Palvelusetelisääntökirja

Transkriptio

1 Palvelusetelisääntökirja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Ikäihmisten asumispalvelut Yhtymähallitus , tarkennukset Ikäihmisten palvelujen johtotiimi voimassa alkaen

2 SISÄLLYS YLEINEN OSIO 1. Sääntökirja ja sen soveltamisala Määritelmät Asiakas Asiakkaan asema 3.2 Asiakkaan ja palveluntuottajan välinen kirjallinen sopimus 3.3 Asiakkaan oikeusturvakeinot 3.4 Palveluseteli ja verotus 3.5 Palveluseteli ja sairausvakuutuslaki 4. Siun sote Palveluntuottaja Yleiset velvoitteet palveluntuottajalle 5.2 Vaadittava raportointi ja valvonta 5.3 Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi sekä arkistointi 5.4 Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja hakemuksen liitteet 5.5 Palveluntuottajan hakemuksen käsittely ja hyväksyminen 5.6 Palveluntuottajan hyväksymisen peruuttaminen 6. Palvelusetelin arvo Muut erityiset vaatimukset Hintojen muutos 7.2 Laskutus 7.3 Siun soten nimenkäyttö PALVELUKOHTAINEN OSIO 8. Palvelun tavoite ja palvelusetelit Palveluasumisen palveluseteli 8.2 Tehostetun palveluasumisen palveluseteli 8.3 Lyhytaikaisen asumispalvelun palveluseteli 9. Palvelusetelin myöntäminen Palvelun laatuvaatimukset Yleiset vaatimukset 10.2 Henkilöstö ja osaaminen 10.3 Tilat, laitteet ja välineet 10.4 Turvallisuus 10.5 Tukipalvelut 10.6 Ateriat 10.7 Palvelun sisällön vaatimukset 10.8 Elämän loppuvaiheen hoito 11. Muut vaatimukset

3 11.1 Tietojen ajantasaisuus julkisessa luettelossa ja hintojen muutokset 11.2 Kirjaaminen 11.3 Keskeytykset ja laskutus LIITTEET Liite 1: Siivouspalvelujen vähimmäisvaatimustaso Liite 2: Ateriapalvelun vaatimustaso 3

4 Muutoshistoria Päivä Sivu Kuvaus Ikäihmisten palvelujen toimialueen johtotiimissä hyväksytty palvelukohtainen sääntökirja Ikäihmisten palvelujen toimialueen johtotiimissä hyväksytyt muutokset 17 Poistettu palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen setelistä omavastuun %-osuudet 20 Tarkennettu sairaanhoitajan läsnäolo 21 Tarkennettu kielitaitovaatimus 21 Tarkennettu RaVa-lisenssin siirtymäaika 27 Tarkennettu tietojen ajantasaisuus ja hintojen muutokset 27 Muutettu keskeytysten ilmoittaminen ja päivämäärä 27 Poistettu muut poissaolot 28 Tarkennettu asiakkaan omavastuu 4

5 Yleinen osio 1. Sääntökirja ja sen soveltamisala Tämä sääntökirja koskee palvelusetelituottajia ja on asiakirja, joka sisältää Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (jatkossa Siun sote) asettamat vaatimukset palvelusetelitoiminnalle. Sääntökirjaa noudatetaan, kun Siun sote järjestää asiakkailleen palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaan (jatkossa palvelusetelilaki). Palvelusetelituottajaksi hyväksytty palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan sääntökirjan vaatimuksia palvelusetelituottajana toimiessaan. Sääntökirja ei ole sopimus Siun soten ja palveluntuottajan välillä. Itse palvelua tuotettaessa sitä koskevan sopimuksen osapuolina ovat palveluntuottaja ja asiakas. Sopimuksen sitoumukset ja vastuut eivät kohdistu Siun soteen. Siun Sotella on oikeus tehdä muutoksia palveluseteliehtoihin sekä sen liitteiden sisältämiin vaatimuksiin. Siun Sote ilmoittaa palveluntuottajalle muutoksista kirjallisesti välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua tulla sidotuksi muuttuneisiin sääntöihin, tulee tämän ilmoittaa siitä Siun sotelle kirjallisesti kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Jos palveluntuottaja ei toimita em. ilmoitusta, sitoutuu tämä noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien. Sääntökirjan yleinen osio on voimassa toistaiseksi alkaen. 2. Määritelmät Tässä sääntökirjassa 1. Asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 :n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 :n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta; 2. Palvelusetelillä tarkoitetaan järjestämisvastuussa olevan Siun soten sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palveluntuottajan antaman palvelun kustannukset Siun soten ennalta määräämään arvoon asti. Palveluseteli on tapa järjestää kunnan lakisääteisiä ja harkinnanvaraisia sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislainsäädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyissä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palvelusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa Siun soten hyväksymä palveluntuottaja. Palvelusetelilakia sovelletaan ainoastaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi. Tämän vuoksi lakia ei voi soveltaa julkisyhteisöjen tuottamien palvelujen hankki- 5

6 miseen. Palvelusetelijärjestelmässä Siun sote ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus. 3. Tulosidonnaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo määräytyy Siun soten määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan tai jonka arvo perustuu tulojen huomioon ottamiseen palvelusetelilaissa säädetyllä tavalla. 4. Tasasuuruisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvon Siun sote on määritellyt, ja joka on sama asiakkaan tuloista riippumatta. 5. Hintakattoisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka enimmäishinnan Siun sote on määritellyt, ja jolla palveluntuottajan on palvelu tuotettava (ts. hyväksymisehto). 6. Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämä palvelusetelin arvo ei kata, ja joka jää asiakkaan maksettavaksi; 7. Palveluntuottajalla tarkoitetaan yksityistä palveluntuottajaa, joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Siun sote hyväksyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 4 :n mukaisesti palveluntuottajan ko. palvelun palvelusetelituottajaksi. 3. Asiakas 8. Lisäpalveluilla tarkoitetaan asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kuulumattomia palveluita, jotka asiakas hankkii omaehtoisesti ja myös maksaa itse. 3.1 Asiakkaan asema Asiakkaan asemaan sovelletaan palvelusetelilakia (569/2009), sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (812/2000) sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (785/1992). Siun soten työntekijä voi tarjota palveluseteliä palvelun hankkimiseksi asiakkaalle, joka täyttää palvelun myöntämisen ehdot. Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta vaatia palvelujen järjestämistä palvelusetelin avulla. Palvelusetelilainsäädäntö ei synnytä asiakkaalle myöskään uusia oikeuksia palveluihin. Palveluseteli on aina henkilökohtainen, eikä sitä voi vaihtaa rahaksi eikä palveluseteliä voi käyttää muuhun kuin myöntämispäätöksessä määriteltyyn palveluun. Asiakasta voi edustaa asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 9 :n 1 momentin mukaisissa tapauksissa hänen laillinen edustajansa, lähiomainen tai muu läheinen henkilö. 6

