Vanhemmilta kasvuvoimaa nuorelle. Nuoren kehityksestä, mielen hyvinvoinnista ja tukiverkon merkityksestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhemmilta kasvuvoimaa nuorelle. Nuoren kehityksestä, mielen hyvinvoinnista ja tukiverkon merkityksestä"

Transkriptio

1 Vanhemmilta kasvuvoimaa nuorelle Nuoren kehityksestä, mielen hyvinvoinnista ja tukiverkon merkityksestä

2 Nuoruusiän kehitykselliset tehtävät Irrottautuminen lapsuuden vanhemmista sekä vanhempien löytäminen uudelleen aikuisella tasolla. Puberteetin takia muuttuvan ruumiinkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen. Ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.

3 Mielen rakentumisen kaksivaiheisuus: Lapsuuden kehityskaari Nuoruuden kehityskaari Nuoruus on elämän toinen mahdollisuus Persoonallisuus rakentuu uudestaan. Esipuberteetin perusteella ei voi ennustaa aikuisuuteen. Tunnollisestakin voi tulla täysin boheemi. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.

4 Nuoruusiän kehitystä Nuoruusiässä aivoissa käynnistyy fysiologinen solujen runsas aktivoituminen. Soluaktivaatio ja aivojen hermoyhteyksien jäsentymättömyys ilmenee nuorissa mm. lyhytjänteisyytenä. Voimakas vuorovaikutus edistää aivoyhteyksien ja solujen kehittymistä. Samankaltainen aktivoitumisvaihe on ollut lapsuudessa vauvasta yhden vuoden ikään saakka. Vuorovaikutus aktivoi aivojen tunne- ja muistialueita ja luo hermoyhteyskenttiä. Älylliset ja tiedolliset toiminnot kehittyvät lineaarisesti, mutta tunnealue on häilyvä ennen kuin hermoyhteydet vakiintuvat Nuorelle on tärkeää tarjota sellaista aktivaatiota, joka edistää näiden yhteyksien rakentumista. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.

5 Nuoret ovat erilaisia ollessaan murrosiässä: Terveesti kehittyvän nuoren tunnusmerkit: Itsekkyys, kypsymättömyys, mustavalkoisuus, älyllistävyys, askeettisuus, kaikkivoipaisuus. Suuri tarve olla samanlainen kuin muut (aikana jolloin kehityserot ovat suurimmillaan). Haavoittuvia: aikuiset loukkaavat helposti, eivätkä ymmärrä, että puberteetti on välivaihe. Toisinaan myrskyisiä, koska omat keinot vähäisiä asioiden käsittely sisäisesti on vasta kehittymässä. Vanhempien provosointi on välttämätöntä irrottautumisprosessille. Kiintymyskohde, josta irtaannutaan maalataan huonoksi. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.

6 Kehitys murrosiässä Hormonaalinen paine aiheuttaa psyykkisen paineen - mielen maailma tulee levottomaksi. Paljon ärsykkeitä, mikä näkyy motorisena levottomuutena vuotiaana älyllinen ja psyko-seksuaalinen kehitys lähenevät toisiaan. Pojilla taantuma on syvempi kuin tytöillä. Tytön oireisto on usein itseen kohdistuvaa, pojan ulospäin suuntautuvaa. Psykoseksuaalisen taantuman aikana muun muassa: Lapsenomaiset piirteet korostuvat Suhde vanhempiin heilahtelee Huonot tavat lisääntyvät: epäsiisteys, piereskely, ruoan hotkiminen Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.

7 Seksuaalisuus Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä Vanhemman ja nuoren omat ajatukset sekä median välittämät kuvat ja tieto seksuaalisuudesta muokkaavat käsityksiä seksuaalisuudesta. Siten, miten kasvattaja ja vanhempi kokee ja tuntee seksuaalisuutensa, hän myös puhuu seksuaalisuudesta. Tytöillä on usein enemmän tilaa puhua asioista vs. pojat jäävät varsin yksin pärjäämään asioiden kanssa. Seksuaalisuusaiheeseen liittyy nuorilla hämmennystä, ahdistusta, uteliaisuutta, kiinnostusta, pelkoa ja rohkeutta. Nuoren yksilölliselle kasvulle ja seksuaalisuuden haltuun ottamiselle on tärkeää antaa tukea ja aikaa. Lähde: Bildjuschkin K. ja Ruuhilahti S Seksiä vaatteet päällä. Helsinki: Tammi.

8 Mitä nuoret tarvitsevat? Nuoret tarvitsevat fyysistä ja emotionaalista tilaa kehittyä, oppia tuntemaan itsensä, rajansa ja mahdollisuutensa. Nuorten täytyy saada uhmata asetelmassa, jossa heidän riippuvuutensa kohdataan ja jossa heidän uhmaansa vastataan. Nuoret tarvitsevat rajoja. Näin he oppivat tuntemaan itsensä ja tulevan vastuun yhteiskunnassa. Nuoret tarvitsevat ikätovereita. Nuoret tarvitsevat sitä, että heistä välitetään. Nuoret tarvitsevat aikuisten läsnäoloa. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.

