Ympäristöluvan myöntäminen Kymen Tarvemetalli Oy:lle romunkäsittelykeskuksen toimintaan

Transkriptio

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Ympäristöluvan myöntäminen Kymen Tarvemetalli Oy:lle romunkäsittelykeskuksen toimintaan 12368/ /2016 Rymla 4 Ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilme nee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus rakennus- ja ym päris tö lau ta kun nan ratkaisuksi perusteluineen. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta lupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Kymen Tarvemetalli Oy Kisällintie Kouvola Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Kalle Nikkanen, p , kal le.nikkanen(a)tarvemetalli.fi LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee romunkäsittelykeskuksen toimintaa osoitteessa Hem mintie 1, Kuusankoski. Toiminta sijoittuu vuokratuille kiinteistöille ja (om. Elementit-E Oy) sekä (om. Kouvolan kaupunki). Kyseessä on uusi toiminta. LUPAVELVOLLISUUS Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ym pä ris tö lupa ympäristönsuojelulain 27 :ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 koh dan 13 f mukaan. LUPAVIRANOMAINEN Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee jätteen am mat ti mai sen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun jätettä kä si tellään alle tonnia vuodessa, valtioneuvoston asetuksen ym pä ris tönsuo je lus ta 2 :n kohdan 12 f mukaan. Kohdan 12 c mukaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee lupahakemuksen ko ti ta lou des sa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaa ral li sen jätteen varastointipaikalle tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien ro mu ajo neu vo jen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden va ras toin ti pai kal le, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös autopurkamon

2 ym pä ris tö lu pa ha ke muk sen valtioneuvoston asetuksen ym pä ris tön suo je lusta 2 :n kohdan 12 d mukaan. HAKEMUS Hakemuksen vireilletulo Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ym pä ris tö lau takun nal le ensimmäisen kerran Lopullinen, päivitetty versio ha kemuk ses ta on saapunut Hakemukseen on saatu täydentäviä tietoja sähköpostilla välisenä aikana. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Ympäristölupaa haetaan uudelle toiminnalle, jota koskevia aiempia lu pia ei ole. Ympäristövahinkovakuutus otetaan ennen toiminnan aloit ta mis ta. Toiminta-alueen kiinteistöt ja omistaa Elemen tit-e Oy, joka on vuokrannut alueen hakijan käyttöön. Lisäksi toi minta-alu ee seen kuuluu n m2 kokoinen osa Kouvolan kaupungin omis tamas ta lunastusyksiköstä , jonka Elementit-E Oy on edelleen alivuokrannut hakijalle. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Toiminta-alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu pien teol lisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TPV1). Lähin asutus si jait see Kuusaantien itäpuolella Kanteleentien varrella, lähimmillään noin 60 m päässä kiinteistön rajasta ja noin 200 m pääs sä suunnitellusta leik ku rin ja paalauskoneen sijainnista. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue (Huuh ka ja vuo ri, ) sijaitsee lännessä noin 400 m päässä toi minta-alu ees ta. Niivermäen luonnonsuojelualue sijaitsee noin 160 m toi minta-alu ees ta etelään (n. 200 m laitosalueen sisääntuloportista). Maaperä alu eel la on kalliota, jonka päällä on paikoin sa vea. Toiminnan kuvaus Kierrätys- ja käsittelykeskukseen otetaan vastaan kaikkia metallilaatuja, jot ka käsitellään ja toimitetaan ensisijaisesti teollisuuden raa ka-ai neek si. Vastaanotettavat materiaalit pitävät sisällään mm. teollisuuden ja maa talou den metalliromua sekä purkuromua, kaapeleita, komp res so re ja ja piirikortteja sekä värimetalliromua kuten kuparia, messinkiä, lyijyä, ruos tuma ton ta terästä ym. Laitoksella otetaan vastaan myös ko din ko nei ta ja muuta sähkö- ja elekt ro niik ka ro mua, akkuja, käytettyjä au ton ren kai ta sekä teollisuuden kumi- ja muovijätettä (esim. kuljettimia ja let ku ja). Lisäksi laitos vastaanottaa ja esikäsittelee ro mu ajo neu vo ja. Kä sit te ly kes kuk sen toimin ta-ai ka on maanantaista perjantaihin, arkipyhät pois luet tu na, klo sekä lauantaisin klo Muina ai koi na tehdään tarpeen vaatiessa kuljetuksia, joiden määrä kuitenkin jää nee vuo si ta sol la

3 vähäiseksi. Alueella on valmiina varastohalleja sekä hallirakennus, joka otetaan lai toksen käsittelytiloiksi. Tarvittaessa vaa'an viereen rakennetaan myö hem min toimisto- ja sosiaalitilat sisältävä rakennus. Laitoksen käsittelykapasiteetti on noin tonnia vuodessa. Seu raa vis sa taulukoissa on kuvattu vastaanotettavat jätteet ja niiden vuo sit tai set määrät se kä laitokselta lähtevät jätteet, joista on esitetty vuosittaiset mää rät, suurim mat kertavarastointikapasiteetit sekä toimitus jat ko kä sit te lyyn. Läh te viin jätteisiin sisältyvät kaikki käsittelyprosessissa sekä muu toin laitoksella syntyvät jätejakeet. Taulukot ovat hakijan esityksen mu kai set, mutta jätenimikkeisiin on tehty joitakin tarkennuksia täy den nys tie to jen perusteella. Lopulliset vastaanotto- ja va ras toin ti mää riä kos ke vat mää räykset on annettu lupamääräyksessä 1. Vastaanotettavat jätteet Jätejae Jätenimike (EWC-koo di) Metalliromu (sis. *) Sähkö- ja 16 02* elekt ro niik ka ro mu, * kaapeliromu * * Määräarvio Käsittelytapa (t/a) Leikkaus, polt to leik kaus, välivarastointi 300 Erottelu, leikkaus, välivarastointi Kuivaamattomat romuajoneuvot (sis. myös akut) * 200 Esikäsittely, paa laus, välivarastointi Kuivatut romuajoneuvot Paalaus, vä li va ras toin ti Käytetyt renkaat, muut muovi- ja kumijätteet Lajittelu, vä li va ras toin ti Akut ja paristot 16 06* 40 Välivarastointi Yhteensä * vaarallinen jäte 1 Romuajoneuvot, joista on poistettu nesteet ja muut vaaralliset aineet Laitokselta lähtevät (vastaanotetut ja käsittelyssä syntyneet) jätteet Jätejae Jätenimike (EWC-koo di) Määräarvio (t/a) Max. kertavarastomäärä (t) Toimituspaikka Me tal li ro mu * Terästeollisuus, va li mot, muut kierrätysyritykset / myynti Paalatut autot Muut kierrätys-

