Henkilöstön osaamisen kehittäminen osana kuntakesu ja opstyötä

Transkriptio

1 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunta toimii kunnan varhaiskasvatuksen, koulutuksen, vapaa-aika-, nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja kansalaisopistotoiminnan järjestäjänä. Kansalaisopistolla on sivistyslautakunnan alainen johtokunta. Kansalaisopiston toiminta-alueena ovat Kinnulan ja Lestijärven kunnat. Opistoa hallinnoi Kinnulan kunta. Toholampi irtautui opistoyhteistyöstä alkaen. Vastuualue Sivistyspalvelujen hallinto Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Tavoitteet Sivistyslautakunta ja sivistystoimen päällikkö Marko Kallio Sivistystoimen hallinnonalan tehtävänä on sen eri toimialoilla (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukio, vapaa sivistystyö, vapaa-aikatoimi, kirjasto ja kulttuuri) edistää asukkaiden hyvinvointia. Turvataan asukkaille mahdollisuudet aktiiviseen elämään osallistuvina kansalaisina, joilla on oikeus turvalliseen, oppijalähtöiseen, elinikäiseen oppimisen polkuun varhaiskasvatuksesta ikääntyvään väestöön. Edistää kunnan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta asuinpaikkana. Sivistystoimi huolehtii omalta osaltaan asukkaisen henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta sekä toimintakyvystä. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sivistystoimen laadun ja rakenteen Sivistystoimen kuntakesu Kuntakesuluonnos valmiina kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen osana kuntakesu ja opstyötä Opetussuunnitelmatyö Oppilashuoltotyö Osaamiskartoitus (tiimiosaamiskeskustelu), henkilöstön kehittämissuunnitelma, rakennesuunnitelma Perusopetuksen, lukion sekä taiteen perusopetuksen ops-prosessi, oppilashuoltoprosessit ja rakenne Kehittämis- ja rakennesuunnitelma valmiina kesällä 2016, eläköitymiset ja muuttuneet osaamistarpeet huomioitu. Talouden tasapainotus-ohjelma huomioitu suunnittelussa lv Opsit vuoden 2015 lopulla niin pitkällä että ne voidaan ottaa käyttöön Oppilashuoltoon liittyvät prosessit jalkautuneena vuonna 2015.

2 Kansalaisopiston kehittämissuunnitelma Kansalaisopisto kuntien strategian toteutuksessa, toimintatavat Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Laatutyön jatkaminen. Perusopetuksen osalta laatukriteeristön laadintaa on tehty tehtävään valitun työryhmän toimesta vuonna Toimintaa jatketaan siten, että ensimmäiset kolme teemaa ovat koekäytössä syksyllä Laatutyötä jatketaan myös perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan (apip) sekä kerhotoiminnan osalta. Kinnulan kunnan koulutoimi osallistuu oph:n lanseeraaman kuntakesun laadintaan. Ensimmäisen version kuntakesusta arvioidaan valmistuvan toukokuun 2015 loppuun mennessä. (Ops, johtaminen, henkilöstö, rakenteet). Kuntakesu yhdistää koulutoimen suunnittelu-, arviointi- ja laatutyötä. 2. Sivistystoimen varautuminen mm. eläköitymisten ja toimintaympäristön muutoksen aiheuttamaan osaamisvajeeseen; keinoina henkilöstön osaamiskartoitukset ja henkilöstön kehittämissuunnitelma. Tiimiosaamiskeskustelut on tarkoitus ottaa käyttöön myös koulutoimessa, varhaiskasvatuksessa ne on suoritettu keväällä Henkilöstön osaamistarpeita on ryhmätasolla arvioitu keväällä 2014 henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelmaa laadittaessa, mutta keskustelu ja suunnitelmat tulisi saattaa yksilötasolle saakka tarkemmin vuoden aikana. 3. Opetussuunnitelmatyöhön ja oppilashuoltotyöhön paneutuminen, painopisteenä yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä toiminta, tarvittavaa yksilöllistä ja korjaavaa toimintaa unohtamatta. Kehittämishankkeet 1. Sivistystoimen laadun arviointi ja henkilöstön osaaminen. Suoritteiden määrä TA16 TS17 TS18 TS19 Sivistyslautakunnan kokoukset Toteutuminen vuonna Sivistystoimen rakenteellinen tarkastelu sekä henkilöstön määrään/osaamiseen liittyvä suunnittelu on jatkunut ja jatkui vuonna 2016 sivistystoimen tasapainottamisohjelman toteuttamisen yhteydessä. Sivistystoimen päällikkö/perusopetuksen ja lukion rehtori sekä koulujen yhdyshenkilöt

3 osallistuivat KuntaKesu jatkokoulutukseen. Varsinaista erillistä KuntaKesua ei laadittu, mutta sisällöllisesti KuntaKesun keskeiset suunnitelmaosiot (johtaminen, henkilöstön osaaminen, opstyöhön liittyvä laadullinen kehittäminen) toteutuivat sivistystoimen johtamisrakenteeseen liittyvien uudistusten, mittavan henkilöstön yhdessä tekemän ops- ja lops-työn sekä henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelmatyön avulla. Kuntaan palkattiin perusopetukseen yhteinen rehtori, jonka virkatehtäviin oli liitetty myös lukion rehtorin tehtävät. Nurmelan ja Muholan kouluilla on koulujen yhdyshenkilö. Yhdyshenkilö toimii mm. viestijänä koulun ja rehtorin välillä. Muilta osin rakenteellinen työ keskittyi lähinnä henkilöstösuunnitteluun ja suunnitelmien toteuttamiseen sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Esiopetus aloitti Nurmelan koulun yhteydessä. 2. Opetuksen laadun kehittämistä on tarkasteltu aktiivisen ops-työn avulla. Perusopetuksen opetussuunnitelman yleistä osaa työstettiin veso-koulutuksissa ja useissa eri ops-työryhmien kokouksissa. Ops:n toimivuutta tarkasteltiin ja tarkastellaan arjessa. Kaikilla kouluilla ja luokka-asteilla järjestettiin vanhempien tapaamisia ja samoin vanhemmille järjestettiin vanhempainillat. Ops-työ kehittyi ja jalkautui kouluittain tiimeissä ja aineryhmissä (mm. pedagoginen tiimi). Oppilashuoltotyön osalta vuoden 2016 aikana kouluilla tapahtui huomattavaa laadullista ja rakenteellista kehittämistyötä, mm. oppilashuollon lakisääteiset ryhmät nimettiin koulukohtaiseksi ja mm. koulurauhaan kiinnitettiin huomiota. Kuraattori- ja muut perusturvatoimialan tuottamat palvelut jatkuivat vuoden 2016 aikana. Myös vastaava koulukuraattori oli nimettynä. Laadullinen kehittäminen keskittyi perusopetukseen ja vuodelle 2016 suunnitellut laatukriteerien laatimiset esimerkiksi kerhotoimintaan ja apip-toimintaan jäivät vielä toteutumatta. Koulujen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät suunnitelmat, sekä oppilashuoltosuunnitelma on toiminnassa. Kouluissa järjestettiin turvallisuuteen liittyvät poistumisharjoitukset. 3. Opettajat ja muu koulujen henkilökunta ovat osallistuneet aktiivisesti meneillään olevan opsuudistuksen koulutuksiin sekä kehittäneet osaamistaan muiden osaamisen kehittämisen keinojen kautta erilaisissa kokoonpanoissa. TVT-tutoropettaja kouluttautuu ja jalkauttaa tietotaitoa pedagogiselle henkilökunnalle. 4. Henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota ja -toimintoja. 5. Päivähoidon puolella (varhaiskasvatus) osaamisen kehittämisen yhteydessä otettiin käyttöön ryhmäkehitys-/osaamiskeskustelut. Siv.palveluiden TA2016 TAmuutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama hallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa. Kustannuslaskennalliset menot x euroa.

