Luonnos LAPIN YLIOPISTO TOIMINTA JA TALOUS 2011 LAPIN YLIOPISTON HALLITUS

Transkriptio

1

2

3

4 Luonnos LAPIN YLIOPISTO TOIMINTA JA TALOUS 2011 LAPIN YLIOPISTON HALLITUS

5 Sisältö 1. Vuonna 2010 yliopiston toimintaympäristössä ja talouden hallinnassa tapahtuneet muutokset 2. Haasteita vuodelle Määrällinen kehitys Arvio yliopiston taloudesta vuonna Talouden tuotot 4.2. Yliopiston kulut 5. Tase ennuste 6. Investointisuunnitelma 7. Lapin yliopiston vuoden 2011 valtionavun kohdentuminen Liitteet: 1. Lapin yliopiston vuoden 2011 voimavarojen kohdentamisen yleiset linjaukset 2. Lapin yliopiston strategiset toimenpiteet vuosina ja perusvoimavarojen suuntaaminen 2011

6 1. VUONNA 2010 YLIOPISTON TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ JA TALOUDEN HALLINNASSA TAPAHTUNEET MUUTOKSET Lapin yliopisto muuttui julkisoikeudelliseksi yhteisöksi ja siirtyi valtion tilivirastosta valtionavun piiriin kuuluvaksi kirjanpitolakia ja asetusta noudattavaksi organisaatioksi, jonka toiminnasta osa siirtyi elinkeinoverolain piiriin kuuluvaksi liiketoiminnaksi. Samassa yhteydessä yliopiston kiinteistöt siirtyivät Senaattikiinteistöt Oy:lta Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n hallintaan ja yliopistosta tuli ko. yhtiön osakas. Vuoden 2010 alusta yliopisto otti käyttöön uuden hallintojohtosäännön, joka määritteli uudelleen yliopiston toimintaorganisaation, toimivallan ja vastuut. Se määrittelee yliopistokollegion, hallituksen ja rehtorin vastuut myös talouden näkökulmasta. Sen mukaan yliopiston hallitus päättää toiminnan ja talouden strategisista linjauksista, strategian toimeenpanosuunnitelmasta ja talousarviosta sekä laatii tilinpäätöksen. Kollegio hyväksyy tilinpäätöksen ja antaa vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja rehtorille. Rehtori vastaa siitä, että yliopiston kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Vastaavasti johtosääntö määrittelee monijäsenisten hallintoelinten ja yksiköiden johtajien vastuut. Käytännössä uudistus toi yliopistolle myös uusia taloushallinnollisia tehtäviä, kuten kassan ja rahoituksen hallinnan. Uuden aseman myötä yliopistolle tuli myös uusia maksuvelvoitteita, kuten ALV menot, vakuutukset, ml. työnantajan työttömyysvakuutusmaksut ja tilintarkastusmenot. Taloushallinnan käytännön toiminnan kannalta keskeinen muutos oli siirtyminen Yliopistojen talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen, Certia Oy:n asiakkaaksi ja sen myötä uuden taloushallintajarjestelmän, SAPin käyttöönotto. Myöhemmin vuoden 2010 aikana yliopisto kilpailutti sen kassavirtaa hoitavat pankit. Yliopiston pääpankiksi valittiin Nordea Oy. Sen lisäksi yliopistolla on tilit Sampo Pankissa ja Osuuspankissa. Yliopisto kilpailutti myös tilintarkastajayhteisön. Yliopistokollegio valitsi tehtävään Pricewaterhouse Coopers Oy:n. Kesän 2010 aikana yliopisto kilpailutti sijoitustoimintaa konsultoivan yhteisön, johon tehtävään valittiin Nordea Oy. Syksyllä 2010 yliopisto käynnisti yliopiston hallituksen linjaamana sijoitusstrategian mukaisen sijoitustoiminnan. 2. HAASTEITA VUODELLE 2011 Lapin yliopiston toimintaa vuonna 2011 ohjaavat yliopiston päivitetty strategia vuoteen 2020 ja sen toteutusta tukemaan valmisteltu strategian toteuttamissuunnitelma vuosille , yliopiston ja opetus ja kulttuuriministeriön välinen sopimus vuosille sekä opetus ja kulttuuriministeriön palaute yliopiston vuoden 2009 toiminnasta. Yliopiston strategia määrittää yliopiston profiilialueiksi kansainvälisesti korkeatasoisen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimuksen sekä monitieteisen matkailututkimuksen. Profiilin strategisia tutkimuksellisia kärkiä ovat palvelumuotoilu, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ sekä kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus. Vuoden 2011 aikana

