TERVETULOA KIRJASTOON! Jokioisten kirjasto 140 vuotta. Näyttely Jokioisten kunnankirjastossa

Transkriptio

1 TERVETULOA KIRJASTOON! Jokioisten kirjasto 140 vuotta Näyttely Jokioisten kunnankirjastossa

2 KIRJASTON ALKUVAIHEET 1864 Jokioisten poika esitti kirjaston perustamista Sanomia Turusta lehdessä Opettaja Matti Kahilainen ehdotti kirjaston perustamista. Lainakirjasto päätettiin perustaa kunnallislautakunnan kokouksessa Sitä varten koottiin vapaaehtoisia lahjoituksia rahassa ja luonnossa. Kirjasto sai kunnalta avustusta viinaverorahoista vuotta sitten: kirjasto perustettiin. Opettaja Kahilainen hoiti kirjastoa. Kahilaisen muutettua paikkakunnalta kirjaston hoitoon ei paneuduttu ja toiminta hiipui Jokioisten kansakoulun yhteyteen perustettiin erityinen lastenkirjasto, että lapset ahkerasti lainaisivat koulun lastenkirjastosta ja lukisivat niitä kotonaan, jotta vanhemmissakin siten heräisi tiedonharrastusta ja halua hankkimaan lapsilleenkin tietoa ja taitoa luvulla Nuorisoseuralla oli kirjasto ja lukutupa, jota jotkut väheksyvästi nimittelivät tehtaan työväen kirjastoksi nuorisoseuran kirjasto ja vanhempi kirjasto yhdistettiin ja näin syntynyttä kirjastoa kutsuttiin Jokioisten Työväen Lainakirjastoksi luvun alussa Jänhijoen ja Kiipun koulujen yhteyteen perustettiin kirjastot. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Jokioisilla oli siis työväenkirjasto, lastenkirjasto sekä Kiipun ja Jänhijoen kirjastot. Myös Vaulammilla oli jonkinlainen kirjakokoelma. Itsenäisyyden kauden alkaessa Jokioisten kirjastoasiat olivat rempallaan.

3 Vuonna 1913 valmistuneessa palokunnantalossa toimi mm. Työväen Lainakirjasto. Kirjaston 1400 nidettä tuhoutui palokunnantalon tulipalossa vuonna 1920 eivätkä vakuutukset vastanneet menetystä.

4 KANTA- JA PIIRIKIRJASTOT 1921 Kunnanvaltuustossa päätettiin kantakirjaston perustamisesta. Tarkoitusta varten myönnettiin 5000 mk. Jokioisten Työväen Lainakirjasto osallistui perustamiskustannuksiin palokuntatalon tulipalosta saamistaan vakuutusrahoista. Osuuskaupanhoitaja A. Karttunen valittiin kirjastonhoitajaksi. Pian kirjasto kuitenkin uskottiin kanttori Juho Nisulan haltuun Kirjasto oli avoinna uudella palokuntatalolla perjantaiiltaisin kaksi tuntia kerrallaan. Vuoden kuluessa kirjastoa käytti 56 henkilöä ja lainaksi annettiin 190 nidettä. Oikeus lainata kirjastosta oli kaikilla, jotka maksoivat määrätyn vuosimaksun (5 mk vuodelta) Kunnanvaltuusto ryhtyi perustamaan kantakirjaston sääntöjen edellyttämiä piirikirjastoja jokaiseen koulupiiriin Jokioisten ja Kalakosken piirejä lukuun ottamatta. Kouluille saatiin pienet kirjakokoelmat, mutta kunnollisten tilojen puute vaikeutti kirjastojen kehittämistä ja 1940 luvuilla Jokioisilla toimivat Kiipun, Terävän, Vaulammin ja Luodesuon lainausasemat perustettiin Kiipun piirikirjasto ja Rehtijärven lainausasema, 1945 Kuuman lainausasema vuotta sitten: kirjasto muutti kunnantalon (nykyisen kirjastotalon) yläkertaan oltuaan pari vuotta kansakoululla Rehtijärvelle tuli toinen lainausasema maanviljelijä Himasen kotiin.

5 Uusi palokuntatalo valmistui vuonna Jokioisten Kantakirjasto toimi palokunnantalolla

6 Vuonna 1953 kirjasto sai uudet tilat kunnantaloksi kunnostelusta vanhasta kansakoulusta. Kirjasto sai käyttöönsä oman huoneen, tilaa oli 42 m². Sanomalehdessä kirjastotilaa kuvattiin näin: Lisäksi avara kirjastohuone on sijoitettu yläkertaan ja sen viereen on rakennettu myös kirjastonhoitajan huone, jonne lainaajat ovat yhteydessä suurehkon suljettavan ja lasilla varustetun luukun kautta.