7 Asiakkaan on annettava palvelusetelin myöntämistä varten tarvittavat tulotiedot. Asiakkaalle on annettava tieto siitä, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia asiakkaan suostumuksesta riippumatta. Asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja antaa tarpeellinen selvitys asiasta. Siun soten työntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja myöntää palvelun. Asiakkaalla on oikeus saada tietoa asemastaan palvelusetelin käyttäjänä, palvelusetelin arvosta, palveluntuottajien hinnoista, omavastuuosuuden määräytymisen perusteista ja suuruudesta sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvästä asiakasmaksusta. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin asiakas ohjataan muulla tavoin järjestetyn palvelun piiriin. Kun asiakas on päättänyt ottaa hänelle myönnetyn palvelusetelin käyttöönsä, tulee hänen ottaa yhteyttä Siun soten hyväksymään palveluntuottajaan. Asiakas antaa tai todentaa palveluntuottajalle Siun sotelta saamansa palvelusetelin sekä esittää mahdollisen hoito- ja palvelusuunnitelman tai tehtävät, joihin palveluseteli on kohdistettu. Asiakas tekee palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen palvelun hankkimisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakas on oikeutettu käyttämään palveluseteliä vain palvelusetelissä mainitun palvelun maksamiseen Siun soten hyväksymältä palveluntuottajalta. Asiakas maksaa palvelun palvelusetelin arvon ylittävältä osalta (omavastuuosuuden) sekä hankkimiensa lisäpalveluiden maksut palveluntuottajalle heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti. Asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa tai tilata palvelua useammalta palvelutuottajalta palvelusetelipäätöksen voimassaolon aikana. Siun sote ei voi periä palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksua palvelusta, joka sisältyy palvelusetelillä myönnettyyn palveluun. 3.2 Asiakkaan ja palveluntuottajan välinen kirjallinen sopimus Asiakas tai hänen edustajansa tekee palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen palvelun hinnasta ja sisällöstä. Asiakkaan omavastuu merkitään asiakkaan sopimukseen. Sopimuksessa on eroteltava palveluseteliin kuuluva palvelu sekä palveluntuottajan ja asiakkaan vastuut ja velvollisuudet. Palvelusopimus tehdään pääsääntöisesti asiakkaan Siun sotelta saaman palvelusetelin voimassaolon ajaksi. Asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen sopimukseen on suositeltavaa liittää asiakkaan yksilöllinen suunnitelma tai tehtäväluettelo, joita palvelusetelillä on tarkoitus toteuttaa. Suunnitelman laadinnasta vastaa Siun sote. Kirjallisessa sopimuksessa asiakkaan ja tuottajan välillä on sovittava seuraavista asioista: 1. palvelun hinta ja sisältö, jossa on eritelty palveluseteliin kuuluva palvelu 2. asiakkaan omavastuuosuus 7

8 3. palvelun tuottamisen ja järjestämisen ehdot 4. palvelun peruutusehdot, mahdolliset päättymistavat, purkuehdot, irtisanomisajat 5. poissaoloajan maksuja koskevat ehdot 6. hintojen muuttamista koskevat ehdot (tarkistusajat ja mekanismi) 7. vahingonkorvausehdot 8. salassapito ja tietojen luovutus Sopimuksen ehtojen on oltava selkeät ja ymmärrettävät. Asiakkaalla on oltava mahdollisuus tutustua ehtoihin ennen sopimuksen allekirjoittamista. 3.3 Asiakkaan oikeusturvakeinot Asiakasta koskevat sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain mukaiset oikeudet, kuten asiakkaan mielipiteen, itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen huomioiminen; asiakkaan hyvä kohtelu, palvelu ja hoito; palvelu- ja hoitosuunnitelmien laadinta; molemminpuolinen tietojen antovelvollisuus ja tietojen asianmukainen käsittely sekä asiakkaan oikeusturvakeinojen käyttö. Asiakas voi hakea muutosta tulosidonnaisen palvelusetelin arvoa tai palvelusetelin arvon korottamista koskevaan päätökseen oikaisuvaatimuksella, jonka ohjeet annetaan päätöksessä. Asiakas voi antaa palautetta palveluntuottajalle saamansa palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta Siun soten valvonnasta vastaavalle viranhaltijalle. Asiakas voi myös olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista potilas- tai sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovirastolle (AVI). Erimielisyystilanteissa asiakkaan tulee ensisijaisesti ottaa yhteys palveluntuottajaan asian selvittämiseksi. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttaja- ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakkaalla on oikeus käyttää kuluttajaoikeuden mukaisia oikeusturvakeinoja reklamaatiotilanteessa ja saattaa asiakkaan ja palveluntuottajan välinen erimielisyys (esimerkiksi palvelun viivästys, virhe tai palvelun aiheuttama vahinko) kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. 3.4 Palveluseteli ja verotus Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli: - myönnetään selkeästi määriteltyihin palveluihin - on henkilökohtainen eikä siirrettävissä toiselle henkilölle - ei ole suoraan asiakkaalle maksettavaa rahaa, jonka käytön hän itse määrittelee. Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu ei oikeuta kotitalousvähennykseen tuloverotuksessa. Sen sijaan asiakkaalle voidaan myöntää kotitalousvähennys palveluista, jotka hän ostaa palvelusetelillä myönnetyn palvelun lisäksi yksityiseltä palveluntuottajalta kokonaan omalla kustannuksellaan, koska tällöin on kyse täysin erillisestä työsuorituksesta. 8