7 käynnistetään näiden strategisten kärkien kehittämistyö erikseen laadittujen kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Lapin yliopistolla on voimassa oleva yliopiston ja opetus ja kulttuuriministeriön välinen sopimus, joka määrittää yliopiston vuosien tavoitteet ja tärkeimmät kehittämiskohteet. Sopimus kattaa myös ko.vuosien keskimääräiset määrälliset tavoitteet sekä vuoden 2012 tunnuslukutavoitteet. Sopimuksen mukaisesti yliopiston keskeisiä kehittämisen kohteita ovat: painoalojen selkeyttäminen, taiteellisen toiminnan ja muotoilun roolin vahvistaminen yliopiston visiossa, arktisen ja pohjoisen tutkimuksen kansainvälisten kumppanuuksien määrittely, Arktisen keskuksen ja University of Arcticin roolin selkeyttäminen yliopiston kansainvälisen toiminnan kehittämisessä, saamelaisalueen yhteiskuntatieteellisen ja oikeustieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja Lapin korkeakoulukonserniyhteistyön tiiviimpi kytkentä yliopiston omaan toimintaan. Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen on otettu huomioon määriteltäessä yliopiston painoaloja (profiilin strategisia kärkiä), strategisia toimenpiteitä vuosille ja vuoden 2011 strategisen rahoituksen kohteita. Opetus ja kulttuuriministeriö kiinnittää palautteessaan yliopiston koulutustoiminnasta huomiota Lapin korkeakoulukonsernin sisäisten opintoprosessien tehostamiseen. Tätä tarkoitusta varten korkeakoulukonserni on asettanut opetusvararehtorityöryhmän, jonka tavoitteena on paneutua mm. konsernin sisäisen liikkuvuuden edistämiseen. Saamelaisteemoihin liittyvässä koulutuksessa ja tutkimuksessa ministeriö kannustaa Lapin yliopistoa yhteistyöhön Oulun yliopiston kanssa. Saamelaisuuteen liittyvä tutkimus ja koulutus ovatkin edelleen Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston yhteistyön kehittämisen kohteina. Yliopistoilla on yhteinen saamentutkimusverkoston toimintaa koordinoiva työryhmä, joka on valmistellut tutkimusohjelma aloitteen Suomen Akatemialle. Koulutussektorilla vuonna 2011 jatkuvat yliopistojen yhteiset DAVVI opinnot. Tutkimuksen osalta ministeriö nostaa palautteessaan esille tutkimustoiminnan ja tieteellisen julkaisutoiminnan vahvistamisen, erityisesti tutkimuksen voimavarojen kohdentamisen valituille profiili ja painoaloille sekä jatko opiskelijoiden lukumäärän optimoinnin yliopiston edustamilla aloilla. Tutkimuksen ja julkaisutoiminnan aktivoimiseksi opetus ja tutkimushenkilökunnan kokonaistyöaikasuunnitelmissa kiinnitetään huomiota opettajien ja tutkijoiden työajan nykyistä tarkoituksenmukaisempaan kohdentamiseen, tutkimustoiminnan suuntaamiseen valituille kärkialueille ja osana kehityskeskusteluja ja suoritusarviointeja tutkimustoiminnan tuloksiin. Tarkastelu tapahtuu oppiainetasolla kokonaisuutena ottaen huomioon kunkin oppiaineen vahvuudet ja mahdollisuudet parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi. Yliopisto suuntaa myös erillistä rahoitusta valittujen strategisten kärkien vahvistamiseen. Osana Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen kehittämistä yliopisto määrittelee yhtenäiset menettelytavat jatko opiskelijoiden rekrytointiin ja on käynnistänyt jatko opiskelijoiden aktiivi ja passiivirekistereiden valmistelun. Yliopiston tavoitteena on varmistaa ja maksimoida toiminnan rahoitus myös tulevaisuudessa. Kriittisiä toiminnallisia haasteita tulevaisuuden rahoituksen kannalta ovat:

