Hankinnat ja logistiikka sekä siivous ja ruokahuolto Väliraportti

Transkriptio

1 Hankinnat ja logistiikka sekä siivous ja ruokahuolto Väliraportti

2 Sisällys 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano 1.2. Alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet 1.3. Kevään 2017 kokoukset 1.4. Työn eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 1.6. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat 1.5. Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/ / Nykytilankuvaukset teemoittain 2.1. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto 2.2. Hankinnat ja logistiikka 2.3. Henkilökuljetukset 3. Uuden maakunnan hankinta- ja logistiikkatoimintojen järjestäminen 3.1. Lakiesitysten vaikutukset tehtäväkokonaisuuteen 3.2. Maakunta-kunta -yhteistyö ja työnjako 3.3. Toiminnan organisointivaihtoehdot 3.4. Muut jatkovalmistelussa huomioitavat seikat

3 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano Vesa Haapamäki, puheenjohtaja, Virrat Tanja Welin, Tampere Reko Martti, Tuomi Logistiikka Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto Petri Mäkinen, KuHa Raine Nuolikoski, Sastamala Sami Reunanen, KELA Tarja Alatalo, Voimia Petteri Paavola, PSHP Jyrki Moilanen, Punkalaidun Erkki Harju, Tuomi Logistiikka Sirkka Yli-Kyyny, Hämeenkyrö Matti Anttonen, PSHP Riikka Joutsensaari, ELY-keskus Mikko Koponen, asiantuntijasihteeri, Pirkanmaan liitto

4 1.2. Teemaryhmän alatyöryhmät Teemaryhmä on organisoitunut kolmeen alatyöryhmään: Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto (koollekutsujana toimii Tarja Alatalo, kokoontunut 2 kertaa) Hankinnat ja logistiikka (koollekutsujana toimii Petteri Paavola, kokoontunut 4 kertaa) Henkilökuljetukset (koollekutsujana Erkki Harju, kokoontunut 5 kertaa) 1.3. Kevään 2017 kokoukset Teemaryhmän on kokoontunut yhteensä viisi kertaa ( , , , , 17.2.). Keväällä 2017 teemaryhmä kokoontuu vielä 17.3., 12.4., 9.5. Näiden lisäksi alatyöryhmät kokoontuvat ja työstävät sisältöjä teematyhmän käsiteltäväksi. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto : 7.3. Nykytilan kartoituksen tulokset ja analyysi sekä vaihtoehtojen alustava tarkastelu 4.4. Tukipalvelun muutostarpeet ja vaihtoehtojen valmistelu Hankinnat ja logistiikka: Kevään kokousten teemat ovat maakunnan hankinta- ja logistiikkayhtiön tuottamat palvelut, selvitys Pirkanmaan kuntien halukkuudesta olla mukana hankinta- ja logistiikkavolyymeissä, aikatauluehdotus toteutuksen vaiheista , väliaikaishallinnolle luovutettavan aineiston kokoaminen, läpikäynti ja hyväksyminen alatyöryhmän työn tulokseksi. Henkilöstökuljetukset: konsultti haastattelee aiemmin tekemiensä yksilöhaastattelujen perusteella tehtäväkokonaisuuden ja organisoinnin luonnostelua jatkotyöskentelyn suunnittelu ja raporttiluonnoksen käsittely, 2.5. raportin viimeistely