4 Vastuualue Varhaiskasvatus (Päivähoito) Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Tavoitteet Sivistyslautakunta ja sivistystoimen päällikkö Marko Kallio. Varhaiskasvatuksen, päivähoidon toiminta-ajatuksena on, että kaikille päivähoitoon oikeutetuille lapsille järjestetään päivähoitolain (varhaiskasvatuslaki) mukaisesti hoitopaikka, joka tarjoaa lapselle hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Kustannuspaikkaryhmä muodostuu päivähoidosta, lasten kotihoidon tuesta ja aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Päivähoitopaikkaan oikeutetut ja hoitopaikkaa tarvitsevat lapset saavat päivähoitopaikan Hyväksytyt hoitopaikkahakemukset Käsittelyaika Hoitopaikka 100 %:lle tehdyistä hakemuksista Käsittelyaika max 2 viikkoa, kiiretapauksissa 3 työpäivää Päivähoidon kasvatuksellisen osan painottaminen VASU, jalkauttaminen työkäytäntöihin. Vasun painopistealueiden määrittely vuosittain ja käytännön toteutumisen seuranta itsearviointina. Uudistuvan varhaiskasvatuslain toimeenpanoon varautuminen Päiväkoti Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan vakiinnuttaminen Oppilaskerhot Ennaltaehkäisevä toiminta varhaiskasvatuksessa, moniammatillinen työ, henkilöstörakenne Toimintasuunnitelman jalkautus Lasten lkm Oppilaskerhot toimivat jokaisella koululla Henkilöstön rakennesuunnitelma ja osaamisen kehittämisen suunnitelma valmiina keväällä 2016 (varautuminen päiväkodin sekä varhaiskasvatuslain vaatimaan henkilöstörakenteeseen) Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa lasta Kerhoja vähintään 6 vuositasolla

5 Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1) Laaditun varhaiskasvatussuunnitelman jalkauttaminen ohjaamaan työkäytäntöjä 2) Varhaiskasvatuksen systemaattisen laadun arvioinnin aloittaminen. Uusitutuvan varhaiskasvatuslain ja päiväkotimuotoisen varhaiskasvatuksen vaatiman henkilöstörakenteen ennakoiminen ja varautuminen siihen. 3) Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan vakiinnuttaminen ja laadullinen kehittäminen. Päivähoidossa on lapsia keskimäärin Toteutuminen vuonna Vasut ovat vähitellen muodostuneet osaksi jokapäiväistä työtä, (vanhempainvartit, säännölliset suunnitteluajat mm. työvuorolistoissa). Osallistuttu vuorohoitoa koskevaan maakunnalliseen kehittämishankkeeseen yhdessä muiden Keski-Suomen kuntien kanssa. Laadun kehittäminen laatukorttien muodossa ei ole toivotulla tavalla alkanut. Päivähoitoon saatiin ohjaaja alkaen, mutta hän irtisanoutui henkilökohtaisista syistä myöhemmin syksyllä Sivistystoimen päällikkö on tiimiyttänyt päiväkodin henkilökuntaa ja uusi päivähoidon ohjaaja pyritään saamaan syksyllä Henkilöstön vaihtuvuus on osin estänyt laadun kehittämistä. Henkilöstösuunnittelu ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ovat edenneet pienin askelin vuoden 2016 aikana. Päivähoitoon ovat päässeet kaikki sitä tarvitsevat lapset. 2. Kuntaan valmistuu uusi 42 lapselle tarkoitettu päiväkoti alkusyksystä 2016, Silkkilinna. 3. Päivähoitolapsia oli hoidossa keskimäärin 41/kk. Hoitopaikan saa tarvittaessa, ja määritellyssä ajassa. 4. Oppilaskerhot ovat toimineet kaikilla kouluilla. Mm. liikuntakerhoihin osallistuvat käytännössä lähes kaikki alakouluikäiset lapset. Perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien osalta kerhoaktiivisuus vähenee, mutta vuonna 2016 on toiminut uusina aluevaltauksina mm. oppilaskuntakerho ja luova kirjoittaminen. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnalle tavoiteltua oppilasmäärää ei saavutettu. Varh.kasvatus TA2016 TAmuutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

6 Toimintakate on euroa. Kustannuslaskennalliset menot x euroa. Vastuualue Esi- ja perusopetus Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Tavoitteet Sivistyslautakunta ja sivistystoimen päällikkö Marko Kallio. Perusopetus antaa lapsille ja nuorille hyvät perustiedot ja taidot sekä yhdessä kodin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kasvattaa terveyteen, sosiaaliseen ajatteluun ja vastuuseen itsestä ja ympäristöstä. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Esiopetuksella Esiopetukseen osallistuminen 100 % ikäluokasta parannetaan kouluvalmiutta 9. luokan oppilaat Oppivelvollisuuden suorittaminen 100 % saavat perusopetuksen päästötodistuksen Toisen asteen Siirtyminen jatko-opintoihin 9. lk:n 100% opintokelpoisuus päätyttyä, ei pudokkaita Yhtenäisen peruskoulun kehittäminen Yhteiset virat 80 % viroista käytännössä yhteisiä Hyvä asianhallinta opetettavissa asioissa. Vision ja laatukriteereiden työskentelykäytänteisiin juurruttaminen. Kuntakesun laadinta Uusi opetussuunnitelma omaa työtä ohjaavana sekä resurssina Valtakunnalliset kokeet Vision ja laatukriteereiden painotusten näkyminen koulujen opseissa ja lukuvuosisuunnitelmissa. 1. version valmistuminen Täydennyskoulutus, työryhmätyöskentelyyn osallistuminen, yhteisöön jaettu osaaminen Valtakunnallisesti vähintään keskitasoa Arviointi lukuvuoden lopuksi itsearviointina. Lukuvuosisuunnitelmalomakkeiston uusiminen Valmis toukokuu 2016 Veso-koulutuksen lisäksi koko henkilöstölle väh. 1 koulutuspäivä/lukuvuosi opetussuunitelmatyöhön/ oppilashuoltoon liittyen

