KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 1(34)

Transkriptio

1 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 1(34) Valtuusto AIKA klo 18:00-20:30 PAIKKA Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 28 Pöytäkirjan tarkastus 5 29 Työjärjestyksen hyväksyminen 6 30 Arviointikertomus vuodelta Tilinpäätös vuodelta Keuruun vanhuspoliittisen strategian päivittäminen Kuntarakenneselvityksen jatkotoimenpiteet 16

2 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 2(34) Valtuusto OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ahonen Merja Asunmaa Kaija Haapala Onni III varapuheenjohtaja Heinonen Petri Jämsä Simo Kaijanmäki Timo Kajosmäki Maija Kakkuri Ari Kankimäki Heikki Korkeala Mervi Kosonen Timo Kotimäki Ilari Kukkamo Helena Kuusimäki Kalle Kässi-Jokinen Saara Laurila Leena Nieminen Anssi Nissinen Mika Oinonen Lauri puheenjohtaja Oksanen Harri Paappanen Tapio Pihlainen Jouko Pohjonen Antero Rahkonen Kyösti Rautanen Milla Ritola Markku Röppänen Joonas Saarinen Sari I varapuheenjohtaja Salkinoja Jonna Santaniemi Jussi Sipponen Hellevi Träff Henry II varapuheenjohtaja Tuominen Petri Vaissi Juho Viitanen Raimo vara Liisa Ruusilan tilalla MUU Mäkelä Tero vs. kaupunginjohtaja Ojala Tarja pöytäkirjanpitäjä Ruhanen Kerttu sivistysjohtaja Vanhanen Riitta perusturvajohtaja Savela Raimo vs. tekninen johtaja Kanko Matti rakennuttajapäällikkö poistui klo POISSA Ruusila Liisa

3 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 3(34) ALLEKIRJOITUKSET Lauri Oinonen puheenjohtaja Tarja Ojala pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN Keuruulla, TARKASTUS Jonna Salkinoja Raimo Viitanen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävilla Tarja Ojala, hallintojohtaja

4 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 4(34) Valtuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus VALT Keuruun kaupunginvaltuuston työjärjestyksen kohdan mukaan kutsu valtuuston kokoukseen lähetetään pääsääntöisesti 10 päivää en nen kokousta erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on ko kouk ses sa läsnäolo- ja puheoikeus. Mikäli erityiset syyt estävät täy del li sen esityslistan lähettämisen kokouskutsun yhteydessä, kokous kut su toimitetaan sähköisesti 10 päivää ennen kokousta ja lisäk si postitse esityslistan kanssa vähintään viisi päivää ennen valtuus ton kokousta. Samassa ajassa kokouksesta on annettava yleisesti tieto kun nan jul kis ten kuulutusten ilmoitustaululla. Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vä hin tään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 5(34) Valtuusto Pöytäkirjan tarkastus VALT Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jonna Salkinoja (Timo Kososen esityksestä) ja Raimo Viitanen (Merja Ahosen esityksestä).

6 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 6(34) Valtuusto Työjärjestyksen hyväksyminen VALT Päätös Valtuusto hyväksyi yksimielisesti esityslistan kokouksen työjärjestykseksi ja asiat päätettiin käsitellä esitylistan mukaisessa järjestyksessä.

7 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 7(34) Tarkastuslautakunta Valtuusto Arviointikertomus vuodelta / /2015 TARK Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava, onko val tuus ton asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet to teu tuneet. Valtuusto on joulukuussa 2013 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2014 ja taloussuunnitelman vuosille Tulosaluekohtaiset toi min nal li set tavoitteet on hyväksytty samassa yhteydessä. Tarkastuslautakunta on toimintavuoden aikana kokouksissan pe rehty nyt kaupungin toimintaan ja talouteen talousarvion, talousarvion to teu tu mien, pöytäkirjojen sekä tilinpäätöksen lisäksi kuulemalla kau pun ki kon ser nin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Myös tu tustu mis käyn te jä suoritettiin kaupunkikonsernin eri kohteisiin. Päätösehdotus Tarkastuslautakunta hyväksyy arviointikertomuksen vuodelta 2014 ja saattaa sen valtuuston tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. VALT Päätösehdotus Tarkastuslautakunta Valtuusto merkitsee arviointikertomuksen vuodelta 2014 tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin. Liitteet Liite 1 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014

8 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 8(34) Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Valtuusto Tilinpäätös vuodelta / /2015 KH Kuntalain mukaan kunnan tilikaudelta, joka on kalenterivuosi, tulee laa tia tilinpäätös, johon kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi ti linpäätökseen tulee sisällyttää konsernituloslaskelma, konsernitase, konsernirahoituslaskelma ja niiden liitetiedot. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä ta louden tasapainottamiseksi. Tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä ja se on saa tet ta va valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Ti lin pää tök sen allekirjoittavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tilinpäätöksen käsittelyjärjestys on Suomen Kuntaliiton suosituksen mu kaan seuraava: 1. Kunnanhallitus valmistelee tilinpäätöksen siihen liittyvine asiakirjoineen, allekirjoittaa tilinpäätöksen sekä saattaa sen tilintarkastajalle tarkastetta vaksi ja aikanaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. 2. Tilintarkastaja luovuttaa tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoittaman sa tarkastuskertomuksen. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. 3. Jos tilintarkastuskertomus sisältää tilimuistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lau sun non. 4. Tarkastuslautakunta jättää tilinpäätöksen tilintarkastuskertomuksineen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ja antaa arvionsa tehdyistä muis tu tuk sis ta, niihin annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lau sun nos ta sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Edellä todettu käsittelyjärjestys perustuu siihen, että tar kastuslautakunnan laatima arviointikertomus käsitellään omana py kälänään.

9 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 9(34) Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Valtuusto Vuoden 2014 tilinpäätös lukuina Yhteenvetona tilinpäätöksestä voidaan todeta, että Keuruun kau pungin taloustilanne parani edellisvuodesta ja muodostui selvästi bud je toi tua paremmaksi. Sekä vuosikate että tulos paranivat selvästi edellisvuodesta. Vuo sika te oli liikelaitoksineen ja il man lii ke lai toksia. Vuo den 2013 vastaavat luvut olivat ja Tilikausi oli euroa ylijäämäinen. Tulos ilman liike lai tok sia oli euroa plussalla. Edellisvuoden vastaavat luvut oli vat ja Keuruun Vesi liikelaitoksen yli jäämä oli ( v. 2013). Keuruun Vuok ra-asun not lii ke lai toksen tulos oli ( v. 2013). Vuosikate (mukaan lukien liikelaitokset) ylitti muutetun talousarvion eu rol la ja tu los oli euroa budjetoitua parempi. Toimintatuotot (mukaan lukien liikelaitokset) ylittivät muutetun talous ar vion euroa (toteutuma 100,1 %). Toimintakulut oli vat euroa ar vioi tua pie nem mät (to teu tu ma 95,2 %). Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta (0,7%). Toi minta ku lut kasvoivat (0,1 %). Toimintakate parani (0,1 %). Korkokulut kasvoivat edellisvuodesta euroa eli 19,2 %. Bruttoinvestoinnit olivat ( vuonna 2013) ja net to in ves toin nit ( vuonna 2013). Liikelaitos ten osuus in vestoinneista oli Suurista investoinneista johtuen lainamäärä kasvoi , mikä oli vajaa kolmannes talousarvioissa arvioidusta määrästä (9,6 milj. ). Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2014 lopussa oli euroa. Keskeisiä tunnuslukuja tarkasteltaessa voidaan todeta seuraavaa: 1) vuosikate asukasta kohti parani 432 eurosta 563 euroon, 2) omavaraisuusaste heikkeni 49,7prosentista 48,7 prosenttiin, 3) suhteellinen velkaantuneisuus (60,4 %) oli edellisvuotista (55,0 %) suurempi, 4) lainamäärä asukasta kohti oli euroa eli 346 euroa edel-

