KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ

Transkriptio

1 KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna 11 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen noin vuosi valmistumisen jälkeen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut

2 Sisällys: 1 TAUSTATIEDOT TYÖTILANNE JA TYÖHISTORIA VALMISTUMISEN JÄLKEEN TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT TYYTYVÄISYYS TUTKINTOON JA TYÖTILANTEESEEN LIITE 1 VASTAAJIEN PÄÄAINE... LIITE 2 AMMATTI-, TEHTÄVÄ- TAI VIRKANIMIKKEET... LIITE 3 KYSELYLOMAKE... Kuviot: Kuvio 1 Koulutusala Kuvio 2 Tieteenalaksikkö Kuvio 3 Pääasiallisin syy siihen, että ei tässä vaiheessa ole jatkanut opintoja maisterin tutkintoon asti Kuvio 4 Tilanne tällä hetkellä (tiivistelmä)... 6 Kuvio 5 Työttömyysaika kuukausina työttömillä Kuvio 6 Työssäolokuukaudet valmistumisen jälkeen Kuvio 7 Työssäolokuukaudet valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavissa tehtävissä Kuvio 8 Opiskeluaikainen työssäkäynti... 9 Kuvio 9 Nykyinen työnantaja.... Kuvio Nykyisen päätyön luonne Kuvio 11 Työskentelyaika nykyisessä työpaikassa ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista Kuvio 12 Hakukanavat nykyiseen työpaikkaan Kuvio 13 Työnsaantiin vaikuttaneet tekijät Kuvio 14 Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Kuvio 15 Tyytyväisyys nykyiseen työhön verrattuna omiin tavoitteisiin Kuvio 16 Nykyisen työtehtävän vastaavuus vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa (kandidaatin tutkintoa) Kuvio 17 Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä Kuvio 18 Kandidaatin tutkinnon hyödyt työmarkkinoilla Kuvio 19 Tyytyväisyys Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan Kuvio Tieto- ja taitoalueiden kehittyminen yliopistossa....

3 1 TAUSTATIEDOT Kandidaattien työelämään sijoittumista seurataan sijoittumisseurantakyselyllä noin vuosi valmistumisen jälkeen. Kyselyn kohderyhmäksi pyritään rajaamaan ne kandidaatit, jotka eivät jatka opintojaan maisteriopintoihin. Kysely lähetetään niille kandidaateiksi valmistuneille, joille ei opintorekisteristä saatujen tietojen mukaan ole kertynyt kuin enintään opintopistettä valmistumisen jälkeisenä vuotena. Kuitenkin joukossa on aina myös niitä kandidaatiksi valmistuneita, jotka ovat jatkaneet maisterivaiheeseen, mutta opintoja ei ole kertynyt opintopistettä enempää. Vuonna 11 valmistuneiden kandidaattien sijoittumisseurantakyselyyn vastasi yhteensä 135 kandidaatin tutkinnon suorittanutta. Yhteensä niitä kandidaatteja, joille ei ollut kertynyt yli opintopistettä kuluneen vuoden aikana, oli 243 joten vastausprosentiksi muodostui 56 %. Raportissa esitetään lastentarhanopettajiksi valmistuneiden tulokset erikseen. Kuvioissa LTO-lyhenne tarkoittaa lastentarhanopettajia. Vastanneista lastentarhanopettajista kaikki olivat naisia. Muista kyselyyn vastanneista 69 % oli naisia ja 31 % miehiä. Vastaajien jakautuminen koulutusaloittain ja tieteenalayksiköittäin nähdään seuraavista kuvioista: Koulutusala (135 kyselyyn vastannutta) 9 Humanistinen 8 7 Kasvatustieteellinen 6 Kauppatieteellinen % Luonnontieteellinen Psykologian LTO (N=17) Muu kandidaatti (N=118) Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen Kuvio 1 Koulutusala. 3

4 9 8 Tieteenalayksikkö Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö 7 Johtamiskorkeakoulu 6 % 5 LTO (N=17) Muu kandidaatti (N=118) Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Terveystieteiden yksikkö Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Kuvio 2 Tieteenalayksikkö. Vastaajien pääaineet on koottu liitteeseen (liite 1). 4

5 2 TYÖTILANNE JA TYÖHISTORIA VALMISTUMISEN JÄLKEEN Valmistuneilta tiedusteltiin syitä siihen, miksi ei ole jatkanut opintoja maisterivaiheeseen. Kuviossa 3 nähdään syyt. 9 8 Pääasiallisin syy siihen, että ei tässä vaiheessa ole jatkanut opintoja maisterin tutkintoon asti % 23 LTO (N=13) Muu kandidaatti (N=2) Työpaikan saaminen tai yleensä työtilanne Opiskelemallaan alalla kandidaatintutkinto on riittävä Tällä hetkellä opiskelu ei ole ajankohtaista Miettii, onko pääaine oikea/ jatkaako tässä koulutusohjelmassa Muu syy, ettei ole jatkanut maisterintutkintoon asti Kuvio 3 Pääasiallisin syy siihen, että ei tässä vaiheessa ole jatkanut opintoja maisterin tutkintoon asti. Lastentarhanopettajilla kandidaatin tutkinnon riittävyys alalle oli yleisin syy siihen, että ei ole jatkanut opintoja maisterivaiheeseen. Muut kandidaatit sen sijaan valitsivat useimmiten muu syy -vaihtoehdon. Muita syitä olivat mm. elämäntilanteeseen liittyvät syyt. Myös työssäkäynti oli yksi syy. Jotkut olivat saaneet opiskelupaikan muualta eivätkä siksi olleet jatkaneet Tampereen yliopistossa maisteritutkintoon. Vastaajat olivat jatkaneet opintojaan Suomen muissa yliopistoissa mm. Helsingin, Jyväskylän, Turun ja Lapin yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa. Muutama vastaaja opiskeli ulkomailla. Lisäksi muutama opiskelija kertoi tekevänsä vastaushetkellä opintoja ammattikorkeakoulussa. Jotkut vastaajat kertoivat tekevänsä parhaillaan graduaan, eikä opintoja ollut tästä syystä kertynyt opintopistettä enempää. Yli puolet (53 %) lastentarhanopettajista ja 71 % muista kandidaateista aikoi jatkaa tulevaisuudessa opintoja maisteritutkintoon. Noin neljäsosa sekä lastentarhanopettajista että muista kandidaateista ei osannut vielä arvioida, aikooko jatkaa opintoja maisterivaiheeseen. 5

