DEMOKRATIAPILOTTI VETOA JA VOIMAA MELLUNKYLÄÄN (Mellunkylä = Kivikko, Kontula, Kurkimäki, Mellunmäki ja Vesala, n.

Transkriptio

1 Demokratiapilottien ohjausryhmä DEMOKRATIAPILOTTI VETOA JA VOIMAA MELLUNKYLÄÄN (Mellunkylä = Kivikko, Kontula, Kurkimäki, Mellunmäki ja Vesala, n asukasta)

2 TAUSTAA Vetoa ja Voimaa Mellunkylään aloitti toimintansa paikallisten järjestöjen aloitteesta jo vuonna 2008, tarkoituksenaan kehittää Mellunkylän aluetta sekä luoda alueelliselle lähidemokratialle kevyt malli, joka olisi kopioitavissa muillekin alueille. Ei siis edes ehdotettu virallista organisaatiota eikä päätösvallan delegoimista alueelle, vaan toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja nykyisen järjestelmän rajojen tutkimiseen ja etsimiseen. Toiminnan lähtökohtana on yhdessä jaettu kokemus ja tieto siitä, että alueiden eriytymiskehityksessä Mellunkylä on häviävä alue, sekä pyrkimys tehdä sosioekonomisen segregaation vastaista työtä. Alusta alkaen toimintamuodoiksi valittiin yhteistoimintaryhmä, aluefoorumit, asukastilat, tapahtumat ja viestintä. Lisäksi haluttiin muodostaa alueelle kehittämisalusta, johon ulkopuolisten aluekehittäjien on mahdollista kiinnittyä (esim. Aalto yliopisto kumppaneineen ja Lähiö 2072, Kansallisteatteri ja Reittejä Kontulaan, EUNIC-verkosto ja KontuFestari jne.) Toiminnan on mahdollistanut sosiaali- ja terveyslautakunnan, kulttuurilautakunnan (ja lähiöprojektin) tuet ja koordinaattori soten aluetyön yksiköstä. Rahoitusta ja tukea on saatu (vähän) myös muualta. Koordinaattori on mahdollistanut työn dokumentoinnin ja sellaisen aineiston luomisen, jonka pohjalta kokeilusta voisi tehdä tutkimuksen.

3 TAVOITTEET DEMOKRATIAPILOTTINA Parantaa Mellunkylän asukkaiden ja järjestöjen mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon Tukea em. tahojen aloitteellisuutta ja omatoimisuutta kaupunginosaa koskevissa kysymyksissä Parantaa asukkaiden, järjestöjen, luottamushenkilöiden ja kaupungin hallintokuntien vuorovaikutusta Tukea kaupunginosan sosiaalista elämää ja eri tahojen yhteistoimintakykyä asukastiloissa ja tapahtumissa Parantaa viestintää asukkaiden, järjestöjen, luottamushenkilöiden ja kaupungin hallintokuntien välillä, erityisesti selventäen kaupungin päätöksentekojärjestelmää asukkaille ja järjestöille mahdollisuuksien mukaan välittäen tietoa tulevista aluetta koskevista päätöksistä ja valmisteilla olevista asioista tuoden esiin alueen asukkaiden, yrittäjien ja järjestöjen mielipiteitä ja kannanottoja kehittäen uusia kanavia ja toimintatapoja viestintään eri osapuolien tavoittamiseksi mahdollisimman kattavasti KATSO TOIMINTASUUNNITELMA

4 MELLUNKYLÄN MALLI

5 YHTEISTOIMINTARYHMÄ JA ALUEFOORUMIT Yhteistoimintaryhmä koostuu Mellunkylän asukas- ja yrittäjäjärjestöjen, luottamushenkilöiden, seurakunnan, alueella työskentelevien hallintokuntien ja poliisin edustajista. Yhteistoimintaryhmä kokoontuu n. kerran kuussa koordinoimaan aluefoorumien, asukastilojen, tapahtumien ja viestinnän kokonaisuutta siten, että osat vahvistavat kokonaisuutta ja toteuttavat tavoitteita. Yhteistoimintaryhmän kokouksiin osallistuu yleensä henkeä, jakelulistalla on n. 100 henkeä (osa haluaa vain pöytäkirjat tiedoksi). Usein kokouksiin kutsutaan asiantuntijoita, aiheen mukaan. Ryhmän sihteerinä toimii sosiaali- ja terveysviraston työntekijä. Työskentelyyn osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Kokous ei äänestä. Yhteistoimintaryhmä järjestää 6-10 kaikille avointa aluefoorumia tai vastaavaa vuodessa aiheista, joita asukkaat tai yhteistoimintaryhmän jäsenet ehdottavat. Tänä vuonna teemoina ovat olleet energian käyttö, alueen luottamushenkilöihin tutustuminen, koulutus, tasa-arvo, asemakaavoitus (2 kertaa), kulttuuri (Kansallisteatterin Reittejä Kontulaan -yhteisöteatteri), terveyspalvelut, peruskorjaukset ja nuorten videokilpailu. Tulossa on vielä kulttuurien ilta eli keskustelu maahanmuutosta. Varsinaisista aluefoorumeista kerätään aina palaute. Aluefoorumeihin kutsutaan päättäjiä (luottamushenkilöitä ja johtavia virkamiehiä) ja mahdollistetaan näin kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelu ja kohtaaminen kasvokkain. Aluefoorumit pidetään yleensä asukastiloissa, joskus Mikaelin seurakunnan tiloissa.