8 1. Profiilin strategisten kärkien vahvistaminen (Kärkihankkeiden valinta ja edistäminen, tutkimustoiminnan sisäisen arvioinnin järjestäminen, kansainvälisten kumppaneiden valintakriteereiden valmistelu ja yhteistyömallien organisointi sekä kansainvälisen julkaisutoiminnan vahvistaminen.) 2. Tutkijakoulutuksen kansainvälistäminen (Valtakunnallisten (SA) ja kansainvälisten mm. EU, ENPI ja Nordplus rahoitteisten tohtoriohjelmien valmistelu ja yliopiston oman tutkijakoulutuksen sisäinen tehostaminen.) 3. Perustutkintokoulutuksen laadun varmistaminen (Panostaminen opettajien pedagogiseen osaamiseen, arviointijärjestelmien ja palautteiden hyödyntämismekanismien jatkuva kehittäminen, tutkintomäärien kohottaminen tavoitetasoon ja opiskelijamäärien, tutkintotavoitteiden ja voimavarojen välisten suhteiden asteittainen tasapainottaminen.) 4. Täydentävän rahoituksen hankinnan ja hankkeiden onnistuminen (Hankkeiden strategianmukaisuus ja entistä vahvempi kytkentä yliopistollisiin tulostavoitteisiin, täydentävän rahoituksen volyymin kasvattaminen, erityisesti SA, TEKES ja EU rahoitus), rahoituksellisten riskien välttäminen, hankkeille sovittujen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen.) 5. Yksiköiden johdon ymmärrys rahoituksen ja sen käytön kokonaisuudesta (Yksiköiden talouden johtaminen, kokonaisbudjetin toimintamallin ymmärtäminen ja myös muun kuin valtionavun piiriin kuuluvan toiminnan ottaminen mukaan kokonaistyöaikasuunnitelmiin.) 6. Sijoitustoiminnan kannattavuus (Peruspääoman arvon säilyttäminen.) 7. ROTKOn toimitilojen edelleen vuokraaminen ja yliopiston toimitilojen nykyistä tehokkaamman käyttöasteen saavuttaminen 3. MÄÄRÄLLINEN KEHITYS 2011 Opiskelijoiden sisäänotto Opiskelijoiden päävalintojen maksimisisäänottoja vähennetään 571:stä 534:ään. Vähennykset suuntautuvat kasvatustieteissä kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen sisäänottomääriin (12 opiskelijaa) ja yhteiskuntatieteissä johtamisen, kuntoutustieteen ja matkailututkimuksen sisäänottoihin (25 opiskelijaa). Päävalintojen lisäksi yliopistoon otetaan enintään 145 opiskelijaa muissa valinnoissa (avoin väylä, maisterivaiheen opinnot). Syksyllä 2011 taiteiden tiedekunnan tekstiili ja vaatetusalan koulutusohjelman tekstiilialan suuntautumisvaihtoehto suunnataan uudelleen sisustus ja tekstiilimuotoilun suutautumisvaihtoehdoksi.

9 FTE opiskelijamäärä Yliopiston FTE opiskelijamäärän tulee olla vähintään 3000 aktiiviopiskelijaa. FTE luku huomioi opiskelijan läsnäolon, opintosuoritusten määrän ja opintojen aloitusvuoden. FTE 0 (=poissa olevat opiskelijat), FTE 0,5 (=läsnä olevat kandidaatti tai maisteriopiskelijat, joilla suorituksia alle 30 op) ja FTE 1(suorituksia yli 30 op). Ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat automaattisesti arvon 1 ja läsnä oleviksi ilmoittautuneet jatkoopiskelijat arvon 0,5. Yliopiston rahoitusmalli ottaa huomioon FTE opiskelijoiden kokonaismäärän. Yliopiston toiminnan laatua arvioidaan suhteella FTE opiskelijat/opetus ja tutkimushenkilökunta. Valtakunnallisena tavoitelukuna pidetään 10 FTE opiskelijaa/opettaja ja tutkija. Lapin yliopiston edustamilla aloilla tämä ei kuitenkaan ole realistinen, vaan tavoitteet määritellään yliopiston edustamien koulutusalojen valtakunnalliseen keskimääräiseen tasoon: FTE opiskelijat/opettajat ja tutkijat Totetuma 2009 Kasvatustieteet 14 12,4 Oikeustieteet 20,5 20,5 Yhteiskuntatieteet 20,1 17,6 Taideteollinen ala 11,6 7,3 (Taik) LY Koulutusala keskim./ LY tavoite 2011 Tiedekunnat seuraavat eri oppiaineiden opintopisteiden kertymistä ja reagoivat opintopistemäärien vaihteluihin. Tutkintotavoitteet ja toteutumat Lapin yliopisto on sitoutunut tuottamaan kaudella vuosittain keskimäärin 440 maisterintutkintoa, 500 kandidaatin tutkintoa ja 24 tohtorin tutkintoa. Maisterin tutkinnot Tavoite 2010 Toteutuma 2010 Tavoite keskim. Kasvatustieteet Oikeustieteet Yhteiskuntatieteet Taideteollinen ala Yhteensä Kandidaatin tutkinnot