5 1.4. Työn eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Teemaryhmä on kokoontunut viisi kertaa, myös alatyöryhmät ovat käynnistäneet aktiivisesti toimintansa. Työryhmän tehtävä päivittyi ja valmistelun fokus hieman muuttui, kun valtakunnallista yhteishankintojen palvelukeskusta ei perusteta. Ryhmän työ etenee asetettujen tavoitteiden mukaisesti Teemaryhmä on päivittänyt työsuunnitelmansa palvelukeskusta koskevien tehtävien osalta. Jatkovalmistelun pohjana on maakunnan oman hankintayksikön perustaminen. Tavoite 24.5.: Esitys maakunnan hankinnan järjestämistavasta väliaikaishallinnon käsiteltäväksi on laadittu. Tavoite : Maakunnan oma hankintatoimi on organisoitu. Työn eteneminen ja valmisteluvaihe alatyöryhmissä Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto: Valmisteluun käytettävissä olevat resurssit ovat erittäin niukat. Kuntiin lähetetty nykytilakysely Kysely lähetettiin 24 kuntaan (Pirkanmaa 22, Jämsä, Kuhmoinen) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Vastauksia saatiin 23 kappaletta, Parkano ja Kihniö eivät vastanneet. Jämsän tiedot tullaan jättämään pois yhteenvedosta. Kyselyn huolellisesta valmistelusta ja ohjeistuksesta huolimatta on jouduttu tekemään runsaasti lisäselvityspyyntöjä, mikä on hidastuttanut tulosten käsittelyä, mutta suunnitellussa aikataulussa pyritään etenemään. Riskinä on, että lisäselvityspyynnöistä huolimatta aineiston laatu sallii vain karkeiden yhteenvetojen tekemisen järjestetään kuulemis- ja keskusteluseminaari, jossa esitellään kyselyn tuloksia ja pyritään saamaan erilaisia näkemyksiä jatkovalmistelussa huomioitavaksi. Jatkovalmistelun kannalta erityisenä haasteena tulee olemaan tukipalvelujen toimivuuden, tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden toteuttaminen kunnissa, jos kunnille siirtyvien palvelujen ja sote-palvelujen tukipalvelut pitää erottaa toisistaan. Hankinnat ja logistiikka: Lähtökohtana ryhmän valmistelussa on, että maakunnalle tulee oma hankinta- ja logistiikkayhtiö, joka tuottaisi palveluita maakunnalle sekä mahdollisesti myös kunnille. Kun sisältöä saadaan jäsenneltyä tarkemmalle tasolle, pyritään järjestämään tilaisuus sidosryhmille kuten yrittäjäjärjestöille. Työtä tehdään siten, että teemaryhmällä on aineisto luovutettavaksi yllä esitetyllä aikataululla

6 Henkilökuljetukset: henkilöstökuljetusten työpaja pidettiin Lähtötietoina olivat ELY-keskuksen tiedot koulu-, vpl-, sosiaalihuollon kuljetuksista ja Kelan tiedot hoitamistaan kuljetuksista. Tilaisuus avasi maakunnan henkilökuljetusten kokonaisuutta ja nykytilaa hyvin (kuntien käytännöt, prosessit, työsuoritteet, päätökset yms.). Tilaisuudessa avattiin myös kuljetusten kustannuskehityksen tilannekuvaa. Jatkotyön lähtökohtana on Pirkanmaan kuljetusten keskitetyn suunnittelun malli, joka voisi pohjautua 1) Pirkanmaalla toimivan Tuomi Logistiikan henkilöliikenneyksikön toimintaan tai 2) vaihtoehtoisesti Kelan hallinnoimaan matkojen yhdistelyn malliin tai 3) yhteistyössä kilpailutettuihin välitys- ja kuljetuspalveluihin

7 1.5. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat Keskeiset valmisteluvaiheen sidos- ja teemaryhmät ovat ainakin: Yhteistoiminta-alueet (yhteiset) Kiinteistöt (yhteiset) Henkilöstö (yhteiset) Järjestäjän ja tuottajan roolit (yhteiset) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (SOTE) Valinnanvapaus ja kilpailutus (SOTE) Palveluverkko- ja integraatioryhmä (SOTE) Alueen elinvoiman edistäminen (MAKU) Teemaryhmän puheenjohtaja on käynyt keskustelun valinnanvapaus- ja kilpailutus sekä palveluverkko -teemaryhmien puheenjohtajien kanssa. Projektiryhmien välistä vuoropuhelua edisti myös pidetty Pirkanmaan2019-seminaari. Muutosprojektin toivotaan järjestävän jatkossakin erilaisia yhteis- ja keskustelutilaisuuksia, joissa teemaryhmät voivat käydä valmisteluvuoropuhelua ja tunnistaa keskinäisiä toiminnallisia yhteyspintoja. Myös alatyöryhmien järjestämissä tilaisuuksissa on jaettu tietoa sidosryhmille valmistelutilanteesta Resurssitarpeet 1-7/2017 Tähän mahdolliset teemaryhmän resurssitarpeet heinäkuuhun mennessä (henkilöresurssi, tilat, muuta..) 8/ /2018 Henkilökuljetusten sopimuskysymysten (kunnat, tuottajat, Liikennekaari, KELA) hoitaminen edellyttää päätoimista resurssia