10 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Valtuusto lis vuo tis ta enemmän. 5) konsernilainakanta asukasta kohti kasvoi eurosta eu roon. Keuruun kaupungin taseen loppusumma oli ,31 euroa. Konsernituloslaskelman ylijäämä oli ,45 euroa (edel lisvuon na ,19 euroa). Konsernitaseen lop pu sum ma oli ,12 euroa. Oheisai neistona vuoden 2014 tilinpäätös sekä johdon vah vis tus ilmoi tus kir ja tilintarkastajalle. Valmistelija: talousjohtaja Tero Mäkelä, puh Päätösehdotus Vs. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää 1) esittää valtuustolle, että tilikauden tulos ennen poistoeron, varaus ten ja rahastojen muutoksia ,62 euroa (mukaan lu kien lii ke lai tok set) käsitellään siten, että poistoeron muu tok sena tuloutetaan 4.758,84 euroa ja tämän jälkeen ylijäämäksi muo dos tu va ,46 euroa jätetään taseeseen yli- ja alijää män tilille; 2) allekirjoittaa tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tar kastet ta vak si; 3) saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edel leen valtuuston käsiteltäväksi. 4) antaa johdon vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle ja oikeuttaa vs. kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sen. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että Milla Rautanen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo TARK Tilintarkastaja Tuomas Mettomäki on jättänyt tarkastuslautakunnalle päivätyn tilintarkastuskertomuksen ja esittänyt ti lin pää töksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille ti li-

11 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Valtuusto kau del ta Päätösehdotus: Tarkastuslautakunta toteaa, että tilintarkastuskertomukseen ei si sälly muistutusta, joka vaatisi asianomaisen selitystä sekä kun nan hal lituk sen lausuntoa. Lautakunta saattaa tilintarkastuskertomuksen valtuustolle tiedoksi ja esit tää, että vuoden 2014 tilinpäätös hyväksytään ja tilivelvollisille myön ne tään vastuuvapaus tilikaudelta Päätös Ehdotus hyväksyttiin. VALT Päätösehdotus Tarkastuslautakunta Valtuusto päättää 1) merkitä tilintarkastuskertomuksen tiedoksi; 2) hyväksyä vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myöntää tilivelvollisille vas tuu va paus tilikaudelle Päätös Hyväksyttiin. Liitteet Liite 2 Tilintarkastuskertomus 2014 Liite 3 Tilinpäätös 2014

12 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Keuruun vanhuspoliittisen strategian päivittäminen 148/ /2014, 60/ /2015 SOS Keuruun kaupungin valtuusto hyväksyi Keuruun van huspo liit ti sen strategian vuoteen Strategia päivitetään val tuus tokau sit tain. Vanhuspalvelujen kehittymistä ja strategian toteutumista arvioidaan vuo sit tain perusturvalautakunnassa kuullen vanhusneuvostoa ja van hus työn johtoryhmää. Kaupungin talousarviossa 2014 on asetettu toiminnalliseksi ta voitteek si Keuruun vanhuspoliittisen strategian arviointi ja päivittäminen lo ka kuu hun mennessä. Strategian päivittämisestä vastaava työ ryhmä kannattaa nimetä uudelleen lukuisten viranhaltijavaihdosten vuok si. Valmistelija perusturvajohtaja Riitta Vanhanen, puh Päätösehdotus Perusturvajohtaja Perusturvalautakunta pyytää vanhusneuvostolta ja vanhustyön johto ryh mäl tä arviointia vanhuspoliittisen strategian toteutumisesta mennessä. Perusturvalautakunta pyytää Keski-Suomen seu tu ter veys kes kuk selta, Keuruun vanhaintukisäätiöltä, Keuruun vanhusneuvostolta ja tekni sel tä toimelta jäsenehdotuksia strategian päivittämistyöryhmään. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. SOS Vanhusneuvosto ja vanhustyön johtoryhmä ovat toimittaneet pyy detyt arvioinnit vanhuspoliittisen strategian toteutumisesta. Molempien ar vioin tien pohjalta voidaan todeta, että strategia on toteutunut hyvin. Keuruun vanhaintukisäätiö on nimennyt vanhuspoliittisen strategian päi vit tä mis työ ryh mään toiminnanjohtaja Liisa Tuomisen ja varalle hal li tuk sen puheenjohtaja Simo Jämsän. Vanhusneuvosto on ni-

13 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto men nyt työryhmään Kaarina Leppäsen ja varalle Salli Kajosmäen. Oheismateriaali: Vanhustyön johtoryhmän arviointi vanhuspoliittisen strategian to teutu mi ses ta Vanhusneuvoston pöytäkirjanote kokouksesta 3/2014 Valmistelija perusturvajohtaja Riitta Vanhanen, puh Päätösehdotus Perusturvajohtaja Merkitään tiedoksi vanhusneuvoston ja vanhustyön johtoryhmän arvioin nit vanhuspoliittisen strategian toteutumisesta kokouksessa annet ta van selvityksen pohjalta. Vanhuspoliittisen strategian päivittämistyörymään kutsutaan pe rustur va lau ta kun nan puheenjohtaja Maija Kajosmäki varalle va ra puheen joh ta ja Timo Kaijanmäki, perusturvajohtaja Riitta Vanhanen, van hus työn johtaja Tuija Koivisto, kotihoitopäällikkö Miia Foncham va ral le kotipalvelun ohjaaja Helena Isojärvi, palveluohjaaja Ina-Maria Re po varalle kotipalvelun ohjaaja Kati Kujala, vastaava hoitaja Pia Kas ki varalle vastaava hoitaja Johanna Nivala, vs. tekninen johtaja Rai mo Savela varalle kiinteistöpäällikkö Hannu Pohjonen, Keski- -Suo men seututerveyskeskuksesta avohuollon ylihoitaja Timo Vanha ta lo varalle osastonhoitaja Mari Kolu, osastonhoitaja Mer ja Ahonen varalle osastonhoitaja Mauri Roivas, Keuruun van hain tu kisää tiön toiminnanjohtaja Liisa Tuominen varalle hallituksen pu heenjoh ta ja Simo Jämsä, Keuruun vanhusneuvostosta Kaarina Lep pänen varalle Salli Kajosmäki, sihteerinä toimii toimistonhoitaja Sei ja Sa ve la. Työryhmä kuulee muita asiantuntijoita. Päivitys valmistuu vuoden 2014 aikana. Perusturvajohtajan lisäys ehdotukseen kokouksessa Työryhmään kutsutaan perusturvalautakunnasta Kastehelmi Vuolle-Apiala varalle Marja Länkinen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. SOS Työryhmä on päivittänyt Keuruun vanhuspoliittisen strategian vuo-