7 Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan laadullinen kehittäminen TVT:n hyödyntäminen kaikissa oppiaineissa osana muuta opetusta Toimintasuunnitelman jalkauttaminen ohjaamaan käytäntöjä Laatumittarit (OKM sovellettuna) valmiina Kokeilut omassa oppiaineissa ja ainekokonaisuuksissa (ohjeistus rehtorien kokoukissa) (Materiaali)tuotokset (ohjeistus ja laatuvaatimukset rehtorien kokouksissa) Laatumittarikokeiluja. Ensimmäisten laatumittareiden käyttöönotto Vähintään 2 3 kokeilua/koulu/lukuvuosi Vähintään 5 tuotosta/koulu/lukuvuosi Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Perusopetuksen laatukriteerien, koulutoimen laadullisen vision sekä ryhmätasolla tehdyn osaamisarvioinnin pohjalta tehdään yksityiskohtaisempi perusopetuksen kehittämis- ja henkilöstösuunnitelma. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että koulujen toimintaa kehitetään oppilasmäärään sopivaksi sekä henkilöstöä koulutetaan mm. erityisopetukseen liittyvissä kysymyksissä ja opetettavan (uuden) aineen opettamisessa. Opetussuunnitelmatyöhön sekä oppilashuollolliseen työhön liittyen ohjataan henkilöstökoulutuksen sekä muodostetaan vastuutiimejä. 2. Yhtenäisen peruskoulun edelleen kehittäminen. Opettajien liikkuvuutta eri koulumuotojen välillä lisätään. Eläke- ja muiden järjestelyjen kautta vapautuviin virkoihin liittyvät tehtävien järjestelyt ratkaistaan kehittämissuunnitelman perusteella. 3. Atk-ohjelmistojen ja laitteiden hyödyntämistä opetuksessa kehitetään. Atkohjelmistojen (Hallinnolliset ja yhteydenpitoon sopivat: Kurre, Priimus, Wilma sekä varsinaiset pedagogiset alustat mm. uusi pedanet) käytön tehostaminen edelleen. 4. Erityisluokanopettajan työpanosta käytetään myös puhe-, luki- ja kirjoittamishäiriöisten opettamisessa integroimalla erityisluokan oppilaita mahdollisimman paljon perusopetuksen ryhmiin. Avustajien käyttöä lasten oppimisen ohjauksessa kehitetään edelleen 5. Koulutuksen avulla parannetaan henkilöstön valmiuksia toimia uusissa työtehtävissä 6. Kehitetään arviointitoimintaa toiminnan tehostamiseksi. Arviointi nähdään jokaisen viranhaltijan arjen toimintatapaan liittyväksi tehtäväksi. 7. Perusopetuksen hallinto tulee muuttumaan henkilöstön eläköitymisten myötä Perusopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelmatyö sekä seudullinen ja kuntakohtainen sekä koulukohtainen oppilashuoltotyö.

8 Toteutuminen vuonna Henkilöstösuunnitelmaa ja rakenteellista kehittämistä tehtiin lähinnä hallinnon rakenteiden osalta. Esikoulu siirtyi Muholasta Nurmelan koululle. Henkilöstörakenne määräytyy pitkälti myös kouluverkon mukaisesti. Henkilöstölle on tarjottu mahdollisuuksien mukaan täydennyskoulutusta ja muuta osaamisen kehittämiseen liittyvää toimintaa lähinnä opetussuunnitelmaan, sähköiseen suorittamiseen ja muihin atk-valmiuksiin sekä oppilashuollollisiin asioihin liittyen. Ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelma tehtiin koskien koko henkilöstöä. Rakennetyötä on uudelleen aloitettu ns. KuntaKesu-prosessissa (OPH), johon on osallistunut Kinnulasta siihen nimetty työryhmä (rehtori kaikilta kouluilta ja sivistystoimen päällikkö). Työ jatkui vuonna 2016 KuntaKesun jatkoryhmänä, johon osallistuivat perusopetuksen rehtori ja hänen varahenkilönsä sekä Muholan ja Nurmelan koulujen yhdyshenkilöt. Prosessi on kesken, mutta liittyy oleellisesti kuntastrategian toteutukseen ja edellä mainittuun rakenteelliseen tarkasteluun.. 2. Ajatus yhtenäisestä perusopetuksesta on vakiintunut toimiksi, osaamista on haettu koulutoimen sisältä eri kouluyksiköiden kanssa ristiin. Myös yhtenäiskoulusta yhdellä koulukampuksella on keskusteltu, mutta keskustelu on kesken. 3. Wilman käytöstä mm. yläkoulussa on kodin ja koulun yhteistyön lisäämiseksi on hyviä kokemuksia ja toiminta on vakiintunut. Wilman kautta huoltajilla on mahdollisuus mm. seurata ja selvittää mm. opiskelijan poissaoloja ja koulumenestystä sekä viestittää opettajan kanssa ja lukea koulun tiedotteita. Sähköinen ops-työkalu on otettu käyttöön. TVT:n käyttöönotto laajemmassa määrin oppiseen liittyvissä asioissa ja siihen liittyvä osaaminen vaativat vielä toimenpiteitä. Tvt-tutoropettajan koulutus ja tietotaidon jalkauttaminen opetushenkilöstölle. 4. Arviointitoimintaa on kehitetty mm. koulutuksella. Toiminnassa on vielä kehitettävää. Laatukriteereiden laadinnassa pitää ottaa huomioon myös perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan laatu. Näihin kysymyksiin on paneuduttu lähinnä ops-prosessiin liittyen. 5. Valtakunnallinen ops-laadintaprosessi on ollut vilkasta myös Kinnulassa. Käytännössä ops-prosessissa koko oppijoiden osaamisen ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä toiminta mietitään ja rakenteistetaan uudelleen. Opstyöryhmät ovat toimineet kuntakohtaisesti ja keskitytty kuntakohtaiseen ops-työhön ja kehittämiseen. Oppilashuoltosuunnitelma on vahvistunut. 6. Ruudukossa mainittujen määrällisten mittareiden tavoitearvot on saavutettu niin esiopetuksessa kuin perusopetuksen 9. luokalla. Kaikki esiopetusikäiset oppilaat ovat osallistuneet esikouluopetukseen ja perusopetuksen päättötodistuksen ovat saaneet kaikki kyseisen vuosiluokan oppilaat. Myös opintomenestys on ollut hyvää keskitasoa.

9 7. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadullisessa kehittämisessä ja oppilasmäärätavoitteissa ei ole päästy tavoiteltuun tulokseen. 8. TVT-strategian työstäminen jäi kesken ja vaatii laadinnan uudelleen aloittamisen osana ops:n laadintaa ja toimeenpanoa. Myöskään asetetut materiaali- ja muut kokeilut eri oppiaineissa eivät toteutuneet toivotuissa määrin. TVT:n käyttöönotto luontaisena osana hyvää oppimista vaatii vielä toimenpiteitä ja osaamisen lisäämistä. Yksi toimenpide on tvt-tutoropettajan kouluttaminen, joka jalkauttaa tietotaitoa opettajakunnalle. Esi- ja TA2016 TA TA Toteuma Poikkeama perusopetus muutokset yhteensä Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa Kustannuslaskennalliset menot x euroa