6 Seuraavasta kuviosta nähdään, millainen kandidaatiksi valmistuneiden (työ)tilanne oli noin vuosi valmistumisen jälkeen Tilanne tällä hetkellä (tiivistelmä) 38 Vakituinen työ % Määräaikainen työ 18 Työtön työnhakija 8 Pää-/ sivutoiminen opiskelija LTO (N=17) 1 Muu kandidaatti (N=118) Työelämän ulkopuolella, esim. perhevapaalla Kuvio 4 Tilanne tällä hetkellä (tiivistelmä). Yli puolet (53 %) lastentarhanopettajiksi valmistuneista oli vuosi valmistumisen jälkeen vakituisessa työssä. Lähes kolmasosa (29 %) toimi määräaikaisessa työssä ja loput (28 %) loput vastaajat ilmoittivat opiskelevansa pää- tai sivutoimisesti. Muista kandidaateista hieman yli puolet vastaajista oli töissä, 32 % vakituisessa ja % määräaikaisessa työssä. Yksi prosentti vastaajista oli työttömänä. 38 % vastaajista ilmoitti opiskelevansa pää- tai sivutoimisesti ja hieman alle kymmenesosa vastaajista oli muusta syystä, kuten perhevapaan vuoksi, poissa työelämästä. Noin neljäsosa (24 %) lastentarhanopettajista oli ollut kandidaatiksi valmistumisen jälkeen työttömänä, vaikka kyselyhetkellä kukaan ei enää ollut työttömänä. Muista kandidaateista vajaa viidesosa (17 %) vastaajista oli kokenut työttömyyttä valmistumisen jälkeen. 6

7 Seuraava kuvio havainnollistaa koettua työttömyysaikaa kandidaatiksi valmistumisen jälkeen: % Työttömyysaika kuukausina työttömillä 5 25 LTO (N=4) Muu kandidaatti (N=) 1-6 kk 7-9 kk Yli 9 kk Kuvio 5 Työttömyysaika kuukausina työttömillä. Lastentarhanopettajaksi valmistuneet olivat kokeneet pääasiassa alle puolen vuoden mittaisia työttömyysjaksoja. Muista vastaajista puolella työttömyysaika oli kestänyt enintään puoli vuotta, mutta % vastaajista oli ollut työttömänä yli yhdeksän kuukautta. Seuraavat kuviot puolestaan havainnollistavat työssäoloaikaa kandidaatiksi valmistumisen jälkeen. Kuviossa 6 esitetään työssäoloaika kokonaisuudessaan, kuviossa 7 taas työssäoloaika koulutusta vastaavissa tehtävissä. 9 8 Työssäolokuukaudet valmistumisen jälkeen % kk 1-6 kk 7-9 kk Yli 9 kk LTO (N=17) Muu kandidaatti (N=3) Kuvio 6 Työssäolokuukaudet valmistumisen jälkeen. 7

8 8 7 Työssäolokuukaudet valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavissa tehtävissä 71 6 % kk 1-6 kk 7-9 kk Yli 9 kk LTO (N=17) Muu kandidaatti (N=95) Kuvio 7 Työssäolokuukaudet valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavissa tehtävissä. Kuten yllä olevasta kuviosta nähdään, lastentarhanopettajiksi valmistuneet olivat työllistyneet hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Muista valmistuneista yli puolet (63 %) oli työllistynyt koulutusta vastaaviin tehtäviin valmistumisen jälkeisen vuoden aikana. 8

9 Vastaajilta tiedusteltiin myös opiskeluaikaista työssäkäyntiä. Vastaaja sai valita kaikki omaa tilannetta kuvanneet vaihtoehdot % Opiskeluaikainen työssäkäynti Lukukausien aikana opiskelualaan liittyvässä työssä Lukukausien aikana muussa kuin opiskelualaan liittyvässä työssä Opintoihin liittyvässä työharjoittelussa LTO (N=17) 18 Muu kandidaatti (N=113) 4 Lukukausien ulkopuolella tehtävässä työssä (esim. kesätyö) Ei ole ollut työssä opiskeluaikana Kuvio 8 Opiskeluaikainen työssäkäynti. Kuten yllä olevasta kuviosta voidaan tulkita, opiskelijat tekevät työtä opintojen ohella hyvin monimuotoisesti. Noin puolet (53 % lastentarhanopettajista ja 42 % muista kandidaateista) oli tehnyt jo opintojen aikana omaan opiskelualaan liittyvää työtä lukukausien aikana. Muista kandidaateista yli puolet (55 %) oli tehnyt muuta kuin opiskelualaan liittyvää työtä lukukausien aikana. Lisäksi vastanneet olivat tehneet työtä opintoihin kuuluvan harjoittelun muodossa sekä lukukausien ulkopuolella tehtävänä työnä esimerkiksi kesätyönä. 18 % lastentarhanopettajista ja 4 % muista kandidaateista ei ollut tehnyt opiskeluaikana töitä. 9