9 Arvonlisäverolain 34 :n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toimintaja työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jos kysymyksessä on: 1. valtion tai kunnan ylläpitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito taikka yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/90) tarkoitettu hoito; 2. sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity. Arvonlisäverolain 37 :n mukaan veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan valtion tai kunnan harjoittamaa sekä sosiaaliviranomaisten valvomaa muun sosiaalihuollon palvelujen tuottajan harjoittamaa toimintaa, jonka tarkoituksena on huolehtia lasten ja nuorten huollosta, lasten päivähoidosta, vanhustenhuollosta, kehitysvammaisten huollosta, muista vammaisten palveluista ja tukitoimista, päihdehuollosta sekä muusta tällaisesta toiminnasta. 3.5 Palveluseteli ja sairausvakuutuslaki Asiakkaalla ei ole oikeutta saada sairausvakuutuslain mukaista korvausta palvelusetelin omavastuuosuuteen. Matkakustannuksista voi kuitenkin saada korvausta siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään. 4. Siun sote Siun sote päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä. Siun soten tehtävänä on hyväksyä palveluntuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi kunnan myöntämää palveluseteliä käyttää. Hyväksytyistä palveluntuottajista pidetään julkista luetteloa. Siun soten työntekijä päättää siitä, kuka on oikeutettu saamaan palvelusetelin kyseiseen palveluun. Asiakkaalle selvitetään hänen asemansa palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Siun sotella on oikeus saada asiakkaalta tulotiedot, jotka vaikuttavat palvelusetelin myöntämiseen ja arvoon. Palveluntuottaja perehdytetään palvelusetelijärjestelmään sekä palveluseteleillä tuotettuihin palveluihin. Lisäksi Siun sote tarjoaa myös koulutusta ja kehittämispäiviä, joihin palveluntuottajan edellytetään osallistuvan korvauksetta. Yhteisillä kehittämistapaamisilla ja kerättävällä palautteella osapuolet kehittävät yhdessä palvelusetelitoimintaa. Molempien osapuolten on omalla toiminnallaan edistettävä yhteistyötä ja myös ilmoitettava viipymättä toiminnassaan tapahtuvista palveluseteliä koskevista muutoksista toiselle osapuolelle. 9

10 Siun sote asettaa nimeltä ja asemaltaan henkilön tai henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja vastuuhenkilöinä sääntökirjojen toteuttamisessa sekä ilmoitusten vastaanottajina. Siun sotella on valvontavelvollisuus palveluntuottajan suorittamaan toimintaan. Siun sote valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää palvelusetelilain sekä sääntökirjan mukaiset vaatimukset. Siun sotella on velvollisuus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen, jos palveluntuottaja pyytää hyväksymisensä peruuttamista. 10

11 5. Palveluntuottaja 5.1 Yleiset velvoitteet palveluntuottajalle Palveluntuottajan tulee olla merkitty ennakkoperintärekisteriin. Palveluntuottajan tulee täyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja/tai yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Palveluntuottajan tulee olla merkitty asianomaiseen joko Siun soten ylläpitämään tukipalvelurekisteriin tai lupaviranomaisen ylläpitämään yksityisten palvelujen antajien rekisteriin (ilmoituksenvarainen ja luvanvarainen toiminta). Palveluntuottajan palvelun tulee olla sisällöltään ja laadultaan vähintään tämän sääntökirjan mukainen. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelituottajaksi. Palveluntuottaja sitoutuu myös muuttuneisiin vaatimuksiin, jollei tee asiasta ilmoitusta määrätyssä ajassa. Palveluntuottajalla tulee olla yrityksen toiminnasta riippuen joko voimassa potilasvahinkolain mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan, palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen, arvioida riittävän toiminnasta aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen, ja muut toiminnan edellyttämät voimassa olevat vakuutukset. Palveluntuottajan tulee toimittaa kirjalliset todistukset tai muu vaadittu kirjallinen selvitys siitä, että toiminnan yleiset edellytykset täyttyvät. Hakemuksen liitteeksi on toimitettava todistukset verojen, lakisääteisten vakuutusmaksujen ja toiminnan vastuuvakuutuksen maksamisesta. Kun palveluntuottaja harjoittaa luvanvaraista terveyden- ja sairaanhuollon toimintaa tulee lisäksi olla todistus potilasvakuutuksen maksamisesta sekä sopimus potilasasiamiehen palvelusta. Todistusten tulee olla alle kolme (3) kuukautta vanhoja. Palveluntuottajan tulee luovuttaa Siun sotelle henkilökuntalomakkeessa pyydetyt tiedot henkilökunnastaan ja pitää tiedot oma-aloitteisesti ajan tasalla. Palveluntuottajalla on oikeus käyttää alihankkijoita. Mikäli palveluntuottaja käyttää palvelunsa tuottamisessa alihankkijoita, vastaa tämä alihankkijoidensa työstä kuin omastaan, ja alihankkijoita koskevat samat vaatimukset kuin palveluntuottajaa. Alihankkijoiden osalta on toimitettava tilaajavastuulain mukaiset todistukset toiminnan edellytysten täyttymisestä. Palveluntuottajan tuottamien palvelujen on vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluntuottaja sitoutuu hyvään laatuun ja luotettavuuteen. Palvelujen taso ja laatu määritellään tarkemmin palvelukohtaisessa liitteessä. Sosiaalipalveluissa palveluntuottajalla tulee olla ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palveluntuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut. Palveluntuottajan on pidettävä 11

12 omavalvontasuunnitelmaa julkisesti nähtävillä ja seurattava sen toteutumista. Palveluntuottajalla tulee olla nimetty omavalvonnasta vastaava henkilö. Terveydenhuollon palveluissa omavalvontasuunnitelma vaaditaan yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaan, mikäli palveluntuottaja toimii useammassa kuin yhdessä toimipaikassa. Palveluntuottaja sitoutuu yhteistyöhön Siun Soten ja mahdollisen sähköisen palvelusetelitoimittajan kanssa sekä sitoutuu osallistumaan palveluseteliasioita koskevaan perehdytykseen ja vähintään yhteen kehittämistapaamiseen vuodessa korvauksetta. Palveluntuottaja asettaa nimeltä ja asemaltaan henkilön tai henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja vastuuhenkilöinä palvelusetelissä ja sääntökirjojen toteuttamisessa. Palveluntuottaja sitoutuu tekemään aluehallintovirastolle/sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle muutosilmoituksen tietojensa ja olosuhteidensa muuttuessa ja ilmoittamaan näistä välittömästi myös Siun soten yhteyshenkilölle. Palveluntuottaja sitoutuu pitämään ajan tasalla julkisessa luettelossa vaadittavat asiat mm. yhteystietonsa, hintansa ja sitoutuu antamaan kunnan yhteyshenkilölle riittävät tiedot tarjoamistaan palveluista palveluohjausta varten. Palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että palveluntuottaja taikka sen johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole syyllistynyt rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla laissa julkisista hankinnoista 53 :ssä mainittuun rikokseen tai tekoon tai sanotun lain 54 :n mukaiseen laiminlyöntiin. Palveluntuottajan on noudatettava palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä kaikkia toimintaa koskevia viranomaismääräyksiä ja ohjeita. 5.2 Vaadittava raportointi ja valvonta Siun sote, aluehallintovirasto ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto toimivat yksityisten sosiaalipalvelujen sekä yksityisen terveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomaisena. Siun sote valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää palvelusetelilain sekä sääntökirjojen mukaiset vaatimukset. Palveluntuottaja hyväksyy Siun soten tekemät valvonta- ja ohjauskäynnit ja tiedottaa omaaloitteisesti Siun sotea yrityksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista. Palvelun tuottamiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista (esim. viivytys, este, keskeytys) sekä vastuuhenkilöiden tai yhteystietojen muuttumisesta on ilmoitettava Siun sotelle kirjallisesti viipymättä sen jälkeen, kun muutos on havaittu tai muutoin todennäköinen. Palveluntuottaja hyväksyy Siun soten tekemät asiakas- ja asiakaspalautekyselyt palveluseteliä käyttäville asiakkailleen. Palveluntuottaja kerää asiakas/omaispalautetta vuosittain ja dokumentoi palautteen. Palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä, ja tulokset palautteesta toimitetaan Siun sotelle. Palveluntuottajan on puututtava jokaiseen asiakasreklamaatioon ilman tarpeetonta viivytystä ja korjattava tilanne viipymättä kaikin kohtuullisina pidetyin 12