10 Tohtorin tutkinnot Tavoite 2010 Toteutuma 2009 Tavoite keskim. Kasvatustieteet Oikeustieteet 5 2 6,5 Yhteiskuntatieteet Taideteollinen ala Yhteensä ,5 Julkaisutoiminta Yliopistolaitoksen rahoitusmalli sisältää kaksi tieteellisen julkaisutoiminnan kriteeriä: ulkomailla julkaistut tieteelliset referee julkaisut ja tieteelliset julkaisut, joihin sisältyvät tällä hetkellä artikkelit kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa, monografiat ja yliopiston oman sarjan julkaisut. Vuoden 2011 tilastoinnista lähtien niihin sisällytetään vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset ja tieteelliset kirjat sekä taiteellinen ja taideteollinen toiminta. Yliopistojen rahoitusmallissa julkaisujen määrää ei ole suhteutettu opetus ja tutkimushenkilökunnan määrään, vaan tarkastelussa on absoluuttinen lukumäärä. Yliopiston tavoitteena on saavuttaa sopimuskauden aikana julkaisutoiminnassa yliopiston edustamien koulutusalojen valtakunnallinen keskimääräinen taso suhteutettuna kansainväliset referee julkaisut professorien lukumäärään ja tieteellinen julkaisutoiminta opetus ja tutkimushenkilökunnan määrään. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavia tavoitteita: Kv.ref.julkaisut/prof. LY 2009*) Koulutusala keskim/2009 Tavoite keskim.**) Kasvatustieteet 0,9 1,6 13 (8) Oikeustieteet 0,6 0,8 14 (10) Yhteiskuntatieteet 1,4 2,3 53 (23) Taideteollinen ala 0,25 (Taik) 3 ( ) Yhteensä 83 (41) Tieteelliset julk./opetus ja tutkimushenkilökunta Kasvatustieteet 0,8 1,1 54 (47) Oikeustieteet 1,7 2,0 78 (66) Yhteiskuntatieteet 1,7 1,8 135 (130) Taideteollinen ala 0,1 0,35 21 (7)

11 Yhteensä 288(210) *) Vuoden 2010 tiedot käytettävissä huhtikuussa. **) Suluissa vuoden 2009 toteutuma Täydentävä rahoitus ja tutkimusrahoitus Yliopiston täydentävä rahoitus oli vuonna 2009 noin 23 % yliopiston kokonaisrahoituksesta. Rahoituksesta 46 % kohdistui tiedekuntien projekteihin/hankkeisiin, loppuosa oli yliopiston koulutusaloille erittelemätöntä. Lapin yliopiston koulutusalojen henkilökunta edustaa 9,6% ko. koulutusalojen henkilökunnasta koko yliopistolaitoksessa. Tiedekuntien täydentävän rahoituksen käyttö vuonna 2009 vastasi kuitenkin vain 7,3 % Lapin yliopiston koulutusalojen täydentävän rahoituksen käytöstä ja 5,6 % koulutusalojen käyttämästä tutkimusrahoituksesta. Tavoitteena on, että jokainen tiedekunta saavuttaa omaa valtakunnallista henkilöstöosuuttaan vastaavan osuuden koulutusalansa täydentävästä ja tutkimusrahoituksesta. Alla olevat toteutumatiedot (Lapin yliopiston osuus yliopiston edustamien koulutusalojen täydentävästä rahoituksesta ja tutkimusrahoituksesta) ovat vuodelta LY:n osuus opett. ja tutkijoista LY:n osuus täyd.rahoituksesta LY:n osuus tutk.rahoituksesta = tavoite keskim. Kasvatustieteet 5,5 % 5,1 % (0,7 M ) 6,3 % (0,5 M ) Oikeustieteet 21 % 6,2 % (0,25 M ) 4,8 % (0,1 M ) Yhteiskuntatieteet 7,4 % 6,6 % (2,4 M ) 4,6 % (1,3 M ) Taideteollinen ala 22 % 14 % (1,3 M ) 12,8 % (0,4 M ) Henkilöstömäärä Yliopistossa tehtiin vuonna 2010 yhteensä 602 henkilötyövuotta, joista 312 opetus ja tutkimustehtävissä ja 290 muissa tehtävissä. Vuoteen 2009 verrattuna opetus ja tutkimushenkilökunnan määrä kasvoi 5 htv:lla. Muun henkilökunnan määrä laski 16:lla htv:lla. Opetus ja tutkimushenkilökunnan osuus yliopiston henkilökunnan tekemistä työvuosista nousi 52 %:iin. Vuoden 2011 aikana opetus ja tutkimushenkilökunnan osuuden ennakoidaan edelleen kasvavan. Koska henkilöstökulujen osuus opetus ja kulttuuriministeriön kautta tulevan valtionavun käytöstä on suuri, kasvu toteutetaan pääosin täydentävällä rahoituksella. Näin toimien yliopisto pyrkii tervehdyttämään sisäistä kustannusrakennettaan.

