Avustusperiaatteiden uudistaminen

Transkriptio

1 Avustusperiaatteiden uudistaminen Kooste yhdistyksille suunnatusta kyselystä

2 Yhdistyksille suunnattu kysely

3 Yhdistykset ovat kaupungin tärkeä sidosryhmä Yhdistysten rooli vaihtelee merkittävästä palvelun tuottajasta ja kehittäjästä kumppanuuteen sekä kansalaistoiminnan mahdollistamiseen Kansalaisvaikuttaminen, vapaa kansalaisjärjestötoiminta ja aktiivinen kansalaisuus ovat kulttuurin ja poliittisen päätöksentekojärjestelmän tärkeitä osia Vapaa-ajan toiminnan kautta yhdistystoiminnalla voi olla merkittäviä vaikutuksia muun muassa yksilön identiteetin rakentumiseen ja sosiaalisen pääoman karttumiseen Yhdistysten kanssa tehtävään yhteistyöhön ja avustamiseen liittyviä kehittämistarpeita on kirjattu asiakirjaan Tampereen kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön periaatteet (kaupunginhallitus ) Tampereen kaupunkistrategiassa vuoteen 2025 on kirjattu yhtenä strategisena painotuksen Yhdessä tekeminen, jonka tavoitteena on vuosille muun muassa Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on lisätty Osana yhteistyön kehittämistä uudistetaan toiminta-avustusjärjestelmää tilaajaryhmän keväällä 2013 käynnistämän selvityksen yhteydessä Avustustoimintaan liittyvät muutokset viedään päätöksentekoon kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin syksyllä 2013 Yhdistyksille suunnatulla kyselyllä kerättiin tietoa yhdistysten näkemyksistä valmistelun pohjaksi Näkökulmaa syvennetään vielä elokuussa järjestettävillä yhdistystoimijoille suunnatuilla työpajoilla (4 kpl)

4 Kyselyyn kutsuttiin vastaamaan kaikki Tampereella toimivat yhdistykset Kyselyyn oli mahdollista vastata netissä sähköpostiin lähetettävien linkin ja tunnusten kautta (myös paperilomakkeita otettiin vastaan) Kyselystä tiedotettiin Tamperelaisessa ja Aamulehdessä Kyselyä suoramarkkinoitiin yhdistyksien edustajille, jotka ovat sallineet viestien lähettämisen: Toiminta-avustusta hakeneiden yhdistyksien yhteyshenkilöille toimitettiin sähköpostiin uutiskirje (748 vastaanottajaa, lisäksi 19 tavoittamatonta) Suora kutsulinkki lähetettiin vielä 498 yhdistyksen yhteyshenkilölle sekä pyynnöstä lisäksi 59 henkilölle Kutsulinkin saaneista vastaukset saatiin yhteensä 184 eri yhdistykseltä. Verrattuna alun perin toimitettuihin kutsusähköposteihin vastausprosentti olisi noin 37 %. Suhteutettuna kaikkiin Tampereelle rekisteröityihin yhdistyksiin kyselyyn vastasi vain alle 4 % ( yhdistysrekisterin tilanne yhdistystä). Yhdistysrekisteri ei kuitenkaan ota kantaa yhdistysten aktiivisuuteen, joten näiden joukossa aktiivisesti toiminnassa olevien yhdistyksien määrä ei ole tiedossa. Yhdistys poistuu rekisteristä vasta erillisen ilmoituksen perusteella. Suhteutettuna kaupungin kanssa avustus- ja ostopalveluyhteistyötä tekevien yhdistysten määrään (joita v tehdyn selvityksen mukaan on yli 600) vastausprosentti on noin 31 %. Voidaan arvioida, että noin joka kolmas Tampereella aktiivisesti toimiva ja kaupungin kanssa yhteistyötä tekevä yhdistys on vastannut kyselyyn.

