Palveluseteliohje. Ikääntyneiden asumispalvelut

Transkriptio

1 Palveluseteliohje Ikääntyneiden asumispalvelut

2 1 Sisällys YLEINEN OSA OHJE PALVELUSETELIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA Palveluseteliohje ja sen soveltamisala Määritelmät Asiakas Asiakkaan asema 3.2 Asiakkaan ja palveluntuottajan välinen kirjallinen sopimus 3.3 Asiakkaan oikeusturvakeinot 3.4 Palveluseteli ja verotus 4. Kunta Palvelusetelin arvo Palveluntuottaja Yleiset velvoitteet palveluntuottajalle 6.2 Vaadittava raportointi ja valvonta 6.3 Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi sekä arkistointi 6.4 Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja hakeutumisen liitteet 6.5 Palveluntuottajan hyväksyminen 6.6 Palveluntuottajan hyväksymisen peruuttaminen PALVELUKOHTAINEN OSA - IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISPALVELUJEN PALVELUSETELI.. 7. Lait ja viranomaismääräykset Palvelun tarkoitus ja tasot Palveluasuminen 8.2 Tehostettu palveluasuminen 8.3 Lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen 9. Palvelusetelin arvo Palvelukohtaiset vaatimukset palveluntuottajalle Tilat, laitteet ja välineet 10.2 Turvallisuus 10.3 Henkilöstö ja osaaminen 10.4 Laadun hallinta 10.5 Palvelun sisällön vaatimukset 10.6 Elämän loppuvaiheen hoito 11. Maksukäytännöt... 19

3 2 YLEINEN OSA OHJE PALVELUSETELIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Palveluseteliohje ja sen soveltamisala Tämä palveluseteliohje on asiakirja, joka sisältää kunnan asettamat vaatimukset palvelusetelitoiminnalle ja koskee palvelusetelituottajia. Palveluseteliohjetta noudatetaan, kun kunta järjestää asiakkailleen palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaan (jatkossa palvelusetelilaki). Palvelusetelituottajaksi hyväksytty palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan palveluseteliohjeen vaatimuksia palvelusetelituottajana toimiessaan. Tässä ohjeessa sovelletaan mm. Sitran laatimia sääntökirjoja, joista tähän ohjeeseen on otettu suoria lainauksia. Kunnalla on oikeus tehdä muutoksia palveluseteliehtoihin sekä sen liitteiden sisältämiin vaatimuksiin. Kunta ilmoittaa palveluntuottajalle muutoksista kirjallisesti välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua sitoutua muuttuneisiin sääntöihin, tulee tämän kirjallisesti ilmoittaa hyväksymisensä peruuttamista. Jos kunnalle ei toimiteta em. ilmoitusta, palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien. Palveluseteliohje on voimassa toistaiseksi alkaen. 2. Määritelmät Tässä palveluseteliohjeessa 1. Asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 :n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 :n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta; 2. Palvelusetelillä tarkoitetaan järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta (= viranomaispäätös palvelusetelin myöntämisestä) korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Palveluseteli on tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislainsäädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyissä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palvelusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa kunnan hyväksymä palvelun tuottaja. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) säätelee palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelilakia sovelletaan palvelusetelin käyttämiseen kuntien järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lakia sovelletaan ainoastaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi. Tämän vuoksi lakia ei voi soveltaa julkisyhteisöjen tuottamien palvelujen hankkimiseen. Palvelusetelijärjestelmässä kun-

4 3 ta ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palvelun tuottajan välinen sopimus; 3. Tulosidonnaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo määräytyy kunnan määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan tai jonka arvo perustuu tulojen huomioon ottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a - 10c :ssä säädetyllä tavalla; 4. Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottajan palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi; Tämä toimintaohje ei ole sopimus kunnan ja palveluntuottajan välillä. Palvelua koskevan sopimuksen osapuolina ovat palveluntuottaja ja asiakas. Sopimuksen sitoumukset ja vastuut eivät kohdistu kuntaan. Se, mitä säädetään kunnasta, soveltuu myös kuntayhtymään. 3. Asiakas 3.1 Asiakkaan asema Asiakkaan asemaan sovelletaan palvelusetelilakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia. Kunta päättää siitä, kuka on oikeutettu saamaan palvelusetelin. Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta vaatia palvelujen järjestämistä palvelusetelin avulla. Palvelusetelilainsäädäntö ei synnytä asiakkaalle myöskään uusia oikeuksia palveluihin. Palveluseteli on aina henkilökohtainen, eikä sitä voi vaihtaa rahaksi eikä palveluseteliä voi käyttää muuhun kuin myöntämispäätöksessä määriteltyyn palveluun. Päätettäessä palvelun myöntämisestä kunnalla on oikeus saada asiakkaalta tiedot, jotka vaikuttavat palvelusetelin myöntämiseen ja arvoon. Asiakkaalle on annettava tieto siitä, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia asiakkaan suostumuksesta riippumatta. Asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja antaa tarpeellinen selvitys asiasta. Asiakasta voi edustaa asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 9 :n 1 momentin mukaisissa tapauksissa hänen laillinen edustajansa, lähiomainen tai muu läheinen henkilö. Kunnan työntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja myöntää palvelun. Kunnan työntekijän tulee esitellä eri vaihtoehdot palvelun järjestämisestä tasapuolisesti ja tehdä päätökset asiakkaan edun mukaisesti. Mikäli asiakas täyttää palvelun saantikriteerit, kunta voi tarjota palveluseteliä palvelun hankkimiseksi asiakkaalle. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä. Tällöin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämän palvelun piiriin.