12 4. ARVIO VUODEN 2011 TALOUDESTA 4.1. Yliopiston tuotot Yliopiston rahoituseriä ovat: 1. opetus ja kulttuuriministeriön kautta yliopistolle suunnattu valtionapu (perusrahoitus), 2. yliopiston liiketoiminnan/elinkeinotoiminnan tuotot (osa entisestä liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta palvelutoiminnasta), 3. yhteisrahoitteinen toiminta (esim. säätiöiden ja kuntien kautta yliopistolle tuleva rahoitus, joka tukee selkeästi yliopistolle sovittujen tavoitteiden toteutumista) 4. muut valtionavut (EU:n tavoiteohjelmien rahoitus, SA rahoitus, TEKES rahoitus ym.) 5. muu tulorahoitus (vuokratulot, harjoittelukoululle valtionkonttorin kautta suunnattu rahoitus, CIMOn kautta tuleva rahoitus) ja 6. sijoitustoiminnan tuotot. Opetus ja kulttuuriministeriön kautta yliopistolle tuleva valtionapu Lapin yliopiston osuus yliopistolaitoksen vuoden 2011 talousarviokehyksestä on 39,6 M, joka on noin 3,6 M suurempi kuin vuoden 2010 kehys. Kehyksestä on perusrahoitusta 37,2 M (josta 1,5 M maksuvalmiusrahaa), 2,3 M ALV kompensaatiota ja rahoitusta EU:n tietokeskushankkeen edistämiseen. Liiketoiminnan/elinkeinotoiminnan tuotot (yliopiston verollinen toiminta) Tällä hetkellä ei ole vielä selkeää linjausta siitä, mikä on yliopiston liiketoimintaa/elinkeinotoimintaa. Lähtökohtana on kuitenkin seuraavat rajaukset: sijoitustoiminta on liiketoimintaa, jos yliopisto harrastaa aktiivista osakesijoitustoimintaa, muutoin ei kuulu yhteisöveron piiriin, vähäisessä määrin tapahtuva tilojen myynti ulos ei ole liiketoimintaa, yliopiston omaan osaamiseen perustuva elinikäisen oppimisen tukeminen (täydennyskoulutus) ei ole verollista toimintaa, tilattu täydennyskoulutus ja tilattu tutkimus ovat liiketoimintaa, muuhun kuin opetukseen ja tutkimukseen liittyvä painotoiminta on liiketoimintaa, ja ulospäin myytävä kongressipalvelu on liiketoimintaa. Tavoitearvio 2011: 1 M Yhteisrahoitteinen toiminta Vuonna 2009 yhteisrahoitteinen toiminta sisälsi mm. EU:n tavoiteohjelmien alueellisten ja kansallisten hankkeiden rahoituksen. Vuodesta 2010 lähtien yliopiston yhteisrahoitteista toimintaa ovat mm. säätiörahoitteinen tai kuntarahoitteinen toiminta, joka tähtää yliopistollisten tavoitteiden saavuttamiseen.

