ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. Omaishoidontukea ei kuitenkaan myönnetä yhtä aikaa Mäntsälän kunnan oman erityislisän kanssa. Vammasta tai sairaudesta aiheutuva toimintakyvyn alenema tulee jatkua vähintään vuoden (pois lukien raskaan siirtymävaiheen omaishoito). 4

5 4. HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA Omaishoidontuesta laaditaan hoidettavan ja hoitajan kanssa yhdessä hoito- ja palvelusuunnitelma, joka liitetään omaishoitosopimukseen. Suunnitelman avulla varmistetaan omaishoidon tuen toteuttaminen siten, että omaishoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa turvaa hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut. Suunnitelman tulee sisältää (omaishoitolaki 7 S): omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden määrä ja sisältö omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana omaishoitajan hoitotaidot, toimintakyky, voimavarat ja elämäntilanne Hoito- ja palvelusuunnitelma pyritään tarkistamaan joka toinen vuosi tai tarvittaessa useammin. Suunnitelma tarkistetaan myös hoidettavan tai hoitajan pyynnöstä. Mikäli hoito- ja palvelusuunnitelma muuttuu tarkistuksen yhteydessä siten, että sillä on vaikutusta omaishoidon tuen palkkioon, tehdään uusi viranhaltijapäätös. 5. OMAISHOIDON TUEN PÄÄTÖKSENTEKO Omaishoidon tuesta tehdään kirjallinen päätös hoidettavalle. Omaishoidon tuen päätökset tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Perustellusta syystä päätös voidaan tehdä määräaikaiseksi. Omaishoidontukea tai tuen korotusta ei myönnetä takautuvasti. Tuki myönnetään hakemuskuukauden alusta lukien tai aikaisintaan siitä päivästä, kun hoidettava kotiutuu ja omaishoito voidaan todeta alkaneeksi. Omaishoidon tuen myöntämisestä tekee viranhaltijapäätöksen vammaispalvelun sosiaalityöntekijä alle 65- vuotiaiden hoidettavien osalta ja palveluohjaaja 65 vuotta täyttäneiden hoidettavien osalta. Tarvittaessa hakemus voidaan käsitellä omaishoidon tuen moniammatillisessa työryhmässä. Ryhmään kuuluvat sosiaalipalvelupäällikkö, vanhuspalvelupäällikkö, vammaispalvelun sosiaalityöntekijä ja omaishoidon tuen palveluohjaaja. Ryhmän tehtävänä on arvioida, täyttyvätkö omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja määritellä, mihin hoitoryhmään hoidettava kuuluu. Omaishoidon tuen työryhmässä tarkistetaan myös jo voimassa olevia omaishoidon tuen päätöksiä. 6. OMAISHOITOSOPIMUS Omaishoidontuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välille toimeksiantosopimus, jonka liitteenä on hoito- ja palvelusuunnitelma. Allekirjoitettu omaishoitosopimus on palkkion maksamisen edellytyksenä. Pääperiaatteena on, että sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Sopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos omaishoidontuen tarpeen kesto on etukäteen tarkasti määriteltävissä tai hoito korvataan tietyn määräajan jälkeen toisella palvelulla. 5

6 Sopimuksessa sovitaan: hoitajalle maksettava hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta hoitajalle järjestettävistä vapaapäivistä määräaikaisen sopimuksen kestosta hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä sopimuksen irtisanomisesta 7. OMAISHOITOSOPIMUKSEN KESKEYTYMINEN JA PÄÄTTYMINEN Omaishoidon keskeytyksistä on ilmoitettava kuukausittain kuntaan palautettavalla omaishoidon seurantalomakkeella. Pysyvien hoitoon vaikuttavien muutosten ensisijainen ilmoitusvelvollisuus on hoitajalla. Virheellisin perustein maksettu tuki korjataan takautuvasti. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy äkillisesti ja tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Mikäli hoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, hoitopalkkion maksaminen päättyy välittömästi. Kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden ja hoitajan irtisanomisesta seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi tai hänet siirretään pitkäaikaiseen laitoshoitoon tai asumispalveluun. Määräajaksi tehty omaishoidon tuen sopimus lakkaa ilman irtisanomista määräajan päätyttyä. Riippumatta siitä, mitä sopimuksen irtisanomisajasta on sovittu, sopijapuolet voivat irtisanoa sopimuksen välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan turvallisuuden. Sopimus voidaan myös purkaa yksipuolisesti esim. silloin kun hoitaja oleellisesti laiminlyö sopimuksen mukaisia velvoitteitaan tai hoitajan kunto on huonontunut oleellisesti. Omaishoitosopimus irtisanotaan välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden ja/tai turvallisuuden. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Sopimus voidaan purkaa myös yksipuolisesti esim. silloin, kun hoitaja oleellisesti laiminlyö sopimuksen mukaisia velvoitteita. Hoitajaa ja hoidettavaa kuullaan ennen sopimuksen purkamista. Puutteen korjaamiselle voidaan antaa määräaika. Mikäli tiedetään, että puute ei ole korjattavissa, voidaan sopimus purkaa välittömästi kuulemisen jälkeen. Sopimuksen purkamisesta tehdään päätös hoidettavalle, joka annetaan tiedoksi myös hoitajalle. Lisäksi tehdään päätös asiakkaalle omaishoidon tuen päättymisestä. Epäilyihin hoidon laiminlyönnistä puututaan välittömästi. 6

7 8. OMAISHOIDON TUEN PALKKIO JA MAKSAMINEN Maksettavan palkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoidon sitovuutta ja maksettavaa omaishoidon tuen palkkiota vähentää muiden sosiaali- tai terveyspalveluiden käyttö. Päävastuu omaishoidettavan päivittäisestä hoidosta tulee olla omaishoitajalla. Omaishoidon tuki voidaan maksaa alennettuna hoitajan pyynnöstä (esim. eläkkeeseen vaikuttava tuloraja). Useampi henkilö voi osallistua hoidettavan hoitoon. Koko tuki maksetaan hoidosta vastaavalle henkilölle. Hoidettavalle tai hoitajalle myönnetty kuntoutus ei vaikuta hoitopalkkion maksamiseen. Omaishoitoperheen pitkäaikaisesta oleskelusta ulkomailla tulee ilmoittaa omaishoidon tuen vastuuhenkilölle. Pääasiallinen oleskelu tulee olla omassa kotikunnassa. Mikäli oleskelu muualla kuin kotikunnassa ylittää 60 vuorokautta, tuen maksu keskeytyy. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan hoitopalkkio maksetaan kuukausittain jälkikäteen. Hoitopalkkio on veronalasta tuloa ja vaikuttaa muihin sosiaalietuuksiin. Kunta pidättää omaishoidon tuen hoitopalkkiosta ennakonpidätyksen ja perii työeläkemaksun. Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (549/2003) mukaisesti. Työeläkemaksu koskee alle 68-vuotiaita hoitajia, joille kertyy kuntien eläkevakuutuksen (KUEL) mukainen peruseläketurva. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta omaishoitajan korvauksesta. Omaishoitajat ovat (608/1948) 57 :n 1 mom mukaan tapaturmavakuutuksen piirissä kunnan vakuuttamana. Hoitopalkkioiden määrät tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Omaishoidon tuen indeksikorotukset lisätään vuosittain palkkioihin ilman sopimuksen uusimista. Omaishoitajan antamasta hoidosta ei peritä hoidettavalta asiakasmaksua. Kunnallisista palveluista peritään maksut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen sekä kunnan vahvistamien asiakasmaksujen mukaisesti. Hoitoisuusryhmä 1 Hoidettava tarvitsee runsaasti perushoitoa ja/tai valvovaa huolenpitoa, esim. wc-asiointi, syöminen, pukeutuminen, hygienianhoito ja lääkehoito. Hoidettavuus on samaa tasoa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa olevalla. Omaishoito on ympärivuorokautisen hoidon vaihtoehto. Hoitotyö edellyttää hoitajan kokopäiväistä työpanosta ja hoitovastuuta ympäri vuorokauden. Lapsen hoitoisuusarvio on (vaikea haitta) MMSE on 0 12 (vaikea dementia) Rava indeksi on 3,6 tai yli Mikäli omaishoitaja hoitaa hoidon sitovuudeltaan hoitoisuusryhmä 1 kuuluvaa asiakasta ja asiakas saa runsaasti kunnan järjestämiä hoito- ja avopalveluja tai hoidettava käy oppivelvollisuuskoulua, omaishoidon tuki maksetaan hoitoryhmä 2 hoitoisuusryhmän mukaan. Runsailla kunnallisilla palveluilla tarkoitetaan mm seuraavaa: säännöllinen päivähoito, päivätoiminta tai työtoiminta, koulunkäynti, opiskelu. Säännölliseksi lasketaan arkipäivisin yli 5 tunnin poissaolo omaishoidosta 7