4 Käytetyt renkaat, muut muovi- ja kumijätteet Akut, paristot ja ka ta ly saat to rit Jäteöljyt ja polt to nes te jät teet Jäähdytysnesteet, jarrunesteet, ilmastoinnin kyl mä-ai neet, turvalaitteet * * * * * 13 02* 13 07* * * * * yritykset / myynti 15 5 Muut kierrätysyritykset / myynti 45 6 Muut kierrätysyritykset / vaa ral li sen jätteen kä sit te ly lai tos 10 2 Vaarallisen jät teen kä sit te ly lai tos 10 2 Vaarallisen jät teen kä sit te ly lai tos Lasi Muut kierrätysyritykset / myynti Käsitelty sähkö- ja 16 02* * Muut kierrätysyritykset / myynti elektroniikkaromu * Kylmäaineet 14 06* 1 1 Vaarallisen jät teen kä sit te ly lai tos Hiekan- ja öljynerotuskaivolietteet kaivojen huol lois ta Polttoleikkauskuona Sekalainen yh dys kun ta jä te 13 05* 10 ei va ras toi da Vaarallisen jät teen kä sit te ly lai tos Tavanomaisen jät teen kaa to paik ka Tavanomaisen jät teen kaa to paik ka Energiajäte Jätepolttoaineen val mis tus Puu Jätepolttoaineen val mis tus Yhteensä 401 * vaarallinen jäte Metalliromun ja muiden jätteiden käsittely ja varastointi Saapuvat kuormat punnitaan vaa'alla ja kuormat puretaan käsittely- ja varas to ken täl le, jossa eri metallilaadut lajitellaan omiin kasoihinsa. La ji tel lut metallit syötetään leikkuriin/murskaan, minkä jälkeen käsitellyt me tal li tuotteet välivarastoidaan kenttäalueelle. Metallin leik ka us ta/murs ka us ta tehdään arkisin klo arviolta noin 50 päivänä vuo des sa. Lajitellut metallit samoin kuin muovi ja kumi varastoidaan kenttäalueella siir to la voil la. Jalometallien siirtolavat sijaitsevat sisätiloissa. Me tal li jät teet toimitetaan edelleen sopimuskumppaneille me tal lin tuo tan to pro ses sien raaka-aineeksi. Kierrätys- ja hyötykäyttökelvoton tavanomainen jä te

5 toimitetaan kaatopaikalle jätehuoltopalvelutoimittajan toimesta. Jät tei tä välivarastoidaan keskuksen alueella enintään kolme vuotta. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma on liitetty ha ke musasia kir joi hin. Sähkö- ja elektroniikkaromu ja vaaralliset jätteet Hakemuksen mukaan sähkö- ja elektroniikkaromun (ml. muuntajat, ko dinko neet ja kylmälaitteet) käsittely ja varastointi tehdään asetuksen 519/2014 vaatimusten mukaisesti. Käsittelemättömät SER-romut vä li va ras toi daan siirtolavoilla sisätiloissa tai katoksissa. Käsittely tapahtuu si sä ti lois sa tiiviillä betonialustalla. Laitteista poistetaan mahdolliset öljyt ja suu rim mat peltiosat ja erotellaan muut komponentit. Kylmäaineiden pois ton suorittaa henkilö, jolla on asetuksen 766/2016 mukainen pä te vyys. Vaaralliset jätteet varastoidaan sisätiloissa erillisissä, selvästi mer ki tyis sä astioissa, jotka on sijoitettu vaarallisen jätteen varastokonttiin. Vaa ral li set jätteet toimitetaan sellaisenaan käsiteltäväksi vähintään kerran vuo des sa asianmukaiset lu vat omaavalle käsittelylaitokselle. Toimitus ti la taan jätehuoltopalveluna ul ko puo li sel ta toimijalta. Romuajoneuvojen käsittely ja varastointi Vastaanoton yhteydessä autot punnitaan ja tarkastetaan rekisteröinti- ja omis ta ja tie dot. Kuivaamattomia romuajoneuvoja varastoidaan ennen esi käsit te lyä kerrallaan enintään 25 t. Välivarastointi ja esikäsittely teh dään sisätilassa, jossa on tiivis betonilattia koko rakennuksen alalla. Be to ni lat tia on viemäröity öljynerottimen kautta umpikaivoon. Ro mu au tot esikäsitellään käsin ja koneellisesti romuajoneuvoasetuksen (VNA 123/2015) vaatimusten mukaisesti. Kuivaamattomista romuautoista pois te taan kaikki nesteet (esim. polttoaineet, jäähdytin- ja jarrunesteet, il mas toin nin nesteet, öljyt), jotka toimitetaan saman rakennuksen si sä ti lois sa kullekin nesteelle varattuihin välivarastosäiliöihin. Lisäksi pois te taan kiinteät vaaralliset jätteet, kuten akut ja katalysaattorit, jotka toi mi te taan samassa rakennuksessa niille varattuihin varastokontteihin, sekä teh dään vaarattomiksi turvalaitteet ja polttoainesäiliöt. Kier rä tys kel poi set osat kuten muovit irrotetaan ja lajitellaan. Kierrätettävät vara-osat säi ly te tään sisällä hallissa. Renkaat varastoidaan piha-alueelle si joi tet ta vil le siirtolavoille. Esikäsitellyt ja kuivattuna vastaanotetut sekä paalatut autot va ras toi daan asfalttikentällä niille varatulla alueella. Romuautojen paalausta teh dään arkisin klo välisenä aikana tarpeen mukaan, ar viol ta noin 10 päivää vuodessa. Romuautojen esikäsittelypaikalla tehdään myös omien työkoneiden huollot. Polttoaineet, kemikaalit ja energia Laitosalueella varastoidaan työkoneiden tarvitsemaa polttoöljyä noin 2000 litran maanpäällisessä, standardin SFS 2733 mukaisessa kak si vaip pai sessa tai kiinteällä valuma-altaalla varustetussa säiliössä, joka on lisäksi varustettu vuodonilmaisulaitteella. Vaihtoehtoisesti käytetään avo nai sel la valuma-altaalla varustettua säiliötä, joka sijoitetaan ka tok seen. Säiliö

6 suojataan törmäysestein. Säiliö ja tankkauspaikka si joi te taan tiivispintaiselle alueelle (betoni tai asfaltti), jonka hulevedet vie mä röi dään öljynerottimen kautta. Laitosalueella käytettävissä koneissa ja lait teis sa on hydrauliikkaöljyjä yhteensä noin 500 litraa ja moottoriöljyjä ko nei den huoltoa varten on tynnyreissä yhteensä noin 200 litraa. Öl jy tyn ny rit säilytetään hallissa, jossa on tiivis lattia ja viemäröinti um pi kai voon. Polttoleikkauskaasut varastoidaan kaasuvarastossa kä sit te ly ra ken nuk sen ulkopuolella. Energiaa kuluu rakennusten lämmittämisessä sekä työkoneiden toi min nassa. Toiminta ei ole erityisen energiaintensiivistä. Energiatehokkuutta pa ranne taan mm. välttämällä rakennusten hukkalämmitystä sekä sam mut ta malla tarpeeton aluevalaistus toiminta-aikojen ulkopuolella. Veden käyttö ja viemäröinti Toimisto- ja sosiaalitiloissa tarvittava vesi saadaan kunnallisesta ve si joh tover kos ta. Saniteettijätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriin. Kä sit te lypro ses seis sa ei normaalisti käytetä vettä eikä niissä synny jä te vet tä. Leikkaus- ja paalausalueen hulevedet viemäröidään hie kan erot ti men ja I-luokan öljynerottimen sekä näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivon kaut ta ojaan. Myös muiden asfaltoitujen alueiden hulevedet vie mä röi dään ojaan. Oja laskee Lautasuonojaan. Alueen viemäröintisuunnitelma on hakemuksen liitteenä. Liikenne Liikennöinti käsittelykeskukseen tapahtuu Kuusaantien ja Hemmintien kaut ta. Laitosalueen sisääntuloportti sijaitsee risteysalueen välittömässä lähei syy des sä. Portin jälkeen pihaväylä jakaantuu vasemmalle vievälle punni tus vaa' al le ja oikeanpuoleiselle väylälle, joka vie suoraan si sä pi hal le. Kuorma-autoliikennettä arvioidaan olevan noin 10 autoa/vrk ja hen ki lö au tolii ken net tä noin autoa/vrk. Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista Melu ja tärinä Melua aiheutuu metalliromun käsittelystä, kuten kuormien purusta ja lastauk ses ta, romun siirtelystä ja paloittelusta sekä autojen paa lauk ses ta. Romun käsittelyn hetkellisen melun voimakkuus vaihtelee paljon ei kä työvaiheilla ei ole mitään erityistä tyypillistä melutasoa. Melun het kel li nen voimakkuus riippuu mm. romun laadusta, koosta ja kä sit te ly ta vas ta. Romua joudutaan usein myös puristamaan tai iskemään kahmarilla ko koon esim. kuormatessa romua leikkurin kitaan tai lavalle. Ro mu au to jen paalausta tehdään noin 10 päivänä vuodessa ja metallin leik ka us ta/murska us ta noin 50 päivänä vuodessa. Melu on otettu huomioon laitosalueen valinnassa. Meluavimmat toi min not suoritetaan käsittelyalueella Kuusaantien suunnasta katsottuna ra ken nusten takana, jotka näin toimivat meluesteinä lähimmän asutuksen suun taan. Työt suunnitellaan siten, että melu saadaan minimoitua. Me lun syntymistä ei kuitenkaan pystytä täysin välttämään, joten me lua vim mat toiminnot