14 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto teen 2020 ja muuttanut samalla asiakirjan nimeksi Keuruun suun nitel ma ikääntyneen väestön tukemiseksi vuoteen Suun ni tel maluon nos on ollut lausuntokierroksella kaupungin eri hallintokunnissa, Keu ruun vanhusneuvostossa, Keski-Suomen seu tu ter veys kes kukses sa, Keuruun seurakunnalla ja Keuruun vanhaintukisäätiöllä. Kunta lai sil le avoin suunnitelman esittely- ja kuulemistilaisuus pidettiin Pal ve lu kes kus Lehtiniemessä Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäk käiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012, 5) todetaan mm. kun nan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väes tön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suo riutu mi sen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien pal velu jen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suun nit te lussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimen pi tei tä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suun nit te lua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkis tet ta va valtuustokausittain. Liite: Keuruun suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi vuoteen 2020 (luonnos) Valmistelija perusturvajohtaja Riitta Vanhanen Päätösehdotus Perusturvajohtaja Perusturvalautakunta hyväksyy liitteen mukaisen Keuruun suun ni telman ikääntyneen väestön tukemiseksi vuoteen 2020 sekä lähettää suun ni tel man kaupunginhallituksen käsittelyyn. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. KH Päätösehdotus Vs. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää hy väksyä "Keu ruun suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi vuoteen 2020" liit teen mukaisena. Päätös Hyväksyttiin.

15 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto VALT Päätös Hyväksyttiin. Liitteet Liite 4 Keuruun suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi vuoteen 2020

16 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto Kuntarakenneselvityksen jatkotoimenpiteet 174/ /2014 KH Selvityksen taustaa Meneillään oleva kuntajakoselvitys perustuu kuntarakennelain mukai seen selvitysvelvollisuuteen. Selvitys päätettiin tehdä Keuruun, Mänt tä-vilp pu lan ja Multian kesken. Selvitysalueen kunnat sopivat, et tä Keuruu tekee hankintapäätöksen selvitystyöstä. Selvitystyö kilpai lu tet tiin avoimella hankintamenettelyllä. Kaupunginhallitus päätti va li ta selvityksen tekijäksi Focus Main Point Oy:n. Selvitystyön aikataulutuksessa sovittiin, että kuntien valtuustot päättä vät kesäkuussa 2015, suunnataanko selvitystyö jatkossa kun ta yhteis työn kehittämiseen nykyisellä kuntarakenteella vai siten, että tavoi tel laan kuntaliitosta. Selvityksen raportin 1. osa on valmistunut. Pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on seuraava kirjaus: Hallitus edistää vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Kuntarakennelain sel vi tys vel vol li suu den kriteereitä, määräaikoja ja irtisanomissuojaa kun ta lii tos ti lan tees sa koskevat säädökset kumotaan. Selvityksen käsittely Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan edustajista koostuvan oh jausryh män tehtävänä on ollut ohjata selvitystyön etenemistä. Oh jausryh mä on kokoontunut 6 kertaa, viimeksi Selvitysalueen kuntien valtuustot ovat pitäneet kaksi seminaaria, ja Selvitystä on käsitelty kaupungin johtoryhmässä viimeksi Kau pun gin hal li tuk sen ja johtoryhmän kesken pidettiin iltakoulu Valtuustolle pidettiin aiheesta seminaari , sa mana päivänä pidettiin myös sidosryhmien kuulemistilaisuus ja asia esitel tiin yhteistyötoimikunnassa. Kuntalaisille suunnattu informaatio- ja kes kus te lu ti lai suus järjestettiin Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntarakennelain 2 : "Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoi mai nen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toi mi va

17 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto kun ta ra ken ne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edelly tyk siä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työs sä käyn tialu ees ta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on ta loudel li set ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vas ta ta kun nan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta se kä riit tä väs tä omasta palvelutuotannosta." Kuntarakennelain 4 :"Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muu tos edis tää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen ta voit tei ta sekä pa ran taa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata pal velu jen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toi min ta ky kyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta." Kuntaliitoksen arvioinnin näkökulma Kuntalain (365/1995) 1 :n mukaan kunta pyrkii edistämään asukkai den sa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Sama asia on todettu uuden kuntalain (410/2015) 1 :ssä: Kunta edistää asukkai den sa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkail leen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestä väl lä tavalla. Kuntalain (365/1995) 32 :n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta. Vastaava velvoite sisältyy myös uuteen kuntalakiin. Kuntalain velvoitteista seuraa se, että kuntaliitoksia arvioitaessa keskei nen näkökulma on kuntalaisten näkökulma eli se, miten liitos vaikut taa kuntalaisiin palvelujen, kuntatalouden ja tu le vai suu den nä kymien valossa. Kuntaliitoksen vaikutusten arviointi Mahdollisen kuntaliitoksen taloudellisia hyötyjä ja haittoja ar vioi taessa on otettava huomioon selvitysalueen kunkin kunnan taloudellinen ase ma. Tällöin on arvioitava uuden kunnan tuloskuntoa, taseen läh tö ti lan net ta ja synergiaetuja sekä vaikutuksia elinvoimaisuuden ke hi tyk seen. Näitä tarkasteltaessa on kunkin kunnan arvioitava, on-

18 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto ko taloudellisesti järkevää yhdistyä vai jatkaa itsenäisenä. Kuntien ta louk sien lisäksi on vertailtava myös konserneja, koska kun ta lii tokses sa yhdistyvät kuntien lisäksi myös kuntakonsernit. Uusi kuntalaki ko ros taa aiempaa enemmän konserninäkökulmaa. Taloudellisten realiteettien lisäksi on arvioitava muitakin kun ta lii toksen mahdollisesti aiheuttamia seikkoja, kuten muun muassa elin voimaa ja uu den kunnan taajamien ja haja-asutusalueen ke hi tys nä kymiä. Yhdistymisavustuksen merkitystä ei kannata yliarvioida, koska avustuk set on tarkoitettu lähinnä kattamaan yhdistymisen alkuvaiheessa väis tä mät tä syntyviä lisäkustannuksia. Väestöennusteet Selvittäjän raportissa on tarkasteltu selvitysalueen kuntien väes tö ennus tei ta. Kaikkien kolmen kunnan ennusteet ovat negatiivisia. Sel vitys alu een väestön ennustetaan vähenevän vuoteen 2029 mennessä Keu ruul la 5 %, Multialla 16 %, Mänttä-Vilppulassa 8 % ja sel vi tys alueen kunnissa yhteensä 7 %. Yhdyskuntarakenne Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan kuntaliitos aikaansaisi noin asukkaan kunnan, jonka pinta-ala on km 2. Kunnassa oli si kuusi taajamaa (Keuruu, Mänttä, Vilppula, Haapamäki, Kolho ja Mul tia). Kuntarakennelain 2 :n mukaan Kuntajaon kehittämisen ta voit tee na on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimi va kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden it se hal lin non edel ly tyk siä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työs säkäyn ti alu ees ta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta... Selvitysalueen kuntien tarkastelua kuntarakennelain 2 :n nä kö kulmas ta Elinvoima-asioiden osalta kuntakolmikko muodostaa pe rus ra kenteel taan omat kokonaisuudet siten, että Keuruu ja Mänttä-Vilppula toi mi vat lähes omavaraisina yksikköinä. Multia tukeutuu Keuruun pal ve lui hin mm. kaupan ja liikuntapalveluiden osalta. Selvitysalueen rakenne on hajanainen. Keuruun keskusta muo dostaa seutukunnallisesti merkittävimmän palvelutaajaman. Keuruulle tu lee ostovoimasiirtymää n. 2.7 milj. (Keuruun kaupan tunnusluvut 2013 / Ramboll). Mäntän taajama muodostaa merkittävän pal ve lukes kit ty män, joka palvelee yhdessä Vilppulan taajaman kanssa