9 Mitä nuoret tarvitsevat? Jatkuu.. Motto: elämä on vaikeaa mutta siitä selviää. Nuorten on taisteltava oma itsenäisyys siksi tarvitsevat vastustusta. Esimerkiksi kotiintuloajan asettamisesta saattaa seurata draama. Draamaa tarvitaan, jotta nuori voi uhmata mutta niin, että suojaava puoli on mukana. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.

10 Hannukkala & Törrönen 2009, Suomen Mielenterveysseura

11 Aikuisen rooli Aikuiset pysyvät aikuisina. Löytääkseen oman itsensä nuori tarvitsee tuekseen aikuisen. Nuoren kehitys tapahtuu aina aikuisen asettamien rajojen sisällä. Nuoret kokeilevat aikuisten asettamia rajoja. Rajojen sisällä nuori voi elää luovasti. On tärkeää, että aikuinen osaa arvostaa, kunnioittaa ja kohdata nuoren. Nuorelle on tärkeää jatkuvuus, pysyvyys, turvallisuus ja saatavuus. Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Nemo.

12

13 Tunteet Kaikkien tunteiden tunteminen ja ilmaiseminen on tärkeää ja sallittua. Tärkeää on, että elämää eletään laajalla skaalalla tunteita tuntien. Tunteita voi oppia nimeämään, tuntemaan ja ilmaisemaan sallituilla keinoilla.

14 luottamus ihastus hellyys kiintymys kateus voima RAKKAUS raivo VIHA ärtymys tarmokkuus apeus SURU ikävä ulkopuolisuus ahdistus huoli riemu onni huojennus helpotus ILO rentous mielihyvä NAUTINTO ällistys järkytys HYVÄ OLO PAHA OLO YLLÄTYS Ilahdus pettymys innostus INHO kuvotus PELKO HÄPEÄ alemmuus ällötys lamaannus nöyryytys nolous Jukka Ketoja ja Ulla-Maija Lammi-Ketoja

15 Kuinka tunteita opetetaan? Malli Tieto Hyväksyntä Läpi eläminen Altistuminen Sanoittaminen Mahdollistaminen Aikuinen tietää/tiedostaa, ei toimi. Nuori toimii, koska ei tiedosta. Nuoruusiän keskeinen kehitystehtävä on valjastaa omat vietit/tunteet toiminnanohjauksen ja hyvinvoinnin palvelukseen (seksuaalisuus, aggressio). Lähde: Röning, T

16 Mielenterveys on elämäntaitoa Mielenterveys kehittyy ihmisen, lähiympäristön ja yhteisön vuorovaikutuksessa. Sen avulla ohjaamme elämäämme. Uusiutuva varanto, jota voi opetella, tukea ja vahvistaa. Mielenterveys = Voimavara, joka auttaa arjessa, käymään koulua, tekemään työtä. Auttaa tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa. Itsearvostusta, tunteiden käyttöä, ajoittaisen ahdistuksen ja pettymysten sietämistä. Elämäniloa, toivoa ja luottamusta elämään. Lähde: Salonen, K

17 Mielenterveyttä tarvitaan elämän arjessa ja haasteissa Taito puhua mieltä painavista asioista Kyky selvittää ristiriitoja ja vaikeita tilanteita Taito nähdä erilaisia vaihtoehtoja ja tehdä valintoja ongelmatilanteissa Pyrkimys ratkaista ongelmat, ei piilottaa maton alle Ajoittaisen ahdistuksen hallitseminen Pettymysten, menetysten ja vastoinkäymisten kestäminen Muutosten hyväksyminen omassa elämässä Kyky joustaa ja tarvittaessa sopeutua kaikkeen ei tarvitse sopeutua Lähde: Salonen, K

18 Ihmissuhteet Ravinto Liikunta ja yhdessä ja ruokailu tekeminen Uni ja lepo Näihin jokainen voi itse vaikuttaa! Mielen hyvinvointi Arjen rytmi Harrastus ja luova toiminta Mielen hyvinvoinnin käsi Hannukkala & Törrönen 2009, Suomen Mielenterveysseura

19 Mielen hyvinvoinnin peruspilarit Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa mielen hyvinvoinnin kädessä esitettyihin elämän perusasioihin. Näiden lisäksi mielen hyvinvointiin vaikuttavat välillisesti yhteiskunnan rakenteet, kulttuuri, arvot, normit jne..