8 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.1. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelut on organisoitu kunnissa ja sairaanhoitopiirissä hyvin monella eri tapaa. Yleisin organisointimuoto on tukipalvelu osana kunnan toimialaa, mutta myös taseyksiköitä on jonkin verran. Myös yt-alueita ja ostopalveluja hyödynnetään tukipalvelun järjestämisessä. Kunnissa tuotetaan puhtauspalveluita yhtiömuotoisesti ateriapalveluita enemmän. Ateriapalvelun kokonaisvolyymi Pirkanmaalla (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut) on yli 26 milj. ateriaa, josta ostopalvelun osuus on reilu miljoona ateriaa (yli 6 milj. euroa). Ateriapalvelun tuotantoverkko on Pirkanmaalla tiheä: erikokoisia tuotantokeittiöitä on yli 130, jonka lisäksi on yli 520 palvelukeittiötä/-pistettä. Ateriapalvelun parissa Pirkanmaalla julkisella sektorilla työskentelee yli 1200 htv (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut). Puhtaus- ja laitoshuoltopalvelun kokonaisvolyymi Pirkanmaalla (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut) on yli 2 milj. siivottavaa m2, josta ostopalvelun osuus on noin 0,6 milj. m2 (noin 9 milj. euroa). Puhtaus-ja laitoshuoltopalvelun piirissä työskentelee Pirkanmaalla julkisella sektorilla yli 1600 htv (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut). Volyymi- ja muut tukipalvelutiedot ja jakaumat kuntien vastuulle siirtyvien ja sote-palveluiden välillä tarkentuvat kevään aikana. Kehittämisresurssit ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalveluissa ovat vähäiset; muutama organisaatio on resursoinut erikseen toiminnan kehittämiseen. Tukipalvelutoimialojen tietojärjestelmiä on käytössä; muutamalla organisaatiolla on mahdollista hyödyntää niitä laajemmassa toiminnanohjauksessa. Sote-palvelun tukipalvelut on keskitettävissä maakunnallisesti. Maakunnan näkökulmasta on mahdollista saavuttaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja asiakasnäkökulmasta kohtuullinen kokonaisuus, mutta ratkaisun toiminnalliset, taloudelliset ja asiakasvaikutukset kuntiin ja niiden elinvoimaan on arvioitava erikseen

9 2.2. Hankinnat ja logistiikka Sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin hankinta- ja logistiikkapalvelut tuottaa Tuomi Logistiikka Oy, josta Tampereen kaupunki omistaa 51 % ja sairaanhoitopiiri 49 %. Sairaanhoitopiirin osalta kaikki hankinta- ja logistiikka palvelut on keskitetty Tuomelle lääkkeiden hankinta pois lukien. Lisäksi Tuomi myy ja toimittaa hoitotarvikkeet kehyskunnille sekä Hämeenkyrölle että Ikaalisille. Tuomi tuottaa myös erva-yhteishankinnan, jossa ovat mukana Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ja osassa tuotteistoa on mukana myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Kehyskunnilla on myös oma hankintayhtiö Kuntien hankintapalvelut Oy. Yhtiö tuottaa kehyskunnille hankintapalveluita niin yhteishankintoihin kuin erillishankintoihin. Yhtiö ei tuota logistiikkapalveluita. Muut kuin keskusseudun kunnat ovat ratkaisseet hankinnan ja logistiikan itse. Lisäksi kunnilla ja kuntayhtymillä on mahdollisuus käyttää valtakunnallista KL Kuntahankinnat Oy:tä. Nykytilan osalta maakunnassa käytettävien hoidollisten tarvikkeiden volyymi on 55 milj., kun huomioidaan kaikki sotemateriaaliostot volyymi on 145 milj