5 Vastanneiden yhdistysten taustatiedot

6 Yhdistyksiä pyydettiin sijoittamaan itsensä johonkin valmiiksi luokitelluista ryhmistä yhdistyksen pääasiallisen toiminnan mukaan Vajaa kolmannes (30 %) vastanneista yhdistyksistä määritteli pääasialliseksi toiminnakseen taiteen ja kulttuurin tuottamisen Seuraavaksi suurin vastaajaryhmä (18 %) oli liikunnan säännöllisen harrastustoiminnan mahdollistajia Valtakunnallisesti kansalaisjärjestötoiminta on viime vuosikymmeninä painottunut liikuntaseuroihin, joten liikuntaseurojen vastausprosentti on todennäköisesti muita yhdistysmuotoja huonompi Kategorioissa Kilpaurheilu ja Jäsenistön yhteiskuntaan liittymisen tukeminen oli kummassakin alle 10 vastaajaa, joten näiden kategorioiden edustavuus on erittäin pieni

7 Yhdistykset jaettiin ryhmiin toimintavuosien mukaan Suurin osa (53 %) vastanneista yhdistyksistä on toiminut 30 vuotta tai kauemmin Erityisesti liikuntaseuroissa oli paljon yli 30-vuotiaita yhdistyksiä (noin 75 % vastanneista) 2000-luvulla perustettuja yhdistyksiä oli vastaajien joukossa suhteellisen vähän. Näistä suurin osa oli taiteen ja kulttuurin tuottajia.

8 Yhdistysten toimintaedellytykset

9 Vastanneista yhdistyksistä suurin osa melko aktiivisia 40 % yhdistyksistä pystyy palkkaamaan ainakin osa-aikaisen työntekijän Hieman alle kolmannes toimii pienen aktiiviryhmän varassa, tämä kategoria korostuu muuta harrastustoimintaa mahdollistavissa yhdistyksissä (40 %) sekä vapaaehtoistyötä koordinoivissa yhdistyksissä (35 %) Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat yhdistykset ovat keskimääräistä ammattimaisempia

10 Taloudellinen toiminta suurella osalla melko pienimuotoista Suurimmalla osalla vastanneista yhdistyksistä liikevaihto on alle euroa vuodessa Muuta harrastustoimintaa mahdollistavissa, taiteen ja kulttuurin tuottajissa sekä jäsenistön yhteiskuntaan liittymistä tukevissa yhdistyksissä keskimääräistä enemmän alle euron liikevaihdolla toimivia Keskimääräistä enemmän tai enemmän liikevaihtoa oli kategorioissa kilpaurheilu, vapaaehtoistyötä koordinoivat yhdistykset sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat

11 Yhdistysten varallisuuden määrä vaihtelee Lähes puolella vastanneista oma pääoma tilinpäätöksessä on alle euroa Erityisen paljon alle euron pääoman yhdistyksiä oli muuta harrastustoimintaa tarjoavissa, taidetta ja kulttuuria tuottavissa sekä jäsenistön yhteiskuntaan liittymistä tukevissa yhdistyksissä (yli puolet kussakin kategoriassa) Vähintään joka kymmenennellä yhdistyksellä oma pääoma on yli Yli pääoma oli keskimääräistä useammalla sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavalla yhdistyksellä (noin kolmannes vastanneista)

12 Suurin osa yhdistyksistä koki taloudellisten edellytystensä pysyneen vähintään ennallaan Yli kolmannes vastaajista kuitenkin koki, että taloudelliset edellytykset ovat heikentyneet Liikuntaseurat, kilpaurheilun mahdollistajat ja jäsenistön yhteiskuntaan liittymisen tukijat kokivat muita useammin, että taloudelliset edellytykset ovat heikentyneet

13 Yhdistyksen toiminnassaan käyttämät tilat

14 Neljännes yhdistyksistä tukeutuu vahvasti kaupungin tiloihin Viidesosa yhdistyksistä omistaa itse käyttämänsä tilat Yli puolet vastanneista yhdistyksistä ilmoitti, että toiminnasta vain viidennes tai vähemmän tapahtui kaupungin omistamissa tiloissa Neljännes vastaajista käyttää enimmäkseen ( % toiminnasta) kaupungin tiloja Kaupungin omistamiin tiloihin tukeudutaan erityisen paljon liikunnan ja urheilun mahdollistamisessa (liikunnan harrastamiseen keskittyvistä yhdistyksistä lähes puolet vastasi %) Erityisen vähän kaupungin omistamia tiloja käytetään sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavissa yhdistyksissä (yli 90 % vastasi 0 20 %) Vuokria maksettu v kaupungille euroa (137 vastaajaa, keskimäärin e vastaajaa kohden).