10 Vastuualue Lukio Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja rehtori Marko Kallio. Kinnulan lukio on yleissivistävä lukio, jonka tehtävänä on antaa opiskelijoille riittävän laajat tiedot ja taidot jatko-opintoja varten ja kehittää heidän tieteellistä ajatteluaan sekä tukea heidän itsenäistymistään. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Ylioppilaskirjoitusten tulokset vähintään valtakunnallista keskitasoa * Yo-tulokset 50 % opiskelijoista saavuttaa yo-kirjoituksissa valtakunnallisen keskitason tai sitä paremman tuloksen Sähköisiin kirjoituksiin valmistautuminen Opiskelijoiden jatkoopintokelpoisuudesta huolehtiminen Peruskoulun 9. lk;n oppilaiden hakeutuminen omaan lukioon Lukion hallinnon kehittämistyö Lukion opetuksen laatutyö (mm. laatukriteerit, ops) Oppilasmäärän kasvattaminen Kokeilut sähköisistä kokeista, opiskelijaarvioinnin kehittäminen yleisemminkin Tilastokeskuksen tiedot Lukion oppilasrekisteri Lukion johtokunta Strategian laadullisen osan jalkauttaminen ohjaamaan laatua, TVT:n laadullinen kehittäminen Lukion opsien laadinta ja lukion lukuvuosisuunnitelman kehittäminen Oppilaiden lukumäärä. Vähintään 5 sähköisten kokeiden kokeilua v 2015 Vähintään 80 % oppilaista pääsee yliopistoon tai ammattikorkeakouluun Vähintään 50 % oman kunnan peruskoulun päättävistä hakeutuu opiskelemaan Kinnulan lukioon Johtokuntatyön laadullinen kehittäminen, itsearviointi. Arviointi lukuvuoden lopussa, laatukriteerien valmistuminen vuoden 2015 loppuun mennessä. Uusittu lukuvuosisuunnitelma valmis Ops-prosessi käynnistynyt Oppilasmäärän nousu + 3 vähintään (verrattuna ), tilanne

11 Lukiotoiminta Kinnulassa Lukio alueen kehittäjänä, lukion työelämäyhteydet Lukiotoiminnan jatkaminen Työelämää tukevat opintokokonaisuudet Kinnulassa oma lukiopiste myös vuoden 2017 jälkeen. Ainakin yksi kokeilu lukuvuodessa yhteistyössä esim. kansalaisopiston kanssa, kohderyhmänä esim. matkailuyrittäjät. Tavoitteet * Kinnulan lukiossa ei ole keskiarvorajaa valittaessa opiskelijoita Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kehittämisen painopistealueet määritellään laadun arviointi- ja tulevaisuustyöskentelyn perusteella. 2. Kehitetään edelleen opettajakunnan pedagogista osaamista TVT:n opetuskäytössä koulutuksen avulla sekä osallistutaan resurssien puitteissa erilaisiin kehittämishankkeisiin. Kannettavien tietokoneiden hyödyntämismahdollisuutta opiskelussa tehostetaan. Wilman käytön tehostaminen. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen, sähköiset kokeet ja henkilöstön arviointiosaamisen kehittäminen. 3. Kehitetään yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa myös kansainvälisesti. Nähdään lukion mahdollisuudet alueen kehittäjänä ja vahvistajana. 4. Lukion markkinointiin panostetaan erityisesti oman kunnan ja lähimpien naapurikuntien oppilaiden keskuudessa. Johtokuntatyön kehittäminen. 5. Opetussuunnitelmien kehittäminen. 6. Opiskelijamäärän kasvattaminen vähintään Huolehditaan omalta osalta siitä, että Kinnulan lukiolla on myös jatkossa taloudelliset, toiminnalliset ja laadulliset edellytykset jatkaa toimintaansa. Toteutuminen vuonna Lukion laatutyö varsinaisilla tuloskorteilla ei toteutunut, vaan kehittämiseen pyrittiin pedagogisen kehittämisen avulla (mm. ops-työhön valmistautuminen, sähköisiin kirjoituksiin valmistautuminen, opiskelija-arviointi, hanketyö ja kansainvälistymiseen liittyvät pienet hankkeet, mm. Cern). Uusia lukuvuosisuunnitelmia ei otettu vielä käyttöön koska ne nähtiin mm. uudistetun opsin ja oppilaitoksen (lukuvuosityön) arvioinnin työkaluna. Lukion edustaja

12 (vararehtori) on osallistunut KuntaKesutyöhön yhdessä sivistystoimen päällikön ja Muholan ja Nurmelan koulujen yhdyshenkilöiden kanssa. 2. Lukiota on käyty markkinoimassa usean henkilön osalta sekä Kivijärvellä että Lestijärvellä. Oppilaita on ollut tutustumassa Kinnulan lukioon naapurikunnista. Markkinoinnin uusien menetelmien kehittely on vielä kesken ja vaatii lisää panostusta. Keskeiseksi tekijäksi markkinoinnissa on nostettu Kinnulan lukion vahvuuksien näkyväksi tekeminen sekä uudet oppimiskokonaisuudet. 3. Lukion opetussuunnitelmatyötä on aloitettu rinnan perusopetuksen opetussuunnitelmien uusimisen kanssa. Myös kurssikuvauksia on laadittu uudelleen sekä uusia oppimiskokonaisuuksia on laadittu ja näitä laitetaan jatkossa tarjolle. Opetus- ja oppimismenetelmien kehittämiseen kurssisisältöjen toteutuksessa tulee vielä panostaa. Toiminnallisten työtapojen ja esimerkiksi ilmiöpohjaisen oppimisen mahdollisuuksia on tutkailtu. Työ jatkuu edelleen. 4. Verkkopedagogiset ratkaisut ja TVT:n hyödyntäminen osana hyvää oppimista edistyivät pienillä askelilla. Opettajien osaamista kehitettiin mm. talon sisäisillä ohjauksilla ja vierikoulutuksena. 5. Kinnulan lukio osallistuu aktiivisesti pohjoisen Keski-Suomen alueelliseen hankkeeseen lukion työelämäyhteistyö, jonka tarjottimelle on jo syntynyt kursseja. Oma kehittämistyö etenee mm. hoiva-alan opintokokonaisuuden, erä- ja luontopainotteisuuden ym. suuntaan. 6. Muut ruudukossa mainitut määrälliset mittarit ovat keskimäärin toteutuneet. Lukion oppilasmäärä on kasvussa. Lukio TA 2016 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Lukiolta on talousarviomuutoksena siirretty Toimintakate on euroa Kustannuslaskennalliset menot x euroa.

13 KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA KANSALAISOPISTON TULOSALUE Vastuualue Kansalaisopisto Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Kansalaisopiston johtokunta ja rehtori Marja Lehtonen Suomenselän kansalaisopisto on toiminut Kinnulassa ja Lestijärvellä. Tavoite: Edistää asukkaiden hyvinvointia ja turvata heille hyvät mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen elämään osallistuvina kansalaisina. Edistää kuntien elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta asuinpaikkana. Huolehtia omalta osaltaan asukkaiden henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta. Opisto tukee toiminnallaan alueensa asukkaisen aktiivista osallistumista ja edistää toiminnallaan osallisuuden liittämiseen osaksi kuntalaisten koko elämänkaarta. Oppimista järjestetään tasavertaisuuden näkökulmasta myös kuntien taajama-alueiden ulkopuolella kuntien väestöpohja huomioon ottaen. Edistetään toiminta-alueen asukkaisen kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen, toimintakyvyn ylläpitoon ja itsensä kehittämiseen tarjoamalla opintomahdollisuuksia mm. omaehtoisiin opintoihin sekä täydennyskoulutukseen. Syrjäytymisen ehkäisemisessä, jaksamisessa ja alueen vetovoimaisuuden lisäämisessä kansalaisopistolla on tärkeä rooli. Opisto tekee osaltaan myös lapsi- ja nuorisotyötä sekä lisää kuntien kulttuuritarjontaa. Vanhusikäisten toimintakyvyn (psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen) säilyttämisessä opistolla on tärkeä merkitys. Taiteen perusopetus on erillisen lain mukaista, tavoitteellista tasolta toiselle etenevää opetusta, joka antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja valmentautua alan ammatilliseen koulutukseen. Opisto osallistuu resurssiensa mukaisesti myös kuntien henkilöstökoulutukseen, sekä toiminta-alueen eri oppilaitosten yhteistyöhön sekä verkko-opiskelun kehittämiseen. Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Se on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta, joka antaa oppilaille valmiuksia ilmaista itseään ja hakea myöhemmin alan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetus on oma koulutusmuotonsa eikä se tarkoita esim. perusopetuslain ja asetuksen mukaista perusopetuksen taidekasvatusta. Kinnulassa ja Lestijärvellä taiteen perusopetukseen kuuluu kansalaisopiston järjestämä visuaalinen taide sekä Viitasaaren musiikkiopiston järjestämä musiikin taiteen perusopetus. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat tullaan valtakunnallisesti uusimaan siten että ne olisivat käyttöönotettavissa Taiteen