7 (leikkaus/murskaus ja paalaus) on rajoitettu tehtäväksi klo välillä. Melun kannalta määräävä tekijä alueella on Kuu saan tien liikenne, joka säilyy määräävänä myös toiminnan aloit ta mi sen jälkeen. Toiminnassa ei synny tärinää. Päästöt vesistöön ja viemäriin Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön tai viemäriin. Romuautojen esikä sit te ly ja sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely tapahtuu si sä ti lois sa, josta mahdolliset vuodot kerätään öljynerottimen kautta um pi kai voon. Romun käsittelyvaiheet, joissa saattaa muodostua öljyisiä hulevesiä romus sa mahdollisesti olevien jäämien vuoksi (metallin lajittelu, leik kaus/murs ka us ja autojen paalaus), tehdään kiinteistön 1:150 alueelle si joit tuval la käsittelykentällä, jonka pinnoitteena on mm paksu te räs be toni. Kenttä kallistetaan reunoilta keskelle ja alueelle asen ne taan sakkapesälliset kaivot, joihin hulevedet ohjataan. Hulevedet kä si tel lään hiekan- ja I-luokan öljynerottimella sekä johdetaan näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivon kautta ennen johtamista kiinteistön reunaojaan. Mui den pintavesien pääsy käsittelyalueen kaivoihin estetään kal lis tuk sin. Muu osa piha-alueesta, jolla varastoidaan ainoastaan puhdasta la ji tel tua me tal lia ja paalattuja autoja sekä muita lajiteltuja jätejakeita siir to la voil la, on pinnoitettu vettä lä päi se mät tö mäl lä as fal til la ja hu le ve si vie mä röi ty kiinteistön länsipuoleiseen reu na ojaan. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Ulko na toiminta tapahtuu osin betoni- ja muilta osin asfalttipintaisella alu eel la ja sisätiloissa tii vii den betonilattioiden päällä. Piha-alueen as fal toin nil la estetään maa pe rän pilaantuminen sekä myös helpotetaan alu een puhtaanapitoa. Päästöt ilmaan Toiminnasta muodostuvat päästöt ilmaan aiheutuvat kuljetuksista, ma te riaa lien siirroista, polttoleikkauksesta sekä ajoittain tehtävistä leik ka uk sesta/murs ka uk ses ta ja romuautojen paalauksesta. Ilmapäästöillä ei ole havaittavaa vaikutusta alueen ilmanlaatuun, jonka kannalta mää rää vä tekijä on myös toiminnan aloittamisen jälkeen Kuusaantien liikenne. Toimin nas ta ei aiheudu merkittävää pölyämistä, koska toiminta sijoittuu päällys te tyil le alueille ja sisätiloihin eikä erityisen pölyäviä materiaaleja kä si tel lä. Vaikutukset viihtyisyyteen ja terveyteen sekä luontoarvoihin Toiminnalla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen tai ihmisten ter vey teen. Hakemuksen mukaan myöskään vaikutuksia luontoon, luon non suo je lu arvoi hin tai rakennettuun ympäristöön ei ole. Arvio riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitellut toimet ja toiminta häiriötilanteissa

8 Vastaanotettavien materiaalien, esim. vaarallisia jätteitä sisältävien ro mujen, mahdolliset ympäristöriskit pyritään tiedostamaan jo vas taan ot to vaihees sa ja näin hallitsemaan niihin liittyvä riski. Lisäksi riskejä ai heu tuu mahdollisista käsiteltävien romujen nestejäämistä, jotka saa daan hallittua tehokkaasti käsittelemällä hulevedet öljynerotuksella ja tar vit taes sa sulkemalla käsittelyalueen hulevesiviemäri öl jyn ero tus kai von jälkeen. Alueelle varataan imeytysaineita useampaan pisteeseen, josta sitä saadaan tarvittaessa nopeasti kohteeseen. Myös alkusammutuskalustoa va rataan riittävästi. Vaaralliset jätteet varastoidaan erillään palavista jät teis tä, joita ovat lähinnä kumit ja muovit. Sisätilat, joissa käsitellään ja vä li va ras toidaan vastaanotettavista romuajoneuvoista ja muista ro muis ta ero tet ta via nesteitä, ovat tiivislattiaisia, viemärittömiä tai viemäröity öl jyn erot ti men kautta umpikaivoon. Henkilökuntaa koulutetaan toi mi maan oi kein mahdollisissa häiriö- ja tulipalotilanteissa. Alue aidataan ul ko puo lis ten pääsyn estämiseksi muualta kuin sisääntuloportista au ki olo ai koi na. Aluetta vartioidaan myös valvontakameroiden avulla ja var tioin ti pal ve lul la. Poikkeuksellisista tai normaalista poikkeavia päästöjä aiheuttavista häi riö tilan teis ta ilmoitetaan viipymättä Kouvolan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. Ympäristövahingon vaaraa aiheuttavista tilanteista il moi te taan viipymättä pelastuslaitokselle ja ryhdytään välittömästi toi men pi tei siin vahingon minimoimiseksi. Tarkkailu ja raportointi Romun lähtöpisteissä materiaali tarkastetaan silmämääräisesti ennen kuljet ta mis ta laitokselle käsiteltäväksi. Laitoksella kuormat re kis te röi dään ja punnitaan ja purkamisen jälkeen tehdään vielä tarkempi tar kas tus ja lajittelu laatuluokkiin. Välivarastointi, lastaus, punnitus edel leen toi mi tuk sen yhteydessä sekä tietojen rekisteröinti ja raportointi tehdään ma te ri aa li kohtai sen laadunvalvonnan pohjalta. Vaarallisiksi jätteiksi luo ki tel ta vien kuormien siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolmen vuo den ajan. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään ainakin ym pä ristön suo je lun kannalta merkittävät tapahtumat ja toimenpiteet, polt to ai ne säiliön täytöt, erotinten tarkastukset ja tyhjennykset, poikkeavat ti lan teet sekä mahdolliset yhteydenotot. Öljynerotuskaivot tarkastetaan säännöllisesti ja tyhjennetään tar vit taes sa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Erottimen toiminnan var mis ta mi sek si käsittelyalueen öljynerottimen jälkeisestä näytteenottokaivosta ote taan vesinäyte kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Samassa yh tey des sä otetaan näyte ojasta käsittelykeskuksen hu le ve si vie mä rei den purkupisteen alapuolelta. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, ben sii ni ja keet ja öljyhiilivedyt. Näytteenoton ja analysoinnin suorittaa ul ko puo li nen asiantuntija. Muuta vaikutustarkkailua ei katsota tarpeelliseksi. Toiminnasta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan val voval le viranomaiselle sekä tiedoksi Kaakkois-Suomen ELY-kes kuk sel le. Edellisvuotta koskevat tiedot raportoidaan maaliskuun loppuun men nes sä. Raportoitavia tietoja ovat:

9 - Vastaanotettujen jätteiden syntypaikat, laadut ja määrät (t/a) - Laitokselta pois toimitettujen jätteiden määrät ja vastaanottajat (t/a) - Polttoaineen kulutus omassa toiminnassa (l/a) - Leikkurin ja paalaimen toimintapäivät - Vedenlaadun tarkkailutulokset - Poikkeukselliset tilanteet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta pa ras käytäntö (BEP) Metalliromun koneellisessa käsittelyssä ja lajittelussa käytettävät laitteet so vel tu vat parhaalla mahdollisella tavalla tarkoitukseensa ja toiminta on koko nai suu te na parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Toimintaa koske vaa kansallista tai EU-tasoista BAT-vertailuasiakirjaa ei ole jul kais tu (jätteenkäsittelyn BREF-asiakirjaa ei sovelleta hakemuksessa tar koi tet tuun toimintaan). Toiminnan harjoittaminen sisätiloissa sekä päällystettyjen kent tä aluei den päällä on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Myös me lun huomiointi rakennusten sijoittumisessa sekä toiminta-aikojen suun nit te lussa on ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Kymen Tarvemetalli Oy:ssä noudatetaan romukauppiaille sovellettua ISO ympäristöjärjestelmää. Lisäksi käytössä on ISO 9001 mu kai nen laatujärjestelmä sekä OHSAS mukainen työterveys- ja työ tur val lisuus jär jes tel mä. Järjestelmät tulevat kattamaan Hem min tien toi mi pis teen toiminnan ja auditointi tehdään toiminnan käyn nis tyt tyä. Hakijan esitys vakuudeksi Hakija esittää ympäristönsuojelulain 59 :n mukaisen vakuuden mää räk si Perusteluina esitetään, että suurin osa vastaanotettavista ja käsiteltävistä jätteistä on jälleenmyyntikelpoista. Vaarallisia ja muita hyödyn tä mis kel vot to mia jätteitä, joiden pois toimittaminen aiheuttaisi kus tannuk sia jätteenhaltijalle, on kerrallaan varastossa alle 50 tonnia. Toi min ta on itsessään jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämistä, kun jätemateriaaleista erotetaan kierrätys- ja hyödyntämiskelpoiset osat se kä vaaralliset jätteet. Jätettä ei hyödynnetä omassa toiminnassa, vaan kaikki käsittelyprosesseissa syntyvät jätteet toimitetaan edelleen ja ensisijaisesti hyötykäyttöön. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa sekä Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Hakemus ja sii hen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kouvolan kau pun gin tekniikka- ja ympäristötalon kansliassa. Hakemuksen näh tä vil lä olosta on ilmoitettu kirjeitse naapureille.

10 Tarkastukset ja neuvottelut Tulevalle toiminta-alueelle on tehty tarkastus, jonka yh tey des sä hakijalle esitettiin viimeisin lupahakemuksen korjaus- ja täy den nys pyyn tö. Tarkastushetkellä alueen rakentaminen oli käyn nis sä. Kent tä aluei den rakentamisesta ja tulevan toiminnan asettamista ra ken ne vaa ti muk sis ta on keskusteltu rakennusvalvonnan ja tont ti pääl li kön kans sa puhelimitse hakijalta saadun tiedon mukaan kä sit te ly ken tän alue pinnoitetaan valmiiksi keväällä 2017 ja toiminta ul ko ken täl lä aloitetaan tämän jälkeen. Valmisteluvaiheessa neuvotteluja yk si tyis koh dis ta on käyty sähköpostitse. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselta sekä Kouvolan kaupungin ter vey den suo je lu viran omai sel ta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on ilmoittanut , ettei se anna asiasta lausuntoa. Kouvolan kaupungin ter veys val von ta on ilmoittanut , ettei sillä ole lausuttavaa ha ke muk ses ta. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on tarkastanut Kymen Tarvemetalli Oy:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee ta pahtua lupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti: Lupamääräykset: Jätteiden vastaanotto 1. Laitoksella saa vastaanottaa ja erikseen varatuilla paikoilla käsi tel lä sekä välivarastoida hakemuksen mukaisia jätejakeita vuo sit tain yhteensä enintään tonnia, ja kau tuen seu raavas ti: Jäte Jätenimike (EWC-koodi) Metalliromu * Sähkö- ja 16 02* elekt ro niik ka ro mu, * kaapeliromu * * Vastaanottomäärä Kertavarasto- (t/a) määrä max. (t) Esikäsittelemättömät *

11 romuajoneuvot Esikäsitellyt romuajoneuvot Käytetyt renkaat, muut muovi- ja kumijätteet Akut ja paristot 16 06* 40 6 * vaarallinen jäte Käsittelyprosesseissa syntyvien muiden jätejakeiden ker ta varas toin ti mää rät saavat olla enintään hakemuksen mukaiset. Laitoksella saa käsitellä hakemuksen mukaisia vaarattomia me tal li- ja purkuromuja, kaapeleita ja muovi- ja kumijätteitä sekä romuajoneuvoja. Muita vaaralliseksi luokiteltavia jätteitä, säh kö- ja elektroniikkaromua sekä akkuja ja paristoja ei saa kä si tel lä, vaan niitä voidaan ainoastaan välivarastoida alueella. Vaarallisten jätteiden, esi kä sit te le mät tö mien romuajoneuvojen se kä sähkö- ja elekt ro niik ka laiteromun yhteenlaskettu va rastoin ti mää rä saa ol la kerrallaan enintään 50 tonnia. (YSL 52 ja 58 ) 2. Toiminnanharjoittajan tulee varmistua jokaisen jäte-erän laadus ta ja vastaanottokelpoisuudesta ennen sen vas taan ot ta mista. Mikäli alueelle on tuotu tai jätteiden mukana on epä puh taute na tul lut muuta kuin sallittua jätettä tai haitallista ainetta, on nä mä viipymättä toi mi tet ta va asianmukaisesti pa kat tui na lai tokseen, jolla on lupa ky sei sen jätteen vas taan ot toon, tai jä te on pa lau tet ta va haltijalle. (YSL 7, 52 ja 58, Jä tel 12, 13, 15, 16, 17 ja 29 ) 3. Varastointi- ja käsittelytilat ja -alueet tulee jakaa selkeästi eri toi min noil le ja jätejakeille. Varastointi on tehtävä kullekin jä te jakeel le sopivissa astioissa, konteissa, lavoilla tai vastaavissa. Suu ri ko koi set me tal li ro mut ja autonkorit voidaan varastoida ken täl lä. Jätejakeita ei saa se koit taa toi siin sa si ten, että nii den hyö ty käyt tö tai muu jatkokäsittely vai keu tuu. Tiettyä jäte-erää saa varastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä tai enintään yhden vuoden ennen sen loppukäsittelyä. Jätteet on vä liva ras toin nin tai muun käsittelyn jälkeen toi mi tet ta va laitokseen tai paikkaan, jonka ym pä ris tö lu vas sa ky sei sen jät teen vas taanot to on hyväksytty. (YSL 7, 52 ja 58, JäteL 13, 15, 17 ja 29, VNA 179/2012, VNA 331/2013) Laitosalueen rakenteet ja ve sien hal lin ta 4. Esikäsittelemättömien romuajoneuvojen vastaanottopaikan ja ly hyt ai kai sen varastointipaikan tulee olla sisätiloissa nes te tii viillä alustalla.