15 Pääkirjaston tilat ja liikuntatilat käytetyimpiä

16 Yksityisessä omistuksessa olevia tiloja käytetään hieman harvemmin kuin kaupungin tiloja Lähes 60 % vastanneista yhdistyksistä ilmoitti, että toiminnasta vain viidennes tai vähemmän tapahtui kaupungin omistamissa tiloissa Viidesosa vastaajista käyttää enimmäkseen ( % toiminnasta) yksityisiä tiloja Yksityiseltä vuokrattuihin tiloihin tukeudutaan hieman useammin sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavissa, jäsenistön yhteiskuntaan liittymistä tukevissa ja muuta harrastaustoimintaa mahdollistavissa yhdistyksissä Vuokria maksettu v yksityiselle euroa (140 vastaajaa, keskimäärin e).

17 Suurin osa tilojen käytöstä kohdistuu aikuisväestön yhdistystoimintaan Vain noin 10 % vastanneista arvioi tilojen käytön kohdistuvan enimmäkseen alle 18- vuotiaisiin Liikunnan harrastamista ja kilpaurheilua mahdollistavien yhdistysten tilojen käytöstä muita suurempi osuus kohdistuu alle 18-vuotiaisiin Kuinka suuri osa tilojen käytöstä kohdistuu arvionne mukaan tällä hetkellä alle 18- vuotiaiden harrastamiseen (liikunnan harrastaminen ja kilpaurheilu) 26 % 23 % 5 % 28 % 18 % 0-20% 21-40% 41-60% 61-80% %

18 Tiloja tarvitaan eniten harrastustoimintaan Taidetta ja kulttuuria sekä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat yhdistykset tarvitsevat eniten yleisölle avoimia tiloja satunnaiseen käyttöön Mainittaessa eri tyyppisten tilojen tarpeesta eniten mainintoja saivat kokousja monitoimitilat (25 %) sekä sisäliikuntatilat ja -hallit

19 Maininnat tilojen tarpeesta Messutila tai suuri monitoimisali 3 % Urheilukentät (hiekka- ja nurmikentät, jääkentät) 5 % Luentosali (alle 100) 10 % Suuri auditorio tai juhlasali (100 + ihmistä) 11 % Suuri teatteritila (100+) 3 % Muut sisäliikuntatilat 9 % Pieni teatteritila (alle 100) 6 % Sisäliikuntasalit ja -hallit 15 % Kokous- ja monitoimitilat 25 % Omat toimistotilat tai arkistointikaapit 11 % Satunnaisia työskentelytiloja/toimistohotelli 2 %

20 Yhdistyksillä on tarvetta erityisesti keskeisellä sijainnilla oleville tiloille Poikkeuksena ovat liikunnan harrastamiseen ja kilpaurheiluun keskittyvät yhdistykset, joilla eniten tarvetta on erityisille olosuhteille, jotka voivat sijaita kauempanakin Lähialueina mainittiin lukuisia; Hervanta ja Tesoma saivat useampia mainintoja

21 Kaupungin tuki, yhteistyö ja kehittäminen

22 Kaupunki on hankkinut palveluita lähes kolmannekselta yhdistyksistä Useimmiten ostopalveluita on hankittu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen keskittyviltä yhdistyksiltä (noin kaksi kolmasosaa vastaajista on tehnyt yhteistyötä vähintään kerran) sekä taiteen ja kulttuurin kehittämiseen ja tuottamiseen keskittyviltä yhdistyksiltä (kolmasosa vastaajista on tehnyt yhteistyötä useammin kuin kerran) Kyselyn perusteella kauimpana ostopalveluluonteisesta yhteistyöstä ovat kansalaistoimintaan, tiedon lisäämiseen ja edunvalvontaan keskittyvät yhdistykset (yli 90 % vastaajista ei ole tehnyt yhteistyötä) sekä liikunta- ja muuhun harrastamiseen keskittyvät yhdistykset (70-80 % vastaajista ei ole tehnyt yhteistyötä)

23 Kaupunki tuottaa melko usean yhdistyksen kanssa yhdessä palveluita Yli puolet yhdistyksistä vastasi tehneensä kaupungin kanssa yhteistyötä palveluiden tai tapahtumien tuottamisessa Liikuntaseurat ovat tehneet keskimääräistä harvemmin yhteistyötä; harrastustoimintaan keskittyneistä yli puolet ei kertaakaan ja kilpaurheiluun keskittyneistä 80 % ei kertaakaan Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavista yhdistyksistä selvästi suurin osa on tehnyt yhteistyötä useammin kuin kerran (80 %)