5 4 Palvelusetelipäätöksellä kunta sitoutuu maksamaan kustannuksia enintään myönnetyn palvelusetelin arvoon asti. Asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmassa voi olla sekä palvelusetelillä järjestettävää palvelua että muulla tavalla järjestettyä palvelua. Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo ja myönnettävän palvelun tuntimäärä. Asiakas vastaa yksityisten palveluntuottajien palvelujen piiriin hakeutumisesta palvelusetelin valittuaan. Palveluseteliasiakas valitsee itsenäisesti (tai edellä mainitun edustajan avustuksella) itselleen palveluntuottajan kunnan hyväksymien yksityisten palveluntuottajien julkisesta luettelosta. Asiakas on oikeutettu käyttämään palveluseteliä vain kunnan hyväksymän palveluntuottajan tuottamien, tämän palveluseteliohjeen tarkoittamien palvelujen maksamiseen. Mikäli asiakas tilaa palvelua yli palvelusetelin arvon, hän vastaa itse yli menevistä kustannuksista. Asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa tai tilata palvelua useammalta palvelutuottajalta palvelusetelipäätöksen voimassaolon aikana. 3.2 Asiakkaan ja palveluntuottajan välinen kirjallinen sopimus Asiakas tai edellä mainittu edustaja tekee palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen palvelun hinnasta ja sisällöstä. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset sekä oikeusperiaatteet. Sopimukseen liitetään asiakkaan yksilöllinen suunnitelma/hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka laadinnasta kunta on vastuussa. Kirjallisessa sopimuksessa asiakkaan ja tuottajan välillä on sovittava vähintään seuraavista asioista: 1. palvelun hinta ja sisältö, jossa on eritelty palveluseteliin kuuluva palvelu 2. palvelun tuottamisen ja järjestämisen ehdot 3. palvelun peruutusehdot, mahdolliset päättymistavat, purkuehdot, irtisanomisajat 4. poissaoloajan maksuja koskevat ehdot 5. hintojen muuttamista koskevat ehdot (tarkistusajat ja mekanismi) 6. vahingonkorvausehdot 7. salassapito ja tietojen luovutus Sopimuksen ehtojen on oltava selkeät ja ymmärrettävät. Asiakkaalla on oltava mahdollisuus tutustua ehtoihin ennen sopimuksen allekirjoittamista. 3.3 Asiakkaan oikeusturvakeinot Asiakasta koskevat sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset oikeudet, kuten asiakkaan mielipiteen, itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen huomioiminen; asiakkaan hyvä kohtelu, palvelu ja hoito; palvelu- ja hoitosuunnitelmien laadinta; molemminpuolinen tietojen antovelvollisuus ja tietojen asianmukainen käsittely sekä asiakkaan oikeusturvakeinojen käyttö.

6 5 Erimielisyystilanteissa asiakkaan tulee ensisijaisesti ottaa yhteys palveluntuottajaan asian selvittämiseksi. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta. Asiakas voi myös olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovirastolle (AVI) tai ylimmille laillisuusvalvontaviranomaisille. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttaja- ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakkaalla on oikeus käyttää kuluttajaoikeuden mukaisia oikeusturvakeinoja reklamaatiotilanteessa ja saattaa asiakkaan ja palveluntuottajan välinen erimielisyys (esimerkiksi palvelun viivästys, virhe tai palvelun aiheuttama vahinko) kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. 3.4 Palveluseteli ja verotus Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli: myönnetään selkeästi määriteltyihin palveluihin on henkilökohtainen eikä siirrettävissä toiselle henkilölle ei ole suoraan asiakkaalle maksettavaa rahaa, jonka käytön hän itse määrittelee. Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu ei oikeuta kotitalousvähennykseen tuloverolain 127 a :n 3 momentin mukaan. Sen sijaan asiakkaalle voidaan myöntää kotitalousvähennys palveluista, jotka hän ostaa palvelusetelillä myönnetyn palvelun lisäksi yksityiseltä palveluntuottajalta kokonaan omalla kustannuksellaan, koska tällöin on kyse täysin erillisestä työsuorituksesta. 4. Kunta Kunta päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä. Kunnan tehtävänä on hyväksyä palveluntuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi kunnan myöntämää palveluseteliä käyttää. Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä tai muulla soveltuvalla tavalla. Kunnan on selvitettävä asiakkaalle hänen asemansa palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Kunnan tulee informoida asiakasta, mistä ja millaista asiakasta koskevaa tietoa voidaan hänen suostumuksettaan hankkia. Kunnan on varattava asiakkaalle tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja tarvittaessa antaa asiaa koskevaa selvitystä.

7 6 Kunnan tulee antaa palveluntuottajalle riittävä perehdytys. Kunta tarjoaa myös koulutusta ja kehittämispäiviä, joihin palveluntuottajan edellytetään osallistuvan. Yhteisillä kehittämistapaamisilla ja kerättävällä palautteella kunta ja palveluntuottajat yhdessä kehittävät palvelusetelitoimintaa. Sekä kunnan että hyväksyttyjen palveluntuottajien tulee omalla toiminnallaan edistää yhteistyötä ja siten ilmoittaa viipymättä toiminnassaan tapahtuvista palveluseteliä koskevista muutoksista toiselle osapuolelle. Kunnalla on valvontavelvollisuus tuottajan suorittamaan toimintaan. Kunta valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää palvelusetelilain sekä palveluseteliohjeen mukaiset vaatimukset. Kunnalla on velvollisuus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen, jos palveluntuottaja pyytää hyväksymisensä peruuttamista. 5. Palvelusetelin arvo Kunta päättää palvelusetelin arvosta ja sen muutoksista. Kunnan on määrättävä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 ja 5 :ssä asiakkaalle maksuttomiksi säädettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvo on määrättävä niin, ettei asiakkaalle jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Jos asiakkaan palveluntarve muuttuu, kunta arvioi uudelleen, onko palvelusetelin käyttö edelleen paras vaihtoehto asiakkaan palvelun toteuttamiseksi. Tällöin palvelusetelipäätös voidaan perua ja asiakkaan palvelut järjestää muulla tavoin. 6. Palveluntuottaja 6.1 Yleiset velvoitteet palveluntuottajalle Palveluntuottajan on noudatettava palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä kaikkia viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Palveluntuottajan edellytysten täyttyminen on tarkastettu yrityksen perustamisvaiheessa. Perustamisluvan myöntää toimivaltainen aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Sellaiset palveluntuottajat, jotka eivät harjoita ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa tekevät toimiluvan hakemisen sijaan ilmoituksen toiminnan aloittamisesta/muutoksesta sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle siinä kunnassa, jossa palveluntuottaja antaa ko. palveluja, jonka jälkeen heidän merkitään aluehallinnon rekisteriin. Sellaiset palveluntuottajat, joiden toimintana ovat kotipalvelun tukipalvelut, voivat hakea tukipalvelurekisteriin siihen kuntaan, jossa tuottaja antaa ko. palveluja. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavan palvelun palveluntuottajaksi.