10 Kyselyhetken työnantajista saadaan tietoa seuraavasta kuviosta: Nykyinen työnantaja Yksityinen yritys Kunta, kuntayhtymä Ammattikorkeakoulu 6 Valtio, valtion liikelaitos % 5 44 Yliopisto Muu julkisen hallinnon organisaatio Järjestö tai vastaava 7 LTO (N=15) Muu kandidaatti (N=79) Oma yritys, vastaanotto tms. Muu työnantaja Kuvio 9 Nykyinen työnantaja. Lastentarhanopettajista lähes kaikki (93 %) työskentelivät kunnissa. Muilla kandidaateilla yritykset työllistivät lähes puolet (44 %) vastaajista. Oma yritys/vastaanotto tms. oli muutamalla vastaajalla. Muille työnantajasektoreille oli työllistytty hyvin monipuolisesti. Vastaajista 15 % oli töissä kunnalla, 13 % järjestöissä tai vastaavassa ja % valtiolla. Lisäksi vastaajat olivat työllistyneet yliopistoon ja muuhun julkisen hallinnon organisaatioon.

11 Valmistuneet kandidaatit toimivat hyvin erilaisissa tehtävissä (ks. alla oleva kuvio). Nykyisen päätyön luonne Tutkimus 9 Opetus, koulutus tai kasvatus 8 Johto- ja esimiestehtävät 7 Konsultointi 6 Asiakastyö % 5 Markkinointi ja myynti LTO (N=15) Muu kandidaatti (N=79) Hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät Viestintä- ja mediatyö Toimistotehtävät Yrittäjä Muu työn luonne Kuvio Nykyisen päätyön luonne. Lastentarhanopettajista kaikki toimivat omalla alallaan eli opetuksen, koulutuksen tai kasvatuksen parissa. Muut vastaajat sen sijaan toimivat monipuolisesti erilaisissa tehtävissä. Useimmiten vastaajien työtä kuvasivat asiakastyö, hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät, viestintä ja mediatyö sekä muu työn luonne. Muusta työstä esimerkkeinä mainittakoon rakennustyö, tuotannon työ ja taiteellinen työ. Noin kymmenesosa vastaajista työskenteli johto- ja esimiestehtävissä ( %), opetuksen, koulutuksen tai kasvatuksen parissa (9 %) sekä toimistotehtävissä (9 %). Lisäksi vastaajien työtä kuvasivat konsultointi, markkinointi ja myynti sekä yrittäjyys. Liitteeseen 2 on koottu vastaajien tehtävänimikkeet työn luonteen mukaan. Valmistuneilta kysyttiin, olivatko he työskennelleet kyselyhetken työpaikassa jo ennen valmistumista. Kolmasosa (33 %) lastentarhanopettajista ja lähes puolet (47 %) muista vastaajista oli työskennellyt kyselyhetken työpaikassa jo ennen valmistumista. Seuraavasta kuviosta nähdään, kuinka kauan he olivat työskennelleet kyselyhetken työpaikassa ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista. 11

12 8 7 Työskentelyaika nykyisessä työpaikassa ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista % 6 5 Alle vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta LTO (N=4) Muu kandidaatti (N=39) Kuvio 11 Työskentelyaika nykyisessä työpaikassa ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista. Lastentarhanopettajista suurin osa (75 %) oli työskennellyt kyselyhetken työpaikassa alle vuoden ennen kandidaatiksi valmistumista. Muista vastaajista sen sijaan suurin osa oli ollut nykyisessä työpaikassa vähintään vuoden ennen tutkinnon suorittamista; 64 % vastaajista 1-5 vuotta ja 23 % vastaajista yli viisi vuotta. 12

13 3 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Valmistuneilta kysyttiin, millaisia hakukanavia he olivat käyttäneet työnhaussa. Kuten kuviosta 12 nähdään, vastaajat olivat hyödyntäneet monipuolisesti erilaisia työnhakukanavia % Hakukanavat nykyiseen työpaikkaan Ilmoitukseen vastaaminen Oma aktiivinen yhteydenotto työnantajiin Välityspalvelut (yliopisto, työvoimatoimisto jne.) Verkkorekrytointipalvelut LTO (N=15) Muu kandidaatti (N=83) Hyödynsi suhdeverkostoja Työllisti itse itsensä ammatinharjoittajana Muu hakukanava Kuvio 12 Hakukanavat nykyiseen työpaikkaan. Ilmoitukseen vastaaminen oli yleisin työnhakukeino niin lastentarhanopettajilla kuin muilla vastaajilla. Toiseksi yleisin keino oli ottaa itse aktiivisesti yhteyttä työnantajaan. Kolmanneksi yleisin hakukanava muilla kandidaateilla oli suhdeverkostot. 39 % oli hyödyntänyt suhdeverkostoja työnhaussa. Välityspalveluja ja verkkorekrytointipalveluja oli hyödynnetty jonkin verran. Lisäksi muutama vastaaja oli työllistänyt itse itsensä. Muuna hakukanavana mainittiin useimmiten työnantajan yhteydenotto esimerkiksi aikaisemman työkokemuksen perusteella kyseisen työnantajan palveluksessa. 13

