HYVÄT, PAHAT JA RUMAT

Transkriptio

1 HYVÄT, PAHAT JA RUMAT NUORUUSIÄN NORMAALI KEHITYS 24.1., 2.2. ja Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka EPSHP

2 Sisältö: Murrosikä ja nuoruusikä Nuoruusikä on toinen mahdollisuus Nuoruusiän kehitystehtävät Nuoruusiän eri vaiheet Ikätoverien merkitys Samanaikainen taantuminen ja eteneminen Suojautumiskeinot Suositeltava kirja 2

3 MURROSIKÄ JA NUORUUSIKÄ MURROSIKÄ, puberteetti, kestää 2-5 vuotta. Se on biologista ja fysiologista kehitystä, jonka aikana lapsesta kasvaa fyysisesti aikuinen. Kasvun ja kypsymisen aikataulut ovat erilaisia tytöillä ja pojilla. Tytöillä fyysinen kasvu ja rintojen ja sukupuolielinten kehittyminen tapahtuvat samanaikaisesti. Pojat kasvavat fyysisesti myös murrosiän jälkeen. NUORUUSIKÄ tarkoittaa lapsuuden ja aikuisuuden väliin sijoittuvaa psyykkistä kehitysvaihetta, ikävuosia

4 Hormonitoiminnan lisääntyminen ja fyysinen kasvu murrosiässä muuttavat psyykkistä tasapainoa. Nuoruusikä on psykologista sopeutumista näihin sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin. Nuoruusikää kuvataan toisena yksilöitymisvaiheena, kun ensimmäinen vaihe käynnistyy lapsen kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen oppiessa tekemään eron itsen ja ei-itsen välillä. 4

5 NUORUUSIKÄ ON TOINEN MAHDOLLISUUS Nuoren psyykkinen kasvu on voimakasta kehittymistä ja samalla ajoittaista psyykkisten toimintojen taantumista. Taantuman myötä lapsuudenaikaiset toiveet, niiden onnistuneet ja epäonnistuneet ratkaisut sekä lapsuuden traumat tulevat uudelleen mielen työstettäviksi. Monet lapsuudenajan häiriöt voidaan ratkaista ja korjata nuoruusiässä, kun nuori kykenee kohtaamaan ne aikaisempaa kehittyneemmällä tavalla ja psyykkisesti valmiimpana. Persoonallisuuden rakentumisen toinen mahdollisuus, yksilöitymisen toinen vaihe. 5

6 NUORUUSIÄN KEHITYSTEHTÄVÄT 1. Sukupolvien välinen kuilu. 2. Oman ruumiin haltuunotto. 3. Ikätoverisuhteet. 6

7 Eli laajemmin selitettynä: 7

8 1. Irrottautuminen lapsuuden vanhemmista, heidän tarjoamastaan tyydytyksestä ja heihin kohdistuneista toiveista sekä vanhempien löytäminen uudelleen aikuisella tasolla. Tämä kestää koko nuoruusiän. Lapsen ihailu omia vanhempiaan kohtaan murenee. Vanhemmat alkavat tuntua idiooteilta ja heitä hävetään. Olen itse vastaanotolla kuullut, miten vuotias nuori on kommentoinut, että vanhemmat ovat muuttuneet. He eivät ole enää niin tyhmiä kuin olivat, he ovat oppineet jotain. 8

9 2. Puberteetin johdosta muuttuvan ruumiinkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen. Muuttuva ruumis hämmentää, kiehtoo ja hävettää. Nuori etsii itseään ja identiteettiään ulkomuotoaan muuttelemalla ja kokeilemalla. Ujokin nuori voi näyttää huomiota herättävältä, psyykkinen tila ja ulkoinen olemus voivat olla rajussa ristiriidassa. Joskus muuttuva ruumis aiheuttaa niin kovan ahdistuksen, että nuori pyrkii peittämään muutokset esim. väljillä vaatteilla tai hän pyrkii näyttämään sukupuolettomalta. 9

10 3. Ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen tukena. Ikätoverit ovat keskeisessä asemassa, he ovat normaalin kehityksen moottorina. Kysyn aina nuorelta, onko hänellä kavereita, minkäikäisiä, tyttöjä vai poikia, miten ovat yhdessä (reaalielämässä vai netin kautta). 10

11 NUORUUSIÄN ERI VAIHEET Varhaisnuoruus vuotiaana Varsinainen nuoruus vuotiaana (keskinuoruus) Jälkinuoruus vuotiaana (myöhäisnuoruus) Tyttöjen ja poikien kehitys on piirteiltään erilaista. Nuoruusikä on rajallista, eikä kehityksellisesti pitkittynyttä nuoruutta ole olemassa. 11