8 7 Palveluntuottajan tulee olla merkitty ennakkoperintärekisteriin. Kunnalla on oikeus vaatia palvelun tuottajaa toimittamaan kirjalliset todistukset tai muu riittävä näyttö siitä, että toiminnan yleiset edellytykset täyttyvät. Palveluntuottajan tulee toimittaa todistukset verojen, lakisääteisten vakuutusmaksujen ja toiminnan vastuuvakuutuksen maksamisesta. Kun palveluntuottaja harjoittaa luvanvaraista terveyden- ja sairaanhuollon toimintaa tulee lisäksi olla todistus potilasvakuutuksen maksamisesta sekä sopimus sosiaali- ja potilasasiamiehen palvelusta. Todistusten tulee olla alle kolme (3) kuukautta vanhoja. Palveluntuottaja tulee olla kaikki toiminnassa tarvittavat asianmukaiset vakuutukset voimassa. Mikäli palveluntuottajan vastuuvakuutus ei kata täysimääräisesti aiheutuneita vahinkoja, vastaa palveluntuottaja vahingoista täyteen määrään asti. Potilasasiamies Palveluntuottajalla on oikeus käyttää alihankkijoita. Mikäli palveluntuottaja käyttää palvelunsa tuottamisessa alihankkijoita, vastaa tämä alihankkijoidensa työstä kuin omastaan. Alihankkijoista on ilmoitettava erillisellä liitteellä. Palveluntuottajan tuottamien palvelujen on vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluntuottaja sitoutuu hyvään laatuun ja luotettavuuteen. Nämä määritellään tarkemmin palvelukohtaisissa liitteissä. Palveluntuottajalla tulee olla ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palveluntuottajan sosiaalipalvelut. Palveluntuottajan on pidettävä omavalvontasuunnitelmaa julkisesti nähtävillä ja seurattava sen toteutumista. Palveluntuottajalla tulee olla nimetty omavalvonnasta vastaava henkilö. Palveluntuottajan tulee tehdä asiakkaan tai hänen edustajansa kanssa kirjallinen sopimus palvelun hinnasta ja sisällöstä. Tarkemmin sopimuksen sisältö on määritelty kohdassa 3.2. Asiakkaan ja palveluntuottajan välinen kirjallinen sopimus. Palveluntuottaja sitoutuu yhteistyöhön Joensuun seudun palvelusetelikuntien ja mahdollisen sähköisen palvelusetelitoimittajan kanssa sekä sitoutuu osallistumaan palveluseteliasioita koskevaan perehdytykseen ja vähintään yhteen kehittämistapaamiseen vuodessa. Palveluntuottaja sitoutuu tekemään aluehallintovirastolle/valviralle muutosilmoituksen tietojensa ja olosuhteidensa muuttuessa ja ilmoittaa näistä välittömästi myös kunnan yhteyshenkilölle. Palveluntuottaja sitoutuu pitämään ajan tasalla julkisessa luettelossa vaadittavat asiat mm. yhteystietonsa, hintansa ja sitoutuu antamaan kunnan yhteyshenkilölle riittävät tiedot tarjoamistaan palveluista palveluohjausta varten. Palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että palveluntuottaja taikka sen johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole syyllistynyt rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla laissa julkisista hankinnoista 53 :ssä mainittuun rikokseen tai tekoon tai sanotun lain 54 :n mukaiseen laiminlyöntiin. Palveluntuottajan on perehdyttävä ja täytettävä hakemuksen lisäksi palvelukohtaiset liitteet kaikista palvelusetelillä tuottamistaan palveluista (sähköinen alusta otsikko se-

9 8 telikohtaiset ehdot). Palveluseteliliitteissä on lueteltu palvelukohtaiset ehdot ja kuvattu palvelusetelipalvelujen sisällöt. Puutteellisia tai vaillinaisesti täytettyjä hakemuksia ei voida käsitellä. 6.2 Vaadittava raportointi ja valvonta Palveluntuottaja sitoutuu toimittamaan kalenterivuosittain kunnalle raportin edellisen vuoden toiminnastaan kuukauden kuluessa sen valmistumisesta. Palveluntuottaja luovuttaa kunnalle henkilökuntalomakkeessa pyydetyt tiedot henkilökunnastaan ja tarkistaa vuosittain niiden ajantasaisuuden. Palveluntuottaja hyväksyy kunnan tekemät valvontakäynnit. Palveluntuottajan tulee tiedottaa oma-aloitteisesti kuntaa yrityksen toiminnasta tapahtuvista olennaisista muutoksista. Palvelun tuottamiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista (esim. viivytys, este, keskeytys) sekä vastuuhenkilöiden tai yhteystietojen muuttumisesta on ilmoitettava kunnalle kirjallisesti viipymättä sen jälkeen, kun muutos on havaittu tai muutoin todennäköinen. Asiakas/omaispalautetta kerätään vuosittain ja ne dokumentoidaan. Palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja tulokset asiakaspalautekyselystä toimitetaan kunnalle. Palveluntuottaja puuttuu jokaiseen asiakasreklamaatioon ilman tarpeetonta viivytystä ja korjaa tilanteen viipymättä kaikin kohtuullisina pidetyin keinoin. Kirjalliset asiakasreklamaatiot ja niiden aiheuttamat toimenpiteet raportoidaan kunnalle vuosittain maalis- ja syyskuun loppuun mennessä. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa kunnan yhteyshenkilölle, mikäli asiakkaan voinnissa tapahtuu selkeää kuntoutumista tai toimintakyvyn romahtamisesta. Palveluntuottajalla tulee olla järjestelmä tai kirjattu toimintatapa poikkeamatilanteiden dokumentointia varten ja menettelytavat poikkeamien käsittelyyn. 6.3 Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi sekä arkistointi Kunta on palvelusetelillä tuotetun palvelun osalta henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Syntyvät asiakirjat ovat kunnan asiakirjoja, vaikka palveluntuottaja ne laatii, säilyttää ja arkistoi. Palveluntuottajan tulee säilyttää asiakastietoihin liittyvät asiakaskirjat huolellisesti ja pyydettäessä antaa tietoja kunnan viranomaisille. Asiakirjat on palautettava kunnalle, kun asiakkuus päättyy. Kaikki asiakastiedot asiakasrekisteriin liittyen tulee palauttaa. Palveluntuottajan on asiakasrekisterissään pidettävä erillään palvelusetelillä annettujen palvelujen asiakirjat muista asiakastiedoista sekä erotettava myös saman asiakkaan palvelusetelin käytön yhteydessä syntyneet asiakastiedot ja ne tiedot, jotka ovat syntyneet asiakkaan itse maksamien palvelujen yhteydessä. Palveluntuottajalla tulee olla kirjalliset ohjeet asiakas/potilasasiakirjojen laadinnasta,