13 Koska vuoden 2010 toteutuneet kirjaukset ovat osin tapahtuneet tiedossa olleiden vanhojen määrittelyjen pohjalta, arviointiin ei ole tällä hetkellä käytettävissä luotettavaa vertailutietoa. Tavoitearvio 2011: 2 M Muut valtionavut Suurin erä muista valtionavuista tulee vuonna 2011 EU:n tavoiteohjelmista, josta osa koordinoidaan alueellisesti, osa kansallisesti. Osa valtionavuista kertyy Suomen Akatemian ja TEKESin valtionapuina. Tavoiteohjelmat ovat vielä vuonna 2011 yliopiston keskeisin täydentävän rahoituksen lähde. Rahoitus edellyttää pääsääntöisesti yliopistolta omarahoitusosuuden. Jokaisen tavoiteohjelmia toteuttavan hankkeen tulee tukea yliopistollisten tavoitteiden toteuttamista, julkaisutoimintaa/taiteellisia produktioita, tutkintoja, opintopisteitä, opiskelijoiden harjoittelua, yms. Jokaisen yliopiston koordinoiman tavoiteohjelmahankkeen, ml. ENPI hankkeen, tulee olla yliopiston tulosyksikön hanke. Tulosyksikön koordinointi edellyttää yksikön johtajan allekirjoittamaa sitoutumista hankkeen omarahoituksen järjestämiseen ja yliopistollisten tulosten tuottamiseen. Suomen Akatemian ja TEKESin rahoituksen osuutta yliopiston kokonaisrahoituksesta pyritään aktiivisesti lisäämään. Rahoitus otetaan huomioon opetus ja tutkimushenkilökunnan henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa keväällä Tavoitearvio 2011: 10 M. Muut tulot Yliopiston muita tuloja ovat esim. vuokratulot, avoimen yliopiston rekisteröinti ja materiaalimaksutulot, kirjaston perimät maksutulot, SIMOn kautta tulevat rahoituserät, EU:n puiteohjelmahankkeiden rahoitustulot, ym. Yliopiston tavoitteena on lisätä EU:n puiteohjelmarahoitusta ja muuta suoraa EU rahoitusta. Koska tältä osin hankkeistaminen on kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa, sen tulokset näkyvät myöhempinä vuosina. Tavoitearvio 2011: 2 M Tuotot 2011 (M ) Arvio 2011 Ennuste 2010 Muutos% Perusrahoitus (OKM) 39,6 36,0 +10% Liiketoiminta 1,0 1,0 Yhteisrahoitteinen toiminta 2,0 3,9 *) Muut valtionavut 10,0 6,0 *) Muut tulot 1,5 1, % LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 54,1 (josta 1,4 M maksuvalm.raha) 48,1 + 12% *) Tarkastelu yhdessä: muutos% + 21%

14 4.2. Yliopiston kulut Kulut tilikauden aikana (M ) Arvio 2011 Ennuste 2010 Muutos% Henkilöstökulut 34,7 32,2 + 8 % Poistot ja arvon alentamiset 0,75 0, % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1,5 1, % Palvelujen ostot 3,75 3, % Tilavuokrat 7,3 6,9 + 6 % Muut vuokrat ja leasingmaksut 0,1 0,1 Matkakulut 1,7 1, % Apurahat 0,5 0, % Kirjallisuus 0,6 0, % Muut käyttöoikeudet ja 0,5 0, % patentit Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut 0,1 0,1 Muut kulut 1,2 1,0 + 20% TOIMINNAN KULUT 52,7 47,8 + 10,2 Kuluihin sisältyy ALV vero osuus. OKM:n valtionapuun sisältyvä maksuvalmiusraha (1,4 M ) sijoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla yliopiston tulevan maksuvalmiuden turvaamiseksi. Henkilöstökulut Vuoden 2011 palkkakustannus on arvioitu pohjautuen vuoden 2010 henkilöstökustannuksiin ottaen huomioon arvioitu palkankorotus ja mahdolliset työttömyysvakuutusmaksut, yhteensä n. 3 %, strategisten kärkien kehittäminen ja ennakoiden käynnistyvät uudet hankkeet. Arvioidusta palkkakustannuksesta noin 40 % on määräaikaisen henkilökunnan palkkakustannuksia. Määräaikaisen henkilökunnan palkkoihin kirjautuvat myös yliopiston vakinaisen henkilökunnan palkkakustannukset heidän hoitaessaan jotain muuta tehtävää vapautettuna omasta tehtävästään. Aineet ja tarvikkeet Aineiden ja tarvikkeiden suurimpia kulueriä ovat: sähkö (0,3 M ), atk laitteet (0,2 M ) ja atk, AV ja toimistotarvikkeet (0,26 M ). Palvelujen ostot Palveluiden ostoissa suurin kuluerä on asiantuntija ja tutkimuspalvelut (1,1 M ), jotka ovat pääasiassa hanketoiminnan kuluja. Ostopalveluihin sisältyvät myös mm. siivouspalvelut (0,55 M ), atk:n asiantuntija, sovellus ja käyttöpalvelut (0,3 M ), ulkopuoliset painatuspalvelut (0,13 M ), harjoittelukoulun oppilasruokailu (0,13 M ) ja ravitsemispalvelut (0,12 M ). Vuokrakulut