8 säännölliset henkilökohtaisen avustajan palvelut yli 30 tuntia/kk säännölliset kotihoidon palvelut yli 30 tuntia kuukaudessa säännöllinen lyhytaikaishoito 8 päivää tai enemmän kuukaudessa Hoitoisuusryhmä 2 Hoidettava tarvitsee paljon hoitoa ja runsasta ohjausta päivittäisissä toiminnoissa. Hoidettava tarvitsee säännönmukaista avustamista päivittäisissä toiminnoissa. esim. wc-asiointi, syöminen, pukeutuminen, hygienianhoito, lääkehoito ja hoidettavaa ei voi jättää yöksi ilman valvontaa. Hoidettavuus on samaa tasoa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa olevalla. Hoitotyö sitoo pääsääntöisesti hoitajan kokopäiväisesti. Lapsen hoitoisuusarvio on (keskivaikea haitta) MMSE on (keskivaikea dementia) Rava indeksi on 2,8 3,5 Raskaan siirtymävaiheen omaishoito Omaishoidon tukea voidaan maksaa, mikäli omaishoitaja jää työstään palkattomalle vapaalle omaisensa saattohoidon, äkillisen vaikean sairauden tai vammautumisen vuoksi. Tällöin omaishoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemään työtään tai päätoimista opiskelua, edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) erityishoitorahaan ja vuorotteluvapaalain (1305/ ) mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Lapsen hoitoisuusarvio on (vaikea haitta) MMSE on 0 12 (vaikea dementia) Rava indeksi on 3,6 tai yli 9. OMAISHOITAJA JA TUEN MUODOT Omaishoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, toimintakykynsä ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Hoitaja voi olla omainen tai muu läheinen henkilö. Omaishoitajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Hoitajan tulee kyetä kantamaan kokonaisvastuu täysi-ikäisen hoidettavan hoidosta. Omaishoidontukea ei myönnetä, mikäli hoitajalla on muistisairaus, mielenterveyden ongelmia, päihteiden väärinkäyttöä tai hoitajan toimintakyky ja muu terveydellinen tila selvästi rajoittaa häntä toimimasta omaishoitajana. Omaishoitajan kykyä arvioidaan myös olemassa olevan hoitosuhteen aikana. Omaishoitajan tuen tarve ja tukimuodot kartoitetaan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelman yhteydessä. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan sekä hoidettavan että hoitajan tarvitsemat palvelut. Jos omaishoitajan tuen tarve on vähäistä, riittää että kunta nimeää omaishoitajalle yhteyshenkilön. Omaishoidon tuki saattaa vaikuttaa muihin tukiin ja etuuksiin. Omaishoitajan tulee itse tarkistaa omaishoidon tuen vaikutukset saamiinsa etuuksiin. 8

9 Omaishoitolakiin lisätyssä uudessa 3a pykälässä säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää tarvittaessa omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kunta järjestää kaikille omaishoitajille mahdollisuuden tarvittaessa maksuttomaan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. 10. LAKISÄÄTEISEN VAPAAN JÄRJESTÄMINEN Kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on lakisääteinen oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Vapaaoikeus on 3 vuorokautta kuukaudessa, jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Omaishoitajan vapaaoikeus vähenee hoidon sitovuuden vähenemisen perusteella 3 vuorokaudesta 2 vuorokauteen kuukaudessa seuraavissa tilanteissa: Hoidettava saa 6 vrk (7 kalenteripäivää) tai enemmän säännöllistä lyhytaikaishoitoa, tilapäishoitoa tai muuta vastaavaa ympärivuorokautista palvelua kodin ulkopuolella. Säännöllisellä hoidolla tarkoitetaan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattua palvelua. Keskimäärin 6 vrk tarkoittaa sitä, että hoitojaksojen käytön rytmitys voi kalenterikuukausittain vaihdella, mutta palvelua on myönnetty käytettäväksi 6 vrk (7 