10 9 säilyttämisestä ja salassapidosta. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan kunnan antamia ohjeita, jotka koskevat asiakas/potilastietojen laatimista, ylläpitoa ja luovuttamista. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan laissa säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta sekä tietosuojasta ja tietoturvasta annettuja säännöksiä ja palveluntuottajalla on tietosuoja-asioista vastaava nimetty henkilö. Palveluntuottaja tulee kirjata asiakkaan hoidon kannalta olennaiset kirjaukset. Mahdolliset tarkennukset kirjauksiin mainitaan palvelukohtaisissa liitteissä. Palveluntuottajalla on rekisterinpidosta vastaava henkilö. Asumispalvelujen tuottajilla rekisteriselosteet tulee olla nähtävillä ilmoitustaululla. 6.4 Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja hakemuksen liitteet Palvelusetelituottajaksi hakeudutaan sähköisellä hakemuksella epalvelun kautta. Palveluun voi kirjautua omilla pankkitunnuksilla. Hakeutuminen on mahdollista ympäri vuoden. Palveluntuottaja voi hakeutua samalla hakemuslomakkeella palveluntuottajaksi useampaan eri palveluun ja useampaan eri kuntaan. Hakemuksesta ilmenee kuntien palvelusetelipalvelut, joista osa on kuntakohtaisia palvelusetelipalveluja ja osa seudullisia palvelusetelipalveluja. Sähköisen hakemuksen liitteeksi palveluntuottaja liittää seuraavat asiakirjat: Henkilökuntaluettelo (valmis lomakepohja sähköisessä alustassa) Omavalvontasuunnitelma Kopio aluehallintoviraston /Valviran päätöksestä /ilmoituksen rekisteröinnistä tai tukipalvelutuottajilta kunnan päätös tukipalvelurekisteriin hyväksymisestä Todistus verojen maksamisesta (verohallinto) Todistus maksetuista lakisääteisistä vakuutusmaksuista (YEL, TYEL, tapaturmavakuutus) Todistus vastuuvakuutuksesta Todistus potilasvakuutuksesta (hoitoala) Mikäli tuottaja käyttää alihankkijoita, selvitys alihankkijoista (valmis lomakepohja sähköisessä alustassa) Sopimus sosiaali- ja potilasasiamiehen palveluista (hoitoala) Palvelukuvaukset/palvelutuotteet sekä palvelujen hinnat (seutusetelit) 6.5 Palveluntuottajan hyväksyminen Kaikki ehdot ja kriteerit täyttävät tuottajat hyväksytään palvelusetelituottajiksi, ja tuottajalle lähetetään kirjallinen päätös hyväksytyksi tulemisesta. Hyväksymisen jälkeen palveluntuottajan tiedot lisätään kunnan ylläpitämään julkiseen luetteloon. 6.6 Palveluntuottajan hyväksymisen peruuttaminen Kunta voi peruuttaa hyväksymisen ja poistaa palveluntuottajan hyväksyttyjen palve-

11 10 luntuottajien listalta, mikäli kunta lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä tai muuttaa palvelusetelin käytölle asetettuja ehtoja tai jos palveluntuottaja ei täytä tässä lomakkeessa ja sen liitteissä mainittuja ehtoja, kriteerejä ja ohjeita. Mikäli kunta hallinnollisin päätöksin lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä tai muuttaa palvelusetelin käytölle asetettuja ehtoja, kunnalla on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottajan nimi hyväksyttyjen palvelu tuottajien listalta kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Kunnalla on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli palveluntuottaja 1. ei noudata hyviä palvelukäytäntöjä 2. on väärinkäyttänyt asemaan asiakkaiden keskuudessa tai tuottanut palvelua asiakkaan saaman palvelusetelipäätöksen vastaisesti 3. ei täytä/noudata laissa ja tässä palveluseteliohjeessa hyväksymiselle asetettuja edellytyksiä 4. on antanut olennaisesti vääriä tietoja yrityksestä 5. on tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan 6. palveluntuottaja tai joku sen johtoon kuuluva henkilö on tuomittu elinkeinotoimintaan liittyvässä rikoksessa. Hyväksyntä voidaan peruuttaa myös 1-3 kirjallisen huomautuksen jälkeen, mikäli yritys ei ole korjannut valvonnan yhteydessä ilmenneitä tai muutoin kunnan tietoon tulleita epäkohtia asetetussa määräajassa. Kunnalla on velvollisuus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen, jos palveluntuottaja pyytää hyväksymisensä peruuttamista. Hyväksynnän peruuttamisen jälkeen ko. palveluntuottaja ei voi vastaanottaa palvelutilauksia, joiden maksamiseen käytetään palveluseteliä. Palveluntuottajan tulee huolehtia niiden palvelutilausten perumisesta, jotka se oli ehtinyt sopia ennen hyväksynnän peruuttamista.

12 11 PALVELUKOHTAINEN OSA - IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISPALVELUJEN PALVE- LUSETELI 7. Lait ja viranomaismääräykset Palveluntuottajan on noudatettava kaikkia palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa työsopimuslainsäädäntöä ja alan työehtosopimuksia. Palveluntuottaja ja hänen henkilöstönsä perehtyvät seuraaviin asiakirjoihin: 1. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/ Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/ Laki yksityisestä terveydenhuollosta 152/ Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/ Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/ Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 710/1982 ja asetus 607/ Terveydenhuoltolaki 1326/ Kansanterveyslaki 66/ Pelastuslaki 379/2011 ja asetus 407/ Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/ Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/ Potilasvahinkolaki 585/ Terveydensuojelulaki 762/ Henkilötietolaki 523/ Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/ Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/ Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/ Laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005, 608/ Laki ja asetus terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 559/1994, 564/ Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 ja Valviran määräys 2/ Työturvallisuuslaki 738/ Euroopan unionin yksityinen elintarvikehygienia-asetus 852/2004/EU 23. Elintarvikelaki 23/ Kuluttajasuojalaki 38/ Kuluttajaturvallisuuslaki 920/ Laki kuluttajariitalautakunnasta 8/ Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013:11 / päivitetty 28. Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011: Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32.

13 Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelman laatimista, sisältöä ja seurantaa koskevat määräykset. Valvira Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Valtion ravitsemusneuvottelukunta Määräys hygieniaosaamisesta. Evira 1/ Kuntakohtaiset ikäpoliittiset strategiat 34. Kuntakohtaiset kotihoidon lääkehoitosuunnitelmat 8. Palvelun tarkoitus ja tasot 8.1 Palveluasuminen Palveluasuminen (2-vuorohoiva, ei ympärivuorokautinen) on sosiaalihuoltolain 21 :ssä tarkoitettua ikäihmisten asumispalvelua. Sen tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan asuminen ja selviytyminen mahdollisimman pitkään kodinomaisissa olosuhteissa ylläpitämällä asiakkaiden päivittäistä toimintakykyä kuntouttavan työotteen ja monipuolisen kuntouttavan toiminnan avulla sekä turvaamalla laadukkaiden palvelujen avulla hänen tarvitsemansa kuntoutuksen, hoivan, turvan ja huolenpidon. Palveluasumisen asiakas ei selviydy kotona kotihoidon turvan tai ei tarvitse esim. sairaalahoidon jälkeen lääketieteellistä hoitoa, mutta tarvitsee jatkuvaa apua ja tukea liikkumisessa ja itsensä/terveytensä hoidossa. Asiakas saattaa tarvita yöaikaan joitakin käyntejä. Hoitajan on oltava hälytettävissä paikalle yöaikaan, mutta hänen ei välttämättä tarvitse olla yksikössä fyysisesti koko yötä. Kyseessä voi olla somaattisesti vaikeasti sairas/monisairas tai muistisairautta sairastava henkilö. Ohjeellinen RaVa-arvo on vähintään 2,5 ja MMSE 18. Palveluasumisen yksikön on henkilökuntaa paikalla aamusta iltaan (n. klo 7-21), myös mahdollinen satunnainen tai vähäinen säännöllinen yöaikainen palveluntarve tulee huomioida. Palveluasuminen sisältää asiakkaan tarpeen mukaisen hoivan ja hoidon, ateriat, siivouspalvelut, vaatehuollon sekä muut palvelut kuten avustamisen asunnossa ja sen ulkopuolella. Asiakkaalla on oikeus halutessaan jättää pois osa ateriapaketin aterioista, jos siitä on sovittu asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen yhteydessä. Tällöin maksut määräytyvät asiakkaalle toimitettujen aterioiden määrän mukaan. Palvelu ei sisällä vuokraa, lääkkeitä, henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita ja hoitotarvikkeita sekä vaatteita tms. henkilökohtaisia tarvikkeita. 8.2 Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on sosiaalihuoltolain 21 :ssä tarkoitettua ikäihmisten asumispalvelua. Palvelu on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka tarvitsevat useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa aikaa vievää, jokapäiväistä, ympärivuorokautista hoitohenkilöstön apua, säännöllistä ohjausta ja valvontaa. Pitkäaikaisen tehostetun asumispalvelun tavoitteena on tarjota ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa elämän loppuun asti asiakkaan tarpeet huomioiden, turvallisesti ja laadukkaasti sekä mahdollisimman kodinomaisesti. Hoidon tulee olla toimintakykyä edistävää tai toimintakykyä ylläpitävää. Tehostetun palveluasumisen asiakas ei selviydy kotona kotihoidon turvin tai ei tarvitse esim. sairaalahoidon jälkeen lääketieteellistä hoitoa, mutta tarvitsee jatkuvaa ja ympärivuorokautista apua ja tukea liikkumisessa ja itsensä/terveytensä hoidossa. Kyseessä

