Kansalaisopiston johtokunta ja rehtori Marja Lehtonen Suomenselän kansalaisopisto on toiminut Kinnulassa ja Lestijärvellä.

Transkriptio

1 KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA KANSALAISOPISTON TULOSALUE Vastuualue Kansalaisopisto Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Kansalaisopiston johtokunta ja rehtori Marja Lehtonen Suomenselän kansalaisopisto on toiminut Kinnulassa ja Lestijärvellä. Tavoite: Edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Turvata heille hyvät mahdollisuudet sekä halu elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen elämään osallistuvina kansalaisina. Edistää omalta osaltaan kuntien elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta asuinpaikkana. Huolehtia omalta osaltaan asukkaiden henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta. Opisto tukee toiminnallaan alueensa asukkaisen aktiivista osallistumista yhteisiin toimintoihin ja edistää toiminnallaan osallisuuden liittämiseen osaksi kuntalaisten koko elämänkaarta. Oppimista järjestetään tasavertaisuuden näkökulmasta myös kuntien taajama-alueiden ulkopuolella kuntien väestöpohja huomioon ottaen. Edistetään toiminta-alueen asukkaisen kykyä ja halua oman toimintakykynsä ja hyvinvointinsa ylläpitoon sekä itsensä kehittämiseen tarjoamalla opintomahdollisuuksia mm. omaehtoisiin opintoihin sekä täydennyskoulutukseen. Syrjäytymisen ehkäisemisessä, jaksamisessa ja alueen vetovoimaisuuden lisäämisessä kansalaisopistolla on tärkeä rooli. Opisto tekee osaltaan myös lapsi- ja nuorisotyötä sekä lisää kuntien kulttuuritarjontaa. Vanhusikäisten toimintakyvyn (psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen) säilyttämisessä opistolla on tärkeä merkitys. Taiteen perusopetus on erillisen lain mukaista, tavoitteellista tasolta toiselle etenevää opetusta, joka antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja valmentautua alan ammatilliseen koulutukseen. Opisto osallistuu resurssiensa mukaisesti myös kuntien henkilöstökoulutukseen, sekä toiminta-alueen eri oppilaitosten yhteistyöhön sekä verkko-opiskelun kehittämiseen. Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus on erillisen lain mukaista, tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää opetusta, joka antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja valmentautua alan ammatilliseen koulutukseen. Se on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Taiteen perusopetus on oma koulutusmuotonsa eikä se tarkoita esim. perusopetuslain ja asetuksen mukaista perusopetuksen taidekasvatusta. Kinnulassa ja Lestijärvellä taiteen perusopetukseen kuuluu kansalaisopiston järjestämä visuaalinen taide sekä Viitasaaren musiikkiopiston järjestämä musiikin taiteen perusopetus. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat valtakunnallisesti uusittavina siten että kuntakohtaiset TOPSIT olisivat

2 käyttöönotettavissa Taiteen perusopetusta järjestävä ylläpitäjä saa opetuksen järjestelyjä varten erillistä valtionosuutta. Musiikin taiteen perusopetuksesta huolehtii Kinnulan kunnassa Viitasaaren alueen musiikkiopisto. Suoritteiden määrä TP16 TA17 TP17 TA18 Kansalaisopiston johtokunnan kokoukset Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Laadukas ja monipuolinen kurssitarjonta, sivistyksellinen tasaarvo, osallisuus Opiskelijoiden osuus asukasmääristä, osallistumisaktiivisuus Opiskelijoita noin 22 % yhteenlasketusta asukasmäärästä Myönteinen palaute Tarpeesta nousevien lyhytkurssien määrän lisääminen Palaute toiminnasta, alueellinen, sukupuolinen ja ikäryhmittäinen tasaarvo, sosiaalinen kestävä kehitys ja elinvoimaisuus Lyhytkurssien määrä Aliedustettujen ryhmien osallistumismahdollisuuden nosto, väh. + 5 % vuonna 2017 Lyhytkurssien määrä vähintään + 10 % alentuneesta (lv ) tasosta Kulttuuriperimän vaaliminen ja tallennus kulttuurinen kestävä kehitys kulttuurisen kestävän kehityksen kurssit, painotuksena ja osaamisen lisäämisenä Vähintään yksi lisää kummassakin kunnassa, vähintään yksi henkilöstön osaamisen kehittämisen tilaisuus Vuorovaikutteinen opiston tarjoamista mahdollisuuksista tiedottaminen toimintaalueen kunnissa Suomi 100 vuotta teema Tiedottamisen eri kanavat ja muodot, vuorovaikutteisuuden lisääminen toimintatavoissa Vähintään kolme kurssia/tilaisuutta kummassakin kunnassa Vähintään kaksi vuorovaikutteista tilaisuutta toimintaalueen kunnissa Uutta sisäistä koulutusta