14 perusopetusta järjestävä oppilaitos saa opetuksen järjestelyjä varten erillistä valtionosuutta. Suoritteiden määrä TP15 TP16 TA17 TS18 TS19 Kansalaisopiston johtokunnan kokoukset Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Laadukas ja monipuolinen kurssitarjonta, sivistyksellinen tasaarvo, osallisuus Opiskelijoiden osuus asukasmääristä, osallistumisaktiivisuus Opiskelijoita noin 22 % yhteenlasketusta asukasmäärästä Myönteinen palaute Tarpeesta nousevien lyhytkurssien määrän lisääminen Kulttuuriperimän vaaliminen ja tallennus kulttuurinen kestävä kehitys Vuorovaikutteinen opiston tarjoamista mahdollisuuksista tiedottaminen toimintaalueen kunnissa Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden (kuvataide) yleisen oppimäärän osallistujamäärät Opetuksen laatu ja tavoitteisuus, juurruttaminen Palaute toiminnasta, alueellinen, sukupuolinen ja ikäryhmittäinen tasaarvo, sosiaalinen kestävä kehitys ja elinvoimaisuus Lyhytkurssien määrä kulttuurisen kestävän kehityksen kurssit, painotuksena ja osaamisen lisäämisenä Tiedottamisen eri kanavat ja muodot, vuorovaikutteisuuden lisääminen toimintatavoissa Pyrkineiden lkm osallistujien lkm koko oppimäärän suoritus TPO:n OPS:ien laadinta, sisällöt ja toteutustavat Aliedustettujen ryhmien osallistumismahdollisuuden nosto, väh. + 5 % vuonna 2016 Lyhytkurssien määrä vähintään + 10 % vakiintuneesta tasosta Vähintään yksi lisää kummassakin kunnassa, vähintään yksi henkilöstön osaamisen kehittämisen tilaisuus Vähintään kaksi vuorovaikutteista tilaisuutta toimintaalueen kunnissa Uutta sisäistä koulutusta vähintään yksi kurssi/kunta Oppilaita Kinnulassa 12 Oppilaita Lestijärvellä 12 Opetussuunnitelma käyttöönotettavissa

15 yhteisöön taiteen keinoin Opiston toimintasuunnitelman uusiminen vastaamaan kuntien strategisten tavoitteiden toimeenpanoa Taloudellinen ja tehokas toiminta Uusi kuntastrategioista johdettu toimintasuunnitelma osana kuntastrategioiden toimeenpanoa Määrälliset mittarit Toimintasuunnitelma käyttöönotettavissa Määrälliset mittarit, esim. kustannukset/opiskelija. Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Palvelutarjonnan kehittäminen siten, että vähintään 22 % toiminta-alueen kuntalaisista osallistuu opiston toimintaan. Kestävää kehitystä (erityisesti sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys) tukevien kurssien osuuden nostaminen opiston tarjonnassa. Lyhytkurssien määrän kasvattaminen palvelemaan kuntalaisten tarpeita. Aliedustettujen ryhmien osallistumisen nostaminen osana sosiaalista kestävää kehitystä. 2. Kansalaisopiston palvelutarjonnan ja työmuotojen kehittäminen vastaamaan entistä paremmin kuntien strategisiin linjauksiin. 3. Valtionosuuteen oikeuttavien tuntien vähittäisen kasvattamisen aloittaminen Toholammin kunnan jäätyä pois Suomenselän kansalaisopiston toiminnasta. 4. Kansalaisopiston toimintamahdollisuuksista tiedottaminen ja kehittämisideoiden kerääminen vuorovaikutteisena toimintatapana. Mahdollisuuksista ja tarjonnasta viestiminen sidosryhmille. 5. Kansalaisopiston toimintasuunnitelman laatiminen vastaamaan kuntien strategisten linjausten toteutusta. Opetussuunnitelmatyö taiteen perusopetuksessa osana kulttuurista kestävää kehitystä. Arvioinnit (CAF) pohjana tavoitteellisemmalle toiminnalle; tavoitteellinen toimintasuunnitelma hyödyntämään toiminta-alueen kuntia. Kestävän kehityksen painotuksen huomioiminen opiston toiminnassa. 6. Talouden mittareiden käyttöönotto. Toteutuminen vuonna Lyhytkurssit eivät kädentaidoissa ja eräissä taitoaineissa eivät ole lisääntyneet toivotuissa määrin, ne ovat jopa vähentyneet. Liikunnan lyhytkurssit, samoin jotkut ravitsemusalan lyhytkurssit toteutuvat hyvin. Lyhytkurssien kohdentamista, sisältöjä ja toteutustapaa täytyy kehittää. Nuorten määrä opiston ryhmissä on kääntynyt laskuun vuonna 2016 johtuen lähinnä nuorten bändeistä, joita ei ole muodostunut aiempien vuosien tapaan. Miesopiskelijoiden osuus taasen on kääntynyt lievään nousuun.