14 13 voi olla somaattisesti vaikeasti sairas/monisairas tai muistisairautta sairastava henkilö. Ohjeellinen RaVa-arvo on vähintään 3 ja MMSE 14. Tehostettu palveluasuminen sisältää asiakkaan ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon, ateriat, siivouspalvelut, vaatehuollon sekä muut palvelut kuten avustamisen asunnossa ja sen ulkopuolella. Palvelu ei sisällä vuokraa, lääkkeitä, henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita ja hoitotarvikkeita sekä vaatteita tms. henkilökohtaisia tarvikkeita. 8.3 Lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen Lyhytaikaisella tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan lyhyttä jaksoa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä. Lyhytaikaishoidon tavoitteena on tukea kotona selviytymistä ja siirtää pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon tarvetta, jonka vuoksi tulee asiakkaiden toimintakykyä ylläpitää kuntouttavan ja virikkeellisen toiminnan avulla. Asiakkaat ovat pääasiassa henkilöitä, joiden toimintakyky on joko tilapäisesti tai pysyvästi alentunut siinä määrin, että he tarvitsevat kotona asumiseensa ulkopuolista apu, tai kun kotona hoitoa antava mainen sairastuu. Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeeseen voi johtaa esim. kunnon äkillinen heikkeneminen, joka ei vaadi hoitoa akuuttisairaalassa. Tai sitä voidaan käyttää omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen tai omaisen/läheisen hoitovastuun keventämiseksi. Lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen sisältää asiakkaan ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon, ateriat, muut palvelut kuten avustaminen asunnossa ja sen ulkopuolella, vuokran, vaatehuoltoon liittyvät asiat, siivouspalvelut ja -tarvikkeet sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Lyhytaikaiseen palveluasumiseen eivät kuulu lääkkeet ja henkilökohtaiset hoitotarvikkeet. Lyhytaikaishoidon tavoitteena on tukea kotona selviytymistä ja siirtää pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon tarvetta, jonka vuoksi tulee asiakkaiden toimintakykyä ylläpitää kuntouttavan ja virikkeellisen toiminnan avulla. 9. Palvelusetelin arvo Ikääntyneiden asumispalvelujen palvelusetelin arvo on tulosidonnainen ja edellyttää asiakkaan tulotietojen tarkistamista. Asumispalvelujen palvelusetelin tasoille on määritelty enimmäisarvot, jotka enimmillään huomioidaan palvelusetelin arvoa laskettaessa. Asiakkaan omavastuuosuudeksi jää se osuus palveluntuottajan hinnasta, jota kaupungin myöntämä setelin arvo ei kata, ja joka jää asiakkaan itsensä maksettavaksi. Omavastuuosuus koostuu asiakkaalle tulojen perusteella lasketusta omavastuuosuudesta(/kk) ja mahdollisesta palvelusetelin enimmäisarvon ylittävistä kuluista(/kk). Lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen osalta asiakkaan omavastuu määräytyy kunnan asiakasmaksusäännösten mukaan. Omaishoidon lakisääteisen vapaan osalta omavastuu määräytyy Asiakasmaksulain 6 b :n mukaan. Palveluntuottaja laskuttaa asiakkaalta omavastuuosuuden ja loppuosaksi jäävän palvelusetelin arvon kunnalta.

15 14 Palveluseteli vastaa vuorokautta (24 h). Poikkeavista ajoista sovitaan erikseen palvelusetelimyöntäjän kanssa. 10. Palvelukohtaiset vaatimukset palveluntuottajalle 10.1 Tilat, laitteet ja välineet Asuntojen koko ja varustelutaso täyttävät aluehallintoviranomaisen/valviran kriteerit. Asiakkailla on pääsääntöisesti yhden hengen huoneet sekä riittävät hygienia- ja wc-tilat aluehallintoviranomaisen/valviran toimiluvan mukaisesti. Asuntilat ovat esteettömät ja mahdollistavat kuntoutuksen, pyörätuolin sekä kävelytelineen käytön. Jos tilat ovat useassa kerroksessa, talossa on oltava hissi ja portaikko turvallinen. Yksikön yhteistilat ovat asiakkaiden käytössä ja niissä on mahdollisuus järjestää yhteisiä tilaisuuksia. Yhteistiloissa on TV ja muuta virikkeellistä toimintaa. Yhteistilojen kalusteet ovat tukevia, ikääntyneille sopivia ja materiaaleitaan sellaisia, että ne mahdollistavat turvallisen liikkuminen. Asiakkaan huoneessa on vähintään korkeussäädettävä sänky, patja, vaatekaappi ja lukittava säilytysmahdollisuus. Asiakkaan saatavilla on riittävät ja tarkoituksenmukaiset apuvälineet. Tarvittaessa sängyssä nousutuki sekä laidat, jotka ovat nostettavissa ja laskettavissa. Palvelutuottajalla tulee olla varattuna riittävä määrä yleisiä apuvälineitä asiakkaiden käyttöön niissä tilanteissa, jolloin niitä ei myönnetä lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella. Asiakkailla on oikeus tuoda omia huonekalujaan ja muita tavaroitaan huoneeseensa. Asiakkaan yksityisyys turvataan päivittäisten hoitotoimenpiteiden aikana. Palveluntuottajalla on mahdollisuus tarjota pariskunnille tarkoitettuja asuntoja vanhuspalvelulain mukaisesti. Omaisella on mahdollisuus yöpyä hoitokodissa. Tiloista on esteetön pääsy ulkoilemaan. Asiakkaiden omatoiminen ulkoilu on turvallista, ja piha-alue esteetön. Piha mahdollistaa turvallisen ulkoilun päivittäin. Tarvittavat apuvälineet tukevat turvallista ulkoilua Turvallisuus Asiakkaan poistuminen hoitokodista ja piha-alueelta henkilökunnan huomaamatta on estetty. Yksiköllä on kirjallinen toimintaohje rahavarojen ja arvoesineiden säilyttämisestä. Yksiköllä on kirjallinen lääkehoitosuunnitelma (joka on viimeisimmän STM:n suositusten mukainen) ja nimetty lääkehoidosta vastaava henkilö. Lääkehoitosuunnitelma on lääkärin hyväksymä. Lääkkeet säilytetään lukituissa tiloissa. Lääkkeiden annostelu toteutetaan ostopalveluna tai lääkehoitoon koulutetun henkilöstön toimesta siten kuin Valviran ohjeissa ja STM:n oppaassa turvallinen lääkehoito-oppaassa on ohjeistettu. Asiakkaan kokonaislääkitys tulee tarkistaa vähintään kerran (1) vuodessa. Yksikön paloturvallisuus täyttää pelastusviranomaisen asettamat vaatimukset, ja yksiköllä on pelastusviranomaisen hyväksymät pelastussuunnitelma ja poistumis-