7 1960- JA LUVUILLA 1962 Jokioisten kantakirjasto muuttui Jokioisten Pääkirjastoksi. Luotiin pieni lastenosasto ja käsikirjasto. Kirjastolla oli useampia lainausasemia, joista kaksi yksityiskodissa. Hannes Nisula, Juho Nisulan poika, tuli sivutoimiseksi kirjastonhoitajaksi luvulla alettiin laatia asiakortistoa ja kehiteltiin tietopuolisen kirjallisuuden luokitusta. Kirjastoon alettiin järjestää luokka-käyntejä, kirjallisuusiltaakin vietettiin. Vuosikymmenen loppupuolella kirjasto oli avoinna kolmena päivänä viikossa, yhteensä 10 tuntia Kirjasto sai lisätilaa kunnanviraston yläkerrasta. Entiset 42 m²:n tilat laajenivat 90 m²:iin Vappu Nisula piti ensimmäisen satutunnin Ensimmäinen päätoiminen kunnankirjastonhoitaja Birgitta Hacklin aloitti työnsä. Kirjasto oli avoinna 22 tuntia viikossa. Lainausjärjestelmä muutettiin Detroit järjestelmäksi luvun lopulta lähtien kirjastossa järjestettiin yhä enemmän muuta toimintaa: kirjallisuusnäyttelyjä, kirjailijavierailuja, luokkakäyntejä ja satutunteja. Kesäsiirtoloihin ja vanhainkotiin toimitettiin siirtokirjakokoelmia.

8 1980- JA LUVUILLA 1986 Entistä kunnanvirastoa alettiin peruskorjata kirjastoksi. Kirjasto toimi väliaikaisissa tiloissa Kirjasto muutti takaisin peruskorjattuun kirjastotaloon. Kirjaston käytössä olevat tilat nelinkertaistuivat. Lapset ja nuoret saivat oman osaston ja henkilökunta omat työtilat. Kirjastoon saatiin musiikinkuuntelupaikat ja käsikirjastoon työpiste mikrofilmien lukulaitetta varten luvun loppuun mennessä henkilökunta oli kasvanut: kirjastonjohtajan lisäksi kirjastossa työskenteli kaksi kirjastovirkailijaa ja järjestelyapulainen. Kirjasto oli avoinna 36 tuntia viikossa Siirryttiin atk-lainaukseen Jokioisten kirjasto liittyi Louna-kirjastojen yhteiseen atkjärjestelmään Forssan ja Tammelan kirjastojen kanssa Asiakkaiden käyttöön saatiin internet-yhteys ja erillinen cd-rom asema, joiden käytön sai varata yhdeksi tunniksi kerrallaan Kirjasto sai oman kotisivun. Kaikkien Louna-kirjastojen (Jokioinen, Humppila, Forssa, Tammela ja Ypäjä) aineistokokoelmatiedot siirrettiin internetiin. Asiakkaat saivat uusia ja varata aineistoa webkirjastossa.

9 Vuonna 1987 kirjaston vihkiäisissä juhlivat mm. kirjastolautakunnan jäsenet, vas. Eino Allén, Sulo Taskinen, Matti Harju, Sirkka Saaristo, Eeva Erkko, Eila Rantanen ja kirjastonjohtaja Birgitta Hacklin.

10 Satutunnin vilskettä vuonna Satutunnin piti Kristiina Kankaanpää. Kuva: Mika Rantala. Musiikkisadun kuuntelua vuonna Kuva: Mika Rantala.

11 KOHTI NYKYAIKAA 2003 Kaikki Louna-kirjastot (Jokioinen, Humppila, Forssa, Tammela ja Ypäjä) siirtyivät samaan kirjastojärjestelmään. Louna-kirjastot teettivät yhteisen lainaajakortin Louna-kirjastojen yhteisesti hankkimat, ensimmäiset sähköiset kirjat (27 kpl) olivat asiakkaiden lainattavissa Lounais-Hämeen kotiseutukirjailijat tietokanta julkistettiin. Alkuvaiheessa tietokannassa oli nähtävissä tiedot sellaisesta kaunokirjallisuudesta, joka on julkaistu jonkin kustantamon kautta ja jonka sisältö liittyy Lounais- Hämeeseen tai sen kirjoittaja asuu tai on asunut Lounais- Hämeessä teosta kirjoittaessaan Louna-kirjastot laativat seudullisen Lukudiplomin alueen peruskoululaisten käyttöön Kirjaston asiakkaille tuli mahdollisuus kuunnella musiikkia internetissä Naxos Music Library musiikinkuuntelupalvelun kautta. Kaikkien Louna-kirjastojen välinen kuljetuspalvelu aloitettiin. Asiakkaat voivat palauttaa lainansa mihin tahansa Louna-kirjastoon riippumatta siitä, mistä Lounakirjastosta ne on lainattu. Asiakkaan tekemät varaukset kohdistuvat jokaisen Louna-kirjaston aineistoon Kirjasto muutti kirjastorakennuksen peruskorjauksen ja laajennuksen ajaksi väliaikaisiin tiloihin.