kalenteripäivää) kuukaudessa. Omaishoidettava on koko kalenterikuukauden ajan muualla kuin omaishoitajan hoidettavana, mutta hoitopalkkio ei ole keskeytyneenä. Omaishoitajan hoitopalkkio on keskeytyneenä vähintään 7 kalenteripäivää kalenterikuukauden aikana omaishoitosopimukseen kirjatuin perustein. Omaishoitajalle ei kerry lainkaan lakisääteistä vapaaoikeutta sellaiselta ajalta, jona omaishoidon hoitopalkkio on keskeytyneenä omaishoitosopimukseen kirjatuin perustein kokonaisen kalenterikuukauden ajan. Vapaiden määrä sovitaan omaishoitosopimusta tehtäessä tai sopimusta tarkistettaessa. Omaishoitajan lakisääteisten vapaavuorokausien käyttäminen ei vaikuta vapaiden kertymiseen. Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden ja muun lyhytaikaishoidon yhteensovittamisesta kirjataan suunnitelma omaishoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Lähtökohtana on, että omaishoitajalle kertyneet lakisääteiset vapaat vähennetään käytetyiksi ensin ja jäljelle jäävä osuus hoidosta toteutuu muuna lyhytaikaishoitona. Tällöin hoitojaksolta perittävä asiakasmaksu määräytyy omaishoitajan vapaavuorokausien osalta sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lain 6b mukaisesti (omaishoitajan vapaan aikaisten palvelujen asiakasmaksu). Soveltamisohjetta noudatetaan takautuvasti alkaen. Jos omaishoitajan vapaat eivät ole toteutuneet lain mukaisesti, sovitaan takautuvasta korjaamisesta omaishoitajan kanssa. Omaishoitolain muutoksesta johtuvat jälkeen kertyneet vapaat voi käyttää vuoden 2017 loppuun mennessä. Jos vapaiden katsotaan toteutuneen muiden hoitojaksojen yhteydessä, tarkistetaan asiakasmaksut takautuvasti näiden vuorokausien osalta. 9

10 Lakisääteinen vapaa ei vähennä hoitopalkkion määrää, eikä vapaapäiviä voi käyttää etukäteen. Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain tai säästää vapaapäiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla. Vapaat tulee pitää niiden kertymisvuoden (kuluvan kalenterivuoden) aikana, kuitenkin viimeistään seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Suunnitelma vapaiden pitämistavasta kirjataan omaishoidon tuen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Mikäli omaishoidon tuen tarkistamisen yhteydessä ilmenee muutostarvetta, niin tehdään uusi omaishoidon tuen päätös ja sopimus. Mahdollinen hoitopalkkion alennus sekä vapaapäiväoikeuden muuttuminen tehdään omaishoitosopimuksen irtisanomisohjeiden mukaisesti. Lakisääteisen vapaan järjestämisen vaihtoehdot 1. Omaishoitajien vapaat järjestetään hoidettavan lyhytaikaishoitona kunnan omissa hoitoyksiköissä tai ostopalvelun piirissä olevissa hoitoyksiköissä voimassa olevan käytännön mukaisesti. Kehitysvammaisten omaishoidettavien tilapäinen hoito järjestetään kehitysvammaisille soveltuvissa yksiköissä. Lyhytaikaisesta hoidosta peritään hoidettavalta perusturvalautakunnan vuosittain vahvistama asiakasmaksu. Mikäli vammainen lapsi on oikeutettu kehitysvammalain mukaiseen tilapäishoitoon ja sen määrä täyttää omaishoidon tuen vapaa-oikeuden, se korvaa omaishoidon tuen vapaat. 2. Sijaishoitajan avulla Omaishoidon tuen sopimusta tehtäessä tai myöhemmin omaishoitajalle voidaan vahvistaa sijaishoitaja. Sijaishoitajan tulee täyttää omaishoitajalle asetetut kriteerit. Sijaishoitajalle maksettava korvaus vahvistetaan vuosittain. Hoidettavalta ei peritä lakisääteisen vapaan järjestämisestä maksua. 3. Mäntsälässä Kivistöntien palvelutalon ikäihmisten päivätoimintaryhmässä Päivätoimintaryhmään osallistuminen on mahdollista kokopäiväisenä (6 tuntia) ja kuljetuksen kera 1 kertaa viikossa. Hoidettavalta peritään lakisääteisen vapaan järjestämisestä maksu, joka vahvistetaan vuosittain. 4. Yksityisen palveluntuottajan avulla kotiin annettavana palveluna Yksityisen palveluntuottajan antamaa apua kotiin on käytettävissä tietty tuntimäärä kuukaudessa palveluntuottajan tuntihintaan perustuen, kun lakisääteinen vapaaoikeus täyttyy. Hoidettavalta ei peritä lakisääteisen vapaan järjestämisestä maksua. 