12 Autojen esikäsittelytilan lattian tulee olla nestetiiviiksi pin noi tettu ja varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljynja rasvanerottimella. Öljynerottimessa on oltava täyt ty mis hä lytin. Varastointi- ja käsittelytilojen jätevedet on johdettava öl jyn erotti men jälkeen umpisäiliöön. Sosiaalitilojen jä te ve det on joh detta va kunnalliseen jä te ve si vie mä ri ver kos toon. (YSL 7, 16, 17 ja 52, VNA 123/2015 liite 2) 5. Päällystetyillä kenttäalueilla syntyvät sade- ja hulevedet on kerät tä vä hallitusti. Pääl lys tei den kun toa on tark kail ta va ja halkea mat ja muut mah dol li set vauriot on kor jat ta va vä lit tö mäs ti. Me tal li ro mun lajittelu- ja käsittelyalueen on oltava nestetiivis ja alu een hulevedet on joh det ta va hie kan erot ti men sekä I-luokan öl jyn erot ti men kaut ta, en nen kuin ne voidaan johtaa maastoon. Öl jyn ero tus kai vot tulee varustaa täyt ty mis hä lyt ti mel lä ja niiden jäl keen tulee olla sulkuventtiilillä varustettu näyt teen ot to kai vo. Ul ko puo lis ten ve sien se koit tu mi nen alueen vesiin tulee olla estet ty kaadoin. Muulla asfaltoidulla piha-alueella voidaan varastoida ai noastaan lajiteltuja, puh tai ta materiaaleja sekä esikäsiteltyjä ja paalat tu ja romuajoneuvoja. Pinnoitetuilta alueil ta pois au ra tut lu met tu lee varastoida pin noi te tuil la alueilla si ten, että su la mis ve det ei vät valu suoraan ym pä ris töön. Myös mah dol lis ten tu li pa lon sam mu tus ve sien keräily ja kä sit te ly on suun ni tel ta va si ten, ett ei vät niiden sisältämät ke mi kaa lit pääse maa pe rään. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 66 ) 6. Laitosalueen tulee olla aidattu rakennusvalvontaviranomaisen hy väk sy mäl lä tavalla siten, ettei romu- tai jätemateriaaleja pääse leviämään laitosalueen ulkopuolelle. Mikäli toiminnasta aiheu tuu lähiympäristön roskaantumista, on toi min nan har joit tajan huolehdittava siivouksesta. Asiattomien pääsy alu eel le tulee estää. Laitoksen toi min nas ta ei saa aiheutua merkittävää mai se mahait taa lä hi ym pä ris töön. (YSL 7, 52 ja 58, JäteL 13, 72 ja 73, NaapL 17 ) Romuajoneuvojen esikäsittely ja purettujen osien ja jät teiden varastointi 7. Vastaanotetut romuajoneuvot tulee siirtää viipymättä esi kä sitte lyyn. Tarpeen vaatiessa ennen esikäsittelyä romuajoneuvoja saa lyhytaikaisesti varastoida vain tarkoitukseen varatussa nes te tii viik si pinnoitetussa sisätilassa, erillään esi kä sitel lyis tä ajo neu vois ta. (YSL 7, 52 ja 58, VNA 123/2015 liite 2) 8. Romuajoneuvot on esikäsiteltävä tätä varten varatuissa si sä tilois sa romuajoneuvoista annetun valtioneuvoston asetuksen

13 123/2015 vaatimusten mukaisesti. Esikäsittelyssä on mah dol lisim man pian poistettava akku ja nestekaasu säi liöt, polttoaine, moot to ri-, hydrauliikka- ja muut öl jyt, jäähdytys- ja jarrunesteet, il mas toin ti jär jes tel män nesteet ja kaik ki muut romuajoneuvoon si säl ty vät nesteet sekä kerättävä ja varastoitava ne erikseen. Rä jäh dys vaa ral li set osat on pois tet ta va tai tehtävä muutoin vaa rat to mik si. Kaikki elohopeaa si säl tä vät sekä pysyviä or gaani sia yhdisteitä sisältävät osat on pois tet ta va siinä määrin kuin on mahdollista. Kierrätyksen edistämiseksi esikäsittelyssä on poistettava ka taly saat to rit, kuparia, alumiinia ja magnesiumia sisältävät me tal liosat, ren kaat, isot muoviosat ja lasi. Romuajoneuvojen esikäsittelyssä ja varastoinnissa on väl tet tävä nesteitä sisältävien osien, hyödynnettävien osien ja va raosien vaurioituminen. Ilmastointijärjestelmän kyl mä ai nei den tal teen ot toa varten on olta va Turvallisuus- ja ke mi kaa li vi ras ton todentamat pä te vyydet. (YSL 7, 52, 58 ja 159, VNA 123/ ja liite 2, VNA 733/2016, VNA 766/2016) 9. Romuajoneuvoista puretut varaosat tulee varastoida omassa ka te tus sa varastotilassaan, jossa öljyisille varaosille on nes tetii vis varasto. Akut on varastoitava haponkestävissä kannellisissa va ras to astiois sa. Renkaat tulee varastoida siirtolavoilla si ten, että tulipalon vaaraa ei aiheudu ja liian suuren varaston ker ty mi nen ehkäistään. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58, JäteL 15 17, VNA 179/2012, VNA 123/2015 liite 2) Sähkö- ja elektroniikkaromu ja vaaralliset jätteet 10. Sähkö- ja elektroniikkaromu on va ras toi ta va nes te tii viil lä alustal la joko sisätiloissa tai sään kes tä vän katteen alla. Varastointi on tehtävä konteissa tai muutoin pa lo tur val li ses ti osastoiduissa ti lois sa. Mikäli siir to la vo ja/kont te ja varastoidaan ulkona, ne on si joi tet ta va nestetiiviille kent tä alu eel le tai varustettava tiiviillä suo ja kau ka lol la. Vaarattomia, lä hes pelkkää metallia sisältäviä ko din ko nei ta voidaan kuitenkin tarvittaessa varastoida ka tet tuna asfalttikentällä. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58, VNA 519/2014 lii te 4) 11. Vaaralliset jätteet on säilytettävä nestetiiviissä, katetussa ja lukit ta vas sa tilassa, erillään muista jätteistä, kullekin jä te ja keel le tar koi te tuis sa tiiviissä astioissa, säiliöissä tai pak kauk sis sa. Varas toin nis sa on huomioitava paloturvallisuus. Nes te mäi set vaaral li set jätteet tulee varastoida suo ja-al taan pääl lä tai tiiviillä, reu noil taan korotetulla alustalla siten, et tä mah dol li sis sa vuo to-