12 Varhaisnuoruus vuotiaana Puberteetti alkaa hormonaalisilla, fyysisillä muutoksilla. Varhaisnuoruus kytkeytyy alkaneeseen puberteettiin. Kokemus omasta itsestä vaihtelee nopeasti ja nuori on hämmentynyt. Itsenäistymistarpeet alkavat saada tilaa, toisaalta on halu palata riippuvuuteen. Itsenäistyäkseen nuori tarvitsee kiistoja, joita hän provosoi vanhempiensa kanssa hyvinkin arkipäiväisissä asioissa. Nuori kokee vuorotellen äidin ja isän itsenäistymisensä esteenä. 12

13 Nuori alkaa korostaa yksilöllisyyttään, etsii oman kaveripiirinsä perheen ulkopuolelta, jättää kertomatta asioita ja alkaa pitää ajatuksiaan suojattuina. Nuori kokee kehityksensä ainutlaatuiseksi, varsinkaan vanhemmat eivät voi häntä ymmärtää. Itsetuntemus on vasta rakentumisvaiheessa, mikä johtaa korostuneen itsetietoiseen käyttäytymiseen. Samaa itsekeskeisyyttä hän näkee myös ympäristössä, ja hän tulkitsee ympäristöään helposti väärin, varsinkin vanhempien reaktioita. 13

14 Varhaisnuoruus on kuohuvaa aikaa. Nuoren on vaikea ymmärtää ja sietää yllykkeitään ja tunteitaan: ärtyneisyyttä ja levottomuutta. Nuori tarvitsee tuekseen toisia nuoria ja perheen ulkopuolisia aikuisia. Varhaisnuoruudessa tapahtuu lukuisia mielen muutoksia lyhyessä ajassa. Se on normaalia ja niin tulee tapahtua. 14

15 Varsinainen nuoruus vuotiaana Nuori on saanut osittain haltuun varhaisnuoruuden yllykepaineen ja alkanut sopeutua muuttuneeseen ruumiinkuvaansa. Seksuaalisuuden kehitys on keskeistä. Fyysinen kasvu ja siihen liittyvät sekä ensisijaiset että toissijaiset sukupuoliominaisuudet työntävät nuorta kohti aikuisen seksuaalisuutta. Nuoren on työstettävä lapsuuden seksuaaliset käsitykset, pelot ja uhat, ennen kuin hän kykenee ottamaan naisen tai miehen aseman. Tämä tapahtuu mielikuvien, itsetyydytyksen ja kokeilun avulla. 15

16 Tyttö ja poika ovat epävarmoja omasta naisellisuudestaan ja miehisyydestään. Kelpaanko tällaisena, olenko oikeanlainen? Onko minussa jotain vikaa? Miksi rintani eivät kasva? Onko siittimeni oikeanlainen? Homoseksuaaliset kokeilut on ymmärrettävä pikemmin oman seksuaalisuuden etsimisenä kuin alkavana seksuaalisena erilaisuutena. Itsetyydytyksen avulla nuori hahmottaa omaa seksuaalista ruumistaan ja sitoo seksuaalisia yllykkeitä mielikuviin. 16

17 Ikätoverit ovat keskeisiä seksuaalisuuden rakentumisessa. Seurustelusuhteiden avulla vahvistetaan omaa minuutta, ja siksi ne ovat alkuun itsekeskeisiä. Testataan, kelpaanko naisena tai miehenä. Hämmentyneestä varhaisnuoresta tulee aktiivinen, kantaa ottava ja kykyjään etsivä ja käyttävä tyttö tai poika. 17

18 Jälkinuoruus vuotiaana Jäsentymisvaihe, aikaisemmat kokemukset hahmottuvat kokonaisuudeksi naisena tai miehenä olemisesta. Nuori kykenee lähestymään vanhempiaan yhä tasa-arvoisemmin, hän pyrkii ymmärtämään heidän reaktioitaan ja elämänkaariaan. Nuori suvaitsee ja arvostaa sitä, että itsessä on vanhempien kaltaisia piirteitä ja heidän ajatus- ja arvomaailmaansa. Kyky empatiaan lisääntyy. Nuori ottaa toiset huomioon, pystyy tekemään kompromisseja ja antamaan periksi. Nuori kykenee emotionaaliseen läheisyyteen ja arvostaa omaa ja toisen yksityisyyttä. 18