12 Kirjasto sai remontin ajaksi väliaikaisiksi tiloikseen entiset Nordean pankkitilat.

13 JOKIOISTEN KIRJASTO VUONNA 2013 Ystävänpäivänä 14. helmikuuta 2013 kirjasto avattiin peruskorjatuissa ja laajennetuissa tiloissa. Kirjaston taakse on rakennettu 264 m²:n laajennusosa. Peruskorjattua tilaa on 303 m². Kirjastotilat sijaitsevat rakennuksen alakerrassa. Tilaa on siis käytössä yhteensä 567 m², mikä on opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuositusten mukainen pinta-ala Jokioisten kokoiselle kunnalle. Remontin myötä kirjastoon on saatu lisää oleskelutiloja ja tilaa lasten- ja nuortenosastoille. Asiakaskoneita on hankittu lisää ja lehtienlukua varten kirjastossa on oma huone.

14 KIRJASTOREMONTIN VAIHEITA Jokioisten kunnankirjasto on toiminut vuodesta 1987 rakennuksessa, joka valmistui 1889 kansakouluksi. Kirjaston sijoittaminen rakennettavaan Tietotaloon oli esillä , mutta lopulta kirjasto jäi pois suunnitelmista. Jo 1996 oli väläytetty ideaa kirjaston sijoittamisesta MTT:n peruskorjattavaan päätilan navettaan eli nykyiseen kunnan omistamaan Tietotaloon.

15 Ryhdyttiin suunnittelemaan nykyisen kirjaston laajentamista. Rahoitushakemus valtionapua varten lähetettiin Tällöin ehdotettiin 500 m2:n uudisrakennusta ja nykyisen rakennuksen 385 m2 peruskorjausta. Hakemus uudistettiin vuosittain. Opetusministeriön rahoitussuunnitelmassa hyväksyttiin Jokioisten hanke vuodelle Hanke nousi seuraavassa rahoitussuunnitelmassa vuodelle Rakennustoimikunta perustettiin Toimikunta katsoi, että vanha arvokas rakennus tulee ottaa huomioon suunnitelmissa. Arkkitehti Mauri Turkan tekemistä vaihtoehdoista valittiin luonnos, jossa 500 m2:n uudisrakennus oli erillisenä ratkaisuna peruskorjattavan rakennuksen kyljessä. Valtuusto hyväksyi 2008 kirjastohankkeen kunnan investointisuunnitelmaan. Huhtikuussa 2010 ELY-keskus teki päätöksen valtionavustuksen myöntämisestä hankkeelle. Valtuusto päätti joulukuussa 2010 siirtää hankkeen käsittelyn vuodelle 2015.

16 Rakennuksen vaatima peruskorjaus ja myönnetty valtionosuus piti esillä hanketta. Helmikuussa 2011 perustettiin uusi rakennustoimikunta. Esillä oli kirjaston saneeraaminen tai toiminnan siirtäminen muihin tiloihin. Tietotalo oli tällöin jälleen vaihtoehtona, mutta kirjaston sijoittaminen sinne ei saanut kannatusta. Arkkitehti teki uudet piirustukset, joissa laajennus on 264 peruskorjattavat tilat 303 eli tilat yhteensä 567m2, mikä on opetusministeriön laatusuositusten mukainen pinta-ala Jokioisten kokoiselle kunnalle. Valtuusto hyväksyi toukokuussa 2011 rakennushankkeen toteutettavaksi. ELY-keskus teki marraskuussa 2011 muutospäätöksen valtionosuuteen, koska hanke pienentyi.

17 Rakennustyöt tuli aloittaa valtionosuussäännösten mukaan vuoden 2011 puolella, joten kirjaston muutto väliaikaisiin tiloihin alkoi Kirjaston henkilökunta on yhdessä arkkitehdin kanssa suunnitellut kirjaston tilojen käyttöä koko suunnitteluprosessin ajan. Syksystä 2011 käynnistyi yksityiskohtaisen sisustuksen suunnittelu henkilökunnan ja sisustussuunnittelija Päivi Pylkkönen-Palmin kanssa. Vanhoja hyllyjä ja kalusteita käytettiin niin paljon kuin mahdollista. Uudet tilat ja tilaratkaisut vaativat myös uusia kalusteita. Kunnanhallitus päätti helmikuussa 2012 rakennus- ja muiden siihen kuuluvien urakkatarjousten hyväksymisestä. Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2012 ja valmistuivat joulukuussa Rakennusurakoitsijana toimi Ojarannan Rakennus Oy.

18 Suunnittelua syksyllä Vasemmalta: rakennusmestari Heikki Sillanpää, sisustussuunnittelija Päivi Pylkkönen-Palm, arkkitehti Mauri Turkka ja kirjastonjohtaja Birgitta Hacklin.

19 Laajennetun ja peruskorjatun kirjastotalon huonesuunnitelma

20 Kuvat: Jokioisten kunta Tiedot kunnan arkistosta ja Olavi Anttilan kirjasta Kartanosta kunnaksi: Jokioisten historia.