20 Hyvän mielenterveyden piirteitä Itsensä hyväksyminen, itsetunto tulen toimeen itseni kanssa arvostan itseäni en liioittele kykyjäni, en myöskään aliarvioi itseäni olen kärsivällinen itseäni ja muita kohtaan hyväksyn puutteeni, osaan nauraa itselleni Oman elämän osaaminen minulla on selkeitä, realistisia päämääriä ja tarkoitus pyrin vaikuttamaan aktiivisesti asioihin olen tyytyväinen elämään osaan nauttia pienistä, arkisista asioista Kyky olla tunteva ihminen, myötäelämisen taito, tunteiden ilmaisemisen taito Lähde: Salonen, K. 2007

21 Hyvän mielenterveyden piirteitä Tulen toimeen muiden kanssa olen avoin ja vastaanottavainen muille minulla on kestäviä ihmissuhteita voin luottaa kavereihin ja he minuun osaan ottaa muut ihmiset huomioon en yritä hyötyä muista en anna käyttää itseäni hyväksi tunnen kuuluvani johonkin, olen hyväksytty ja tarpeellinen tunnen vastuuta muista ihmisistä kunnioitan ihmisten erilaisuutta; en ole samaa mieltä kaikkien kanssa mutta voin hyväksyä heidät ihmisinä Kyky tehdä työtä, harrastaa, kyky ja halu oppia Elämänilo, toivo, luottamus, elämä Lähde: Salonen, K

22 Vanhemmuuden muistilappu Nuorella on oikeus turvalliseen kotiin. Nuorella on oikeus ja tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi. Vanhemman ymmärtävä katsekontakti ja välittäminen ja aito läsnäolo ovat nuorelle merkittävä tuki. nuoret tarvitsevat aikuisten läsnäoloa ja aikaa. Nuorelle tärkeää: jatkuvuus, pysyvyys, turvallisuus Luo lapselle turvalliset rajat ja anna paljon aikaa ja rakkautta Tue nuoren hyviä kaverisuhteita ja harrastuksia Tiedosta, että nuori voi joskus peittää pahaa oloa. Jos olet huolestunut nuoresta, keskustele nuoren kanssa ja hae tarvittaessa rohkeasti apua. Luota itseesi vanhempana - Olet lapsesi paras asiantuntija Lähde: Aalberg, V. & Siimes, M. A Lapsesta aikuiseksi : Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Nemo: Helsinki.

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä? Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista

Lisätiedot

Treenaa mieli vahvaksi!

Treenaa mieli vahvaksi! Hei, oot ainutlaatuinen! Sillä on väliä, miten sä voit. mielenterveysseura.fi Treenaa mieli vahvaksi! Treenaa mieli vahvaksi! Meillä kaikilla on keho ja mieli, joista on tärkeää pitää huolta. Huolehtimalla

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli 5.9.2012. Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli 5.9.2012. Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA Selvästi parempi mieli 5.9.2012 Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura Mitä ajatuksia Mielenterveyden edistäminen sinussa herättää? Keskustele hetki parin kanssa.

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin

Lisätiedot

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen 11.4.19 Koulupsykologin puheenvuoro Meri Lindholm Opiskeluhuollon psykologien tiimivastaava, Eksote Opiskeluhuollon psykologityö Eksoten alueella 15

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ

ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ TAUSTAA: - ART-yhdistyksen pitämä 2 pv. koulutus helmikuussa 2014 - Yhteensä 10 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa eri kouluista (kutsukoulutus) - Seurantatapaaminen toukokuussa 2014

Lisätiedot

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Matti Kaivosoja LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Leikki ikäiset yksilöitymis eriytymiskehitys kesken pääpaino

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o

o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 9 9 Opettaja voi soveltaa Mielen hyvinvoinnin jakson arvioinnissa ter veys tiedon yleisiä arviointiperusteita. Lue lisää arvioinnista koko materiaalin johdantoluvusta.

Lisätiedot

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN Päivikki Engblom NUORI AIKUINEN Nuori aikuisuus haastava kehitysvaihe Vaatii runsaasti psyykkisiä voimavaroja Suurin osa nuorista aikuisista voi hyvin Psyykkinen, somaattinen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Otsalohkon etuosa kypsyy: - persoonallisuus - tunne-elämän säätely - arvostelukyky Puberteetti päättyy

Otsalohkon etuosa kypsyy: - persoonallisuus - tunne-elämän säätely - arvostelukyky Puberteetti päättyy Aikuisen aivot - jäsentynyt, looginen tieto tasapainossa idearikkaan, impulsiivisen tietoisuuden kanssa Otsalohkon etuosa kypsyy: - persoonallisuus - tunne-elämän säätely - arvostelukyky Puberteetti päättyy

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Anna Erkko Projektisuunnittelija Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Luvut on kirjoitettu järjestyksessä eteneväksi matkaksi tunteiden maailmaan. Lukemisen voi kuitenkin aloittaa mistä kohdasta tahansa.

Luvut on kirjoitettu järjestyksessä eteneväksi matkaksi tunteiden maailmaan. Lukemisen voi kuitenkin aloittaa mistä kohdasta tahansa. Cristina Núñez Pereira & Rafael R. Valcárcel Erilaiset tunteet auttavat käsittelemään ympärillämme tapahtuvia asioita. Ne vaikuttavat ihmisen kehoon, mieleen ja käyttäytymiseen. Tunnehetket-kirja vie lukijan

Lisätiedot

HYVÄT, PAHAT JA RUMAT

HYVÄT, PAHAT JA RUMAT HYVÄT, PAHAT JA RUMAT NUORUUSIÄN NORMAALI KEHITYS 24.1., 2.2. ja 8.2.2017 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka EPSHP Sisältö:

Lisätiedot

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.

Lisätiedot

Mielekästä ikääntymistä

Mielekästä ikääntymistä Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot