HISTORIA KIRJASTON SYNTY

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "HISTORIA KIRJASTON SYNTY"

Mika Palo
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 HISTORIA KIRJASTON SYNTY Heinäveden ensimmäinen kirkkoherra Karl Gustav Wargentin toi ensi kerran kirjastoasian esille Heinäveden pitäjäkokouksessa , jolloin pitäjään perustettiin lainakirjasto. Kirjasto säilytettiin sakastissa, jossa kirkkoherra tai lukkari kirkonmenojen jälkeen lainasi kirjoja halukkaille. Lainoista ei peritty maksua. Kirjoja hankittiin kinkereillä ja ehtoollisilla käyviltä kerätyillä rahoilla; heiltä kerättiin tarkoitusta varten 10 kopeekkaa. Kirjojen nimet ja lainaajat kortistoitiin ja kirkkoherra ja lukkari määräsi ajan, minkä verran kirjoja voitiin pitää lainassa. Jos kirjat tärvättiin, niistä perittiin hinta. (Mikkelin lääninarkisto). Alku oli luonnollisesti vaatimaton. Kirjaston kokoelmat karttuivat hitaasti ja lainaustoiminta oli hiljaista: v kirjattiin 117 lainausta. Kirjastoja syntyi vuosisadan vaihteessa myös pitäjään perustettuihin kansakouluihin, joista kirjoja lainattiin sekä oppilaille että lukemishaluisille kyläläisille. Kirjasto toimi myöhemmin Heinäveden kunnan lainakirjaston nimellä Hasumäen kansakoululla. Nuorisoseura ja työväenyhdistys harjoittivat myös kirjastotoimintaa. Näistä edistysseurojen kirjastoista kirjoittaa toukokuussa 1917 asetettu kirjastotoimikunta : Yksi vika näillä kirjastoilla on erittäin huomattava, ne ovat yksipuolisia, kuvastaen vain perustajainsa maailmakatsomusta ja harrastusta. Useimmat kirjaston kirjoista olivat huonokuntoisia ja kirjastoon sopimattomia. Ensimmäinen Heinäveden kunnan lainakirjaston säilynyt pöytäkirja kirjaston tarkastuksesta kertoo, että kirjaston kokoelmia ei ole tarpeellisesti lisätty ja se on sisällöltään vanhentunut: Uusimpaa kirjallisuutta ei kirjastoista löydy nimeksikään. Pöytäkirjan allekirjoittivat kirjastonhoitaja Lonny Kinnunen ja puheenjohtaja Hanna Eronen. Kokouksessa päätettiin pienen lainausmaksun kantamisesta, ehdotus oli 5 penniä kustakin lainauksesta. Varoja kirjastolle saatiin myös viinaverorahoina, lahjoituksina eri seuroilta ja testamentteina. Kauppias Fredrik Pölläsen testamentti oli huomattava, hän lahjoitti varat kirjojen ostoon kolmena vuotena peräkkäin yhteensä 1500 markan edestä.

Kirjoja hankittiin kinkereillä ja ehtoollisilla käyviltä kerätyillä rahoilla; heiltä kerättiin tarkoitusta varten 10 kopeekkaa.