13 keinoin. Palveluntuottajan on raportoitava Siun sotelle palvelusetelillä tuotettua palvelua koskevista valituksiin, kanteluihin, hoitovahinkoilmoituksiin ja reklamaatioihin johtaneista syistä sekä niiden seurauksena tehdyistä toimenpiteistä. Palveluntuottajan on velvollisuus osoittaa tilaajavastuulain mukainen kelpoisuutensa toimittamalla ko. todistukset Siun sotelle vuosittain. Tarkemmat vaatimukset palveluntuottajalta säännöllisesti vaadittavasta raportoinnista löytyvät palvelukohtaisista sääntökirjoista. 5.3 Asiakastietojen käsittely ja dokumentoin ti sekä arkistointi Siun sote on palvelusetelillä tuotetun palvelun osalta henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Syntyvät asiakirjat ovat Siun soten asiakirjoja, vaikka palveluntuottaja ne laatii, säilyttää ja arkistoi. Palveluntuottajan tulee säilyttää asiakastietoihin liittyvät asiakaskirjat huolellisesti ja pyydettäessä antaa tietoja Siun soten viranomaisille. Asiakirjat on palautettava Siun sotelle, kun asiakkuus päättyy. Palveluntuottajan on asiakasrekisterissään pidettävä erillään palvelusetelillä annettujen palvelujen asiakirjat muista asiakastiedoista sekä erotettava myös saman asiakkaan palvelusetelin käytön yhteydessä syntyneet asiakastiedot ja ne tiedot, jotka ovat syntyneet asiakkaan itse maksamien palvelujen yhteydessä. Palveluntuottajalla tulee olla kirjalliset ohjeet asiakas/potilasasiakirjojen laadinnasta, säilyttämisestä ja salassapidosta. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan Siun soten antamia ohjeita, jotka koskevat asiakas/potilastietojen laatimista, ylläpitoa ja luovuttamista. Palveluntuottajan ja Siun soten sopivat käytännöstä, jolla turvataan, että palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot siirtyvät osapuolelta toiselle palvelutapahtuman eri vaiheissa. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisen asiakkaan asiakirjat muodostavat hänen hoitonsa ja huoltonsa kannalta välttämättömän jatkuvan kokonaisuuden, johon hoitoa ja huoltoa koskevat ratkaisut tulee perustaa. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan laissa säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta sekä tietosuojasta ja tietoturvasta annettuja säännöksiä ja palveluntuottajalla on tietosuojaasioista vastaava nimetty henkilö. Palveluntuottajalla on rekisterinpidosta vastaava henkilö. Asumispalvelujen tuottajilla rekisteriselosteet tulee olla nähtävillä ilmoitustaululla. 5.4 Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja hakemuksen liitteet Palveluntuottajaksi hakeudutaan sähköisen järjestelmän kautta. Tarkemmat hakeutumisohjeet löytyvät Siun soten internetsivuilta. 13

14 Palveluntuottajan on toimitettava hakemuksen liitteenä enintään kolme (3) kuukautta vanhat asiakirjat: - Veroviranomaisen todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus ja selvitys siitä, että verovelkaa koskeva viranomaisen hyväksymä maksusuunnitelma on tehty - Vakuutusyhtiön todistus potilasvahinkolain tai muun riittävän vastuuvakuutuksen voimassaolosta - Todistus lakisääteisistä vakuutusmaksuista (YEL, TYEL, tapaturmavakuutus) - Kopio aluehallintoviraston/sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimiluvasta /ilmoituksen rekisteröinnistä tai tukipalvelutuottajilta tukipalvelurekisteriin hyväksymisestä - Henkilöstöluettelo Lisäksi hakemukseen on liitettävä palvelukohtaiset liitteet: - Omavalvontasuunnitelma: koskee sosiaalipalveluja ja niitä terveyspalvelujen tuottajia, jotka toimivat kahdessa tai useammassa toimipaikassa - Sopimus potilasasiamiehen palveluista: koskee luvanvaraisia terveydenhuollon palvelujen tuottajia - Ajantasainen lääkehoitosuunnitelma: koskee niitä palvelusetelipalveluja, joiden sisältöön lääkehoito kuuluu - Selvitys käytetyistä alihankkijoista 5.5 Palveluntuottajan hakemuksen käsittely ja hyväksyminen Siun soten on otettava palveluntuottajan hakemus käsittelyyn yhden (1) kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Päätös hyväksymisestä/hylkäämisestä on tehtävä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun palveluntuottaja on jättänyt hakemuksensa tarvittavine liitteineen. Hakemus voidaan käsitellä vasta siinä vaiheessa, kun kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu. Mikäli vaadittuja liitteitä ei toimiteta kolmen (3) kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta, hakemus hylätään. Kaikki ehdot ja kriteerit täyttävät tuottajat hyväksytään palvelusetelituottajiksi, ja palveluntuottajalle lähetetään kirjallinen päätös hyväksytyksi tulemisesta. Hyväksymisen jälkeen palveluntuottajan tiedot lisätään kunnan ylläpitämään julkiseen luetteloon. 5.6 Palveluntuottajan hyväksymisen peruuttaminen Siun sote voi peruuttaa hyväksymisen ja poistaa palveluntuottajan julkisesta luettelosta, mikäli Siun sote lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä tai muuttaa palvelusetelin käytölle asetettuja ehtoja tai jos palveluntuottaja ei täytä sääntökirjassa ja sen liitteissä mainittuja vaatimuksia ja ohjeita. Mikäli Siun sote hallinnollisin päätöksin lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä tai muuttaa palvelusetelin käytölle asetettuja ehtoja, Siun sotella on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottajan nimi hyväksyttyjen palveluntuottajien listalta kolmen (3) kuukauden kuluttua päätöksenteosta. 14