16 15 turvallisuusselvitys. Suunnitelmat päivitetään säännöllisesti, ja henkilöstö perehtyy niiden sisältöön. Yksikössä on paloviranomaisten vaatimusten mukaisesti sprinklausjärjestelmä. Tietoturvallisuudesta huolehditaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Asiakkailla on käytössä hoitajakutsujärjestelmä tai turvapuhelin. Muistisairaiden asiakkaiden turvallisuus on varmistettu (ovien ja ikkunoiden lukitus, kulunvalvonta). Palveluntuottajalla on kirjallinen ohjeistus asiakkaan turvallisuuden varmistamisesta, jos rajoitteita joudutaan käyttämään. Rajoitteisiin liittyvistä hoitopäätöksistä vastaa asiakasta hoitava lääkäri, ja päätös on dokumentoitu asiakkaan asiakirjoihin. Yksikössä on mahdollisuus eristystilojen järjestämiseen (esim. epidemian aikana) ja kirjalliset hygieniaohjeet. Hygieniasta vastaava henkilö on nimetty. Yksikön apuvälineiden laatu (esim. imulaite) ja määrä tulee olla asiakkaiden toimintakykyä ja hoitosuutta vastaava, huomioiden asiakkaan loppuun asti hoitaminen. Tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta on huolehdittava. Kunnossapitoon on nimetty vastuuhenkilö Henkilöstö ja osaaminen Yksikön vastuuhenkilön kelpoisuus tulee täyttää kelpoisuuslain mukaiset vaatimukset (272/ ). Vastuuhenkilöllä ja hänen varahenkilöllä tulee olla sosiaali- ja /tai terveydenhuollon korkeakoulututkinto tai vastaava opistotasontutkinto ja työkokemusta vastaavista tehtävistä vähintään yksi (1) vuosi. Henkilökunnan tulee täyttää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle asetetut kelpoisuuslain mukaiset, ja henkilöstö suorittaa vain sellaisia tehtäviä, joihin heillä on säännösten tai valtakunnallisten ohjeiden mukainen koulutus. Kaikilla palveluntuotantoon osallistuvilla tulee olla sujuva eli ymmärrettävä (sekä kuullun ymmärtäminen että puheen tuotto ja kirjallinen) suomen kielen taito. Kielitaito tulee pyydettäessä todistaa ennen sopimuskauden alkua, mikäli äidinkieli ei ole suomi. Palveluasumisen henkilöstömitoitus tulee olla vähintään 0,3. Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus tulee olla vähintään 0,5. Lyhytaikaisen palveluasumisen henkilöstömitoituksen tulee vastata tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitusta (0,5). Henkilökunnan mitoitus vastaa asiakkaiden hyvän hoidon vaatimuksia ja on palveluntuottajan luvan mukainen. Henkilöstömitoitusta laskettaessa asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät, joilla on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Muu henkilökunta kuten esimerkiksi hoiva-avustajat, sisällytetään mitoitukseen sillä osuudella, mikä kuuluu välittömään asiakkaan hoito- ja hoivatyöhön, kuten avustamista ruokailussa ja hygieniassa avustamisessa. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettu vähintään 2/3. Mahdollisen työllistämistavoitteen kautta työllistetyn henkilön työpanosta ei oteta mitoituslaskennassa huomioon. Henkilöstömitoituksen laskennassa noudatetaan STM:n Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi suosituksia (STM julkaisuja 2013:11). Jokaisessa työvuorossa on vähintään yksi (1) kokoaikainen sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon suorittanut henkilö.

17 16 Säännösten mukaisesta henkilöstömitoituksesta huolehditaan myös vuosi- ja sairauslomien aikana. Sijaisilla on riittävä sosiaali-/tai terveysalan koulutus ja osaaminen. Palkatessaan terveydenhuollon ammattihenkilöstöä, palveluntuottaja sitoutuu tarkistamaan henkilön tiedot Valviran ylläpitämästä rekisteristä. Tämä koskee jatkossa myös sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisteriä. Asumisyksikössä oleva asiakas on kunnan avoterveydenhuollon palvelujen piirissä. Palveluntuottajan on huolehdittava, että asiakas saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Asiakkaan tulee saada tarvittavat lääkärin tutkimukset ja hoito äkillisissä sairaustilanteissa. Palveluntuottaja huolehtii toimintayksikön henkilöstön perehdytyksestä, ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä sekä vastaa työehtosopimusten mukaisesta koulutuksen järjestämisestä. Asiakkaiden hammashuollon toteutuminen mahdollistetaan palveluntuottajan toimesta. Ravintohuollon vastaavilla on alan koulutus ja hygieniapassit. Tukipalveluja varten on riittävä henkilöstö (siivous- ja kiinteistöhuolto). Henkilökunnalla on riittävä koulutus ja/tai perehtyneisyys muistisairaiden hoidon erityispiirteisiin ja käytöshäiriöiden lääkkeettömään hoitoon. Henkilöstöllä on osaamista ja tietoa ikääntyneiden sairauksista, ikääntymisen vaikutuksista toimintakykyyn ja toimintakykyä sekä kuntoutumista ylläpitävistä työtavoista. Henkilökunnan osaamisen on vastattava asiakkaiden sairauden etenemistä ja toimintakyvyn muutoksia sopeuttamalla palveluja. Riittävänä koulutuksena pidetään peruskoulutuksen lisäksi hankittua aiheen täydennyskoulutusta tai työkokemusta muistisairaiden kanssa työskentelystä. Henkilöstön lääkehoidon osaamisesta ja myönnetyistä lääkehoidon luvista on ajan tasalla oleva luettelo. Toimintayksiköllä on oltava kunnossa asiakkaan hoidon tarpeen arvioinnissa vaadittavat koulutukset sekä RaVa-lisenssi. Asiakkaiden kokonaishyvinvoinnin varmistamiseksi palveluntuottajan on turvattava gerontologisen sosiaalityön, muistihoitajan ja geriatrisen asiantuntemuksen, tarvittavien kuntoutuspalveluiden ja muiden erityistyöntekijöiden palvelujen saatavuus, lääkehoidon toimivuus sekä kuntouttavan ja asiakkaan toimintakykyä ylläpitävän työotteen toteutumisen mahdollisuus Laadun hallinta Palveluntuottajalla on kirjallinen ja ajantasainen asumispalveluyksikön toimintasuunnitelma. Toimintayksikön arvot ja periaatteet on määritelty kirjallisesti. Johtamisen vastuut ja valtuudet on määritelty kirjallisesti. Toimintayksikön tulee huolehtia asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta, oikeudenmukaisuudesta, hyvästä kohtelusta sekä yksilöllisyyden ja turvallisuuden takaamisesta. Toimintayksikössä noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä hoitosuosituksia, kuten Käypä-hoito-ohjeita, ja THL:n suosituksia. Asiakkaiden toimintakykyä arvioidaan RaVa-indeksin ja MMSE-tulosten perusteella. Palveluntuottajan tulee osallistua RaVa-poikkileikkaustutkimukseen vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa ja raportoida tulokset tilaajalle.