14 ti lan teis sa nesteet saadaan kerättyä tal teen. Suoja-altaan ti lavuu den tulee olla vähintään sama kuin suu rim man säiliön ti lavuus. Vaarallisten jätteiden astioissa tulee olla merkintä astian si sällös tä sekä tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jät tei den siir rois ta on laadittava siirtoasiakirjat ja jätteet on toi mi tet ta va asian mu kai seen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodes sa. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58, JäteL ja 121, VNA 179/2012) 12. Sähkö- ja elektroniikkaromun ja muun vaarallisen jätteen kä sitte lys tä on tehtävä ympäristönsuojelulain 54 :n mukainen selvi tys toimivaltaiselle lupaviranomaiselle ennen käsittelyn aloitta mis ta. Selvityksessä on tarkemmin esitettävä, missä määrin ja miltä osin käsiteltävä materiaali sisältää vaarallista jätettä ja mil loin vaarallisen jätteen käsittely on tarkoitus aloittaa. Toi mival tai nen lupaviranomainen voi täydentää lupaa selvityksen perus teel la YSL 90 :n mukaisesti. (YSL 54 ja 90 ) Toiminta-ajat ja melu 13. Metallien leikkausta ja murskausta sekä autojen paalausta saa teh dä vain ar ki sin ma pe klo , ei kui ten kaan ar ki pyhi nä. Metallien leikkausta tai murskausta saa teh dä enin tään 60 päi vää vuodessa. Autojen paa laus ta saa tehdä enin tään 15 päi vää vuo des sa. Muuta uikona tehtävää metallijätteen käsittelyä, lastausta ja kuor maus ta saa tehdä ar ki sin ma pe klo ja lau antai sin klo , ei kuitenkaan arkipyhinä. Kuljetustoiminnan sekä si sä ti lois sa työskentelyn ajan koh tia ei ra joi te ta. (YSL 7 ja 52 ) 14. Toi min nas ta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa ylittää lähimmillä asuin alueil la päivällä klo 7 22 ek vi va lentti me lu ta soa 55 db(l Aeq ) eikä yöllä klo 22 7 ek vi va lent ti me lu tasoa 50 db(l Aeq ). Laitoksen melupäästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. Me lu vai ku tus ta tulee pyrkiä vähentämään esim. kaluston me lusuo jauk sil la sekä toimintojen ja varastokasojen sijoittelulla. Tar vit taes sa lai tok sen melulähteiden todelliset äänitehotasot ja sii tä aiheutuva me lu ta so lähimmillä asuinkiinteistöillä tulee selvit tää mit tauk sil la valvontaviranomaisen erikseen hy väk sy mäl lä ta val la. (YSL 7 ja 52, VNp 993/1992) Polttoaineet, kemikaalit ja huoltotoimenpiteet 15. Polttoaineita ja muita kemikaaleja on varastoitava ja kä si tel tävä si ten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai

15 ter vey del le. Tankkauspaikka tulee si joit taa päällystetylle alustal le, joka on viemäröity öl jyn erot ti meen. Polttonestesäiliön tulee olla kak si vaip pai nen tai se tulee si joit taa suoja-altaaseen, jo ka on ka tet tu tai sadevesien ker ty mi nen altaaseen on muulla ta voin es tet ty. Säiliössä on oltava yli täy tön- ja laponestin ja lukit ta va sulkuventtiili. Työkoneiden huollot tulee tehdä tiivispohjaisessa si sä ti las sa, jo ka on viemäröity öl jyn erot ti men kautta. Mikäli muualla lai tosalu eel la joudutaan tekemään ko nei den huoltoja, tulee käyt tää imey tys mat to ja tai vastaavia alus to ja. Laitoksen toiminnassa käytettävät kemikaalit on säilytettävä niil le tarkoitetussa katetussa, tiivispohjaisessa ja lukittavassa va ras tos sa, suoja-altaassa tai viemäröimättömässä, reu na koro te tus sa tilassa. Suoja-allas tai reunakoroke tulee mitoittaa vä hin tään suurimman varastoitavan astian mukaan. (YSL 7, 16, 17 ja 52 ) Päästöt ilmaan 16. Toiminnasta ei saa ai heu tua kohtuuttomia viihtyisyyttä vä hentä viä eikä ter vey del le tai muu toin haitallisia päästöjä ilmaan. Tar vit taes sa työs ken te ly alu een ja kulkuväylien puh taa na pi dossa ja pölyntorjunnassa tulee käyttää kastelua. (YSL 7 ja 52, Jä tel 13, NaapL 17 ) Häiriö- ja onnettomuustilanteet 17. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitoksella on aina ol ta va saa ta vil la riittävästi imey tys ai net ta, alkusammuttimia ja muu ta torjuntakalustoa sekä näiden käyttöön perehtynyttä henki lös töä. Henkilöstön kemikaaliturvallisuuteen ja ympäristöasioihin liit tyväs tä ohjeistuksesta ja koulutuksesta on huolehdittava säännöl li ses ti. (YSL 7, ja 52, JäteL 120 ) 18. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä on net tomuuk sis sa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai tervey del le, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pi laan tumi sen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vä hen tä mi seksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jat kos sa. Lisäk si näis tä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pe las tus viran omai sil le ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 14 17, 52, 123 ja 134 ) Yleinen ympäristönsuojelu 19. Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edis tet tävä sekä toiminta toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei sii tä mah dol li ses sa va hin ko ti lan tees sa kaan aiheudu maa pe rän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä muu ta vaaraa tai hait taa

16 ter vey del le tai ympäristölle. Laitoksella kä si tel tä vien jät tei den lisäk si muun jätteen syntyä tulee ehkäistä. Jätteet tu lee lajitella ja toimittaa säännöllisesti etu si ja jär jes tyk sen mu kai ses ti hyödyn net tä väk si tai käsiteltäväksi. (YSL 7, 15 17, 52 ja 58, JäteL 8, 12, 13, 15 ja 29) 20. Toiminnalla on oltava vastuuhenkilö, joka vastaa laitoksen ympä ris tön suo je lus ta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja rapor toin nis ta sekä pitää tarvittaessa yhteyttä val von ta vi ran omaisiin. Vas tuu hen ki lön yhteystiedot on ilmoitettava Kou vo lan kaupun gin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 8, 52 ja 62, Jä tel 12, 13 ja 122 ) 21. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa par haan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä ener gia te hok kuu den parantamisesta ja varauduttava tällaisten tek nii koi den käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhtey des sä. (YSL 7, 8, 52 ja 53, JäteL 13 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 22. Öl jyn erot ti mien kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja ne tulee tyh jen tää ja huoltaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään ker ran vuo des sa. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 66 ) 23. Laitosalueelta maastoon joh det ta vien vesien laatua on tark kailta va öljynerottimen jälkeisestä näyt teen ot to kai vos ta sekä ojasta laitosalueen hulevesien purkupisteen ala puo lel ta. Näytteet tu lee ottaa purkuojasta ennen toiminnan aloit ta mis ta ja tämän jäl keen molemmista näytepisteistä kah des ti vuodessa keväällä ja syk syl lä (ajankohtana, jol loin ve den vir taa ma on riittävä näytteen oton kannalta). Näyt teis tä on tut kit ta va ph, kiintoaine, sähkön joh ta vuus, bensiinijakeet ja bensiinin lisäaineet sekä öl jy hiili ve dyt. Näytteenoton yhteydessä on määritettävä ojahavaintopaikan vir taa ma. Tarkkailun toteuttamisessa tulee käyttää asian tun tijaa ja akkreditoituja mittauslaitoksia ja tulokset tulee toimittaa nii den valmistuttua tiedoksi Kouvolan kaupungin ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai sel le ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Tark kai lua voidaan tarvittaessa muuttaa lupaviranomaisen hyväk sy mäl lä tavalla. (YSL 6, 8, 16, 17, 52, 62, 65 ja 66 ) 24. Laitoksen toimintaa on tarkkailtava ja siitä on pidettävä kirjaa. Kir jan pi don tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: vastaanotetut ja käsitellyt jätteet, niiden määrä ja al ku pe rä edelleen toimitetut jätteet/materiaalit ja toiminnassa syn tyneet jät teet: laatu, määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat sekä siir to asia kir jat alueella varastoituna olevien materiaalien laatu ja määrä ka len te ri vuo den lopussa ominaisjätemäärä (toiminnassa syntyneen jätteen määrä