14 Valmistuneita pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden vaikutusta työn saantiin (ks. kuvio 13). Työnsaantiin vaikuttaneet tekijät (ka) Oikea asenne ja motivaatio työhön 5,4 5,4 Henkilökohtaiset ominaisuudet 5,1 4,8 Työyhteisöön soveltuminen 4,8 5, Alan työkokemus 3,2 4,3 Käytännön taidot (esim. tietotekniset taidot, kielitaito) 2,3 4,3 Verkostot ja kontaktit 2,1 3,7 Muu työkokemus 2,7 3,7 Tutkinnon pääaine 3,6 5,6 Muu koulutus tai opinnot 2, 3,4 Tutkinnon aineyhdistelmä 2,9 3,8 Työharjoittelu 2,7 2,9 Kandidaatin tutkinnon tuomat valmiudet ja kontaktit Järjestö-, luottamus-, tai harrastustoiminnan tuoma lisäosaaminen Kansainvälisen kokemuksen vaikutus 1,7 1,5 2,6 2,6 2,4 4,2 Muu kandidaatti (n=82) LTO (n=15) =ei lainkaan...6=erittäin paljon Kuvio 13 Työnsaantiin vaikuttaneet tekijät.. Sekä lastentarhanopettajat että muut kandidaatit arvioivat oman asenteen ja motivaation vaikuttaneen paljon työn saantiin. Lastentarhanopettajilla tutkinnon pääaine oli vielä merkityksellisempi. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja soveltuvuus työyhteisöön vaikuttivat vastaajien mielestä paljon työn saantiin. Lastentarhanopettajien mielestä tutkintoon liittyvät tekijät olivat vaikuttaneet jonkin verran enemmän työnsaantiin kuin muiden vastaajien mielestä. Muut vastaajat sen sijaan arvioivat henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, käytännön taitoihin ja työkokemukseen liittyvien tekijöiden vaikuttaneen työn saantiin tutkintoa ja siihen liittyviä tekijöitä enemmän. 14

15 Mikäli vastaajalla oli ollut valmistumisen jälkeen työllistymisvaikeuksia, häntä pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon eri tekijät olivat vaikeuttaneet työllistymistä. Yksikään lastentarhanopettajista ei ollut vastannut kysymykseen, joten voidaan olettaa, että kyselyhetkellä he arvioivat, että eivät olleet kokeneet työllistymisvaikeuksia, vaikka osa heistä olikin ollut valmistumisen jälkeen lyhyen ajan työttömänä. Muiden kandidaattien arviot työllistymistä vaikeuttaneista tekijöistä nähdään seuraavasta kuviosta: Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät (%) Työkokemuksen puute 53 Oman alan työpaikkojen vähäinen määrä 47 Alueellinen työmarkkinatilanne Kandidaatintutkinnon huono tunnettuus/ arvostus työmarkkinoilla Muu syy työllistymisvaikeuksiin Perheeseen tai muu elämäntilanteeseen liittyvä syy Ei ole löytänyt itseänsä kiinnostavaa työtä Kandidaatintutkinnon pää- ja sivuaineyhdistelmä Puutteelliset työnhakutaidot Ikä Puutteelliset tietotekniikkataidot 8 Sukupuoli 7 Puutteellinen kielitaito Kuvio 14 Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät. Yli puolet (53 %) työllistymisvaikeuksia kokeneista piti työkokemuksen puutetta työllistymistä vaikeuttavana tekijänä. Oman alan työpaikkojen vähäinen määrä sekä yleisesti alueellinen työmarkkinatilanne olivat seuraavaksi yleisimpiä työllistymistä vaikeuttaneita tekijöitä. 27 % vastaajista koki, että kandidaatin tutkintoa ei tunneta tai arvosteta kunnolla työmarkkinoilla. Iän ja sukupuolen ei koettu kovin paljon olevan työllistymisvaikeuksien taustalla eikä myöskään puutteellisen kielitaidon tai tietotekniikkataitojen. Muut syyt työllistymisvaikeuksiin olivat moninaisia mm. väärän alan valinta, hakijoiden suuri määrä ja puuttuvat taidot alalta. 15

16 4 TYYTYVÄISYYS TUTKINTOON JA TYÖTILANTEESEEN Valmistuneilta tiedusteltiin erilaisilla kysymyksillä tyytyväisyyttä tutkintoon ja työtilanteeseen. Seuraava kuvio havainnollistaa sitä, miten tyytyväisiä vastaajat ovat nykyiseen työhönsä verrattuna omiin tavoitteisiinsa. % Tyytyväisyys nykyiseen työhön verrattuna omiin tavoitteisiin 7 LTO (N=15) Muu kandidaatti (N=8) Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Kuvio 15 Tyytyväisyys nykyiseen työhön verrattuna omiin tavoitteisiin. Yli kaksi kolmesta (73 %) lastentarhanopettajasta oli erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen nykyiseen työhönsä verrattuna tavoitteisiinsa. Noin puolet (49 %) muista kandidaateista oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä työhönsä verrattuna omiin tavoitteisiinsa. 14 % muista kandidaateista oli erittäin tyytymätön tai tyytymätön kyselyhetken työhön omiin tavoitteisiin verrattuna. 16