15 Siun sotella on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli palveluntuottaja 1. ei noudata hyviä palvelukäytäntöjä 2. on väärinkäyttänyt asemaan asiakkaiden keskuudessa tai tuottanut palvelua asiakkaan saaman palvelusetelipäätöksen vastaisesti 3. ei täytä/noudata laissa ja tässä palveluseteliohjeessa hyväksymiselle asetettuja edellytyksiä 4. on antanut olennaisesti vääriä tietoja yrityksestä 5. on tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan 6. palveluntuottaja tai joku sen johtoon kuuluva henkilö on tuomittu elinkeinotoimintaan liittyvässä rikoksessa. Hyväksyntä voidaan peruuttaa myös vähintään kolmen (3) olennaisesti toimintaan liittyvän kirjallisen huomautuksen jälkeen, mikäli palveluntuottaja ei ole korjannut valvonnan yhteydessä ilmenneitä tai muutoin Siun soten tietoon tulleita epäkohtia asetetussa määräajassa. Palveluntuottajalla on oikeus pyytää hyväksymisensä peruuttamista, jolloin Siun sote peruuttaa palveluntuottajan hyväksynnän. Hyväksynnän peruuttamisen jälkeen ko. palveluntuottaja ei voi vastaanottaa palvelutilauksia, joiden maksamiseen käytetään palveluseteliä. Palveluntuottajan tulee kuitenkin huolehtia niiden palvelutilausten perumisesta, jotka se on ehtinyt sopia ennen hyväksynnän peruuttamista. 6. Palvelusetelin arvo Siun soten yhtymähallitus päättää palvelusetelien arvoista. Palvelusetelien arvot hyväksytään vuosittain. Osassa palveluseteleitä Siun sote käyttää hintakattoa ts. Siun sote on määritellyt enimmäishinnan, jolla palveluntuottajan on palvelu tuotettava. Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, Siun sote on velvollinen suorittamaan palveluntuottajalle enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan. Palvelusetelin arvoa on korotettava palvelusetelilain 7 :n 1 momentissa säädettyä korkeammaksi, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Palvelusetelin arvon korottamista koskevasta asiasta annetaan päätös asiakkaalle. Asiakasmaksulainsäädännössä osa palveluista on säädetty asiakkaalle maksuttomiksi. Näissä palveluissa arvo määrätään niin, että omavastuuosuus ei jää asiakkaan maksettavaksi. 15

16 7. Muut erityiset vaatimukset 7.1 Hintojen muutos Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamiinsa hintoihin kuluvan vuoden ajaksi. Ilmoitetut hinnat julkaistaan julkisessa luettelossa. Seuraavaa vuotta koskevien hintojen tarkistusajankohta sovitaan palvelukohtaisesti. Hintojen tarkistamisen perusteena voivat olla henkilökustannusten ja yleisen kustannusnousun muutos. Siun sote voi hyväksyä, hylätä hinnankorotuksen tai palauttaa hinnankorotuksen palveluntuottajalle uudelleen valmistelua varten. Jos palveluntuottaja päättää alentaa aiemmin esittämiään hintoja, tulee uusista hinnoista lähettää kirjallinen ilmoitus kuukausi ennen hintojen muutosta. 7.2 Laskutus Palveluntuottaja laskuttaa Siun sotelta palvelusetelin arvon suuruisen summan. Asumispalveluissa palveluntuottaja laskuttaa asiakaskohtaisella koontilaskutuksella kuukausittain jälkikäteen toteutuneen käytön mukaan. Laskutuskausi alkaa ensimmäisestä varsinaisesta palveluun tulopäivästä. Laskutus toteutetaan pääsääntöisesti verkkolaskulla. Palvelujen keskeytysten ilmoittamisesta ja laskuttamisesta on tarkemmat ohjeet palvelukohtaisessa sääntökirjassa. Maksuehdon tulee olla vähintään 21 päivää. Maksun viivästyessä Siun sote maksaa viivästyskorkolain mukaisen koron. Osassa palvelusetelipalveluja laskutus toteutetaan sähköisen järjestelmän kautta. 7.3 Siun soten nimen käyttö Palveluntuottajalla on oikeus mainita Siun sote referenssiluettelossaan ja viestinnässään vain, jos Siun soten yhteyshenkilö on siihen kirjallisesti antanut suostumuksensa. 16

17 PALVELUKOHTAINEN OSIO: Ikäihmisten asumispalvelut 8. Palvelun tavoite ja palvelusetelit Ikäihmisten asumispalvelulla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (SHL 1301/ , 14 ja 21) mukaista asumispalvelua. Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Ikäihmisten asumispalvelujen toimintaa ohjaavat myös valtakunnallinen Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11) sekä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( /980). Asumispalveluja ovat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ja lyhytaikainen hoito (ympärivuorokautinen). Palvelu muodostuu asiakkaalle tarjottavasti kodinomaisesta, viihtyisästä ja asiakkaan henkilökohtaisia tarpeita vastaavasta asumisesta, siihen keskeisesti liittyvistä tukipalveluista ja kuntoutumista edistävästä hoidosta ja hoivasta. 8.1 Palveluasumisen palveluseteli Palveluasuminen (2-vuorohoiva, ei ympärivuorokautinen) on sosiaalihuoltolain 21 :ssä tarkoitettua ikäihmisten asumispalvelua. Sen tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan asuminen ja selviytyminen mahdollisimman pitkään kodinomaisissa olosuhteissa ylläpitämällä asiakkaiden päivittäistä toimintakykyä kuntouttavan työotteen ja monipuolisen kuntouttavan toiminnan avulla sekä turvaamalla laadukkaiden palvelujen avulla hänen tarvitsemansa kuntoutuksen, hoivan, turvan ja huolenpidon. Palveluasumisen asiakas ei selviydy kotona kotihoidon turvan tai ei tarvitse esim. sairaalahoidon jälkeen lääketieteellistä hoitoa, mutta tarvitsee jatkuvaa apua ja tukea liikkumisessa ja itsensä/terveytensä hoidossa. Asiakas saattaa tarvita yöaikaan joitakin käyntejä. Hoitajan on oltava hälytettävissä paikalle yöaikaan, mutta hänen ei välttämättä tarvitse olla yksikössä fyysisesti koko yötä. Kyseessä voi olla somaattisesti vaikeasti sairas/monisairas tai muistisairautta sairastava henkilö. Ohjeellinen RaVa-arvo on vähintään 2 ja MMSE 18. Palveluasumisen yksikön on henkilökuntaa paikalla aamusta iltaan (n. klo 7-21), myös mahdollinen satunnainen tai vähäinen säännöllinen yöaikainen palveluntarve tulee huomioida. Käynnit voivat olla esim. kotihoidon tai turva-auttajan yökäyntejä. Palveluasuminen sisältää asiakkaan tarpeen mukaisen hoivan ja hoidon, ateriat, siivouspalvelut, vaatehuollon sekä muut palvelut kuten avustamisen asunnossa ja sen ulkopuolella. Asiakkaalla on oikeus halutessaan jättää pois osa ateriapaketin aterioista, jos siitä on sovittu asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen yhteydessä. Tällöin maksut määräytyvät asiakkaalle toimitettujen aterioiden määrän mukaan. Palvelu ei sisällä vuokraa, lääkkeitä, henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita ja hoitotarvikkeita sekä vaatteita tms. henkilökohtaisia tarvikkeita. 17