24 Palvelujen kehittämisessä yhteistyö on melko vähäistä Lähes kolme neljästä yhdistyksestä ei ole viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt kaupungin kanssa palvelujen kehittämiseen liittyvää yhteistyötä Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavista yhdistyksistä yhteistyötä puuttui vain 20 %:lla vastanneista. Näistä yli puolet vastanneista mainitsi tehneensä yhteistyötä useammin kuin kerran Liikunnan harrastustoiminnan mahdollistajista vain vähän yli 10 % oli tehnyt yhteistyötä kaupungin kanssa palvelujen kehittämisessä kerran tai useammin

25 Raha-avustusta pidetään laajasti tärkeimpänä tuen muotona Toiseksi tärkeimpänä erottuu kohtuuhintaisten tai maksuttomien tilojen tarjoaminen (20 %) Tilojen tarjoaminen korostuu tukimuotona hieman enemmän liikunnan harrastustoimintaa ja kilpaurheilua mahdollistavilla yhdistyksillä (30-40 %) sekä jäsenistön yhteiskuntaan liittymistä tukevilla yhdistyksillä (yli 30 %)

26 Laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen tarvitaan monia eri työkaluja Vastaajille tarjottiin vaihtoehtoja mittareista (valitaan 1-3 vaihtoehtoa), jotka parhaiten voisivat kuvata toiminnan laatua ja vaikuttavuutta Useimmiten vastaajat valitsivat mittariksi toiminnan kohderyhmän eli asiakkaiden ja yleisön käyntikerrat (21%) sekä sitoutuneiden eli säännöllisten toimijoiden määrä (17 %) Liikunnan harrastamista ja kilpaurheilua mahdollistavien yhdistysten vastauksissa vaihtoehto Toimintanne piirissä olevien alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä on saanut eniten valintoja (23 %) Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen keskittyvien yhdistysten vastauksissa vaihtoehto Koettu asiakas/toimijatyytyväisyys kyselypohjalta on saanut eniten valintoja (36 %)

27 Laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen tarvitaan monia eri työkaluja Muita ehdotuksia laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen olivat: Yhdistyksen toiminnassa mukana olevien syrjäytyneiden, vähävaraisista perheistä olevien ja maahanmuuttajien nuorten ja lasten määrät sekä kaikille avoimien, maksuttomien yleisötilaisuuksien järjestäminen (toiminnan avoimuus ja vaikuttavuus) Toisaalta todettiin myös, että Kulttuurin vaikuttavuus ja laatu on vaikeasti mitattavissa, siksi sitä ei tule mitata vain mittareilla, joita voidaan kuvata numeroilla tai euroilla. Harkinnanvaraisuudesta ei siten täysin voida luopua arvioinnin läpinäkyvyyden edistämiseksi.

28 Asioinnin sujuvuus

29 Toiminta-avustusten sähköiseen hakulomakkeeseen ollaan melko tyytyväisiä Asteikolla 1-5 (1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) vastausten keskiarvo oli 3,85 % Eniten hajontaa vastauksissa oli kansalaistoimintaan keskittyvillä yhdistyksillä Kysyttäessä hakumenettelyn kehityskohteita lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että liitteiden sähköisen toimittamisen pitäisi olla mahdollista

30 Erityisesti toivotaan liitteiden toimittamisen mahdollistamista Kysyttäessä hakumenettelyn kehityskohteita lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että liitteiden sähköisen toimittamisen pitäisi olla mahdollista Vajaa viidennes on kuitenkin sitä mieltä, että sähköistä hakumenettelyä ei ole lainkaan tarvetta kehittää Liikunnan harrastamista mahdollistavat yhteisöistä mielipiteet jakautuivat tasaisesti edellä mainittuihin vaihtoehtoihin (kumpikin 30 %)

31 Myös Tampereen kaupungin ja yhdistysten väliseen yhteistyöhön ollaan melko tyytyväisiä Asteikolla 1-5 (1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) vastausten keskiarvo oli 3,96 % Kuitenkin kilpaurheiluun keskittyvistä yhdistyksistä 40 % on melko tyytymättömiä yhteistyöhön

32 Asioinnin sujuvuus sai melko hyviä arvioita Asteikolla 1-5 (1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) toiminta-avustusten osalta vastausten keskiarvo oli 3,96 Kulttuuripalvelujen tuotantotukien asioinnin sujuvuuden osalta keskiarvo oli 3,77 Liikunnan projektitukien asioinnin sujuvuuden osalta keskiarvo oli 3,82 Liikunnan ja kulttuurin suurtapahtumiin liittyvän asioinnin sujuvuuden osalta keskiarvo oli 3,42 Muiden avustusmuotojen osalta kokemuksia vastaajilla oli alle kymmeneltä