16 2. Vuonna 2016 tunteja toteutui Opiston laatutyö on tehty vuonna siten, että työ lähti liikkeelle itsearviointina. Käytössä tähän itsearviointiin on ollut CAF (Common Assessment Framework) mittaristo. Kyseinen mittaristo on kehitetty ensi sijaisesti itsearvioinnin työkaluksi julkiselle sektorille. Johtokunta määritti tuolloin arviointikeskusteluissaan (2 erillistä) kehittämistavoitteet lähimmille vuosille. Talvelle 2014 tavoiteltiin CAF-päivityksen mahdollisuutta. Tavoite ei toteutunut, CAF-II sijasta opiston johtokunta tutkaili erillistilaisuuksissa mm. laaja-alaisen kestävän kehityksen mukaisia toiminnan kehittämisen painopistealueita (erityisesti ennaltaehkäisevä työ ja sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys). Edellä mainittu kehittämistyön aloittaminen keskeytyi kuitenkin alkuunsa opiston rakenteellisten muutosten takia. Toholammin kunta irtautui Suomenselän kansalaisopistosta alkaen. Opiston on kuitenkin aktiivisesti ollut osallisena Kinnulan kunnan strategiatyössä ja kyseisessä strategiassa opiston painotukset (kestävä kehitys; sosiaalinen, kulttuurinen, hyvinvointi ja terveyden edistäminen, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä elinvoima ja tasa-arvo) ovat tärkeässä roolissa. Strategian painopisteiden mukainen toiminta opistolla niin kurssisuunnittelussa, tarjonnassa kuin toteutuksessakin on jatkunut vuonna 2016 painottuen lähinnä terveyttä ja hyvinvointia painottaviin kurssikokonaisuuksiin. Osallisuuden vahvistaminen on kansalaisopiston toiminnassa aina ollut sisäänrakennettuna. Terveyttä ja hyvinvointia sekä toimintakykyisyyttä edistäviä kursseja on tarjottu aiempia vuosia enemmän. Osallistumisen kynnystä näille kursseille on pyritty alentamaan mm. opintoseteliavustuksilla, joita (valtion kustantamana) on ollut tarjolla senioreille ja eläkeläisille sekä työttömille 4. Taiteen perusopetukseen liittyviin määrällisiin tavoitteisiin ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Opetussuunnitelmatyössä on ollut tauko johtuen siitä, että valtakunnallisen opetussuunnitelmatyön aikataulu on ollut myöhäisempi kuin talousarviota tehtäessä vuonna 2015 arvioitiin. TPO:n OPS ei noudattanut lukion ja perusopetuksen OPS:ien aikataulua niin kuin aluksi oli OPH:ssa oli kaavailtu. 5. Vuorovaikutteista opiston markkinointityötä on tehty liian vähän vuonna 2016; opiston näkyvyyttä ja läsnäoloa tulee vahvistaa. Opisto on kuitenkin tehnyt aktiivista työtä mm. Lestijärven kunnan aktiivisten toimintaverkostojen (esim. liikunnalliset toimijat, kädentaitojen toimijat jne.) kanssa. Yhteistyö on näkynyt mm. siinä että näiden toimijoiden kanssa on koordinoitu tarjontaa, esim. opisto ei ole tarjonnut ajoittain liikuntaa, jos Lestijärven kunnan oma toimijaverkosto on niin tehnyt. Opiston tekemä työ alueen ihmisten hyvinvoinnin, terveyden, jaksamisen ja osallisuuden edistämisessä tulee tehdä näkyväksi ja vahvistaa. 6. Opiskelijoita vuonna 2016 oli yhteen kertaan laskettuna 677. Opiskelijoista 59 eli 8.7 % oli kotoisin jostain muusta kunnasta kuin Kinnulasta ja Lestijärveltä. Vuonna 2015 vastaava opiston toiminta-alueen ulkopuolelta olevien opiskelijoiden osuus oli 4,6 %. Luvusta päätellen opistolle on jäänyt asiakkuuskontakteja toiminta-alueen

17 kuntiin. Alueellista sivistystarvetta on siis olemassa, joten tämän valtakunnallisen valtakunnallisen kriteerin perusteella opiston läsnäolo alueellaan on enemmän kuin perusteltu. Kinnulan kunnan ja Lestijärven kunnan (omista) asukkaista oli opiston opiskelijoina 24.6 %. Tavoitteeksi asetettu määrällinen tavoite täyttyi näin ollen. 7. Talouden mittareiden osalta työn alla ovat perinteisten määrällisten mittareiden ohella laadullisen mittauksen sekä jopa vaikuttavuuden mittareiden kehittely (esim. Sofie, BeLL-tyyppinen mittaus). Kinnulan kunnan hallintosäännön luvun II (talous ja valvonta) kappaleen 11 Hallinnon ja talouden tarkastus 2 :n mukaan sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kansalaisopiston vuoden 2016 osalta sisäinen tarkastus ja riskien hallinta ei ole toiminut toivotulla tavalla. Edelleen hallintosäännön luvun II (talous ja valvonta) kappaleen 12 ( sisäien valvonta ja riskienhallinta ) 4 :n mukaan lautakunta, jaos ja johtokunta vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoi kunnanhallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Edellä kuvattuun liittyen myös kansalaisopistolla tulee aloittaa riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvä käytännön suunnittelu ja toimeenpano, jotta toiminta päästäisiin aloittamaan viimeistään uuden valtuustokauden alkaessa. Kans. op TA2016 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa. Kustannuslaskennalliset menot xxx euroa

18 Vastuualue Nuorisotoimi Vastuualue Nuorisotoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja vapaa-aikaohjaaja Harri Kinnunen Nuorisotoimen tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää Nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat osallistuminen, yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Nuorten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen. Osallistujien määrä Tilaisuuksien määrä Nuorten tilaisuuksien osallistujien määrä (brutto) vähintään 200/vuosi Erilliset nuorten tilaisuudet vähintään 4/vuosi Kinnulalaiset nuoret elävät nuoruutensa ilman päihdeongelmia Järjestyshäiriöiden/ (yhteiskunnan) omaisuuden kunnioittaminen Nuorten osallistumisen aktivoiminen Etsivä nuorisotyö Sanallinen arviointi, päihdestrategia Valistus- ja neuvontatilaisuuksia yhdessä koulu- ja poliisitoimen kanssa Painopiste ilkivallan ehkäisyyn ja toiminnan kanavoimiseen suotuisampaan suuntaan Nuorisovaltuuston perustaminen Nuorten tekemät aloitteet Moniammatillinen (Laadullinen mittari), sanallinen arviointi, ilmoitusten väheneminen Valistustilaisuuksien määrä 1 2/vuosi, esim. poliisi Ilkivalta- ja rikosilmoitusten väheneminen väh. 3/vuosi Nuorisovaltuuston kokouksia vähintään 6/vuosi, aloitteita vähintään 2/vuosi Säännölliset tapaamiset naapurikuntien etsivien

19 työskentely, verkostotyöskentely kanssa väh. 2 krt/vuosi, muita (TE,oppisopimustoimisto, avi, perusturva, vapaa-aikatoimi, oppilaitokset) tarvittaessa työskentelyprosessieen edetessä Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Yhteistyö koulujen ja viranomaisten kanssa mm. valistustoiminnassa ja ilkivallan ehkäisemisessä 2. Nuorisovaltuustotyöskentelyn ja muun nuorten osallistumiskanavien kehittäminen 3. Nuorisotilatoiminnan kehittäminen yhdessä mm. 4H:n kanssa. Toteutuminen vuonna Nuorisovaltuusto ei ole kokoontunut vuonna Toiminta tulisi käynnistää Koulujen oppilaskunnat toimivat kohtuulliseesti. Lukion johtokunnan lakkautuessa talvella 2016 mahdollistuu entiseen lukion johtokuntaan valituille opiskelijaedustajille osallistumis- ja puheoikeus sivistyslautakuntaan silloin kuin siellä käsitellään lapsia ja nuoria koskevia asioita. Vapaa-aikatoimen kehtoihin osallistuminen on ollut erittäin runsasta. 2. Taulukossa olevista määrällisistä mittareista nuorisovaltuuston kokouksien määrä ei toteutunut. Nuorilla on ideoita, mutta niiden toteutus on jäänyt puuttumaan työntekijöiden vähyyden ja kolmannen sektorin aktiivitoimijoiden vähäisyyden vuoksi. Ilkivaltaa on esiintynyt satunnaisesti. Teoista on tehty aina ilmoitus. 3. Etsivä nuorisotyötoiminta on käynnistynyt tauon jälkeen uudelleen vuoden 2016 huhtikuussa. Etsivä nuorisotyö on tavoittanut laajan osan kinnulalaisista nuorista ja on ohjannut useita nuoria tarvitsemiinsa palveluihin. 4 Nuorisotilatoimintaa on kehitelty ja käynnistetty yhteistyössä Kinnulan 4Hyhdistyksen kanssa. Mukana on ollut myös muita järjestöjä. Mukaan kaivattaisiin lisää järjestöjä ja erityisesti lasten ja nuorten vanhempia. Kokeiltiin toimintaa koko kylä kasvattaa. Nuorisotoimi TA2016 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa Kustannuslaskennalliset menot x euroa.