10 2.3. Henkilökuljetukset Henkilökuljetusten tarkastelun piirissä on ollut yhteiskunnan järjestämis- tai kustannusvastuulla olevat kuljetukset riippumatta siitä kenellä vastuu muutoksen jälkeen. Pirkanmaalla kokonaiskustannukset (tilastossa ei Kela mukana) nousseet + 17 %. Joukkoliikenteen rooli merkittävä Tampereen seudulla muualla alle 10 % kokonaisuudesta Tuotantotapa ja palveluverkko (ELYn tilastojen ja työpajan työpajan pohjalta) Kunnissa hyvin erilaisia toimintatapoja ja osaamista, suurelta osin kuljetusten suunnittelu ja hankinta tehdään sivutoimisesti ja tehtäväaluekohtaisesti. Toiminta on siiloutunutta ja kuljetuskokonaisuudet pirstoutuneita. Tampereella kaikki joukkoliikenteen ulkopuoliset kuljetukset Tuomi Logistiikan hankinnassa ja ohjauksessa. Tuomi Logistiikka ohjaa myös kymmenen muun kunnan vammaispalvelulain (VPL) ja sosiaalihuoltolain (SHL) mukaiset kuljetukset. Suurin osa useiden kymmenien miljoonien arvoisesta taksiliikenteestä kilpailuttamatonta. Kilpailutuksella saavutettavissa %:n säästö. VPL-kuljetukset pääosin ja SVL-kuljetukset (sairausvakuutuslain mukaiset) täysin kilpailuttamatta. Kilpailutuksissa on myös epäonnistuttu ja hinnat ovat nousseet (osaamisvajeet). Sopimushallinta haasteellista (kumppaneina monia pieniä yrityksiä). Kuljetustoiminnan valvonnassa on myös puutteita Pirkanmaalla ELY-keskuksen ja kuntien välinen yhteistyö ollut vähäisempää kuin monissa muissa maakunnissa -> merkittävä potentiaali yhteistyössä koulukuljetusten kanssa Tuotannonohjausjärjestelmiä käytössä ainoastaan KUOHKE:ssa ja Tampereen Aluetaksissa (sama perusjärjestelmä) Alustavien tunnustelujen perusteella kunnilla löytyy kiinnostusta yhteistyöhön muiden kuntien ja maakunnan kanssa löytyy tarvitaan vetäjä, joka voisi olla Tuomi Logistiikka Kiireettömien ambulanssilla tapahtuvien potilassiirtojen järjestämisvastuu on määrätty sairaanhoitopiireille. Pirkanmaalla kaikki ambulanssilla tapahtuvat siirrot ohjataan Tuomi Logistiikan kuljetustenohjauskeskuksesta. Taksilla, invataksilla ja paaritaksilla tapahtuvat siirrot järjestää ja kustantaa pääsääntöisesti lähettävä laitos (Tuomi Logistiikka hoitaa Tampereen, PSHP:n ja muutaman muun kunnan osalta)

11 KELA:n kuljetusten nykytila Kelalla on kustannustehokas suorakorvausmenettely, jota kehittämällä mahdollistetaan asiakkaille yhdenmukaiset, kattavat, laadukkaat kuljetuspalvelut koko maassa perus- ja erikoistason hoitoon ja kuntoutukseen. Asiakasprofiili mahdollistaa matkojen lukumäärän, kustannusten ja henkilökohtaisen budjetin seurannan lähes reaaliaikaisesti Kustannusten maksaminen palveluntuottajille sähköisesti kaikista eri matkoista Asiakkailla käytössä verkkohakeminen oman auton ja joukkoliikenteen käytöstä aiheutuneista kustannuksista Pirkanmaan henkilökuljetukset

12 3. Uuden maakunnan hankinta- ja logistiikkatoimintojen järjestäminen 3.1. Lakiesitysten vaikutukset tehtäväkokonaisuuteen Ylimaakunnallinen hankintayhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen, kun valtakunnallisesta yhteishankintojen palvelukeskuksesta luovuttiin. Saavutetaanko vapaaehtoisuudella mittakaavaetuja, riittääkö hankintaosaaminen? Maakuntien väliset avaukset ja yhteistyö on syytä käynnistää nopeasti ja merkittävällä painoarvolla. Huomioitava, että markkinoilla toimiville julkisyhteisön omistamille yhtiöille maakunnan hankinta- ja logistiikkayhtiö ei voi tuottaa palveluita, joten näiden tulee järjestää omat tukipalvelunsa itse tai yhdessä muiden markkinoilla toimivien yhtiöiden kanssa. Tällä on vaikutusta maakunnan hankinta- ja logistiikkavolyymeihin. Volyymejä voisi olla mahdollista säilyttää, jos markkinoilla toimivalta yhtiöltä ostettaisiin vain hoidollinen palvelu. Tällöin maakunta järjestäisi tilat, tarvikkeet ja muut tukipalvelut kilpailutettavaan hoitotyöhön. Epäselvää on, voisiko vastaavaa mallia hyödyntää valinnanvapauden piirissä oleville toimijoille. Päijät-Hämeen suuntautuminen HUS:in yhteistyöalueeseen tarkoittaa noin 30 % pienempiä volyymejä nykytilaan verrattuna yhteishankinnoissa. Henkilökuljetusten näkökulmasta oleellinen vaikutus on sillä, mitä kaikkea kuuluu sote-yhtiön vastuulle. Esimerkiksi jos kehitysvammahuollon mukaista työ- ja päivätoimintaa maakunnalle myyvän yksikön vastuulle kuuluu järjestää asiakkaiden matkat keskukseen, maakunnan kuljetuksia organisoiva yksikkö ei ilmeisesti voi myydä palveluitaan markkinoilla toimivalle yhtiölle, jolloin kuljetuspalveluiden hankinta pirstoutuu ja kuljetusyrittäjät kiittävät. Sama koskee kaikkia muitakin kuljetuksia. Myös maakuntien vastuulle 2021 Kelalta siirtyvät SVL-kuljetukset ovat samaisessa uhassa. Jos SVL-matkakustannukset siirretään niiden terveyspalveluita tuottavien yksiköiden vastuulle, jotka ihmisiä hoitavat, ovat markkinoilla toimivat sote-yhtiöt omillaan