19 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto Mänt tä-vilp pu lan asukkaiden tarpeita. Multian ja Haapamäen taa jamis sa on toimivat peruspalvelut ja ne tukeutuvat osin Keuruun keskus ta pal ve lui hin. Yhdyskuntarakenteen toimivuus Kuntakolmikon yhdyskuntarakenteet muodostuvat omina ver kos toina olemassa olevien taajamien ympärille. Yhdyskunnat toimivat oma va rai si na muutoin, paitsi Multian jätevesien osalta, jotka puh diste taan Keuruun jätevedenpuhdistamolla. Kuntakeskusten välillä on vain perustason joukkoliikennettä, joka ei tue vähäisyyden vuoksi työs sä käyn tiä keskusten välillä. Työssäkäyntialue Keuruu ja Multia muodostavat Keuruun työssäkäyntialueen. Mänttä-Vilp pu la on muodostanut oman työssäkäyntialueen vuodesta 2014 lukien. Pendelöintiä tapahtuu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan välillä jonkin verran ja se on tasapainossa. Multialta on Keuruulle pendelöintiä huomattavasti enemmän kuin Keu ruul ta Multialle. Havaintoja selvitysalueen kuntien taloudesta Tilinpäätökset vuosilta 2013 ja 2014 Vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöslukujen perusteella on todettavissa, et tä Keuruun ja Multian taloudet kehittyivät myönteisesti vuonna Molempien kuntien tulos ja vuosikate paranivat. Keuruun vuosi ka te kattoi poistoista 177%. Multian vastaava luku oli 274 % ja Mänt tä-vilp pu lan 77 %. Mänttä-Vilppulan talous heikkeni tuloksen ja vuo si kat teen osalta. Mänttä-Vilppulan positiivinen tulos 2014 pe rustui satunnaiseriin. Keuruun vuosikate asukasta kohti parani 432 :sta 563 :oon. Mul tian vuosikate parani 542 :sta 582 :oon asukasta kohti. Mänttä-Vilp pu lan vuosikate heikkeni 398 :sta 245 :oon asukasta kohti. Mänt tä-vilp pu lan luvuissa on huomioitu vuosien 2013 ja 2014 lo mara ha jär jes te lyis tä aiheutunut kulusiirtymä vuodelta 2013 vuodelle Keuruun nettoinvestoinnit olivat 11,7 milj., mikä aiheutti 3,1 milj. :n lainamäärän kasvun. Multian nettoinvestoinnit olivat ja lai na mää rä aleni Mänttä-Vilppulan nettoinvestoinnit olivat 3,2 milj. ja lainamäärän kasvu 2,7 milj.. Tarkasteltaessa kuntien tilinpäätöksiä vuosilta 2013 ja 2014, on to-

20 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto det ta vis sa, että Mänttä-Vilppulan tilinpäätökset sisältävät huo mat tavan suuria poikkeuksellisia ja kertaluonteisia eriä. Vuoden 2013 ti linpää tök seen sisältyi 3,3 milj. satunnaista konsernin sisäistä myyn tivoit toa, kun Mänttä-Vilppulan kaupunki myi Mäntän Kaukolämpö Oy:n osakkeet 3,5 milj. :n kauppahinnalla perustamalleen holding-yh tiöl le (Mäntän Lämpövesi Oy). Tämä kauppa rahoitettiin kaupun gin myöntämällä 3,5 miljoonan euron lainalla. Vuoden 2014 ti linpää tök seen sisältyy vastaava satunnainen myyntivoitto (n. 1,8 milj. ), kun Mänttä-Vilppulan kaupunki myi vesiliikelaitoksensa Mäntän Kau ko läm pö Oy:lle. Kauppa rahoitettiin kaupungin myöntämällä 9,2 milj. :n lainalla. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä Mänttä-Vilppulalla oli em. myyn ti voiton (3,2 milj. ) lisäksi kertaluonteisina erinä harkinnanvarainen valtion osuu den korotus (1,0 milj. ), lomarahojen leikkaus ( ) se kä kuntaliitosavustus ( ). Multialla kertaluonteisia eriä vuo den 2013 tilinpäätöksessä oli harkinnanvarainen valtionosuuden ko ro tus ( ). Keuruun tilinpäätökset ja Multian ti lin pää tös vuodelta 2014 eivät sisältäneet kertaluonteisia eriä. Mänttä-Vilppulan tilinpäätökseen vuodelta 2014 sisältyi ker ta luon teisia eriä nettomääräisesti (tulot-menot) Mänttä-Vilppulan taseessa on 14,7 milj. :n lainasaatavat ty tär yh teisöil tä. Summasta 3,5 milj. on saatavaa Mäntän Lämpövesi Oy:ltä, 9,2 milj. Mäntän Kaukolämpö Oy:ltä ja 2,0 milj. Mäntän Jääareena Oy:ltä. Ensin mainitut saatavat liittyvät edellä todettujen konsernin si säis ten kauppojen rahoittamiseen. Mäntän Lämpövesi Oy:n ja Mäntän Kaukolämpö Oy:n lainojen yhteis mää rä on 12,7 milj.. Nämä lainat on maksettava tuotoilla, jotka saa daan kaukolämmön ja veden myynnillä. Koska lainasaatavien mää rä veden ja kaukolämmön tulokseen ( v. 2014) nähden on huomattava, saataviin liittynee alaskirjauksen (kulukirjaus) tar ve. Kirjanpitolain mukaan saatavat arvostetaan tilinpäätöksessä ni mel lis ar voon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Alas kirjaus tar peen suuruuden arviointi on vaikeaa, koska ei ole tiedossa, mi ten suuri osa em. lainoista on ns. pääomalainaa ja millaiset maksu eh dot lainoilla on. Kuntien talouksia vertailtaessa on kertaluonteiset erät ja ve ro prosent ti erot poistettava, koska kertaluontoiset erät eivät ole jatkuvia ja kos ka kunnassa voi olla vain yhdet veroprosentit. Näiden oikaisujen jäl keen voidaan todeta, että Keuruun ja Multian vuosikate ja ti li kauden tulos sekä asukasmäärään suhteutettuna että absoluuttisesti oli vat selvästi korkeammat kuin Mänttä-Vilppulan. Keuruun tulos vuon na 2014 oli +2,3 milj., Multian +0,5 milj. ja Mänttä-Vilppulan

21 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto ,7 milj.. Keuruun ja Mänttä-Vilppulan tulosten ero oli 5,0 milj. Keu ruun hyväksi. Vuosikatteessa ero oli 6,1 milj.. Kunkin kunnan kannalta taloudellinen vertailu on syytä tehdä kahden vaihtoehdon mukaan: jatkaminen omana kuntana tai liittyneenä mui hin. Tällöin kunkin kunnan tilannetta verrataan yhdistyneen kunnan tilanteeseen huomioiden asukaslukujen erot. Kuntien veroprosentit Selvitysalueen kuntien veroprosentit poikkeavat toisistaan. Keuruun tu lo ve ro pro sent ti on 20,50 %, Multian 21,00 % ja Mänttä-Vilppulan 22,00 %. Myös kiinteistöveroprosentit ovat Mänttä-Vilppulassa ja Mul ti al la Keuruuta korkeammat. Jos selvitysalueen muiden kuntien ve ro pro sen tit olisivat vuonna 2013 olleet Keuruun tasolla, Multian ve ro tu lot olisivat olleet toteutuneita pienemmät. Mänttä-Vilp pu lan kohdalla ero olisi ollut 2,5 milj.. Erot ovat samaa luokkaa myös v Selvitysalueen kuntien kunnallisverot vuonna 2014 olivat yhteensä 69,7 milj.. Tämä määrä olisi kertynyt, jos kaikkien kolmen kunnan tu lo ve ro pro sent ti olisi ollut 21,28 %. Jotta kunnat olisivat ilman satun nais eriä saaneet Keuruun suuruisen ylijäämän (227 /asukas), yh tei sen tuloveroprosentin olisi pitänyt olla 22,14 %. Tuloskunto Kuntien tuloskunnon perusteella on todettavissa, että Keuruun, Multi an ja Mänttä-Vilppulan kuntaliitos heikentäisi selvästi yhdistyneen kun nan tilannetta Keuruuseen verrattuna. Keuruulaisten ve ron maksa jien näkökulmasta katsottuna kuntaliitoksella olisi siten merkittäviä kiel tei siä vaikutuksia. Tilikauden tulos ja vuosikate heikkenisivät. Kuntien taseet Keuruun kaupungin taseessa ( ) on kertynyttä ylijäämää 8,2 milj. (627 /asukas). Multian vastaava luku on (-144 /as). Mänttä-Vilppulan kertynyt ylijäämä on (9 /as). Mänt tä-vilp pu lan kertyneeseen ylijäämään sisältyy noin 5 miljoonaa eu roa (n. 466 /as) kirjanpidollisia konsernin sisäisiä myyntivoittoja, jot ka aiheutuivat vuonna 2013 perustetulle holding-yhtiölle (Mäntän Läm pö ve si Oy) myydyistä Mäntän Kaukolämpö Oy:n osakkeista ja vuon na 2014 Mäntän Kaukolämpö Oy:lle myydystä vesilaitoksesta (kau pun gin liikelaitos). Ilman näitä eriä Mänttä-Vilppulan kertynyt alijää mä olisi noin 4,9 milj. eli noin -456 /asukas. Oma pääoma kertoo varojen ja velkojen erotuksen eli net to va ral lisuu den. Keuruun kaupungin oma pääoma vuoden 2014 lopussa oli 45,7 milj. eli /asukas. Mänttä-Vilppulan vastaavat luvut olivat 35,9 milj. eli /as. Multian oma pääoma oli 4,3 milj. eli

22 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto /asukas. Keuruun lainamäärä vuoden 2014 lopussa oli 35,1 milj. eli /asu kas, Mänttä Vilppulan 26,2 milj. (2.437 /as) ja Multian 2,3 milj. (1.323 /as). Lainamääriä verrattaessa on huomioitava se, että Keuruun kaupungin tase sisältää vuokra-asuntolainoja 5,2 milj. (511 /asukas). Multian ja Mänttä-Vilppulan vuokra-asuntolainat ovat osakeyhtiöiden taseissa. Koska lainaa otetaan käyttöomaisuuden (pysyvät vastaavat) hank kimi seen, on perusteltua vertailla käyttöomaisuuden nettoarvoa eli käyt tö omai suu den määrää lainoilla vähennettynä. Käyt tö omai suuden bruttoarvo oli Keuruulla 90,4 milj. (8.871 /as), Multialla 7,1 milj. (4.046 /as) ja Mänttä-Vilppulassa 63,5 milj. (5.913 /as). Ns. velaton käyttöomaisuus (käyttöomaisuus - lainat) oli Keuruulla 55,3 milj. eli /asukas, Multialla 4,8 milj. eli /asukas ja Mänttä-Vilppulassa 37,3 milj. eli /as. Lainoilla vähennetty käyt tö omai suus asukasta kohti laskettuna oli Keuruulla suurem pi kuin Multialla ja suurempi kuin Mänttä-Vilppulassa. Keu ruun asukasluvun mukaan laskettuna erot olivat 27,6 milj. ja 19,9 milj.. Edellä todetuista luvuista voidaan päätellä, että Keuruun tase on selväs ti vahvempi kuin Multian ja Mänttä-Vilppulan. Varallisuutta ve latkin huomioiden on Keuruulla selvitysalueen kunnista selvästi eniten. Konsernit Uusi kuntalaki painottaa aiempaa enemmän kuntakonsernien mer kitys tä. Kuntalain 118 :n mukaisen arviointimenettelyn käyn nis tä misen kriteereihin on sisällytetty myös kuntakonsernin tunnuslukuja. Konsernien tulokset veroprosenttieroilla korjattuna poikkeavat toi sistaan merkittävästi: Keuruu +1,7 milj. (166 /as), Multia +0,5 milj. (287 /as) ja Mänttä-Vilppula -1,9 milj. (-177 /as). Koko sel vi tysalu een yhteinen tulos on 0,2 milj. (13 /as). Myös konsernien taseet poikkeavat toisistaan merkittävästi. Keuruun kon ser ni ta seen loppusumma on 157,2 milj. ( /as), Multian 11,3 milj. (6.404 /as) ja Mänttä-Vilppulan 97,1 milj. (9.041 /as). Keuruu-konsernin käyttöomaisuus (pysyvät vastaavat) on 145,5 milj., Multian 9,2 milj. ja Mänttä-Vilppulan 80,3 milj.. Tämä näkyy myös lainamäärissä: Keuruu 72,6 milj. (7.125 /as), Multia 3,3 milj. (1.851 /as) ja Mänttä-Vilppula 45,6 milj. (3.243 /as). Lainaa ote taan yleensä investointien rahoittamiseen eli käyttöomaisuuden han kin taan. Kun käyttöomaisuudesta vähennetään lainat, saadaan seu raa vat luvut: Keuruu 72,9 milj. (7.157 /as), Multia 6,0 milj.

23 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto (3.389 /as) ja Mänttä-Vilppula 34,8 milj. (3.243 /as). Konsernitaseiden luvuista voi päätellä, että Keuruu-konserni on vuosien kuluessa investoinut huomattavasti enemmän kuin sel vi tys alueen muut kunnat. Lainamäärällä vähennetty asukasmäärään suhteu tet tu käyttöomaisuus on Keuruu-konsernissa yli kaksinkertainen Mul ti aan ja Mänttä-Vilppulaan nähden ja lähes 1,5-kertainen koko sel vi tys alu ee seen nähden. Sosiaali- ja terveydenhuolto Hallitusohjelman mukaan hallitus valmistelee sosiaali- ja ter veys palve lui den järjestämisratkaisun kuntaa suurempien enintään 19 it sehal lin to alu een pohjalta. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SO- TE-alu ei ta johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Alueet vastaavat so siaa li- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Sote-alueet tuot ta vat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuot ta miseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluja. SO TE-jär jes tä mislain valmistelussa ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoina selvitetään rahoi tuk sen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen huomi oon perustuslain reunaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yk sika na vai seen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema. Kes ki-suo mes sa sote-uudistusta on valmisteltu Keski-Suomen sote 2020 hankkeessa. Keuruun ja Multian sosiaalipalvelut on järjestänyt kunta ja ter vey denhuol lon palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Pe rus ter vey denhuol lon palvelujen tuottajana on vuodesta 2011 ollut Keski-Suomen seu tu ter veys kes kus perusterveydenhuollon liikelaitos. Mänttä Vilp pu lan sosiaali- j a perusterveydenhuollon palvelut on vuoden 2014 alusta tuottanut Pihlajalinna Oy / Mäntänvuoren Terveys Oy, min kä kanssa kaupungilla on väliaikainen sopimus sosiaali- ja terveys pal ve lui den tuottamisesta vuoden 2015 loppuun. Mänt tä-vilppu la on muodostanut Juupajoen kanssa sosiaali- ja ter vey den huollon palvelujen tuottamista koskevan yhteistoiminta-alueen sekä tehnyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettuun lakiin pe rus tu van päätöksen siitä, että Mänttä-Vilppula yhdessä Parkanon, Kih niön ja Juupajoen kanssa muodostaa sosiaali- ja terveystoimen yh teis toi min ta-alu een. Palveluiden järjestämisestä vastaavana kunta na toimisi Parkanon kaupunki. Mänttä-Vilppula käsittelee SOTE-palveluiden jatkoa. Keuruulla kaupunki tuottaa suurimman osan sosiaalipalveluista itse. Asia kas pal ve lu ja ostetaan eri yksityisiltä tahoilta noin 2 milj. eurolla ja minkä lisäksi palvelusetelillä hankitaan kotihoidon ja tehostetun pal ve lu asu mi sen palveluja noin miljoonalla eurolla.

24 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto Sote-kustannuksissa on selvitysalueen kuntien välillä selviä eroja. Mänt tä-vilp pu lan sote-kustannukset vuonna 2014 olivat net to määräi ses ti 41,0 milj. eli /asukas. Keuruulla vastaavat kus tannuk set olivat 35,1 milj. eli /asukas. Multian so te-kus tan nukset olivat 7,5 milj. eli /asukas. Koska Mänttä-Vilppulassa työl li syy den hoidon kustannukset eivät sisälly soteen, Keuruun perus tur van nettoluvuista on vähennetty työllisyyspalvelujen nettokulut. Mul ti an perusturvan luvuista on vähennetty työmarkkinatuen kun taosuus. Keuruun sote-kustannukset ovat siis asukasta kohti 376 edul li semmat kuin Mänttä-Vilppulassa ja 834 alemmat kuin Multialla. Jos asu kas koh tai set erot kerrotaan Keuruun asukasluvulla, saadaan erok si 3,8 ja 8,5 milj.. Selvitysalueen kuntien elinvoima Selvitysalueen kolmen kunnan elinvoimaa voidaan tarkastella mones ta näkökulmasta. Eräs elinvoiman kehitystä kuvaava mittari on ve ro poh jan kehitys. Kuntaverotuksen veropohja muodostuu kun talais ten veronalaisten tulojen ja verovähennysten erotuksesta, joka muo dos taa verotettavan tulon. Kuntaveron tuotto muodostuu ve rotet ta van tulon ja tuloveroprosentin mukaan. Selvitysalueen kuntien veropohja on verovuosina ke hitty nyt varsin eri tavalla. Keuruun veropohja on tuona aikana kasvanut 5,9 %, Multian 4,2 % ja Mänttä-Vilppulan 1,5 %. Verovuonna 2013 ve ro poh ja kasvoi Keuruulla edellisvuodesta 3,5 %, Multialla 2,3 % ja Mänt tä-vilp pu las sa 0,7 %. Kuntaliitoksen taloudelliset vaikutukset Seuraavassa on tarkasteltu kuntaliitoksen taloudellisia vaikutuksia keu ruu lais ten kannalta vertaillen Keuruun kaupungin lukuja vuodelta 2014 selvitysalueen (Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula) lukuihin. Kum man kin vaihtoehdon luvut on muutettu asukaskohtaisiksi lu vuiksi, jotka on kerrottu Keuruun asukasmäärällä. Näin on Keuruun vertai lu koh teek si saatu samankokoinen virtuaalikunta. Vertailussa ei ole huomioitu kuntaliitoksesta mahdollisesti aiheutuvia kustannusten muu tok sia. Myös palvelurakenteen on oletettu säilyvän ennallaan. Yh dis ty neen kunnan veroprosenteiksi on oletettu Keuruun ve ro prosen tit. Luvut on laskettu kuntien tilinpäätösten 2014 perusteella. Kuntaliitos Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan kanssa parantaisi

25 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto seu raa via lukuja Keuruuseen verrattuna: lainamäärä (ml. vuokratalolainat) alenisi 6,5 milj. eli 641 /as (18,6%) lainamäärä (ilman vuokratalolainoja) alenisi 3,7 milj. eli 360 /as (12,3%) konsernilainat alenisivat 16,9 milj. eli /asukas (23,3%) Kuntaliitos heikentäisi seuraavia lukuja Keuruuseen verrattuna: tilikauden ylijäämä heikkenisi 2,2 milj. eli 219 /as (96,8%) vuosikate heikkenisi 2,7 milj. eli 266 /as (47,2%) kertynyt ylijäämä heikkenisi 4,6 milj. eli 449 /as (56,0%) oma pääoma (nettovarallisuus) heikkenisi 7,1 milj. eli 696 /as (15,6%) käyttöomaisuus (pysyvät vastaavat) heikkenisi 18,1 milj. eli /as (20,0%) lainamäärällä vähennetty käyttöomaisuus ( velaton käyt tö omaisuus ) heikkenisi 11,5 milj. eli /as (20,9%) konsernin ylijäämä heikkenisi 1,6 milj. eli 153 /as (91,9%) konsernin kertynyt ylijäämä heikkenisi 6,1 milj. eli 599 /as (95,5%) konsernin oma pääoma heikkenisi 9,1 milj. eli 897 /as (20,0%) konsernin käyttöomaisuus heikkenisi 39,9 milj. eli /as (27,4%) konsernilainoilla vähennetty konsernin käyttöomaisuus (kon sernin velaton käyttöomaisuus ) heikkenisi 23,0 milj /as (51,5%) investointivara eli se kunnan nettoinvestointien määrä v. 2014, jol la lainamäärä olisi pysynyt ennallaan, heikkenisi 5,1 milj. eli 503 /as (59,9%) Kuntaliitoksesta aiheutuva talouslukujen heikkenemisen vaikutus on sel väs ti suurempi kuin lainamäärän vähenemisen aiheuttama vai kutus. Kuntaliitos ei siten ole keuruulaisten kannalta taloudellisesti perus tel ta vis sa. Valtionosuusleikkausten vaikutus Uuden hallituksen hallitusohjelman mukaan kuntien tehtäviä kar sitaan. Tämä merkitsee myös valtionosuuksien leikkauksia.

26 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto Valtionosuuksien leikkausten vastaanottaminen ja niihin so peu tu minen on helpompaa kunnassa, jossa vuositulokset ovat kohtuullisella ve ro tuk sen tasolla positiivisia ja jossa on kertynyttä ylijäämää. Kunnas sa, jossa näin ei ole, joudutaan tekemään nopeita ja voimakkaita hei ken nyk siä palvelutasoon. Seuraavat luvut perustuvat siihen oletukseen, että valtionosuuksien leik kaus olisi vuositasolla miljardi euroa. Leikkaukset heikentäisivät Keu ruun kaupungin tulosta n. 1,8 milj. eli +2,3 milj. eurosta 0,4 milj. euroon. Selvitysalueen kuntien tulos yhteensä, skaalattuna Keu ruun asukasmäärän mukaiseksi, heikkenisi 0,1 miljoonasta euros ta -1,8 miljoonaan euroon. Jos kuntien tulokset ilman leikkauksia py syi si vät vuoden 2014 tasolla, Keuruun kertynyt ylijäämä kasvaisi 9 vuo des sa 8,2 milj. eurosta 12,2 milj. euroon. Selvitysalueen ( vir tuaa li kun ta ) kertynyt ylijäämä (3,9 milj. ) heikkenisi niin, että 9 vuoden kuluttua taseessa olisi 12,1 milj. kertynyttä alijäämää. Keuruun selvitysaluetta paremman tuloskunnon ja kertyneen yli jäämän perusteella on todettavissa, että Keuruulla on yksinään pa remmat mahdollisuudet pärjätä kiristyvän kuntatalouden tilanteessa kuin osa na suurempaa kuntaa, jonka talous olisi selvästi Keuruuta heikom pi. Kuntaliitoksen aiheuttamat kustannusmuutokset (synergiaedut ja yh dis ty mi sen kustannukset) Kuntaliitoksen avulla on mahdollista saada joitain synergiaetuja pääl lek käi siä toimintoja tehostamalla. Säästöt kohdistuisivat lähinnä hal lin to ku lui hin, joiden merkitys ei ole kovin merkittävä. Kus tan nuspai net ta aiheuttaa erilaisten järjestelmien yhteensovittaminen, etenkin tietojärjestelmien osalta. Kuntaliitoksen jälkeen on henkilöstön palkat harmonisoitava. Yleensä tämä merkitsee palkkatason nousua; harmonisointia on vaikea teh dä joidenkin palkkoja alentamalla. Mänttä-Vilppulan reunaehdot Mänttä-Vilppula on asettanut kuntaliitokselle seuraavat reunaehdot, jot ka ovat edelleen voimassa: Yhdistynyt kunta sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, mikäli nykyi set maakuntarajat säilyvät selvityksen aikana ja sen jälkeen Yhdistynyt kunta kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kun ta yhty mään tai vastaavaan organisaatioon, mikäli sai raan hoi to pii reillä tai niitä vastaavilla järjestelyillä ovat voimassa nykyiset aluera jat selvityksen aikana ja sen jälkeen

27 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto Yhdistynyt kunta kuuluu TAYS:n erva-alueeseen, mikäli ny kyinen erityisvastuualuejako on voimassa selvityksen aikana tai sen jälkeen Selvitysalue on kokonaisuudessaan tiivis ja yhtenäinen Kuntaliitoksen vaikutukset keuruulaisen veronmaksajan ta louteen ja palveluihin Verotus Jotta yhdistynyt kunta saisi kerättyä kunnallisveroa yhtä paljon, kun sel vi tys alu een kunnat keräsivät vuonna 2014, tuloveroprosentin tulisi ol la 21,28 % eli 0,78 %-yksikköä korkeampi kuin Keuruulla. Jotta yhdis ty nyt kunta saisi kerättyä kunnallisveroa niin paljon, että sen ti likau den tulos asukasta kohti olisi sama kuin Keuruun (277 /as), tulo ve ro pro sen tin tulisi olla 22,14 % eli 1,64 prosenttiyksikköä korkeam pi kuin Keuruulla. Seuraavassa on laskettu, paljonko em. veroprosenttierot vai kut tai sivat kunnallisveron määrään kolmessa eri tuloluokassa (palkka /kk, /kk ja /kk) Tulot /kk Vero vuodes sa, kun ve ro-% 20,50 Vero vuodes sa, kun ve ro-% 21,28 Vero vuo dessa, kun vero-% 22,14 Muutos vuodes sa, kun ve ro-% on 21,28 Muutos vuodes sa, kun ve ro-% on 22, /kk /v /v /v 152 /v 320 /v /kk /v /v /v 251 /v 529 /v /kk /v /v /v 437 /v 918 /v Palvelut Onko todennäköistä, että keuruulaiselle asukkaalle tarjottavat pal velut paranisivat vai heikkenisivät? Tällöin on huomioitava palvelujen mää rän lisäksi myös niiden saavutettavuus eli mm. matkaan käy tettä vä aika. Koska uuden kunnan taloustilanne olisi Keuruuta selvästi hei kom pi, palvelujen määrää ja tasoa jouduttaisiin alentamaan ja kes kit tä mään. Työpaikat Kunnan menestys riippuu pitkälti työpaikoista. Olisiko uudella kunnal la Keuruuta paremmat mahdollisuudet panostaa työpaikkojen syn tyyn esimerkiksi uusien toimitilojen rakentamisen kautta? Keuruun investointivara ilman lainamäärän muutosta vuonna 2014 oli 8,6 milj. eli 844 /asukas. Uuden kunnan vastaava luku olisi 334 /asu kas eli alle 40 % Keuruun tasosta.

28 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto Yhteistyömuotoja ilman kuntaliitosta Keuruu tekee yhteistyötä naapureidensa ja muidenkin kuntien kanssa. Keuruun kaupunki vastaa monen muun kunnan puolesta tai niiden kanssa ainakin seuraavista tehtävistä: - ympäristöterveydenhuolto - maaseutuhallinto - lomituspalvelut - matkailu - edunvalvonta - opistot Lisäksi teemme yhteistyötä kuulumalla kuntayhtymiin tai vastaaviin: - Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Keski-Suomen seututerveyskeskus - Keski-Suomen pelastuslaitos - Jyväskylän koulutuskuntayhtymä - Sastamalan koulutuskuntayhtymä Yhteistyömuotoja on perusteltua jatkossakin laajentaa ja niillä on mah dol lis ta saada kaikkia osapuolia hyödyttäviä tuloksia. Vaikutusten punninta: kuntayhteistyön kehittäminen vai kun talii tos Kuntaliitos ja siihen tähtäävä selvitys on raskas prosessi. Siihen kuluu huomattavasti henkilöstön työpanosta, joka on pois kunnan muus ta kehittämistyöstä. Kuntaliitokseen tähtäävää selvitystä ei ole pe rus tel tua tehdä vain selvityksen vuoksi tai siksi, että sillä saataisiin jon kin verran nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa Kuntaliitosten mahdollisesti aikaansaamat taloudelliset hyödyt tu levat varsin pitkän ajan kuluessa. Nykyisten kun ta ra jo jen puitteissa laa jen net ta van yhteistyön hyötyjä on saatavissa no peam min. Taloudellisten realiteettien valossa on todettavissa, että kuntaliitos loi si kunnan, jonka taloudellinen tilanne olisi selvästi heikompi kuin Keu ruun. Jotta liitos olisi taloudellisesti perusteltavissa, tulisi pystyä koh tuul li sel la tarkkuudella arvioimaan liitoksesta syntyvät säästöt ja muut synergiaedut. Vuosituloksen heikentyminen (-2,2 milj. skaalat tu na Keuruun kokoon) merkitsee noin 55 henkilötyövuoden hintaa. Jotta uusi kunta olisi tuloskunnon osalta mielessä Keuruun tasol la, se edellyttäisi 4,5 miljoonan euron parannusta. Tämä vastaa noin 115 henkilötyövuoden hintaa. On epätodennäköistä, että kun talii tok sen avulla saataisiin näin suuria säästöjä ilman merkittävää pal-

29 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto ve lu jen heikentämistä. Edellä todettujen vaikutusten kokonaisarvioinnin johtopäätös on, että Keu ruun ja keuruulaisten näkökulmasta on perusteltua kehittää yhteis työ tä selvitysalueen kuntien ja muidenkin kuntien kesken ny kyisel lä kuntarakenteella. Kuntaliitoksen haitat keuruulaisille ovat selväs ti hyötyjä suuremmat. Yksin vai yhdessä? Usein on esitetty väite, että yksin emme pärjää. Edellä esitettyjen talous lu ku jen ja väestöennusteiden valossa on kysyttävä, kumpi pärjää paremmin: asukkaan kunta, jonka talous on varsin hyväs sä kunnossa ja jonka väestömuutosennuste on -5 % vai asuk kaan kunta, jonka talous on selvästi heikommassa kunnossa ja jon ka väestömuutosennuste on -7 %. Onko kunnan koolla tähän olen nais ta merkitystä? Valmistelijan ja esittelijän käsitys on, että kunnan koolla on joitain vai ku tuk sia kunnan yksikkökustannuksiin. Vaikutukset ovat kuitenkin niin vähäiset, että ne eivät mitenkään vastaa Keuruun ja koko sel vitys alu een välisiä eroja. Suuremman kunnan taloustilanne olisi niin pal jon Keuruuta heikompi, että joidenkin yksikkökustannusten ale nemi nen ei voisi tätä lähimainkaan korjata. Kunnan koolla tuskin on vai ku tuk sia asukkaiden tai yritysten päätöksiin siitä, mihin kuntaan si joit tu vat Kuntarakennelain tavoitteiden toteutuminen Tarkasteltaessa asiaa kuntarakennelain tavoitteiden näkökulmasta, voi daan todeta, että lain 2 :n mukaisia tavoitteita, alueellisesta eheäs tä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivasta kuntarakenteesta ei sel vi tys alu eel la saavuteta. Selvitysalueen kuntaliitos ei paranna (kun ta ra ken ne la ki 4 ) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edel lytyk siä vastata palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Se ei pa ran na keuruulaisten asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita eikä yh dys kun ta ra ken teen toimivuutta. Jatkotoimenpiteet Koska kuntaliitokselle ei ole keuruulaisten asukkaiden ja ve ron maksa jien näkökulmasta taloudellisia ja toiminnallisia perusteita, sel vitys tä ei ole perusteltua suunnata siten, että tavoiteltaisiin kun ta lii tosta. Yhteistyötä selvitysalueen ja muidenkin kuntien välillä on perusteltua li sä tä. Selvitys kannattaa suunnata siten, että sillä tavoitellaan nykyis tä laajempaa yhteistyötä ainakin selvitysalueen kuntien kesken, mie lel lään myös laajemmin.

30 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (34) Kaupunginhallitus Valtuusto Valmistelijat: vs. kaupunginjohtaja Tero Mäkelä ja muu kaupungin joh to ryh mä Päätösehdotus Vs. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että selvitystä suunnataan siten, että sillä tavoitellaan aiempaa laajempaa kuntien välistä yh teistyö tä nykyisellä kuntarakenteella eli ilman kuntaliitoksia. Oh jaus ryhmä jatkaa selvitystyötä, jonka lopputuloksena esitetään kun tia hyödyt tä vien yhteistyömuotojen lisäämistä ainakin Keuruun, Mul ti an ja Mänt tä-vilp pu lan kesken. Tähän voivat halutessaan osal lis tua muutkin lähialueen kunnat. Käsittely kokouksessa: Merkittiin, että kaupunginhallitus piti 15 minuutin tauon ennen äänestystä. Keskustelun aikana Juho Vaissi ehdotti Harri Oksasen kan nat ta mana seuraavaa: Kau pun gin hal li tus esittää valtuustolle, että siirrytään kun ta ra ken ne lain mukaiseen kun ta ra ken ne sel vi tyk sen toiseen vaihee seen. Koska oli tehty vs. kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kanna tet tu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että Vaissin tekemästä eh dotuk ses ta on äänestettävä. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti pu heen joh ta jan tekemän seuraavan nimenhuutoäänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat vs. kaupunginjohtajan ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Vaissin ehdotusta, äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi (5) JAA-ääntä (Ahonen, Kuusimäki, Laurila, Rautanen, Tuominen), kolme (3) EI-ään tä (Oksanen, Ruusila, Vaissi), yksi (1) oli poissa (Santaniemi). Puheenjohtaja totesi vs. kaupunginjohtajan ehdotuksen tulleen kaupun gin hal li tuk sen päätökseksi äänin 5-3. Äänestyspöytäkirja liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi vs. kaupunginjohtajan ehdotuksen. VALT Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että selvitystä suunnataan si-