20 Vastuualue Liikuntatoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Liikuntasali ja alueet Sivistyslautakunta ja vapaa-aikaohjaaja Harri Kinnunen Liikuntatoimen tehtävänä on edistää liikuntaa, kilpaurheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikuntatoimi tarjoaa puitteet kunto- ja kilpaurheilun, sekä liikunnan harrastajille. Liikuntatoimi huolehtii liikuntalain mukaisten tehtävien hoitamisesta, koordinoinnista ja hallinnossa. Tehtävässä painottuu yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Toiminta muodostaa suurimman osan liikuntatoimen budjetista sekä käytännön työtehtävistä. Tehtävästä huolehditaan yhteistyössä eri liikuntajärjestöjen ja kunnan teknisen sektorin kanssa. Alueiden ja paikkojen kunto pyritään pitämään vähintään tyydyttävällä tasolla. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Liikunta-alueiden ja -paikkojen kunnossapidosta huolehtiminen Sanallinen arviointi Asiakaspalautteet Palautteen kysyminen käyttäjiltä, laadullinen tavoitteisto (asiakastyytyväisyys) Lasten liikuntaker- Kerhojen määrä Väh. yksi liikuntakerho/ hojen jatkaminen Monipuolisten liikuntatapahtumien järjestäminen Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Edulliset liikuntatilat harrastajille Liikuntatapahtumien määrä Tapahtuminen kävijät/vuosi Liikuntavuorojen varausprosentti koulu/lukuvuosi Tavoiteltava määrä 18 tapahtumaa/vuosi Kävijäiden määrä (brutto)/vuosi 90 % käyttövuoroista varattuna Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Yhteistyö liikuntatyötä tekevien järjestöjen kanssa ja niiden toiminnan kehittämiseen osallistuminen.

21 2. Liikuntapaikkojen (liikuntasali ja alue, kentät, uimalat, ladut) asiallinen kunnossapito pienenevien resurssien rajoissa yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. 3. Tehokas tiedottaminen paikallisista ja valtakunnallisista tapahtumista, sekä niihin osallistuminen. 4. "Liikuntaa harrastamattoman kuntalaisen" liikkumiseen aktivointi, sekä erityisryhmien (esim. vanhukset) huomioiminen. 5. Sisäliikuntatilojen välineiden hankinta resurssien puitteissa 6. Ohjatun opastuksen järjestäminen kuntosalilla välineiden käytöstä 7. Vuoroja jaettaessa eri käyttäjä- ja ikäryhmien tarpeet pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan. Toteutuminen vuonna Kunnan liikuntatoimen yhteistyö mm. Muholan jalkapalloklubin kanssa on vakiintunut ja saanut uusia muotoja vuonna MJK:lla on laajaa juniori- ja aikuistoimintaa ja MJK on järjestänyt mm. uusia tapahtumia, esim. hankifutis. Järjestöjen omaan osallistamiseen on kannustettu ao. tahoja. Mukan aktivoinnoissa on ollut myös kunnan ylin johto. Avustusmäärärahojen poistuttua, on järjestöjä kannustettu mm. omatoimiseen varainhankintaan. 2. Kunnan liikunta-alueista on pidetty huolta vapaa-aikaohjaajan, Viitaseudun kumppanuushankkeen ja teknisen toimen yhteistyönä. Vuonna 2015 kunnostusta on tehty mm. urheilukentälle, uimalaan sekä yleisiin liikunta-alueisiin. Järjestöjen panos on ollut merkittävä mm. frisbee golf-kentän pidentämisessä. Kunnossapidosta on tullut pääasiassa myönteinen palaute. (Taviaikaiset järvialueen latuasiat tai ladut eri kylille tästä linjasta poiketen.). Jääkiekkokaukalo on kunnostettu yhteistyössä järjestöjen ja teknisen toimen kanssa. 3. Erilaisista valtakunnallisista ja alueellisista tapahtumista on tiedotettu lähinnä suoraan kohderyhmille järjestöjen kautta. 4. Liikuntaan aktivointia on tehty erilaisten tempausten, pienten palkintojen ym. avulla. Tempauksissa on huomioitu ihmisen koko elämänkaari (päivähoitolapset, nuoret, aikuiset, ikääntyneet) Myös asiakaspalautetta ja toiveita on pyritty huomiomaan ja toteuttamaan (esim. aamu-uinnit, suora kohteistaminen eri ryhmille jne.). 5. Uimahallitoiminnan jatkamisesta on käyty vuonna 2015 useita neuvotteluja seurakunnan kanssa. Uimahalli liikuntapaikkana vaatii mittavan ilmastointiremontin ja toiminta tullaan kilpailuttamaan vuoden 2015 aikana. Uimahallitoimintaa tulee kehittää eri asiakasryhmiä palvelevaksi ja sen käyttökapasiteettia tulee nostaa. Uimahallin käyttökustannukset ylittyivät vuonna 2015 yhteensä 8412 euroa. Ylitys selittää koko liikuntatoimen ylitystä (2608 euroa), joka on katettu sivistystoimen sisällä. 6. Taulukossa olevien määrällisten mittareiden osalta tavoitteet ovat toteutuneet, jopa

22 reilusti ylittyneet (mm. kerhot, tapahtumien määrät). Liikuntatoimi TA2016 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa Kustannuslaskennalliset menot x euroa. Vastuualue Kirjastotoimi Vastuualueen tilivelvollinen Sivistyslautakunta ja kirjastotoimenjohtaja Pirkko Kauppinen Toiminta-ajatus Kirjaston toiminta-ajatuksena on tarjota kaikille avoin kulttuurin, tiedon ja sivistyksen keskus. Kirjastotilat ovat esteettömiä, viihtyisiä ja yhteisöllisyyttä tukevia. Kokoelmillaan ja palveluillaan kirjasto tukee kaikenikäisten ihmisten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja virkistäytymiseen. Verkostoitunut kirjasto mahdollistaa pääsyn tiedon ja elämysten äärelle. Kirjasto ottaa toiminnassaan huomioon alueelliset tarpeet ja tukee kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia sekä luo kuntalaisille edellytyksiä virikkeiseen elämään koulutuksessa, työssä ja vapaa-aikana. Tässä tarkoituksessa kirjasto tarjoaa käyttöön tiloja, aineistoa, asiantuntijapalveluja ja pääsyn tietoverkkoihin. Tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Aineistohankinnat resurssien puitteissa Uusien nimikkeiden määrä /asukas Kirjahankinta vähint. 400/1000 asukasta, sanoma- ja aikakauslehtiä 15 vsk /1000 asukasta, muun aineiston hankinta Sitova Resurssien puitteissa tapahtuva laadukas, tarpeiden mukainen palvelu Lainaajia asukkaista Kirjastokäyntien määrä/ asukas Henkilökunta vähint. 150 tallennetta/ 1000 asukasta 40 % 10 käyntiä/asukas 1 htv/1000 asukasta