17 Kuviosta 16 nähdään, miten kyselyhetken työtehtävä vastasi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa % 5 Nykyisen työtehtävän vastaavuus vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa (kandidaatin tutkintoa) LTO (N=15) Muu kandidaatti (N=8) Kokonaan Osittain Ei lainkaan Kuvio 16 Nykyisen työtehtävän vastaavuus vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa (kandidaatin tutkintoa). Lähes kaikki (93 %) lastentarhanopettajat kokivat, että työtehtävä vastasi kokonaan kandidaatin tutkintoa. Muista kandidaateista lähes puolet (45 %) oli sitä mieltä, että työtehtävä vastasi kokonaan kandidaatin tutkintoa. Hieman yli kolmasosan (38 %) mielestä työ vastasi tutkintoa osittain ja vajaan viidesosan (18 %) mielestä työtehtävä ei vastannut lainkaan yliopistollista tutkintoa. Sen lisäksi, miten vastaajat kokivat työtehtävän vastaavan kandidaatin tutkintoa, heitä pyydettiin arvioimaan yliopistossa opittujen asioiden hyödyntämistä nykyisessä työssä. % Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä LTO (N=15) Muu kandidaatti (N=8) Hyödyntää jatkuvasti Jonkin verran / osittain Ei voi hyödyntää juuri lainkaan Kuvio 17 Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä. Noin kaksi kolmesta (67 %) lastentarhanopettajasta pystyi hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita jatkuvasti työssään, loput 33 % vastaajista hyödynsi jonkin verran. Muista kandidaateista 43 % kertoi hyödyntävänsä yliopistossa opittuja asioita jatkuvasti nykyisessä työssään ja 44 % vastaajista ilmoitti 17

18 hyödyntävänsä jonkin verran. 14 % vastaajista koki, että ei pystynyt hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita lainkaan nykyisessä työssään % LTO (N=16) Kandidaatin tutkinnon hyödyt työmarkkinoilla Muu kandidaatti (N=112) Merkittävää hyötyä: on työllistynyt tutkinnon avulla Osittaista hyötyä: opintojen kautta on saanut lähinnä sisällöllistä tukea työhön Ei merkittävää hyötyä: kandidaatintutkinto ei ole ollut ratkaisevassa roolissa työllistymisen kannalta Ei osaa sanoa Kandidaatintutkinnosta on ollut muuta hyötyä työmarkkinoilla Kuvio 18 Kandidaatin tutkinnon hyödyt työmarkkinoilla. Lastentarhanopettajista lähes kaikki (94 %) vastaajat kokivat tutkinnon olleen merkittävä työmarkkinoilla, sillä he olivat työllistyneet sen avulla. Muista kandidaateista lähes puolet (43 %) koki, että tutkinnosta ei ole ollut merkittävää hyötyä, sillä tutkinnon ei nähty olleen merkittävässä asemassa työllistymisessä. Noin kolmasosa (32 %) koki kuitenkin saaneensa kandidaatin opinnoista sisällöllistä tukea työhön. Muutama vastaaja koki tutkinnosta olleen muunlaista hyötyä työmarkkinoilla. Kaksi vastaajaa esimerkiksi kertoi, että tutkinto oli tuonut itseluottamusta työnhakuun. 18

19 Seuraavasta kuviosta nähdään, miten tyytyväisiä vastaajat olivat Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan: 6 Tyytyväisyys Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan 53 % LTO (N=17) Muu kandidaatti (N=116) 5 Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Kuvio 19 Tyytyväisyys Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä Tampereen yliopiston opetustarjontaan. Melko tyytyväisiä oli eniten; lastentarhanopettajista 53 % ja muista kandidaateista 41 %. Tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden kohteita tarkennettiin vielä avoimilla kysymyksillä. Lastentarhanopettajat olivat tyytyväisiä mm. koulutuksen monipuolisuuteen, laajaan kurssitarjontaan, vapaaseen sivuaineoikeuteen, hyvään ilmapiiriin laitoksella ja PBL-opetusmenetelmään, joka opetti mm. sosiaalisissa tilanteissa toimimista. Tyytymättömyyttä herättivät mm. vähäiset sivuainemahdollisuudet ja vaikeudet ottaa tutkintoon mukaan sivuainekursseja, erityispedagogiikan koulutustarjonnan lopettaminen, monikulttuurisuus- ja kansainvälisyysopintojen ja opintopolkujen vähäisyys. Muut kandidaatit olivat erityisen tyytyväisiä mm. vapaaseen sivuaineoikeuteen, opetustarjonnan monipuolisuuteen, tietyn oppiaineen kursseihin, opetuksen laatuun, joustavuuteen, harjoitteluun, erilaisiin opetusmuotoihin ja kurssien vaihtoehtoisiin suoritustapoihin. Tyytymättömyyttä aiheuttivat mm. tiettyjen kurssien sisällöt, sisältöjen vanhanaikaisuus, kirjatenttien suuri määrä, heikko yhteys käytäntöön ja työelämään sekä riittämätön ohjaus. 19

20 Valmistuneita pyydettiin arvioimaan, miten erilaiset työelämässä hyödylliset tieto- ja taitoalueet ovat kehittyneet yliopisto-opiskelussa. Tieto- ja taitoalueiden kehittyminen yliopisto-opiskelussa Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Tiedonhankintataidot Oman alan teoreettinen osaaminen 4,7 4,7 4,6 4,8 4,5 5,3 Viestintä- ja kommunikointitaidot Kielitaito 2,5 4,1 3,8 4, Tiimityötaidot, sosiaaliset taidot Tietotekniikan hallinta Esiintymistaidot Tilastollinen osaaminen (mm. menetelmät ja tulkinta) 3,7 3,6 3,4 3,6 3,9 3,2 3, 4,2 Projektiosaaminen 3,1 3,8 Talouden perusteiden tuntemus 1,3 2,4 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 1,4 2,1 Muu kandidaatti (n=116) LTO (n=17) = ei lainkaan...6= erittäin paljon Kuvio Tieto- ja taitoalueiden kehittyminen yliopistossa. Vastaajien mielestä yliopisto-opiskelu oli kehittänyt erityisesti analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja, tiedonhankintataitoja ja oman alan teoreettista osaamista. Lastentarhanopettajat kokivat lisäksi tiimityötaitojen, esiintymistaitojen ja projektiosaamisen kehittyneen yliopisto-opiskelussa, mikä voi kertoa lastentarhaopettajakoulutuksessa käytetyistä opetusmetodeista. Talouden ja yritystoiminnan perusteiden tuntemus olivat kaikkien vastaajien mielestä kehittyneet vähiten yliopisto-opiskelussa.