5. Ikääntyneiden perhehoitona Perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoivan ja huolenpidon järjestämistä osa- tai ympärivuorokautisesti perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Lyhytaikainen perhehoito voi olla esim. yhden 3-6 vuorokauden jakson kuukausittain toistuvana palveluna. Osavuorokautinen perhehoito voi olla esimerkiksi päivähoitotyyppistä sovittuina päivänä tapahtuvaa perhehoitoa. Hoidettavalta peritään lakisääteisen vapaan järjestämisestä maksu, joka vahvistetaan vuosittain. Vapaiden aikana hoidettavalle järjestettävän palvelun muodon ja järjestämistavan päättää viimekädessä kunta omaishoitajaa kuultuaan. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta 10

11 järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Omaishoitaja voi halutessaan vaihtaa vapaavuorokauden esimerkiksi päiväsaikaan pidettävään vapaaseen. Kunta ja omaishoitaja voivat erikseen sopia, että omaishoitaja pitää 1 momentissa tarkoitetun vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona. (4 2 mom.) Vapaiden pitämisestä alle vuorokauden mittaisissa jaksoissa sovitaan aina asiakas- ja tilannekohtaisesti ja sen tulee olla asiakkaan edun mukaista. Omaishoitajalle ei ole subjektiivista oikeutta pitää vapaita alle vuorokauden mittaisissa jaksoissa. Useammasta alle vuorokauden pituisesta hoitojaksosta voi syntyä yhteen laskettuna enintään yksi vuorokausi (STM Kuntainfo 6/2016). Palvelumuodosta riippuen alle vuorokauden mittaiset jaksot rinnastetaan yhteen vapaavuorokauteen seuraavasti: 4h henkilökohtaista hoitoa kotiin ostopalveluna tai kunnan tuottamana palveluna 10h osavuorokautista perhehoitoa, päivätoimintaa tai osavuorokautista asumispalvelua 24h toimeksiantosuhteista sijaishoitoa Asiakasmaksu peritään kertaalleen kustakin yhtä vapaavuorokautta vastaavasta kokonaisuudesta. Hoidettavan kotona järjestettävästä palvelusta ei peritä asiakasmaksua, koska asiakas vastaa silloin itse ateria- ja muista ylläpitokuluista. 11. OMAISTAAN TAI LÄHEISTÄÄN HOITAVAN HENKILÖN VAPAA Kunta voi tarvittaessa järjestää tuen tarpeessa olevan henkilön päivittäin sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavalle omaiselle tai läheiselle vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita (Sosiaalihuoltolaki 1301/ b ). Vapaa myönnetään omaishoidon tuen myöntämisperusteiden täyttyessä silloin, kun omaistaan tai läheistään hoitava henkilö toteuttaa hoitoa ilman omaishoitosopimusta. Vapaiden aikana hoidettavalle järjestettävän palvelun muodon ja järjestämistavan päättää viimekädessä kunta. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä vapaan aikana. Hoitajan vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a :ssä tarkoitettuna sijaishoitona. Vapaan myöntämiseksi hoidettavalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja hänen tarvitsemansa hoito ja sen toteutus kirjataan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Myönnettävien vapaiden määrä perustuu tarveharkintaan ja kunnan määrärahoihin, vapaiden määrän ollessa kuitenkin enintään 3 vuorokautta kuukaudessa. 12. ASIAKASMAKSUT Niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, peritään hoidettavalta asiakasmaksulain (6b ) mukainen enimmäismaksu. Maksun suuruuteen ei vaikuta se, millaisten palvelujen avulla hoito järjestetään eikä se, kuinka paljon palveluja hoidettavalle annetaan vuorokaudessa. Lakisääteisen vapaan aikana järjestetyistä palveluista perityt maksut ovat kokonaan asiakasmaksulain 6a :ssä tarkoitetun maksukaton ulkopuolella. 11

12 Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista ja mahdollisista omaishoitajan virkistysvapaiden ja muiden kuin lakisääteisten vapaapäivien ajaksi annettavista palveluista peritään samat maksut kuin vastaavista palveluista muutoin. 12