19 Nuoresta tulee yhteiskunnan jäsen, ja hän alkaa omalta osaltaan kantaa vastuuta. Nuoruus alkaa myrskyisästi, mutta se päättyy tyveneen. Nuoruusikäisen vanhemman tärkein tehtävä on pysyä hengissä! 19

20 IKÄTOVERIEN MERKITYS Yksi kehitystehtävä on vanhemmista irrottautuminen. Irrottautumisen seurauksena nuori ajautuu yksinäisyyteen, ihmissuhdetyhjiöön. Ikätoverit alkavat korvata vanhempia ja ovat apuna oman minuuden rakentamisessa. Ryhmään kuuluminen on välttämätön kehitysvaihe. Ryhmät erilaisia eri kehitysvaiheissa. Kaikki ryhmät eivät palvele kasvua. Mikäli ryhmä jää taantuman tilaan ja toteuttaa lapsenomaisia yllykkeitä, se vastustaa kasvamista ja toimii tuhoavasti. 20

21 SAMANAIKAINEN TAANTUMINEN JA ETENEMINEN Kehitys ei etene suoraviivaisesti, vaan kehityksellisen etenemisen ohella nuori myös taantuu. Kehitys kulkee kaksi askelta eteenpäin ja yhden taaksepäin. Mielen eri toiminnat ja kyvyt kehittyvät eri tahtia. Fyysinen kehitys on tunne-elämää edellä. 21

22 Murrosikään liittyvän taantuman piirteitä Lapsenomaisten piirteiden korostuminen Nuoren suhtautuminen vanhempiin heilahtelee, hän kaipaa vanhempien fyysistä ja psyykkistä läheisyyttä, mutta vaihtaa sen äkkiä korostuneeksi etäisyyden otoksi Pakonomaiset piirteet korostuvat Uppiniskaisuus lisääntyy Huonot tavat lisääntyvät: epäsiisteys, piereskeleminen, ruoan hotkiminen ja ahmiminen 22

23 Puheen muuttuminen Nuoren kieli köyhtyy, lauseet lyhenevät ja kirosanojen käyttö lisääntyy Koulu Keskittymisvaikeudet vaikeuttavat opiskelua Koulumotivaatio ja koulumenestys heikkenevät 23

24 Lisää taantumisesta ja etenemisestä Fyysiset muutokset, heräävä seksuaalisuus ja psyykkinen keinottomuus hallita levottomuutta heikentävät mielen suojautumista ja johtavat taantumaan. Monet primitiiviset yllykkeet ja ja niiden hallitsemattomuus saavat nuoren pelkäämään itsensä hallinnan menettämistä. Nuori onnistuu suojautumaan niiltä vahvoilla suojautumiskeinoilla. Aikuiset muistavat tapahtumia murrosiästään, mutta eivät saa enää yhteyttä mieltä silloin hajottaneisiin tunnemyrskyihin. 24

25 Nuoren psyykkiset toiminnat kehittyvät monilla eri alueilla, joista tärkeimpiä on abstraktinen ajattelu. Nuori oppii itsenäiseen älylliseen ajatteluun, hahmottamaan itseään sekä itsen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Nuori kykenee rakentamaan kokonaisuuksia, näkemään niissä olevia syy- ja seuraussuhteita sekä etsimään ratkaisuja havaitsemiinsa ristiriitoihin. 25

26 Kyky käsittää kokonaisuuksia ja havainnoida olemassa olevaa lisää kriittisyyttä. Nuoruuteen kuuluvat utopiat ja fantasiat rauhan ja harmonian tilasta, jossa toiveet täyttyvät. Utopiat sisältävät osin epärealistisia toiveita ehdottomasta rakkaudesta, suojasta ja vapaudesta. 26

27 Kehityksellinen taantuma Murrosikään liittyy taantumailmiöitä, jotka ovat normaalin kehityksen kannalta välttämättömiä. Taantuma tapahtuu pääasiassa psykososiaalisen kehityksen alueella, kognitiiviset taidot eivät taannu. Tyttöjen ja poikien taantuma on erilaista ja eritahtista: poikine taantuma tulee pari vuotta tyttöjen jälkeen ja on syvempi. 27

28 Tässä kohdassa esitystä oli kaavioita kehityksellisestä taantumasta. Kaaviot löytyvät kirjasta Lapsesta aikuiseksi. 28