21 LIITE 1 VASTAAJIEN PÄÄAINE Count Pääaine * Kandidaattitutkinto Crosstabulation Kandidaattitutkinto Total LTO Muu kandidaatti Aluetiede 1 1 Biokemia 2 2 Englantilainen filologia 6 6 Etnomusikologia 1 1 Filosofia 4 4 Finanssihallinto ja julk.yhteisöjen laskentatoimi 2 2 Hallintotiede 1 1 Historia 3 3 Hoitotiede 1 1 Informaatiotutkimus 2 2 Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media 4 4 Julkisoikeus 2 2 Kansainvälinen politiikka 7 7 Pääaine Kansantaloustiede 3 3 Kansanterveystiede 1 1 Kasvatustiede 5 5 Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus Kasvatustiede, varhaiskasvatus Kunnallisoikeus 1 1 Kunnallistalous 1 1 Käännöstiede (englanti) 2 2 Käännöstiede (venäjä) 1 1 Matematiikka 2 2 Pohjoismaiset kielet 2 2 Psykologia 1 1 Puheviestintä 1 1 Saksan kieli ja kulttuuri 4 4 Sosiaalipsykologia 4 4

22 Sosiaalityö 4 4 Sosiologia 4 4 Suomen kirjallisuus 6 6 Teatterin ja draaman tutkimus 2 2 Tiedotusoppi Tietojenkäsittelyoppi 4 4 Vakuutustiede 2 2 Valtio-oppi 3 3 Venäjän kieli ja kulttuuri 1 1 Vuorovaikutteinen teknologia 6 6 Yleinen kirjallisuustiede 1 1 Ympäristöpolitiikka 1 1 Yrityksen hallinto 1 1 Yrityksen taloustiede, laskentatoimi 1 1 Yritysjuridiikka 2 2 Total

23 LIITE 2 AMMATTI-, TEHTÄVÄ- TAI VIRKANIMIKKEET Tutkimus Opetus, kasvatus tai koulutus Johto- ja esimiestehtävät Konsultointi Asiakastyö Markkinointi ja myynti Hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät Viestintä- ja mediatyö Toimistotehtävät Harjoittelija Kenttätyönohjaaja Projektipäällikkö/tutkija Tutkimusapulainen (5 kpl) Erityislastentarhanopettaja Erityisluokan opettaja Esiluokan opettaja Lastentarhanopettaja (11 kpl) Laulunopettaja Luokanopettaja Ohjaaja Opettaja, sijainen Päivähoidon opettaja Päiväkodin opettaja Päätoiminen tuntiopettaja Sivutoiminen tuntiopettaja Business manager Johtaja Osastosihteeri Päiväkodin johtaja Pääsihteeri Toiminnanjohtaja (2 kpl) Tuottaja ja toimittaja Hr-konsultti Turvallisuuskonsultti Erikoiskirjastovirkailija Farmaseutti Fysioterapeutti Korvauskäsittelijä Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Myyjä (4 kpl) Postityöntekijä Sosiaalityöntekijä (2 kpl) Tarjoilija Asiakaspäällikkö Markkinointiassistentti Myyjä Vientiassistentti Asiakaspäällikkö Controller Erityisasiantuntija Järjestelmäasiantuntija Lapsi- ja varhaisnuorisotyön ohjaaja Ohjelmistokehittäjä Project manager Riskienhallintacontroller Support consultant, dw specialist Tuottaja Kesätoimittaja Technical writer Tiedottaja Tiedotus- ja järjestösihteeri Toimittaja (4 kpl) Toimitussihteeri (2 kpl) Application specialist Harjoittelija

24 Yrittäjä Muu Intern Lakimies Postikonsultti Toimistosihteeri Transcreation account executive Yrittäjä Äänikirjanlukija Elintarviketyöntekijä (2 kpl) Freelancer Harjoittelija Kirjastonhoitaja Kirjastovirkailija Lennonjohto-operaattori Psykologiassistentti Rakennusmies Ympäristönäytteenottaja