13 3.2. Maakunta-kunta -yhteistyö ja työnjako Kuntien halukkuus tukipalveluyhteistyöhön (hankinta, ateriat, henkilökuljetukset) selvitettävä Miten kunnat toimivat/joutuvat toimimaan hankintojensa suhteen jatkossa sekä miten ne jäsentävät elinvoimatehtäväänsä uudistuksessa ja laajan valinnanvapauden tultua voimaan? Tärkeää olisi saada selvitettyä, mitkä kunnat haluavat olla mukana hyötymässä maakunnan hankintojen ja logistiikan + muiden tukipalveluiden volyymieduista. Juridisesti ja teknisesti on mahdollista, että maakunnat ja kunnat tekevät yhteistyötä hankinnassa ja logistiikassa. Mikä on hankinta ja logistiikka -henkilöstön osuus?

14 3.3. Toiminnan organisointivaihtoehdot Hankinta ja logistiikka Hankinta ja logistiikka: Valmistelun lähtökohtana maakunnallisen hankinta ja logistiikkayhtiön perustaminen, joka voidaan skaalata laajemmalle maantieteelliselle alueelle. Valmistelussa on syytä pitää esillä myös järjestelyä, jossa hankinta- ja logistiikkayhtiöitä on kaksi H & L Maakunta Oy ja H & L Kunta Oy ja omistusjärjestelyt siten, että sidosyksikköasema on omistajilleen turvattu. Merkittävä kysymys on sidosyksikköaseman varmistaminen mukana oleville yhteisöille. Hankintalaki edellyttää, että mukana olevalla yhteisöillä on mahdollisuus käyttää yhtiössä määräysvaltaa samalla tavoin, kuin omiin toimipaikkoihinsa. Määräysvallan vaatimus ei täyty omistusosuudella, vaan todellisella ratkaisevalla päätösvallalla yhtiön strategisiin tavoitteisiin sekä tärkeisiin päätöksiin. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto Esitetään, että Pirkanmaa2019 -valmistelussa tehdään virallinen arviointi ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelujen organisointimallista, jotta saadaan peruslinjaus, jonka mukaan Pirkanmaa aikoo edetä. Lakiluonnoksissa on tullut esiin, että maakunnalla ja kunnilla on mahdollista tehdä yhteisyötä tukipalvelujen järjestämiseksi, mikä on tärkeää tukipalvelujen toimivuuden, tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi. Henkilökuljetukset 1) Tuomi Logistiikan näkökulma Jatkotyön lähtökohtana pidetään koko Pirkanmaan kuljetusten keskitettyä suunnittelua, jossa ulkopuolelle jää ainoastaan Tampereen Joukkoliikenneyksikön toimialue. Keskitetyn suunnittelun lähtökohtana pidetään jo laajasti Pirkanmaalla toimivan Tuomi Logistiikan henkilöliikenneyksikköä. Kuntien halukkuus tehdä yhteistyötä koulukuljetusten järjestämisessä tutkitaan. Tämä nähdään tärkeäksi etenkin joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta, mutta myös soten kuljetusten synergioiden kannalta. VPL-kuljetusten irrottamista kokonaisuudesta Kelan ohjaamaksi ei nähdä järkevänä. Kelan tarjonta kuntien kuljetusten näkökulmasta on ainoastaan autoilijoille tapahtuvassa rahaliikenteessä, joka on Pirkanmaalla jo nykyisellään monipuolisempaa ja joustavampaa Tuomen toimintamallissa. Kelan nykymalli myös sitoo toiminnan vahvasti takseihin