15 Vuokrakulut 7,3 M muodostavat 14 % yliopiston kokonaiskuluista. Tilavuokrien lisäksi yliopiston kiinteistökustannuksiin kuuluvat myös sähkö, siivous, vartiointi yms. kulut. Kiinteistömenojen osuus kokonaismenoista arvioidaan olevan noin 17 %. Matkakulut Matkakulujen ennakoidaan palautuvan vuoden 2009 kulujen tasolle. Kirjallisuus ja muu tietoaineisto Tietoaineistomenoista suurin yksittäinen kuluerä on FinELib aineistot (0, 12 M ). Käyttöoikeudet ja patentit Kuluerä sisältää atk ohjelmien lisenssit ja järjestelmien käyttömaksut. Muut kulut Muihin kuluihin sisältyvät mm. työterveyshuollon kulut (0,3 M ), ilmoitus ja markkinointikulut (0,13 M ), puhelinkulut (0,22 M ), tietoliikennekulut (0,13 M ) ja kokouskulut (0,12 M ). 5. TASE ENNUSTE 5.1. Vastattavaa Yliopiston oma pääoma Yliopiston oma pääoma (yhteensä ) muodostuu peruspääomasta, muusta omapääomasta, rahastoista ja arvonkorotusrahastosta (= ) 2011 (ennuste) Peruspääoma Muu oma pääoma Rahastot Yliopiston oma pääoma yhteensä Yliopistolain 60 :n mukaisesti peruspääoma on yliopistoon pysyvästi sijoitettua pääomaa. Yliopisto voi käyttää peruspääoman tuottoa päätöstensä mukaiseen toimintaan. Peruspääomaa ei voida käyttää tappiollisen toiminnan kattamiseen. Peruspääoman eriä ovat edellisiltä vuosilta kertyneet yli tai alijäämät, uuden yliopistolain myötä yliopiston omistukseen siirtyneet Suomen yliopistokiinteistö Oy:n osakkeet M, yliopiston varainkeruun tuotot (1, 5 M ) ja valtion finanssisijoitukset 3,75 M. Valtioneuvoston päätöksen mukaan valtio osoittaa julkisoikeudellisina yhteisöinä toimiville yliopistoille 2,5 kertaisen vastinrahan

16 yliopiston keräämiä yksityisiä lahjoituksia vastaan. Yksityisen rahoituksen tulee täyttää valtion sille asettamat ehdot ja sitä tulee olla vähintään 1 M. Lapin yliopiston tavoitteena on kerätä mennessä 1,5 M. Valtion vastinraha tulee vuoden 2010 keräyksen osalta helmi maaliskuussa ja kevään 2011 keräyksen osalta syksyn 2011 aikana. Näin syntyvä pääoma tulee kohdentaa yliopiston peruspääomaan ja sen osalta voidaan käyttää vain pääoman tuottoa. Yliopiston muu oma pääoma muodostuu toimintapääomasta ja tilikauden yli /alijäämästä. Toimintapääoma sisältää yliopiston perustamisvaiheessa edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneet siirtomäärärahat (6,5 M ) vuosien 2010 ja 2011 maksuvalmiusrahan (3,8 M ) ja vuodelta 2009 tilinpäätöksen perusteella valtiolta siirtyvän nettovarallisuuden. Tilikauden yli /alijäämä arvioidaan nollaksi. Rahastot Lapin yliopistolla on Lapin yliopistorahasto, jolla on alarahastoja. Lapin yliopistorahastoon jää lahjoitusten kautta saatu pääoma, joka ei täytä valtion vastinrahaehtoja. Tällaisia eriä ovat mm. kuntien lahjoitusosuudet ja säätiön yliopistolle lahjoittamat alarahastot. Rahastojen varojen arvioidaan olevan vuoden 2011 lopussa noin Yliopiston vieras pääoma (lyhytaikainen) 2010 ( ) 2011 (ennuste) Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhyt aikainen vieraspääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ Vastaavaa 2010 (= ) 2011 (ennuste) Pysyvät vastaavat Aineettomat oikeudet Aineelliset oikeudet Sijoitukset ja rahat joista pysyviä sijoituksia Pysyvät vastaavat yhteensä Pysyvien vastaavien suurimmat muutokset kohdistuvat sijoituksiin. Lähtökohtana ovat vuoden 2010 alusta yliopistolle siirtyneet kiinteistöyhtiöosakkeet, vuoden 2010 aikana tehdyt sijoitukset ja uusina sijoituserinä