2 KIRJASTOLAITOKSEN PERUSTAMINEN Toukokuussa 1917 asetti Heinäveden kuntakokous toimikunnan tekemään ehdotusta kirjastolaitoksen järjestämisestä kuntaan. Toimikuntaan kuuluivat Adolfina Savolainen, Lonny Kinnunen, J.K. Selin, Emil Luostarinen ja A. Liukko. Toimikunnan esityksestä Heinäveden kuntakokous on 29. joulukuuta 1917 tekemällään päätöksellä perustanut kirjastolaitoksen, johon kuuluu yksi kantakirjasto ja piirikirjastoja. Kantakirjaston johtokuntaan valittiin opettaja Adolfina Savolainen, neiti Elsa Kinnunen, opettaja Aaro Liukko, kaupanhoitaja Otto Piekiäinen, vuokraaja Emil Luostarinen ja suutari Toivo Pakarinen, puheenjohtajana toimi Aaro Liukko. Perustettavan uuden kantakirjaston pohjaksi saatiin Hasumäen kansakoulun johtokunnan ja Hasumäen nuorisoseuran lahjoittamat kirjastot. Ensimmäiseksi kirjastonhoitajaksi valittiin 16. kesäkuuta 1918 pidetyssä kirjaston johtokunnan kokouksessa neiti Elsa Kinnunen. Vihtarin kylälle oli perustettu kirjasto marraskuun 2. päivänä Ensimmäiset piirikirjastot perustettiin Vihtariin v.1922, Lammulle v ja Rummukkalaan v Myös Kypäräjärvelle on kirjaston pöytäkirjojen mukaan perustettu piirikirjasto jo v. 1921, mutta tästä kirjastosta ei löydy toimintakertomustietoja. KIRJASTON TOIMINTA SATULINNASSA Kirjasto toimi "Satulinnassa" vuodesta 1917 vuoteen Aluksi kirjastolla oli käytössä yksi huone, myöhemmin kaksi kirjastohuonetta. Kirjastoa pidettiin avoinna kolmena päivänä viikossa. Alussa lainauksista perittiin maksua kirjan sivumäärän mukaan; 200- sivuisesta 10 penniä, alle 500-sivuisesta 20 penniä ja siitä yli menevistä 30 penniä. Piirikirjastot, joita oli toiminnan ollessa laajimmillaan 17, toimivat tavallisesti kansakoulujen luokkahuoneissa ja yleensä tilapäisesti myös yksityisten kyläläisten kotona. Piirikirjastoja perustettiin vielä ja 1960-luvuilla. Kantakirjasto ja piirikirjastot säilyivät entisellään aina vuoteen 1962, jolloin uusi kirjastolaki muutti piirikirjastot sivukirjastoiksi ja kantakirjaston pääkirjastoksi. KINNUSET KIRJASTONHOITAJINA Pietarista oli Heinävedelle muuttanut apteekkari H. K. Kinnunen Hänen vaimonsa Augusta Leontina Kinnunen (o.s. Mokroff s , k ) otti leskeksi jäätyään kirjaston hoitoonsa. Apteekkari kuoli v Perhe asui Harjula nimisessä paikassa. Heillä oli tytär nimeltään Elsa Kinnunen, joka oli syntynyt Helsingissä

joulukuuta 1917 tekemällään päätöksellä perustanut kirjastolaitoksen, johon kuuluu yksi kantakirjasto ja piirikirjastoja.

3 (s , k ). Elsa pysyi naimattomana ja toimi opettajattarena sekä kamreerina Säästöpankissa. Hän oli ensimmäinen varsinainen kirjastonhoitaja sivutoimisesti. Kirjaston hän otti hoitoonsa Lonny Kinnusen kuoltua v Elsan hoidokki Ester Augustintytär Pesonen (s , k ) otettiin virallisesti Elsa Kinnusen ottotyttäreksi , jolloin hänen nimensä muuttui Kinnuseksi. Kirjastonhoitaja Elsa Kinnunen kuoli vuoden 1953 joulukuussa. Hänen seuraajakseen valittiin kantakirjastonhoitajan virkaa hoitamaan neiti Ester Kinnunen lukien. Hän oli jo hoitanut virkaa Elsa Kinnusen sairauden aikana alkaen. Satulinnassa asuivat kirjastonhoitajat Elsa ja Ester Kinnunen. Kirjastonhoito oli siten Kinnusten suvun hallinnassa aina vuoteen 1976 saakka, jolloin Pikkuli jäi eläkkeelle 72- vuotiaana. Kaikkia kirjastoja, myös kantakirjastoja hoidettiin sivutoimisesti ja siksi niiden aukioloajat olivat lyhyet ja usein myös epäsäännölliset. Piirikirjastoja hoitivat useimmiten koulujen opettajat ja joskus myös muut kyläläiset. Piirikirjastojen virat olivat usein avoimina. Vielä 1950-luvulla kantakirjaston aukioloajat olivat keskiviikkona klo 15 17, lauantaina klo ja sunnuntaina eli yhteensä 6 tuntia viikossa. Piirikirjastot olivat avoinna varsinaisesti kaksi tuntia viikossa, mutta kirjoja kyllä lainattiin halukkaille muunakin aikana. Kirjastolautakunta kokoontui viimeisen kerran Satulinnassa KIRJASTO YHTEISKOULUN YHTEYDESSÄ Pääkirjasto sai uudet tilat Heinäveden Yhteiskoulun lisärakennuksen päähän Uusissa tiloissa kirjasto aloitti musiikkikirjastotoiminnan ja kirjastoon saatiin erillinen lehtilukusali ja käsikirjasto, tilaa oli yhteensä 154 neliötä. Tulevaisuuden suunnitelmiin kirjastolautakunta jätti jo v kirjastoautohankkeen, joka toteutettiin syksyllä Sivukylien kouluja lakkautettiin jo 1960-luvun lopulla ja sivukirjastoille ei tämän jälkeen näillä kylillä löytynyt tiloja eikä hoitajia. Sivukirjastot toimivat muutoinkin puutteellisissa tiloissa koulujen luokkahuoneissa. Niiden hoitajat vaihtuivat usein eikä uusia päteviä ja halukkaita hoitajia ollut saatavissa. Kaikki sivukirjastot lakkautettiin vuoden 1972 loppuun mennessä. Kirjastoauto aloitti toimintansa heti vuoden 1973 alusta. Uusi auto toi kirjaston palvelut lähelle asiakkaita, jotka ottivat auton innokkaasti vastaan. Kirjaston lainausmäärät lisääntyivät välittömästi verrattuna sivukirjastojen lainausmääriin. Sivukirjastoista oli lainattu v yhteensä lainaa ja lainaajia oli 840, vastaavat luvut kirjastoauton aloitettua toimintansa olivat v.