17 jaet tu na liikevaihdolla tai työntekijöiden määrällä) metallien leikkauksen/murskauksen ja autojen paalauksen toi min ta-ajat tiedot ja todistukset öljynerotuskaivojen tarkkailusta, tyh jennyk sis tä ja huol lois ta toiminnan muutokset ajantasainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tark kai lu suun nitel ma tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä toimintaa koske vis ta valituksista Kaikki kirjanpitotiedot ja asiakirjat on säilytettävä vähintään kuu si vuotta ja ne on pyy det täes sä esitettävä val von ta vi ranomai sel le. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toi mi tet ta va valvontaviranomaiselle vuo sit tain maaliskuun loppuun mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172, JäteL ja 122, VNA 179/2012) Tuottajavastuu 25. Tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden vastaanotto on tehtä vä yh teis toi min nas sa tuottajan kanssa. Toiminnanharjoittajan on tehtävä ky sei sen tuottajan tai tuottajayhteisön kanssa kir jalli nen so pi mus tai vastaava asiakirja, josta selviää yh teis työkump pa nin ni mi ja yhteistoiminnan alkamispäivä. Asiakirjasta on myös selvittävä, mitä tuot ta ja vas tuun pii riin kuuluvaa jätettä so pi mus koskee. Asia kir jat on pyy det täes sä esitettävä val vonta vi ran omai sel le. Romutettavia ajoneuvoja vastaanotettaessa on tarkistettava, et tä asiakkaalla on oikeus luovuttaa ajoneuvo ro mu tus ta varten. (JäteL 47 ja 59, YSL 172 ) Toiminnan muutos ja lopettaminen 26. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta olennaisesta muu tokses ta, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava valvontavi ran omai sel le. (YSL 52 ja 170 ) 27. Toiminnan lopettamisesta ja lopettamisen jälkeisestä ym pä ristön tilan tarkkailusta tulee laatia suunnitelma, joka on toi mi tetta va hyvissä ajoin etukäteen hy väk syt tä väk si valvonta vi ranomai sel le. Suun ni tel mas sa tulee esit tää alueella tehtävät toimen pi teet, mm. mahdollisten ra ken tei den poistaminen, maa perän ja poh ja ve den mahdollisen pi laan tu mi sen selvittäminen sekä suun ni tel lut puh dis tus toi men pi teet. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. Alue on siistittävä ja sinne va ras toi-

18 dut jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai kä si tel tä vik si. (YSL 52, 62 ja 94 ) Vakuus 28. Hakijan on asetettava Kouvolan kaupungin rakennus- ja ym päris tö lau ta kun nal le euron vakuus kiinteistöllä olevien jättei den käsittelemiseksi ja alueen puhdistamiseksi toiminnan mah dol li ses ti loppuessa. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa lu van voi mas sa olo ai ka na, mikäli se on tarpeen jätteiden kä sitte ly kus tan nus ten muutosten tai muiden seikkojen vuoksi. (YSL 59 ja 60 ) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti to teu tet tu na toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 :ssä esi te tyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tek nii kan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan ter vey del lis tä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo jen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, ei kä kohtuutonta haittaa naapurustolle. Lupamääräysten perustelut Ympäristölupa on rajoitettu koskemaan vain tiettyjen jätteiden vas taan ot toa ja kä sit te lyä. Ympäristöluvan myöntäminen vaarallisen jätteen ja säh kö- ja elektroniikkaromun käsittelylle ei kuulu kunnan lu pa vi ran omai sen toimivaltaan. Näiden jätteiden käsittely on rajattu luvan ul ko puo lel le ja sallittua on ainoastaan niiden välivarastointi. Laitoksella va ras toi ta vien vaarallisten jätteiden, esikäsittelemättömien ro mu ajo neu vo jen sekä säh köja elekt ro niik ka ro mun yhteenlaskettu määrä voi olla ker ral laan enin tään 50 t, jotta luvan voi myöntää kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai nen. Kertavarastointimäärät selkeyttävät laitoksen toi min nan val von taa ja rajoituksilla var mis te taan, ettei alueelle kerry liikaa jät tei tä. Mää rät pe rus tuvat hakijan ilmoittamiin varastointimääriin. (Mää räys 1) Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä mitä jätteitä alueelle vas taan otetaan, jotta toiminta pysyy luvan mukaisena ja mahdolliset ym pä ris tö va hingot vältetään. (Määräys 2) Alueen jakaminen eri toimintoihin pitää alueen siistinä, minimoi ym pä ris töhait to ja ja helpottaa työskentelyä. Jätteet on sijoitettava la voil le tai mui hin niille varattuihin astioihin, mutta suuret romut voidaan mm. työ tek ni sis tä syistä varastoida suoraan kentällä. Yksittäisen jäte-erän va ras toin ti ai ka on tarpeen rajoittaa, jotta alueelle ei muodostu pysyviä jä tevarastoja eikä aluetta määritellä kaa to paik ka-ase tuk sen (VNA 331/2013) mukaiseksi kaatopaikaksi. Asetuksen mukaan lop pu kä sit te lyyn menevät jätteet on toimitettava eteenpäin vuosittain, muita saa va ras toi da enintään kolme vuotta. (Mää räys 3)