25 Liite 3 Tampereen yliopisto I KOULUTUS- JA TUTKINTOTAUSTA Kandidaatin tutkinnosta valmistuneiden työllistymiskysely Hyvä Tampereen yliopistosta valmistunut Yliopisto toimii aktiivisesti valmistuneiden työllistymisen edistämiseksi. Tampereen yliopistossa näitä toimia koordinoi Opintopalvelut, ura- ja rekrytointipalvelut. Lähestymme sinua kyselyllä, jolla pyrimme selvittämään Tampereen yliopistosta hiljakkoin kandidaatin tutkinnosta valmistuneiden sijoittumista työhön ja eräitä työnhakutilanteisiin liittyviä tekijöitä. Kyselyn avulla pyritään hankkimaan ajan tasalla olevaa tietoa niin ura- ja rekrytointipalvelutoiminnan kuin myös yliopiston tieteenalayksiköiden ja oppiaineiden käyttöön. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää myös akateemisten työuraa koskevissa tutkimuksissa. Vastaamalla voit vaikuttaa siihen, että työllistymisnäkökulma tulee riittävästi otetuksi huomioon mm. opiskelijamäärien mitoituksessa, opetussuunnitelmien sisällöissä, opetuksessa sekä työharjoittelun järjestämisessä. Työllistymiskyselyyn vastaamaan on valittu ne kandidaatin tutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka eivät tietojemme mukaan tällä hetkellä opiskele aktiivisesti Tampereen yliopistossa ja joilla on rekisteröityjä opintosuorituksia kuluneen lukuvuoden ajalta enintään kymmenen opintopisteen ( op) verran. Saadut vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti, eivätkä yksittäisen vastaajan antamat tiedot tule raportoinnissa ilmi siten, että hän olisi tunnistettavissa. Aineiston analysointi ja raportointi eteenpäin tehdään pelkästään yhteenvetotietojen pohjalta. Lomakkeiden numerointi yhdistää antamasi tiedot opintorekisterin kautta koulutusalaasi sekä helpottaa palautusten seurantaa. Kyselyn tuloksia julkaistaan keväällä 13 Ura- ja rekrytointipalveluiden verkkosivuilla osoitteessa: Odotamme vastaustasi kahden viikon kuluessa ensisijaisesti verkkolomakkeella osoitteessa Lisätietoja antavat Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämispäällikkö Kaisa Lammi, puh sekä osastosihteeri Johanna Honkanen, puh Vastaa kysymyksiin rengastamalla sopivin vaihtoehto tai kirjoittamalla vastaus sille varattuun tilaan. Kiitos vaivannäöstäsi! a) Oletko suorittanut ylioppilastutkinnon jälkeen muita, esimerkiksi toisen asteen tutkintoja (esim. merkonomi) ennen Tampereen yliopistossa suorittamaasi kandidaatin tutkintoa? 1 En 2 Kyllä, mitä ja milloin? b) Oletko suorittanut muita korkeakoulututkintoja (esim. yliopisto/amk-tutkinto) ennen Tampereen yliopistossa suorittamaasi kandidaatin tutkintoa? 1 En 2 Kyllä, mitä ja milloin? c) Minkä näet olevan pääasiallinen syy siihen, että et tässä vaiheessa ole jatkanut opintojasi maisterin tutkintoon asti? 1 Työpaikan saaminen tai yleensä työtilanne 2 Opiskelemallani alalla kandidaatin tutkinto on riittävä 3 Tällä hetkellä opiskelu ei ole minulle ajankohtaista 4 Mietin, onko pääaineeni minulle oikea / jatkanko tässä koulutusohjelmassa 5 Muu syy, mikä? d) Jos olet jatkanut maisterin tutkintoon, missä suoritat opintoja? 1 Jatkan opintoja Tampereen yliopistossa a) entisessä pääaineessa b) vaihdoin pääainetta, mikä? 2 Jatkan opintoja toisessa oppilaitoksessa, mikä oppilaitos ja tutkinto? e) Oletko suunnitellut jatkavasi opintojasi tulevaisuudessa maisterin tutkintoon asti? 1 Kyllä 2 En 3 En osaa sanoa II TYÖTILANNE JA TYÖHISTORIA a) Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tilannettasi tällä hetkellä? (valitse yksi annetuista vaihtoehdoista) 1 Vakituisessa työssä 2 Määräaikaisessa työssä 3 Teen vakituista osa-aikatyötä / periodityötä 4 Teen määräaikaista osa-aikatyötä / periodityötä 5 Itsenäisenä yrittäjänä / ammatinharjoittajana / freelancerina 6 Työhallinnon toimenpiteissä (työllistettynä/työharjoittelussa/työkokeilussa) 7 Työttömänä työnhakijana 8 Työvoimapoliittisessa tai vastaavassa koulutuksessa 9 Päätoimisena opiskelijana (johtaa tutkintoon tai arvosanaan) Sivutoimisena opiskelijana (opiskelen työn ohella) 11 Perhevapaalla (äitiys-/isyys-/vanhempain-/hoitovapaa) 12 Muuten työelämän ulkopuolella, miten?

26 Tampereen yliopisto b) Oletko ollut työttömänä kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen? 1 En ole ollut työttömänä 2 Kyllä, yhteensä kuukautta c) Montako kuukautta olet ollut yhteensä työssä valmistumisesi jälkeen? Olen ollut työssä kuukautta, josta koulutustani vastaavissa tehtävissä kuukautta. d) Millaisessa työssä olet opiskeluaikanasi ollut? Voit valita useamman vaihtoehdon. 1 Lukukausien aikana opiskelualaan liittyvässä työssä 2 Lukukausien aikana muussa kuin opiskelualaan liittyvässä työssä 3 Opintoihin liittyvässä työharjoittelussa 4 Lukukausien ulkopuolella tehtävässä työssä (esim. kesätyö) 5 En ole ollut työssä opiskeluaikana Seuraavat kysymykset (e-g) tässä osiossa vain työssäoleville. Jos olet esim. perhe- tai opintovapaalla, vastaa sen työpaikan perusteella, josta jäit vapaalle. (Jos et ole työssä, siirry kohtaan III d). e) Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten nykyistä työnantajaasi? 1 Yksityinen yritys 2 Kunta, kuntayhtymä 3 Ammattikorkeakoulu 4 Valtio, valtion liikelaitos 5 Yliopisto 6 Muu julkisen hallinnon organisaatio 7 Järjestö tai vastaava 8 Oma yritys, vastaanotto tms. 9 Muu, mikä? f) Mikä on nykyinen ammatti-, tehtävä- tai virkanimikkeesi? g) Mikä seuraavista lähinnä kuvaa päätyötäsi tällä hetkellä? (valitse yksi annetuista vaihtoehdoista tai kirjoita oma kuvauksesi kohtaan 11) 1 Tutkimus 2 Opetus, koulutus tai kasvatus 3 Johto- ja esimiestehtävät 4 Konsultointi 5 Asiakastyö 6 Markkinointi ja myynti 7 Hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät 8 Viestintä- ja mediatyö 9 Toimistotehtävät Yrittäjä 11 Joku muu, mikä? III TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT a) Työskentelitkö nykyisessä työpaikassasi jo ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista? 1 Kyllä vuotta, kuukautta 2 En b) Mitä hakukanavia käytit nykyisen työpaikkasi saamiseksi? Valitse enintään kolme tärkeintä. 1 Ilmoitukseen vastaaminen 2 Oma aktiivinen yhteydenottotyö työnantajiin 3 Välityspalvelut (yliopisto, työvoimatoimisto jne.) 4 Verkkorekrytointipalvelut 5 Hyödynsin suhdeverkostoja 6 Työllistin itse itseni ammatinharjoittajana 7 Joku muu, mikä? c) Arvioi paljonko seuraavat tekijät vaikuttivat myönteisesti nykyisen työpaikkasi saamiseen. Ympyröi sopivin vaihtoehto. 1=ei lainkaan =erittäin paljon Tutkinnon pääaine Tutkinnon aineyhdistelmä Kandidaatin tutkinnon tuomat valmiudet ja kontaktit Työharjoittelu Alan työkokemus Muu työkokemus Käytännön taidot (esim tietotekniset taidot, kielitaito) Kansainvälinen kokemus Muu koulutus tai opinnot Verkostot ja kontaktit työelämään Soveltuvuus työyhteisöön Oikea asenne ja motivaatio työhön Henkilökohtaiset ominaisuudet Järjestö-, luottamus- tai harrastustoiminnan tuoma lisäosaaminen d) Mikäli sinulla on ollut vaikeuksia päästä koulutustasoasi vastaaviin tehtäviin, ympyröi seuraavista työllistymistäsi vaikeuttaneet tekijät. Voit valita useamman vaihtoehdon. 1 Työkokemuksen puute 2 Puutteelliset työnhakutaidot 3 Puutteelliset tietotekniikkataidot 4 Puutteellinen kielitaito 5 Kandidaatin tutkinnon pää- ja sivuaineyhdistelmä 6 Kandidaatin tutkinnon huono tunnettuus / arvostus työmarkkinoilla 7 Oman alan työpaikkojen vähäinen määrä 8 Alueellinen työmarkkinatilanne 9 En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä Sukupuoli 11 Ikä 12 Perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy 13 Joku muu, mikä?

27 Tampereen yliopisto IV TYYTYVÄISYYS TUTKINTOON JA TYÖTILANTEESEEN Seuraavat kysymykset (a-c) tässä osiossa vain työssäoleville. (Jos et ole työssä, siirry kohtaan IV d). a) Miten tyytyväinen olet nykyiseen työhösi verrattuna omiin tavoitteisiisi? Ympyröi sopivin vaihtoehto (1=erittäin tyytymätön, 6=erittäin tyytyväinen) f) Miten tyytyväinen olet Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan? Ympyröi sopivin vaihtoehto (1=erittäin tyytymätön, 6=erittäin tyytyväinen) g) Mihin olet erityisen tyytyväinen? Mihin olet erityisen tyytymätön? b) Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa (kandidaatin tutkintoa)? 1 Kokonaan 2 Osittain 3 Ei lainkaan c) Miten hyvin voit hyödyntää yliopistossa oppimiasi asioita nykyisessä työssä? Ympyröi sopivin vaihtoehto. 1 Hyödynnän jatkuvasti 2 Jonkin verran/osittain 3 En voi hyödyntää juuri lainkaan d) Millaista hyötyä kandidaatin tutkinnosta on ollut sinulle työmarkkinoilla? 1 Merkittävää hyötyä: olen työllistynyt tutkintoni avulla 2 Osittaista hyötyä: opintojeni kautta olen saanut lähinnä sisällöllistä tukea työhöni 3 Ei merkittävää hyötyä: kandidaatin tutkinto ei ole ollut ratkaisevassa roolissa työllistymiseni kannalta 4 En osaa sanoa 5 Muulla tavoin, miten? e) Miten koet, että työmarkkinoilla arvostetaan kandidaatin tutkintoa ylipäätään? h) Kuuluiko suorittamaasi kandidaatin tutkintoon työharjoittelua? 1 Ei 2 Kyllä, yhteensä viikkoa / kuukautta i) Arvioi omin sanoin harjoittelun merkitystä opintojesi ja/tai työelämään siirtymisen kannalta. j) Arvioi, kuinka paljon yliopisto-opiskelu on kehittänyt seuraavia työelämässä hyödyllisiä tieto- ja taitoalueita. 1=ei lainkaan =erittäin paljon Omaan alaan liittyvä teoreettinen osaaminen Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Tiedonhankintataidot Tietotekniikan hallinta Tilastollinen osaaminen (mm. menetelmät ja tulkinta) Kielitaito Viestintä- ja kommunikointitaidot Esiintymistaidot Tiimityötaidot, sosiaaliset taidot Projektiosaaminen Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Talouden perusteiden tuntemus Palautetta tai kommentoitavaa (voit jatkaa seuraavalle sivulle):