1951, jolloin hänen nimensä muuttui Kinnuseksi. Kirjastonhoitaja Elsa Kinnunen kuoli vuoden 1953 joulukuussa.

4 lainaa ja 1162 lainaajaa. Pääkirjastosta lainattiin v lainaa ja lainaajia tilastoitiin Auton ensimmäinen kuljettaja-hoitaja oli Jorma Taskinen, joka hoitaa tointa myös tällä hetkellä. Vuoden 1976 alusta kirjastoon saatiin päätoiminen kunnankirjastonhoitaja ja samana vuonna myös päätoiminen kirjastoapulaisen virka. Kirjastonhoitajaksi valittiin Aino Sutinen alkaen. Hän siirtyi kotitalouden lehtoriksi Kunnankirjastonhoitajan virka oli tämän jälkeen useita kertoja haettavana eikä virkaan ollut yhtään hakijaa. Vt. kirjastonhoitajana toimi alkaen Mauri Venäläinen Heinävedeltä. Hänet valittiin vakinaisesti kunnankirjastonhoitajan virkaan Ensimmäinen päätoiminen kirjastoapulainen Sinikka Kopra aloitti työnsä kirjastossa maaliskuussa KEHITYKSEN VUOSIKYMMENET Koko luku olivat kirjastolaitoksen kannalta kehityksellistä ja muuttuvaa aikaa. Kirjastoverkko muuttui kokonaisuudessaan, kirjastoon saatiin päätoimisia virkailijoita ja työntekijöitä. Toimintaedellytykset paranivat tänä aikana huomattavasti ; aineiston määrä monipuolistui ja moninkertaistui, aukioloajat lähes kolminkertaistuivat. Kirjaston lainaajamäärät ja lainaukset lisääntyivät vaikka kunnan asukasluku pienentyi. Samaa tahtia lisääntyi myös kiinnostus kirjastoa kohtaan. v lainoja lainaajia 1226 v lainoja lainaajia 2072 v lainoja lainaajia 2301 v lainoja lainaajia 2421 v lainoja lainaajia 1763 Uusi kirjastotalo Varjentiini Nykyisen kirjasto/kansalaisopiston rakennustyöt alkoivat vuonna Kirjasto avattiin asiakkaille ja vihittiin kirjaston 130-vuotisjuhlan merkeissä Uudessa talossa ovat kaikki kirjastopalvelut ensi kertaa saman katon alla, asianmukaisissa tiloissa. Rakennuksessa on tilaa 643 neliömetriä kirjaston käytössä. Koko rakennuksen tila on noin Rakennuksen suunnittelijana toimi rakennusarkkitehti Arja Liukkonen. Uusi kirjasto-/kansalaisopistorakennus nimettiin Heinäveden kirjastolaitoksen perustajan kirkkoherra Wargentinin mukaan Varjentiiniksi.

Vuoden 1976 alusta kirjastoon saatiin päätoiminen kunnankirjastonhoitaja ja samana vuonna myös päätoiminen kirjastoapulaisen virka. Kirjastonhoitajaksi valittiin Aino Sutinen 1.2.1976 alkaen.

5 Kirjaston lainausjärjestelmä muutettiin atk-lainaukseen, joka aloitettiin pääkirjastossa Uutena toimintamuotona kirjasto aloitti videolainauksen Henkilökunnan määrä on pudonnut viidestä kokopäiväisestä kirjastoammatillisesta viranhaltijasta tämän päivän kolmeen ja puoleen kokopäiväiseen henkilöön.

Uutena toimintamuotona kirjasto aloitti videolainauksen 1.10.1990.

Samankaltaiset tiedostot

TERVETULOA KIRJASTOON! Jokioisten kirjasto 140 vuotta. Näyttely Jokioisten kunnankirjastossa 14.2. 15.3.2013

TERVETULOA KIRJASTOON! Jokioisten kirjasto 140 vuotta Näyttely Jokioisten kunnankirjastossa 14.2. 15.3.2013 KIRJASTON ALKUVAIHEET 1864 Jokioisten poika esitti kirjaston perustamista Sanomia Turusta lehdessä.