23 Sitova Tarpeita vastaava aineisto Kattava kirjasto- ja tietopalveluverkko Kirjaston monimuotoisen palvelutuotannon kehittäminen Täydennyskoulutus vähint. 6 koulutuspäivää/ htv Lainausten 17 määrä/asukas Internet-yhteydet 1 asiakaskäytössä oleva työasema asiakaskäytössä /1000 asukasta Kirjasto kulttuuri- ja muiden tapahtumien tuottajana Yhteistoiminta kansalaisopiston, nuorisotoimen, koulujen, varhaiskasvatuksen ja perusturvan kanssa Näyttelyt väh. 4 vuosi Kirjailijavierailut, erilaiset kirjallisuusillat jne. väh 3/vuosi Säännöllisten työkäytäntöjen käyttöönotto yhteistoimintana, väh. joka toinen kuukausi Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kirjaston palvelutason ylläpitäminen pitämällä aukioloajat ja henkilökunnan määrä tarkoituksenmukaisina. 2. Yhteisten seudullisten palvelujen tuottaminen ja siihen liittyen: - käytäntöjen yhtenäistäminen - henkilökunnan työskentely-ympäristön rakentaminen, koulutus- ja työprosessien muokkaus -tietokantojen yhdistäminen, konversiot ja uuden formaatin käyttöönotto -uuden asiakasliittymän ja verkkokirjaston toteutus ja käyttöönotto -markkinointi ja viestintä -kirjastokuljetusten yhdistäminen ja järjestäminen -seudullisen kirjastoyhteistyön ja maakuntakirjastotoiminnan eriyttäminen -toiminnan vakauttaminen 3. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa (kulttuurityö, nuorisotyö, seniorityö, opetuksen tukeminen aineistohankinnoissa, tietopalveluissa jne.) Toteutuminen vuonna Palvelutason ylläpitäminen toteutui hyvin vuoden 2016 aikana. Kokonaislainaus suhteessa aukioloaikoihin oli 16,14 % (v ,69 %). Henkilökunnan määrä oli 1,30, eli valtakunnallinen suositus 1 htv/1000 as. toteutui. 2. Tietopalvelun taso ja sen kehittäminen toteutui vähintäänkin hyvin. Kirjasto-ohjelman uudet ominaisuudet (mm. ns. sumea haku), sekä monipuoliset sähköiset, verkon kautta käytettävät ohjelmat(ellibs e-kirjat, Naxos e-musiikki, epress ja PressReader e-lehdet, sekä Rockway e- musiikki) monipuolistivat sekä palvelu- että tietopalvelutasoa.

24 3. Keskikirjastojen yhteistyö on vakiintunut. Kertomusvuoden aikana yhteiset käytännöt ja tiimityöskentely kirjastopalveluiden eri osa-alueilla jatkuivat; mm. koulutukset, verkkokoulutukset, lomakkeiden, esitteiden ja kirjastojen markkinointimateriaalin uusiminen, näyttelytoiminta, yhteiset e-aineistojen hankinnat, muun aineistohankinnan yhteisen tarjouspyynnön valmistelu, sekä tietosuojarekistereiden uusiminen voimassa olevia tarpeita vastaavaksi. Loistavaa logistiikkaa aineistokuljetus on vakiinnuttanut paikkansa. Vuoden 2016 aikana saatujen kaukolainojen määrä lähes kaksinkertaistui, ollen 2291 (vuonna ), sekä lähetettyjen lainojen määrä moninkertaistui, ollen 1284 (vuonna ). Kuljetus ajoi kaksi kertaa viikossa. 4. Yhteistyö eri toimijoiden kesken Kirjaston ja koulujen yhteistyö oli kertomusvuoden aikana tiivistä ja monipuolista; kirjavinkkaukset, näyttelyt, ns. kirjaston jokapäiväinen käyttö, siirtokokoelmat ja eri kirjallisuuden lajien asiantuntijapalvelut, sekä ohjaaminen kirjaston käyttöön ja tiedonhakuun. Kirjasto järjesti kuvataidenäyttelyjä, lasten piirustusnäyttelyjä ja omia eri teemojen ympärille koottuja näyttelyjä. Päivähoitolasten aamut jatkuivat, Kinnulan Muistiyhdistyksen Kamu-kahvila kokoontui kirjastossa 9 kertaa vuoden aikana, jolloin kirjastopalveluiden käyttö oli myös mahdollista. Kirjasto esitteli toimintaansa mm. Vanhusten viikolla, Muholan kyläprojektin tilaisuudessa, seurakunnan tilaisuudessa, sekä Kinnulapäivien aikana Kirjastotori tapahtumassa. 5. Tunnuslukuja Aineistohankinta väheni kertomusvuoden aikana 2,13 % (hankinnat asukasluku/1000 as). Kokoelmien määrä väheni 1,71 %. Kokoelmien määrään vaikutti osaltaan myös poistojen suuri määrä, joka johtui aineistojen ja varaston systemaattisesta läpikäymisestä. Kirjastoaineistokulut 11,11 /as, E-aineistokulut 0,20 /as, tilakustannukset 13,80 /as, Muut kulut 5.64 /as. Lainaajia oli 42,92 % /as, Fyysiset käynnit 20,26 % /as, Lainaus /as 13,06. Tapahtumat, tapahtumien osallistujamäärä / asukasluku / 1000 oli 229 (kasvua 9,4 %). Kaikkien Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kirjastot.tilastot.fi Kirjasto TA2016 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa Kustannuslaskennalliset menot x euroa.

25 Vastuualue Kulttuuritoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja sivistystoimen päällikkö Marko Kallio. Kulttuuritoimi toimii kulttuuripalvelujen tuottajana yksin tai yhdessä eri seurojen, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Kulttuuritehtävät hoidetaan edelleen sivistystoimen eri viranhaltijoiden toimesta. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen Osallistujien määrä Tilaisuuksien määrä 600 henkilöä / vuosi 5 tilaisuutta /vuosi Kunnallisten kulttuuripalvelujen säilyminen ja tukeminen Kunnan omin voimin toteutetut tapahtumat Yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien kanssa 2 tapahtumaa /vuosi Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Yhteistyön tiivistäminen eri kulttuuritoimijoiden kesken, sekä kunnan asukkaiden omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukeminen pienenevien resurssien puitteissa. 2. Tapahtumien suunnittelu, toteutus, markkinointi ja tiedottaminen eri toimijoiden kanssa. Toteutuminen vuonna Yhteistyötä eri toimijoiden kesken on tehty mm. kesän Kinnula-päivien järjestelyissä. Yhteistyönä on tarjottu mm. konsertteja Kinnulan koulutoimen ja perusturvan kanssa. 2. Taulukossa mainitut määrälliset tavoitteet on saavutettu vuonna Kulttuuritoimi TA2016 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa Kustannuslaskennalliset menot x euroa.