3 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden (kuvataide) yleisen oppimäärän osallistujamäärät Opetuksen laatu ja tavoitteisuus, juurruttaminen yhteisöön taiteen keinoin Opiston toimintasuunnitelman uusiminen vastaamaan kuntien strategisten tavoitteiden toimeenpanoa Taloudellinen ja tehokas toiminta Sisäinen markkinointi, eri hallintokunnat Kinnulassa ja Lestijärvellä Pyrkineiden lkm osallistujien lkm koko oppimäärän suoritus TPO:n OPS:ien laadinta, sisällöt ja toteutustavat Uusi kuntastrategioista johdettu toimintasuunnitelma osana kuntastrategioiden toimeenpanoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Määrälliset mittarit vähintään yksi kurssi/kunta Luottamushenkilökoulutusta väh. 1-2 Oppilaita Kinnulassa 12 Oppilaita Lestijärvellä 12 Opetussuunnitelma käyttöönotettavissa Toimintasuunnitelma käyttöönotettavissa , heijastukset kurssisuunnitteluun ja toteutukseen, osallisuus Itsearviointi, opiskelijapalaute, BeLL Määrälliset mittarit, esim. kustannukset/opiskelija. Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Palvelutarjonnan kehittäminen siten, että vähintään 22 % toiminta-alueen kuntalaisista osallistuu opiston toimintaan. Kestävää kehitystä (erityisesti sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys) tukevien kurssien osuuden nostaminen opiston tarjonnassa. Lyhytkurssien määrän kasvattaminen palvelemaan kuntalaisten tarpeita. Aliedustettujen ryhmien osallistumisen nostaminen osana sosiaalista kestävää kehitystä. 2. Kansalaisopiston palvelutarjonnan ja työmuotojen kehittäminen vastaamaan entistä paremmin kuntien strategisiin linjauksiin. 3. Valtionosuuteen oikeuttavien tuntien vähittäisen kasvattamisen aloittaminen Toholammin kunnan jäätyä pois Suomenselän kansalaisopiston toiminnasta. 4. Kansalaisopiston toimintamahdollisuuksista tiedottaminen ja kehittämisideoiden kerääminen vuorovaikutteisena toimintatapana. Mahdollisuuksista ja tarjonnasta viestiminen sidosryhmille. 5. Kansalaisopiston toimintasuunnitelman laatiminen vastaamaan kuntien strategisten linjausten toteutusta. Opetussuunnitelmatyö taiteen perusopetuksessa osana