17 vuosina 2010 ja 2011 kerätyt lahjoitukset ja niitä vastaava valtionrahoitus ja opetus ja kulttuuriministeriön yliopistolle osoittama maksuvalmiusraha. Sijoitustoiminnassa noudatetaan yliopiston hallituksen hyväksymää sijoitusstrategiaa. Vaihtuvat vastaavat Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä Muihin saamisiin on tilanteen avaavassa taseessa kirjattu tilivirastoyliopistolta uudelle yliopistolle siirtyvät erät. 6. INVESTOINTISUUNNITELMA Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ATK laitekanta uusittiin sen uudisrakentamisen yhteydessä. Opetusluokat edellyttävät laitteiden uusinvestointia. Vuoden 2011 aikana yliopisto uusii 6 7 ATK luokkien laitteistoa. Asteittain luokkien määrää vähennetään. Henkilökunnan atk laitteet ja tulostimet sekä monitoimilaitteet uusitaan IT palveluiden toimesta erillisen uusimissuunnitelman mukaisesti. Yliopiston palvelinkantaa uusitaan vuoden 2011 aikana. Varaus ,4 M. 7. LAPIN YLIOPISTON VUODEN 2011 VALTIONAVUN KOHDENTUMINEN Lapin yliopiston hallitus on linjannut yliopiston valtionavun kohdentamisen yleiset periaatteet (liite 1)ja vuoden 2011 strategiset toimenpiteet sekä voimavarojen kohdentamisen toimenpiteiden toteuttamiseen vuonna 2011 (liite 2). Liitteessä esitetyn lisäksi yliopiston sijoitustoiminnan tuottoja kohdennetaan strategisten kärkien tutkimustoimintaan yliopiston investointina tulevaisuuden rahoituksen varmistamiseksi. Yliopiston strategian ja sen toimeenpanosuunnitelman, yliopiston ja opetus ja kulttuuriministeriön välisen sopimuksen ja hallituksen linjausten pohjalta yliopiston rehtori on käynyt yliopiston tulosyksiköiden (tiedekunnat, AK ja yliopiston aikuiskoulutusyksikkö) ja Lapin korkeakoulukonsernin yhteisten tulosyksiköiden (kirjasto, kielikeskus ja MTI) kanssa tulosneuvottelut. Strategiarahoitus kohdennetaan yksiköille erikseen aiemmin sovittujen periaatteiden mukaisesti.

18 Neuvottelujen taloudellisena lähtökohtana oli varmistaa opetukselle ja tutkimukselle riittävä kehys. Kehykseen varattiin 30,3 M, josta rahoitusmallin mukaisesti jaettavaksi 21,5 M, yksiköille kohdentamattomien kiinteiden menojen rahoitukseen 1,6 M ja hallinnon ja tukitoimintojen rahoitukseen 5,3 M. Rahoitusmallin tiedepoliittiseen osioon varattiin 7,6 M, josta 2,6 M strategiarahoitukseen, alarakennerahoitukseen 2 M ja harjoittelukoululle 3 M (alustava arvio). Tiedekuntien, kielikeskuksen ja Arktisen keskuksen rahoituksellinen perusta vuodelle 2011 muodostuu laskennallisesta rahoitusosuudesta, joka tuottaa kullekin yksikölle sen osuuden rahoituksesta, jonka se itse on tuottanut yliopiston laskennalliseen perusrahoitukseen. Laskennallisella mallilla kohdennetaan yksiköille 14,3 M, joka on noin 1 M enemmän kuin vuoden 2010 rahoituserä. Määräraha sisältää vuoden 2011 palkankorostusvarauksen, ALV kulut sekä työttömyysvakuutusmaksun. Lisäksi Arktiselle keskukselle varattiin 1,2 M osuus strategista rahoitusta (yliopiston profiilin mukainen toiminta), taiteiden tiedekunnalle 1 M alarakennerahoitusta (kustannuskerroinkompensaatio) ja kielikeskukselle 1 M alarakennerahoitusta (mallissa kielikeskus ei varsinainen tulosyksikkö). Muu opetuksen ja tutkimuksen kehys 8,5 M, sisältää mm. kirjaston ja avoimen yliopiston perusrahoituksen, opetuksen ja tutkimuksen välittömät kiinteistömenot ja opetuksen ja tutkimuksen välittömät palvelutoiminnot. Yksiköille kohdentamattomia yliopiston kiinteitä menoja ovat: työterveyshuolto, jäsenmaksut, vakuutukset, tietojärjestelmien käyttökulut, Certia palvelut, alumnitoiminta, promootion valmistelu varattiin 1,6 M. Hallinnon ja tukitoimintojen rahoitus, 5,5 M, sisältää rehtoraatin ja hallintoyksikön kulut sekä hallinnon ja tukitoimintojen kiinteistökulut.