18 Palveluseteli on tulosidonnainen ja asiakkaan omavastuu määräytyy Siun soten asumispalveluista määrittämien asiakasmaksuperusteiden mukaisesti. Tarkemmat määräytymisperusteet löytyvät Siun soten asiakasmaksujen kohdasta 4.7. Palvelusetelin arvoa laskettaessa huomioidaan palveluntuottajan enimmäishintana enintään 76 /vrk. Mikäli palveluntuottajan hinta on suurempi kuin palvelulle määritelty enimmäishinta, maksaa asiakas palveluntuottajalle enimmäishinnan ylittävän osuuden tulosidonnaisen omavastuun lisäksi. Pitkäaikaisen palvelusetelin arvo lasketaan vuorokaudelle. 8.2 Tehostetun palveluasumisen palveluseteli Tehostetun palveluasumisen palveluseteli voidaan järjestää henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Palvelu on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät selviydy kotona kotihoidon maksimiapujen turvin tai eivät tarvitse sairaalahoidon jälkeen lääketieteellistä hoitoa, mutta ovat kuitenkin edelleen ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Kyseessä voi olla somaattisesti vaikeasti sairas/monisairas tai muistisairautta sairastava henkilö. Tehotetussa palveluasumisessa asiakas tarvitsee jatkuvaa (ympärivuorokautisesti) valvontaa, apua ja tukea liikkumisessa ja itsensä tai terveytensä hoidossa. Ohjeellinen RaVa-arvo on vähintään 3 ja ohjeellinen MMSE arvon on korkeintaan 14. Tehostettu palveluasuminen sisältää asiakkaan ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon, ateriat, siivouspalvelut, vaatehuollon sekä muut palvelut kuten avustamisen asunnossa ja sen ulkopuolella. Palvelu ei sisällä vuokraa, lääkkeitä, henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita ja hoitotarvikkeita sekä vaatteita tms. henkilökohtaisia tarvikkeita. Palveluseteli on tulosidonnainen ja asiakkaan omavastuu määräytyy Siun soten asumispalveluista määrittämien asiakasmaksuperusteiden mukaisesti. Tarkemmat määräytymisperusteet löytyvät Siun soten asiakasmaksujen kohdasta 4.7. Palvelusetelin arvoa laskettaessa huomioidaan palveluntuottajan enimmäishintana enintään 108 /vrk. Mikäli palveluntuottajan hinta on suurempi kuin palvelulle määritelty enimmäishinta, maksaa asiakas palveluntuottajalle enimmäishinnan ylittävän osuuden tulosidonnaisen omavastuun lisäksi. Pitkäaikaisen palvelusetelin arvo lasketaan vuorokaudelle. 8.3 Lyhytaikaisen asumispalvelun palveluseteli Lyhytaikaisella asumispalvelulla tarkoitetaan lyhyttä jaksoa tarvittaessa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä. Lyhytaikaishoidon tavoitteena on tukea kotona selviytymistä ja siirtää pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon tarvetta, jonka vuoksi tulee asiakkaiden toimintakykyä ylläpitää kuntouttavan ja virikkeellisen toiminnan avulla. Lyhytaikaista asumispalvelua voidaan myöntää myös omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Asiakkaat ovat pääasiassa henkilöitä, joiden toimintakyky on joko tilapäisesti tai pysyvästi alentunut siinä määrin, että he tarvitsevat kotona asumiseensa ulkopuolista apu, tai kun kotona hoitoa antava mainen sairastuu. Lyhytaikaisen asumispalvelun tarpeeseen voi johtaa esim. kunnon äkillinen heikkeneminen, joka ei vaadi hoitoa akuuttisairaalassa. 18

19 Lyhytaikainen asumispalvelu sisältää asiakkaan tarvittaessa ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon, ateriat, muut palvelut kuten avustaminen asunnossa ja sen ulkopuolella, vuokran, vaatehuoltoon liittyvät asiat, siivouspalvelut ja -tarvikkeet sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Toiminnan tulee pitää sisällään asiakkaan toimintakykyä ylläpitävää kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa. Lyhytaikaiseen asumispalveluun eivät kuulu asiakkaan tarvitsemat lääkkeet ja henkilökohtaiset hoitotarvikkeet. Lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen palveluseteli on 90 /vrk (Yhtymähallitus ). Asiakkaan omavastuuosuudeksi jää palveluseteliarvon ja palveluntuottajan hinnan välinen erotus, jonka asiakas maksaa suoraan palveluntuottajalle. Omaishoidon lakisääteisen vapaan palvelusetelin arvo on 300 /kk (3 lakisääteistä vapaapäivää), josta palveluntuottaja laskuttaa julkisen luettelon mukaisen vuorokausihinnan. Lyhytaikaisessa asumispalvelussa palveluseteli vastaa vuorokautta (24 h). Poikkeavista ajoista sovitaan erikseen palvelusetelin myöntäjän kanssa. 9. Palvelusetelin myöntäminen Palvelusetelin saaminen edellyttää palvelutarpeen arvioita. Asiakkaalle laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan osallistuu Siun soten ammattihenkilö, asumispalvelujen ammattihenkilöstön lisäksi asiakas ja/tai hänen omaisensa/läheisensä sekä tarvittaessa asiakkaan hoitoon osallistuvat muut tahot. Palveluntuottajan tulee huolehtia myöntämispäätökseen liitetyn suunnitelman mukaisista palveluista. Hoito- ja palvelusuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiakkaan hoidon tarve muuttuu tai vähintään kerran vuodessa. Arviointi tehdään yhdessä kunnan SAStyöntekijöiden kanssa. Yhteisellä arviokäynnillä tehdään tarpeen mukaan myös RaVa-arviointi ja muut arvioinnit, kuten MNA ja MMSE. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä palvelun myöntäneeseen viranhaltijaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia: asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluja, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi tai asiakkaan kuntoisuus on heikentynyt, ja palveluja pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Tällöin arvioidaan uudelleen, onko palvelusetelin käyttö edelleen tarkoituksenmukainen vaihtoehto asiakkaan palvelun toteuttamiseksi. Tällöin palvelusetelipäätös voidaan perua ja asiakkaan palvelut järjestää muulla tavoin. Tai asiakkaalle voidaan myöntää uusi erisisältöinen palveluseteli. Asiakkaalle tulee nimetä omahoitaja heti asiakkaaksi tulon jälkeen, ja asiakas sekä hänen omaisensa tai läheisensä ovat tietoisia, kuka omahoitaja on. Omahoitaja on pääasiallisesti vastuussa asiakkaan hoidosta. 19

20 Palveluntuottajan tulee toteuttaa palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että asiakas saa hänelle kuuluvat julkiset etuudet (esimerkiksi Kelan hoitotuen ja asumistuen). Asiakasta tulee tarvittaessa avustaa raha-asioiden hoidossa. Raha-asioista vastaa asiakas itse tai hänen valtuuttamansa henkilö tai edunvalvoja. Tarvittaessa asiakasta avustetaan edunvalvojan hankinnassa. 10. Palvelun laatuvaatimukset 10.1 Yleiset vaatimukset Palveluntuottajan palvelun tulee olla sisällöltään ja laadultaan vähintään tämän sääntökirjan mukainen. Palveluntuottaja on määritellyt, ja dokumentoinut laatuvaatimuksensa sekä keskeiset laatutavoitteensa. Palveluntuottajalla on pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma ja omavalvontasuunnitelma. Palveluntuottajan tulee ottaa toiminnassaan huomioon asiakkaiden olosuhteet, yksilölliset tarpeet ja toimintakyky sekä ikä ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain mukaisesti. Palveluntuottajan on turvattava lain vaatima riittävä asiantuntemus palvelujen laadukkaaseen järjestämiseen. Tuottajan on myös muutoin noudatettava yleisesti hyväksyttyjä ja voimassa olevia ikäihmisten hoitoa sekä palvelua koskevia suosituksia. Palvelun tulee täyttää sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon sekä hyvään kohteluun. Palveluntuottajan kotihoitopalvelujen arvot ja toimintaperiaatteet on määritelty. Vastuut ja valtuudet (tehtävänkuvat) on määritelty kirjallisesti. Palveluntuottaja laatii asiakasasiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä. Palveluntuottajan tulee noudattaa huolellisuutta tietojen käsittelyssä ja huolehtia esimerkiksi siitä, että salassa pidettäviä tietoja käsitellään oikein. Palveluntuottajan tulee käsitellä asiakirjoja siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (159/2007) sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään. Palveluntuottajalta edellytetään hoitotyöhön liittyvien asiakastietojen ja työsuoritteiden kirjaamista omaan asiakastietojärjestelmäänsä sekä hoidon tason arviointijärjestelmän käyttöä seuraavien ohjeiden mukaisesti: lainsäädännön edellyttämän hoitotyön kirjaaminen sekä asiakkaan kokonaistilanteen kirjaaminen hoidon kannalta 20

21 tehtyyn työhön kuuluvien suoritteiden, sisältäen myös HILMO-kirjaukset (sähköinen ohjelma, ilmaiseksi THL:ltä), kirjaaminen Henkilöstö ja osaaminen Henkilökunnalta edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994 ja asetus 564/1994) mukaista oikeutta harjoittaa terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan ammattia tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaista oikeutta käyttää lähihoitajan, perushoitajan tai apuhoitajan nimikettä tai sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) mukaista lähihoitajan tai mainitun lain siirtymäsäännösten mukaista vastaavaa pätevyyttä. Kun palveluntuottaja palkkaa terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöstöä, palveluntuottaja sitoutuu tarkistamaan henkilön tiedot Valviran ylläpitämästä rekisteristä. Myös sijaisilla tulee olla riittävä sosiaali- ja/tai terveysalan koulutus. Yksikön vastuuhenkilön kelpoisuus tulee täyttää kelpoisuuslain mukaiset vaatimukset (272/ ). Vastuuhenkilöllä ja hänen varahenkilöllä tulee olla sosiaali- ja /tai terveydenhuollon korkeakoulututkinto tai vastaava opistotasontutkinto ja työkokemusta vastaavista tehtävistä vähintään yksi (1) vuosi. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määriteltyjä sairaanhoidollisia toimenpiteitä suorittaa ensisijaisesti sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Myös muu edellä mainittu ammattihenkilöstö voi suorittaa hoidollisia ja lääkehoitoon liittyviä toimenpiteitä, jos henkilöstöllä on asiaankuuluva perehdytys ja osaaminen tehtävien hoitamiseen. Henkilökunnan osaamisen tulee olla asiakkaiden hoidontarpeen edellyttämällä tasolla, ja henkilöstöllä tulee olla riittävästi tietoa kohderyhmän sairauksista sekä niiden vaikutuksista toimintakykyyn ja toimintakykyä ylläpitävistä työtavoista. Jokaisessa työvuorossa on vähintään yksi (1) kokoaikainen sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon suorittanut henkilö. Tehostetussa palveluasumisessa sairaanhoitajan on oltava paikalla arkisin. Palveluasumisessa sairaanhoitajan on oltava paikalla tarvittaessa. Henkilökunnan mitoitus vastaa asiakkaiden hyvän hoidon vaatimuksia ja on palveluntuottajan luvan mukainen. Palveluasumisen henkilöstömitoitus tulee olla vähintään 0,3. Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus tulee olla vähintään 0,5. Henkilöstömitoitusta laskettaessa asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät, joilla on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Muu henkilökunta kuten esimerkiksi hoiva-avustajat, sisällytetään mitoitukseen sillä osuudella, mikä kuuluu välittömään asiakkaan hoito- ja hoivatyöhön, kuten avustamista ruokailussa ja hygieniassa avustamisessa. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettu vähintään 2/3. Mahdollisen työllistämistavoitteen kautta työllistetyn henkilön työpanosta ei oteta mitoituslaskennassa huomioon. Henkilöstömitoituksen laskennassa noudatetaan STM:n Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi suosituksia (STM julkaisuja 2013:11). Henkilöstömitoituksesta huolehditaan myös vuosi- ja sairauslomien aikana. Lääkehuollosta vastaavien tulee täyttää STM:n lääkehuollon osaamisesta 2016 annetun ohjeen mukainen kelpoisuus, ja lääkehuoltoon osallistuvilla henkilöillä tulee olla ohjeen mukaiset lääkehoidon luvat kunnossa. Lääkehoidon LOVe/LOP-opinnot tulee suorittaa viiden vuoden 21