4 kulttuurista kestävää kehitystä. Arvioinnit (CAF) pohjana tavoitteellisemmalle toiminnalle; tavoitteellinen toimintasuunnitelma hyödyntämään toiminta-alueen kuntia. Kestävän kehityksen painotuksen huomioiminen opiston toiminnassa. 6. Talouden mittareiden käyttöönotto. Toteutuminen vuonna Lyhytkurssit eivät kädentaidoissa ja eräissä taitoaineissa eivät ole edelleenkään toteutuneet toivotussa määrin, vaan ne ovat jopa vähentyneet. Liikunnan lyhytkurssit, samoin jotkut ravitsemusalan lyhytkurssit toteutuvat hyvin. Korttikoulutukset ovat toetutuneet kohtuullisesti. Erilaisiin hankkeisiin ja kokonaisuuksiin liittyvät, suunnitellut osiot ovat saaneet opiston tarjonnassa jalansijaa. Tätä toimintaa täytyy kehittää edelleen. Toiminta tarkoittaa käytännössä asiakkaan ehdoilla, erilliseen teemoitukseen ja tarpeeseen liittyvää kohdennettua kurssisisältöjen suunnittelua, ja toteutustapaa. Nuorten osuus opiston ryhmissä ei juurikaan ole noussut vuoden 2016 notkahduksen jälkeen, jolloin nuorten bändejä ei muodostunut aiempien vuosien tapaan. Lasten taiteen perusopetuksen (valmistavat opinnot) osallistujamäärät sen sijaan ovat kasvaneet. Samoin jotkut laspsille tarjotut ruokakurssit. 2. Vuonna 2017 tunteja toteutui Opisto on aktiivisesti ollut osallisena Kinnulan kunnan strategiatyössä. Strategiassa opiston painotukset (kestävä kehitys; sosiaalinen, kulttuurinen, hyvinvointi ja terveyden edistäminen, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä elinvoima ja tasaarvo) ovat tärkeässä roolissa. Opisto on pyrkinyt tarjoamaan kursseja ja toimintaa myös ryhmille, jotka eivät ole olleet muiden tahojen tarjonnan kohteina. (Mm. omaishoitajien jaksaminen, kehitysvammaisten taide-, musiikki- ja liikuntaryhmät, jne.). Kulttuurisen kestävän kehityksen osalta opisto oli aktiivinen mm. Suomi 100 toiminnassa (mm. kyläkierrokset, paikallisperinne jne.) yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Strategian painopisteiden mukainen toiminta opistolla niin kurssisuunnittelussa, tarjonnassa kuin toteutuksessakin on jatkunut myös terveyttä ja hyvinvointia painottavissa kurssikokonaisuuksissa. Osallisuuden vahvistaminen on kansalaisopiston toiminnassa aina ollut sisäänrakennettuna. Osallistumisen kynnystä näille kursseille on pyritty alentamaan mm. opintoseteliavustuksilla, joita (valtion kustantamana) on ollut tarjolla senioreille ja eläkeläisille sekä työttömille 4. Taiteen perusopetukseen liittyviin määrällisiin tavoitteisiin ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Opetussuunnitelmatyö TOPS:ien uusimiseksi on käynnistynyt vuoden 2017 loppupuolella. 5. Vuorovaikutteista opiston markkinointityötä on tehty liian vähän vuonna 2017; opiston näkyvyyttä ja läsnäoloa tulee vahvistaa. Opisto on kuitenkin tehnyt aktiivista työtä mm. Lestijärven kunnan aktiivisten toimintaverkostojen (esim. liikunnalliset toimijat, kädentaitojen toimijat jne.) sekä Kinnulan kuntien SOTE- ja

5 kirjastosektorin kanssa. Opiston tekemä työ alueen ihmisten hyvinvoinnin, terveyden, jaksamisen ja osallisuuden edistämisessä tulee tehdä näkyväksi ja vahvistaa. 6. Opiskelijoita vuonna 2017 oli yhteen kertaan laskettuna 705. Nousua edelliseen vuoteen nähden on hieman (4.1 %) vaikka kuntien asukasluku on laskenut. Opiskelijoista 75 eli 10.2 % oli kotoisin jostain muusta kunnasta kuin Kinnulasta ja Lestijärveltä. Vuonna 2015 vastaava opiston toiminta-alueen ulkopuolelta olevien opiskelijoiden osuus oli 4,6 ja vuonna 2016 noin 8 %. Luvusta päätellen opistolle on jäänyt asiakkuuskontakteja entisen toiminta-alueen kuntiin. Alueellista sivistystarvetta on siis olemassa, joten tämän valtakunnallisen kriteerin perusteella opiston läsnäolo alueellaan on enemmän kuin perusteltu. Kinnulan ja Lestijärven kunnan (omista) asukkaista oli opiston opiskelijoina 25,8 %. Määrä on jotakuinkin ennallaan vuoteen 2016 verrattuna (24,6 %). Tavoitteeksi asetettu määrällinen tavoite täyttyi näin ollen. 7. Talouden mittareiden osalta työn alla ovat perinteisten määrällisten mittareiden ohella laadullisen mittauksen sekä jopa vaikuttavuuden mittareiden kehittely (esim. Sofie, BeLL-tyyppinen mittaus). Kinnulan kunnan hallintosäännön luvun II (talous ja valvonta) kappaleen 11 Hallinnon ja talouden tarkastus 2 :n mukaan sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kansalaisopiston vuoden 2016 osalta sisäinen tarkastus ja riskien hallinta ei ole toiminut toivotulla tavalla. Edelleen hallintosäännön luvun II (talous ja valvonta) kappaleen 12 ( sisäien valvonta ja riskienhallinta ) 4 :n mukaan lautakunta, jaos ja johtokunta vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoi kunnanhallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Edellä kuvattuun liittyen myös kansalaisopistolla tulee aloittaa riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvä käytännön suunnittelu ja toimeenpano, jotta toiminta päästäisiin aloittamaan viimeistään uuden valtuustokauden alkaessa. Kans. op TA2017 TA-muutokset TA yhteensä Toteuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toimintakate on euroa. Kustannuslaskennalliset menot euroa