18 17 Palveluntuottajalla tulee olla Mediatri-potilastietojärjestelmä rajoitetuin oikeuksin ja sähköinen asiakastietojärjestelmä. Palveluntuottajan edellytetään noudattavan Mediatri-potilastietojärjestelmän käytöstä ja käyttöoikeuksien hallinnasta annettuja ohjeita. Mediatri-potilastietojärjestelmän kustannuksista vastaa palveluntuottaja. Palveluntuottajalla tulee olla kiinteä nettiyhteys. Mediatrin kustannukset v. 2016: 46,48 / kk / työasema (lisäksi voimassaoleva alv) sisältää 1 5 henkilökohtaista käyttäjätunnusta). Jos työasemalle tulee enemmän kuin 5 käyttäjää, laskutetaan toinen samanlainen tuote, koska tunnus on henkilökohtainen. Samalla tulee oikeus käyttää Portti-palvelua yhdeltä työasemalta lisää. Toimintayksiköllä on suunnitelma riskien hallinnasta (poikkeusolot, vaara- ja uhkatilanteet, henkilöstön poissaolojen aika). Palvelun tuottajalta edellytetään voimassa olevaa sopimusta potilas- ja sosiaaliasiamiehen palveluista, ja että asiakkaita neuvotaan muistutus- ja kantelumenettelystä. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen yhteystiedot tulee olla yksikössä näkyvillä Palvelun sisällön vaatimukset Omaisella ja asiakkaalla on mahdollisuus tutustua etukäteen toimintayksikköön. Tutustuminen ei saa viivästyttää asiakkaan sijoittamista toimintayksikköön. Asiakkaalle annettavien palvelujen tulee olla suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Asiakkaan omia voimavaroja tuetaan ja palvelu perustuu yksilöllisiin tarpeisiin. Asiakassuhteessa noudatetaan luottamuksellisuutta ja asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti (812/2000). Asiakkaalle tehdään yhdessä asiakkaan ja omaisen kanssa yksilöllinen palvelu- ja hoitosuunnitelma sisältäen kuntoutussuunnitelman, jossa määritellään asiakkaan palvelut ja hoidon sekä kuntoutuksen tavoitteet. Palvelut toteutetaan asiakkaan toiveita kunnioittaen. Asiakkaalle on nimetty omahoitaja heti asiakkaan saavuttua toimintayksikköön ja asiakas sekä omainen/ läheinen ovat tietoisia kuka omahoitaja on. Tarvittaessa asiakkaalle nimetään vanhuspalvelulain tarkoittama vastuuhenkilö. Palvelu- ja hoitosuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran puolessa vuodessa ja aina tarvittaessa asiakkaan tai omaisen toiveesta tai toimintakyvyn muuttuessa. Palvelu- ja hoitosuunnitelmassa sovitaan miten ja milloin omaisille tiedotetaan asiakkaan asioista. Asiakkaan päivittäistä voinnin seurantaa tulee kirjata vähintään kerran vuorokaudessa ja hoitotyön yhteenveto tulee laatia kolmen (3) kuukauden välein. Asiakastyössä ja asiakkaan avustamisessa huomioidaan asiakkaan voimavarat, toimintakyvyn ylläpitäminen ja kuntoutuminen. Asiakkaan terveydentilaa seurataan, arvioidaan ja sairauksien hoito toteutetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Asiakkaan henkilökohtaisesta hygieniasta ja ihonhoidosta huolehditaan päivittäin, hampaiden pesu/suun puhdistus kaksi kertaa vuorokaudessa. Tarpeellinen liinavaate- ja vaatehuolto järjestetään. Asiakkailla on mahdollisuus käyttää omia liinavaatteita niin halutessaan. Palveluntuottaja vastaa kaikkien tekstiilien myös asiakkaan omien (esim. liinavaatteet, käyttövaatteet, matot, verhot jne.) pesusta kustannuksellaan, pois lukien kemiallinen pesu. Palveluntuottaja merkitsee tarvittaessa asiakkaiden liina- ja käyttövaatteet. Asiakkaan kodin siisteydestä huolehditaan. Palveluntuottaja huolehtii asiakashuoneiden päivittäisestä siisteydestä (erillinen vaatimusliite liitteenä). Asumisyksikössä