22 välein. Henkilöstön lääkehoidon osaamisesta ja myönnetyistä lääkehoidon luvista on ajan tasalla oleva luettelo. Kaikilla palveluntuotantoon osallistuvilla tulee olla sujuva eli ymmärrettävä (sekä kuullun ymmärtäminen että puheen tuotto ja kirjallinen) suomen kielen taito. Kielitaito tulee pyydettäessä todistaa ennen sopimuskauden alkua, mikäli äidinkieli ei ole suomi. Hyvällä suomen kielellä tarkoitetaan opetushallituksen Yleisten kielitutkintojen keskitason tutkinnon mukaista määrittelyä kielitaidosta eli jokaisessa arvioitavassa osa-alueessa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen) arvosana tulee olla vähintään keskitasoa 3-4. Palveluntuottaja huolehtii toimintayksikön henkilöstön perehdytyksestä, ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä sekä vastaa työehtosopimusten mukaisesta koulutuksen järjestämisestä. Ravintohuollon vastaavilla on alan koulutus ja hygieniapassit. Tukipalveluja varten on riittävä henkilöstö (siivous- ja kiinteistöhuolto). Henkilökunnalla on riittävä koulutus asiakkaan hoidon tarpeen arviointiin, ja palveluntuottajalla on RaVa-lisenssi. Palveluntuottaja tulee olla RaVa-lisenssi vuoden 2017 loppuun mennessä. Asumisyksikössä oleva asiakas on Siun soten avoterveydenhuollon palvelujen piirissä. Palveluntuottajan on huolehdittava, että asiakas saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Asiakkaan tulee saada tarvittavat lääkärin tutkimukset ja hoito äkillisissä sairaustilanteissa. Asiakkaiden hammashuollon toteutuminen mahdollistetaan palveluntuottajan toimesta Tilat, laitteet ja välineet Asuntojen koko ja varustelutaso täyttävät aluehallintoviranomaisen/valviran vaatimukset. Asiakkailla on pääsääntöisesti yhden hengen huoneet sekä riittävät hygienia- ja wc-tilat aluehallintoviranomaisen/valviran toimiluvan mukaisesti. Palveluntuottajalla on mahdollisuus tarjota pariskunnille tarkoitettuja asuntoja vanhuspalvelulain mukaisesti. Asuintilat ovat esteettömät ja mahdollistavat kuntoutuksen, pyörätuolin sekä kävelytelineen käytön. Jos tilat ovat useassa kerroksessa, talossa on oltava hissi ja portaikko turvallinen. Yksikön yhteistilat ovat asiakkaiden käytössä, ja niissä on mahdollisuus järjestää yhteisiä tilaisuuksia. Yhteistiloissa on TV ja muuta virikkeellistä toimintaa. Asiakkaan huoneissa on vähintään korkeussäädettävä sänky, patja, vaatekaappi ja lukittava säilytysmahdollisuus. Sängyssä nousutuki sekä laidat, jotka ovat nostettavissa ja laskettavissa. Asiakkailla on mahdollisuus tuoda omia huonekalujaan ja muita tavaroita huoneeseensa. Asumisyksikön tiloista on esteetön pääsy ulkoilemaan. Asiakkaiden omatoiminen ulkoilu on mahdollista aidatulla piha-alueella (ei välttämättä koko tontti) ja piha-alueella on esteettömiä 22

23 kävelyreittejä, liikuntavälineitä ja penkkejä. Myös muistisairaan turvallinen ja esteetön ulkoileminen on varmistettu. Piha-alue mahdollistaa turvallisen ulkoilun päivittäin. Yhteistilojen kalusteiden tulee olla tukevia, ikääntyneille sopivia ja materiaalit sellaisia, että ne mahdollistavat turvallisen liikkumisen. Yhteiskäytössä ja työergonomian kannalta on oltava tarpeelliset välineet (esim. nosturit, rollaattorit, wc-korokkeet). Asumisyksiköissä tulee olla varattuna riittävä määrä yleisiä apuvälineitä asiakkaiden käyttöön (esim. pyörätuoli, pyörällinen suihkutuoli, pesupaari, nousutuki, tuki-kahva, WC-koroke, henkilösiirron ja noston apuvälineet) niissä tilanteissa, jolloin niitä ei myönnetä lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella 10.4 Turvallisuus Asiakkaan poistuminen hoitokodista ja piha-alueelta henkilökunnan huomaamatta on estetty. Yksiköllä on kirjallinen toimintaohje rahavarojen ja arvoesineiden säilyttämisestä. Yksiköllä on kirjallinen lääkehoitosuunnitelma (viimeisimmän STM:n suositusten mukainen) ja nimetty lääkehoidosta vastaava henkilö. Lääkehoitosuunnitelma on lääkärin hyväksymä. Lääkkeet säilytetään lukituissa tiloissa. Lääkkeiden annostelu toteutetaan siten kuin Valviran ohjeissa ja STM:n oppaassa turvallinen lääkehoito-oppaassa on ohjeistettu. Asiakkaan kokonaislääkitys tulee tarkistaa vähintään kerran (1) vuodessa. Yksiköllä on pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys, jotka ovat pelastusviranomaisten hyväksymät. Henkilöstö on perehdytetty suunnitelmiin ja vastuuhenkilöt näihin on nimetty. Yksikössä on paloviranomaisten vaatimusten mukaisesti sprinkler-järjestelmä ja automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Henkilökunta harjoittelee poikkeustilanteissa toimimista ja saa mm. paloturvallisuuskoulutusta vähintään kerran vuodessa. Koulutuksista ja harjoituksista pidetään kirjaa. Asiakkailla on käytössä hoitajakutsujärjestelmä tai turvapuhelin. Muistisairaiden asiakkaiden turvallisuus on varmistettu (ovien ja ikkunoiden lukitus, kulunvalvonta). Asumisyksikössä on kirjallinen ohjeistus asiakkaan turvallisuuden varmistamisesta, jos rajoitteita joudutaan käyttämään. Rajoitteisiin liittyvistä hoitopäätöksistä vastaa asiakasta hoitava lääkäri, ja päätös on dokumentoitu asiakkaan asiakirjoihin. Yksikössä on mahdollisuus eristystilojen järjestämiseen (esim. epidemian aikana) ja kirjalliset hygieniaohjeet. Hygieniasta vastaava henkilö on nimetty. Yksikön apuvälineiden laatu (esim. imulaite) ja määrä tulee olla asiakkaiden toimintakykyä ja hoitosuutta vastaava, huomioiden asiakkaan loppuun asti hoitaminen. Tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta on huolehdittava. Kunnossapitoon on nimetty vastuuhenkilö. 23