15 2) KELA:n näkökulma Henkilökuljetusten näkökulmasta Kelalla on jo valmis kustannustehokas suorakorvausmenettely, jota kehittämällä mahdollistetaan asiakkaille yhdenmukaiset, kattavat, laadukkaat kuljetuspalvelut koko maassa maakunnasta riippumatta. Asiakasprofiili mahdollistaa sekä matkojen lukumäärän, henkilökohtaisen budjetin että mahdollisuuden käyttää asiakas/palveluseteleitä Kustannusten maksaminen palveluntuottajille sähköisesti kaikista eri matkoista Kustannus- ja matkatiedot läpinäkyvästi esitettävänä sekä asiakkaille, maakunnille että valtiolle miltei reaaliaikaisesti Asiakkailla verkkohakeminen oman auton ja joukkoliikenteen käytöstä aiheutuneista kustannuksista Kelalla on myös valmiit ICT-järjestelmät, kilpailutusorganisaatio, auditointijärjestelmät jne. Yhteiskilpailutus eri maksajatahojen (Kela, kunnat ja jatkossa jatkossa maakunnat) kesken on järkevä tapa edetä Miten säästöjä syntyy, jos nämä kaikki tehdään uudelleen 18 eri maakuntaan? (Kelan visio kuljetuspalvelujen hallinnoinnista on kuvattu seuraavalla dialla. Eri maksajatahojen yhteiskilpailutusta pilotoidaan Kanta-Hämeessä v Mukana ovat LVM ja STM edustajat sekä Kela ja kunnat)

16 3.4. Muut jatkovalmistelussa huomioitavat seikat Maakunnallisen apuvälinekeskuksen suunnittelun käynnistäminen ja maakunnallisen tilaratkaisun löytäminen on kriittistä. Määritettävä millaisella ratkaisulla (huolto, varastointi, logistiikka) hoidetaan apuvälineiden keskitetty ja hajautettu jakelu, kokonaiskuva laatiminen ensitilassa tärkeää (apuvälinekeskushankkeen ohryn tehtävä?), mikä olisi tilatarve keskitetylle toiminnalle ja miltä osin ja miten hoidetaan hajautettu jakelu? Tarvitaan periaatelinjaus ja yhteinen näkemys asiasta (muutosjohto, jory, hallitus). Syntyykö maakuntien välistä koordinaatiota ja volyymietujen tavoittelua, jos maakuntien välinen hankintayhteistyö on vapaaehtoista. Vaarana on nykyisen erva-näkökulman heikentyminen, kun maakunnat keskittyvät vain oman hankinnan järjestämiseen. Jos erva-yhteistyö taantuu, voi se myös nostaa kustannuksia eikä se palvele uudistuksen kustannussäästötavoitteita. Asiaa edistettävä muutosjohdon, johtoryhmän ja hallituksen toimesta. Kun yhteishankintoja ei järjestetä valtakunnan tasoisesti, onko fokus maakunta- vai erva-tasoinen, mikä hankintakokonaisuus kuuluu millekin tasolle (tarvitaanko periaatelinjaus?). Merkittävien hankintojen aloittaminen samanaikaisesti vuoden 2019 alusta voi olla suuri haaste markkinoiden toiminnalle. 5% ulosmyyntiraja ja hankintalaki. Haaste yhteistyölle kuntien kanssa (maakuntien kyky hankkia palveluita kuntien yhtiöiltä). Miten turvataan nykyinen palvelutaso ja toimintojen sujuvuus uusien maakuntien aloittaessa toimintansa? Mitkä tekijät ovat kriittisiä? Huomioitavaa valmistelussa ja päätöksen teossa on, että maakunnan hankinta- ja logistiikka yhtiöön ei siirry sairaanhoitopiiriltä materiaalien toiminnanohjausjärjestelmää, koska Tuomi Logistiikka tuottaa kyseiset palvelut sairaanhoitopiirille käyttäen Tampereen kaupungin konserniin kuuluvana yhtiönä Tampereen kaupungin SAPtoiminnanohjausjärjestelmää. Suomessa olisi luontevaa olla tulevaisuudessa viisi hankinta- ja logistiikkatoimijaa