29 Taantuman kehityksellinen merkitys Psyykkinen kypsyminen on mahdollista puberteetin alettua. Psykologinen kehitys vie aikaa, kaksi kertaa pidemmän ajan kuin puberteetti. Kognitiivinen kehitys ja psykososiaalinen taantuma tapahtuvat samanaikaisesti. Psykiatrisissa häiriöissä taantuma voi kestää pitkään. 29

30 SUOJAUTUMISKEINOT 30

31 Mustavalkoinen ajattelu Halkominen on varhainen psyykkinen suojautumiskeino, joka korostuu uudelleen nuoruudessa. Mustavalkoista ajattelua ja kokemista: ihmiset ovat joko hyviä tai pahoja, käsitys itsestä vaihtelee laidasta laitaan, ideoiden puolesta toimitaan tai ollaan niitä vastaan. Kokonaisvaltainen ajattelu- ja kokemistapa, ehdottomuus. 31

32 Näkyy erityisesti suhteessa vanhempiin ja opettajiin, auttaa nuorta irtautumaan vanhemmistaan. Myös nuoren kokemus omasta itsestään, välillä myönteistä välillä kielteistä. Hyvät, pahat ja rumat 32

33 Dramatisointi Nuoren persoonallisuuden ollessa vasta rakentumassa, hänen kykynsä käsitellä asioita mielensä sisällä on puutteellinen. Nuori luo sisäisistä ristiriidoistaan näyttämökuvia ja houkuttelee toiset ihmiset ottamaan itselleen rooleja, tämä on tiedostamatonta. Klassinen esimerkki on nuoren ärsyttämällä aiheuttama riita vanhempiensa kanssa, jolloin vanhemmat menettävät malttinsa ja ovat valmiita heittämään nuoren pois kotoa. Myrskyisän selvittelyn lopputulos on juuri se, jonka nuori halusi saada aikaan. 33

34 Älyllistäminen Nuoren älyllinen toiminta on rikasta tunneristiriitojenkin keskellä (toisin kuin aikuisilla). Älylliset pohdinnat auttavat nuorta hallitsemaan sisäisen maailman levottomuutta kiihkeyttä joko tunteita tukahduttamalla tai tarjoamalla niille älyn perustelemia purkautumiskeinoja. Älyllisten toimintojen lisääntyminen muuttaa varhaisnuoren elämää ja asenteita yllättävän vähän, esim. luonnonsuojelua kannattava nuori saattaa roskata luontoa surutta. 34

35 Nuori saattaa elää kahdessa toisistaan erillään olevassa maailmassa. Aikuisen tai jopa ala-astetta käyvän lapsen älyllinen työskentely ja luotettavampaa ja ja lähempänä todellista toimintaa kuin varhaisnuoren ajattelu. 35

36 Askeettisuus Nuoret taistelevat seksuaalisia ja aggressiivisia halujaan vastaan elämäntavoilla, jotka ilmentävät nautinnoista kieltäytymistä. Nuori nauttii siitä, että hän pystyy kontrolloimaan halujaan ja hallitsemaan itseään. Nykyisin kieltäytymisen kohde on usein ruoka, varsinkin liha. Askeettisuudella nuori vähentää omaa viehätysvoimaansa ja suojelee itseään muiden kiinnostukselta. 36

37 Nuori tuntee ylemmyyttä heitä kohtaan, jotka toteuttavat halujaan, varsinkin vanhempi sukupolvi on oiva halveksunnan kohde. Nuoren askeettisuus on kuitenkaan harvoin niin tiukkaa, etteikö hän voisi tilapäisesti käyttää halveksimiaan etuja (autot, herkkuateriat, kalliit vaatteet ym.). 37

38 Nuorisokulttuuri Yhteiset symbolit tiivistävät nuoruusiässä tarpeellista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja suojaavat epävarmuudelta. Tärkeä piirre on erottautuminen omaksi kulttuuriksi aikuiskulttuurin ulkopuolelle. Body art, ruumiin taide, tatuoinnit ja lävistykset. 38

39 SUOSITELTAVA KIRJA Veikko Aalberg ja Martti A. Siimes: Lapsesta aikuiseksi, nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Nemo

40 On kasvanut äkkiä on pelkkiä raajoja tuntee itsensä hirvenpuolikkaaksi. Viereksii sängyillä hyppelee tekemisestä toiseen ei jaksa mitään yhtäjaksoisesti. Katselee peiliin kuin odottaisi ihmettä: uutta viehättävää minää johon mieltyä. Ei pitäisi moittia laiskaksi ei itserakkaaksi vähiten osaa itse itsestään pitää. Sen vuoksi soisi että muut pitävät paljon. Helena Anhava 40