19 tulee olla kirjallinen siivous- ja vaatehuoltosuunnitelma, jotka ovat asumisyksikössä asiakkaiden ja omaisten nähtävillä. Siivoussuunnitelmassa on määritelty puhtaustaso, vastuut, tehtävät ja siivousaikataulu. Palvelun laadulta edellytetään kodinomaista puhtaustasoa. Infektio- ja erityistilanteissa siivouksen toteutus on muutettava hygieniaohjeistuksen mukaiseksi. Asumisyksikön siisteydestä vastaa sen toiminnasta vastaava palveluntuottaja. Palveluntuottaja vastaa muuttosiivouksesta asiakkaan vaihtumisen yhteydessä. Asumisyksikössä on kirjallinen jätehuoltosuunnitelma, jossa on määritelty vastuut ja tehtävät. Henkilökunta huolehtii yhdessä asiakkaan asioidenhoitajan kanssa siitä, että asiakas saa hänelle kuuluvat julkiset etuudet kuten Kelan hoitotuki ja asumistuki. Henkilökunta huolehtii yhteistyössä omaisten kanssa siitä, että asiakkaalle ryhdytään hankkimaan edunvalvojaa, jos asiakkaan toimintakyky ja etu sitä vaatii. Asiakkaille järjestetään kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa. Kuntouttavaksi ja virikkeelliseksi toiminnaksi katsotaan päivittäin eri sisällöin tapahtuvaa toimintahetkiä, kuten laulua, lukemista, sosiaalista kanssa käymistä, jumppahetkiä, juhlapyhien teemoja jne. yhteistyössä tehtynä eri toimijoiden kanssa (järjestöt, seurakunta, päiväkodit, koulut jne.) Asiakasta kannustetaan ja avustetaan osallistumaan ryhmätoimintoihin ja viriketoimintaan. Asiakkaalla on hänen kuntonsa salliessa mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun tarpeen mukaisesti avustettuna. Mikäli yksikössä on parvekkeet ja/tai terassit, on ne mitoitettava siten, että myös apuvälineitä käyttävät voivat liikkua tiloissa. Myös vuoteen siirtämisen mahdollisuus terassille tai parvekkeelle on toivottavaa. Henkilökunta huolehtii asiakkaiden riittävästä nesteiden ja ravinnon saannista. Palveluntuottaja on määritellyt menettelytavat, miten heikkokuntoisten asiakkaiden riittävä nesteiden ja ravinnonsaanti turvataan. Soseutetun ruuan monipuolisuuteen ja esteettisyyteen kiinnitetään huomiota. Asiakkaille järjestetään päivittäinen ruokailu, johon kuuluu aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi ja kahvileipä, päivällinen sekä iltapala. Erityisruokavaliot järjestetään niitä tarvitseville asiakkaille. Asiakasta avustetaan ruokailussa tarvittaessa. Asiakkailla tulee olla mahdollisuus nauttia myös myöhäisiltapala. Palveluntuottajan tulee noudattaa Valtionravitsemusneuvottelukunnan julkaisua ja ohjeistusta Ravitsemussuositukset ikääntyneille 2010 ruokahuollon toteutuksessa. (Ateriapalvelujen vähimmäistaso on palveluseteliohjeen liitteenä.) Palveluntuottajalta edellytetään, että asiakkailla on mahdollisuus siirtyä yhteisiin tiloihin ruokailemaan. Pääsääntöisesti asiakkaat eivät ruokaile vuoteessa. Ruokailuun tulee varata riittävästi aikaa. Asiakkaiden yöpaasto on enintään yksitoista (11) tuntia. Asiakkaiden painoa seurataan säännöllisesti kerran kuukaudessa ja tarvittaessa sekä poikkeamiin puututaan. Asiakkaiden ravitsemustilaa seurataan käyttäen MNA-mittaria. Palveluyksikkö vastaa asiakkaiden tarvitsemien laboratorionäytteiden ottamisesta ja niiden kuljettamisesta tutkittavaksi ja varmistaa, että vastaukset tulevat tulkituksi ja jatkohoito-ohjeet otetaan huomioon. Palveluyksikkö järjestää tarvittaessa asiakkaan kuljetuksen ja saattajan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluyksikkö huolehtii riittävästä yhteistyöstä asiakkaan omaisten ja läheisten kanssa. Omaisilla on mahdollisuus saada hoitohenkilökunnalta ohjausta, jotta he pystyvät halutessaan osallistumaan läheisensä hoitoon. Palveluntuottaja järjestää säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, asiakastilaisuuksia/omaisteniltoja. 18

20 19 Palvelun sisällöstä on perustiedote asiakkaille ja heidän läheisille. Asiakas saa halutessaan aina yhteyden henkilökuntaan, vuorokauden ajasta riippumatta, joko turvajärjestelmän tai hoitajan välityksellä. Asiakkaan kanssa on sovittu, millä tavalla henkilökunta/vieraat voivat tulla asiakkaan huoneeseen. Asiakas saa itse päättää heräämis- ja nukkumaanmenoajoistaan sekä lepoajoistaan. Asiakkaan vakaumusta kunnioitetaan ja hänen hengellisestä hyvinvoinnista huolehditaan. Asiakkaan henkilökohtaisista asioista puhumiseen on asiakkaan lupa. Palveluyksikössä on vapaat vierailuajat Elämän loppuvaiheen hoito Asiakkaalla on oikeus asua asumispalveluyksikössä elämänsä loppuun asti. Palveluntuottajan tulee huomioida elämän loppuvaiheen hoidon vaatimukset niin tilaratkaisuissa, toimintakulttuurissa kuin henkilöstön osaamisessa. Palveluntuottajalla on toimintaohje elämän loppuvaiheen hoidon toteuttamisesta asumispalveluyksikössä. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus ilmaista oma hoitotahto (hoitotestamentti), joka käsittää asiakkaan toivomukset omasta hoidosta kuoleman lähestyessä. Hoitotahto kirjataan asiakkaan asiakirjoihin ja se ohjaa henkilökunnan toimintaa saattohoitovaiheessa. Asiakkaalle ja hänen omaiselleen annetaan riittävästi tietoa, jotta he voivat osallistua hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Päätöksen saattohoidon alkamisesta tekee hoitava lääkäri yhdessä asiakkaan ja hänen omaisten kanssa. Päätös kirjataan asiakkaan asiakirjoihin. Omaisille annetaan tietoa asiakkaan suostumuksella. Omaisille annetaan henkistä tukea, heitä rohkaistaan olemaan läsnä ja halutessaan osallistumaan kuolevan hoitoon. Omaisia ohjeistetaan käytännön toimissa ja annetaan tarvittaessa kirjalliset ohjeet. Kivunhoidosta samoin kuin muiden vaikeiden oireiden hoidosta huolehditaan hyvän saattohoitokäytännön mukaisesti. Hoitaja on tarvittaessa läsnä kuolevan vierellä, huolehtii hänen tarpeistaan ja toteuttaa hänen yksilöllisiä toiveitaan sekä on omaisten tukena. Vainajan omaisia tuetaan heidän surussaan. Heille järjestetään mahdollisuus kahdenkeskiseen rauhalliseen keskusteluun hoitajan kanssa. Palveluyksiköllä on sovitut menettelytavat vainajan saattamisesta. 11. Maksukäytännöt Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa vuokrasopimuksen. Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaalle haetaan mahdollinen asumistuki. Vuokra ilmoitetaan /m2/kk. Kiinteistökulut, sähkö ja vesi kuuluvat vuokraan. Vuokran määrittelyssä huomioidaan korkeintaan kustannukset, mitkä Kansaneläkelaitos hyväksyy eläkkeensaajien huonevuokralain mukaisen asumistuen perusteiksi. Muut mahdolliset erilliset maksut (palvelut, jotka eivät sisälly palveluseteliin) on ilmoitettava selkeästi hakeutumisvaiheessa ja ne tulevat julkiseen luetteloon, jota ylläpidetään palvelusetelille hyväksytyistä palveluntuottajista ja heidän palveluistaan.