19 Esikäsittelemättömät romuajoneuvot ovat vaarallista jätettä ja niiden vastaan ot to-, varastointi- ja käsittelytilojen on oltava nes te tii vii tä. BAT-nä kö kulmas ta betonilattia lasketaan nestetiiviiksi, jos sen tyh jä ti la on alle 3 %. Muussa tapauksessa lattia tulee pinnoittaa nestetiiviiksi esim. epoksilla. Hakija on ilmoittanut, että esi kä sit te le mät tö mät ro mu ajo neu vot vastaanotetaan ja varastoidaan kokonaan sisätiloihin ja että si sä ti lo jen jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Vesihuoltolaitoksen toi min ta-alu eel la talous jä te ve det on joh det ta va kunnalliseen vie mä ri ver kos toon. (Määräys 4) Ulkoalueiden sade- ja hulevesien käsittelystä sekä ra ken tei den huol los ta on tarpeen antaa määräys maaperän sekä pinta- ja poh ja ve sien pi laa misen estämiseksi. Käsittelyalueen hulevedet on viemäröitävä öl jyn erot ti men kautta mm. romuissa mahdollisesti olevien öljyisten jäämien vuok si. Muilla alueilla saa varastoida ainoastaan puhtaita materiaaleja. Esi kä si tel ty jen romuajoneuvojen va ras to alu eel le ei asetuksessa ole vaa ti muk sia nestetiiviydestä tai vesienhallinnasta, mut ta ha kemuksen mu kaan kenttäalueet on vähintään as fal toi tu, mikä on myös ympäristön kan nal ta parhaan käytännön mukaista. (Mää räys 5) Määräys on tarpeen roskaantumisen ja muun epä siis tey den sekä mai sema hai tan ehkäisemiseksi. Estämällä asiattomien pää sy alueelle voi daan välttää mahdolliset ilkivaltatapaukset, joiden seu rauk set voivat ol la hal lit semat to mia. (Määräys 6) Ennen esikäsittelyä romuajoneuvot ovat vaarallista jätettä ja niiden esi käsit te ly tulee suorittaa mahdollisimman pian. Ruuhkatilanteissa ly hyt ai kai nen varastointi voidaan tehdä vain asianmukaisessa (määräys 4) ti las sa, jota laitoksella on hakemuksen mukaan riittävästi. (Mää räys 7) Esikäsittelyn vaatimukset ovat romuajoneuvoasetuksen liitteen 2 sekä sen korjaavan asetuksen mu kai set. Ympäristöluvassa on tar peen mää rä tä myös ilmastointijärjestelmän kyl mä ai nei den tal teen oton edel lyt tä mis tä hyväksymismenettelyistä. (Määräys 8) Puretuille varaosille tulee olla romuajoneuvoasetuksen mukaiset va ras tointi ti lat. Akkujen ja muiden vaarallisten jätteiden varastoinnista on an net tu määräykset maaperän ja pinta- ja pohjaveden pilaamisen es tä mi sek si. Renkaat tulee varastoida asianmukaisesti niin, että esim. tu li pa lon vaaraa ei aiheudu. (Määräys 9) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun varastointipaikan vaa ti muk sis ta sää detään VNA 519/2014 liitteessä 4, jonka mukaan lä päi se mä tön pin ta ker ros ja säänkestävä kate on oltava tarkoituksenmukaisilla alueil la. Ha ki ja on ilmoittanut, että käsittelemättömät SE-romut vä li va ras toi daan siir to la voil la sisätiloissa tai katoksissa. On kuitenkin katsottu että vaa rat to mia, lä hes pelkkää metallia sisältäviä suuria ko din ko nei ta (esim. lie det, pesukoneet, mik ro aal to uu nit) on tarvittaessa mahdollista varastoida ka tok sis sa myös tiivis poh jai sen alueen ulkopuolella. Kaikki muut sähkö- ja elekt ro niik ka lait teet tulee varastoida ka te tus sa ja tii vis poh jai ses sa ti las sa. (Määräys 10) Mää räys koskee kaikkien vaaralliseksi luokiteltavien jätteiden (vas taan otetut ja välivarastoitavat sekä laitoksella syntyvät) varastointia ja on tar peen

20 maaperän ja pin ta- ja pohjaveden pi laa mi sen es tä mi sek si sekä tur val lisuus syis tä. Vaik ka vaa ral li set jätteet va ras toi daan eril lään pa la vis ta jät teistä, on pa lo-osas toin ti huomioitava mm. it se syt ty mis vaa ran vuok si. (Määräys 11) YSL 54 :n mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä toi min nan har joit taja tekemään erityinen selvitys, jos lupaharkintaa varten ei ole voitu toi mittaa yksityiskohtaisia tietoja päästöistä, jätteistä tai toiminnan vai ku tuk sis ta. YSL 90 :n mukaisesti toimivaltainen lupaviranomainen voi sel vi tyk sen perusteella täsmentää tai täydentää lupaa. Selvitys on mää rät ty tehtäväksi, sillä alkuperäiseen hakemukseen sisältyi sähkö- ja elekt ro niik ka ro mun välivarastoinnin lisäksi myös näiden käsittelyä. Vas taan otet ta vat SE-romut sekä metalli- ja kaa pe li ro mut sisältävät osittain myös vaarallista jätettä. Kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai nen ei voi myön tää ympäristölupaa muualla syn ty neen vaarallisen jätteen kä sit te lyyn, ainoastaan välivarastointiin. Sel vi tys vel vol li suus ei estä ko. jät tei den välivarastointia, jota varten on an net tu lupamääräykset 1, 10 ja 11. Mikäli selvityksessä esitetään, että laitoksella tehdään ainoastaan vaa rat toman jätteen käsittelyä ja vaarallisten jätteiden osalta vain vä li va ras toin tia, on selvitys esitettävä Kouvolan kaupungin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai selle. Mikäli esitetään, että laitoksella tehdään jatkossa myös vaa ral li sen jätteen käsittelyä, selvitys on toimitettava alue hal lin to vi ras tol le. (Määräys 12) Toiminnalle on asetettu aikarajoituksia melu- ja viih tyi syys hait to jen ra joit tami sek si. Päivittäiset toiminta-ajat ovat muutoin hakijan esittämät, mut ta lauantain osal ta aika on määrätty yhteneväiseksi lähialueen ole mas sa olevien vastaavien toi min to jen kanssa. Murs ka uk sen/leik ka uk sen ja paalauksen toi min ta päi vil le on asetettu vuosittaiset enim mäis mää rät huomioiden, että hakemuksessa näille on esitetty kes ki mää räi set arviot. Metallin käsittelytoiminnoista ja lastauksesta voi myös ai heu tua ajoittaista melua. Kuljetuksista ei ole katsottu aiheutuvan mer kit tä vää hait taa lähialueelle. Lähimmille asuinalueille aiheutuvan melun ra ja-ar voik si on määritelty VNp 993/1992 mukaiset melutason oh je ar vot. (Mää räyk set 13 14) Poltto- ja voiteluaineiden ym. kemikaalien varastoinnista sekä tankkaus- ja huoltopaikoista on annettu määräyksiä maaperän pilaamisen es tä mi sek si. Tankkauspaikan järjestelyt on esitetty hakemuksessa. Ko ne ka lus ton huollot tehdään hakemuksen mukaan romuajoneuvojen esi kä sit te ly pai kalla, mutta määräyksellä on huomioitu myös mahdolliset akuutit kor jaus ti lanteet. (Määräys 15) Määräys on annettu, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuuttomia päästöjä ilmaan tai haittaa lähinaapureille. (Määräys 16) Poikkeustilanteita varten on tarpeen antaa mää räyk siä, jotta ympäristö- ja terveysvahingot rajataan mahdollisimman pie nik si. Suo ja ra ken teet ja va rotoi met eivät poista velvollisuutta kerätä pienetkin vuo dot heti tal teen. Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen, jotta mah dol li set ym pä ris tö- ja terveysriskit sekä toimenpiteet niiden es tä mi sek si ja tor ju mi sek si voidaan määritellä. Lupamääräyksellä var mis te taan myös tie don kul ku vi ran omai sel-