6 ASUKASTILAT

7 ASUKASTILAT Kontulatalo (Kontula) - Kontulatalon Wanha Posti, järjestöjen vapaasti käytettävissä ja varattavissa, ylläpitäjä KontuKeskus ry, n kävijää/vuosi - Kontulatalon Kontupiste, avoin nettitupa, ylläpitäjä Lasipalatsi Oy, n kävijää/vuosi - Kontulatalon Kontulan Symppis, tarkoitettu päihdeongelmaisille, iltaisin pidetty myös aluefoorumeita ym. yleisötapahtumia, ylläpitäjä sote-viraston terveys- ja päihdepalvelujen osasto, n kävijää/vuosi - Kontulatalon FC Konnun katutoimisto ja veikkauspiste, n kävijää/vuosi Kontulan lähiöasema (Kontula) Olohuone ja pienempien ryhmien ja yhdistysten kokoontumispaikka, 24 yhdistyksestä/ryhmästä 14 maahanmuuttajien, n. 300 kävijää/viikko, ylläpitäjä sote-viraston perhe- ja sosiaalipalvelut -osasto (aluetyön yksikkö) Mellari ja Mellu-Estradi (Mellunmäki) Olohuone, nettitupa, kahvio ja kokoontumistiloja, n kävijää/vuosi, ylläpitäjä Mellunmäki-seura Lastenkulttuurikeskus Musikantit (Kurkimäki) Musiikki-, tanssi- ym. kulttuuritoiminnan opiston lisäksi kaikille avoin kahvio ja mahdollisuus vuokrata tiloja ilta- ja viikonloppukäyttöön, ylläpitäjä Musikantit (Semja ry) Lisäksi Heka Oy:n ylläpitämiä pieniä korttelitiloja, joihin ei olla saatu sote-lautakunnan toiminta-avustuksia.

8 ASUKASTILOJEN MERKITYS Pilotti tutkii asukastilojen merkitystä demokratian kehittämiselle yhteistyössä Aalto Yliopiston Lähiö hankkeen kanssa. Asukastilojen kartoitus, mihin niitä käytetään, ketkä niitä käyttävät, kuka päättää niiden käytöstä, miten niiden rahoitus voitaisiin vakinaistaa, minkälaisia merkityksiä käyttäjät antavat tiloille ja niissä tapahtuvalle toiminnalle, ovat kysymyksiä, joita lähestytään kokeilujen, työpajojen ja pienten kyselyjen avulla. Lähiö hanke kokoaa tulokset, joita arvioidaan yhteistoimintaryhmässä. (Toimintasuunnitelma) Asukastilojen vilkas käyttö kertonee niiden merkityksestä. Esim. Wanhaan Postiin ja lähiöasemalle on enää vaikea mahduttaa lisää toimintaa. Suuri osa yleisölle avoimista tapahtumista ja toiminnasta sijoittuu asukastiloihin. Suunnitelmassa yliarvioitiin Lähiö 2072 hankkeen ja omat resurssit. Lähiö 2072 halusi kuitenkin keskittyä perustehtäväänsä eli peruskorjausten edistämiseen. Työpajoihin ei ole onnistuttu hankkimaan resursseja (pajojen purkaminen on vaativa tehtävä). Asukastilojen rahoitusta pohti myös keskushallinnon työryhmä, jonka varpaille ei haluttu astua. Jotkut alueen järjestöt ovat osallistuneet koko kaupungin järjestöjen omaan työryhmään, joka myös on tuottanut ehdotuksen asukastilojen rahoittamisesta. Kaikki asukastilat ovat tällä hetkellä uhanalaisia rahoituksen epävarmuuden takia, asukastila Mellari ja Mellu-Estradi myös kaavoituksen takia (kiinteistö tullaan purkamaan). Erityisesti sosiaali- ja terveysviraston tietyt linjaukset huolettavat (esim. että sama hakija ei voi saada sekä sote -lautakunnan että kulttuurilautakunnan avustusta).

9 TAPAHTUMAT

10 TAPAHTUMAT Tapahtumia on ollut runsaasti (ks. väliraportti) ja niitä järjestävät useat tahot. Tunnetuin ja suurin on KontuFestari elokuussa Kontulan Kelkkapuistossa. Lisäksi vuosittaiseksi traditioksi ovat tulleet mm. SkidiRock Kurkimäessä toukokuussa, Ihana Kivikko kesäkuun alussa, Helsinki-päivän OstariFestari Kontulassa ja Mellunkylän Joulupuisto joulukuussa. Uutena tapahtumana järjestetään marraskuun lopussa Kulttuurien Viikonloppu. - Lisäksi lukuisia muita ilmaisia tilaisuuksia järjestetään eri puolella Mellunkylää, mm. Kontulatalolla, Mellunmäen Mellarissa, Kurkimäen Lastenkulttuurikeskus Musikanteissa, Kontulan kirjastossa ja nuorten toimintakeskus Luupissa. Tapahtumat vahvistavat alueen yhteistoimintakykyä (yhteisöllisyyttä) ja kotiseutuylpeyttä. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään tarjoaa kaikille tapahtumille sateenvarjon, jonka alla koordinoidaan tapahtumia ilman päällekkäisyyksiä. Tapahtumista tiedotetaan tehokkaasti. Suurimmissa ulkoilmatapahtumissa valtuustoryhmille tarjotaan mahdollisuus tavata kansalaisia ns. Aatteiden teltassa. Tapahtumiin voivat tulla hallintokunnat, paikalliset järjestöt ja yritykset sekä alueen kehittämisprojektit kertomaan toiminnastaan ja käymään vuoropuhelua. Esim. KontuFestareilla Kontula-seura keräsi uusia jäseniä ja allekirjoituksia adressiin, Musikantit esitteli toimintaansa, Kansallisteatteri teki laulun yhdessä asukkaiden kanssa, Lähiö 2072 taas Mellunkylän musiikin aikajanan, paikallinen kiinteistönvälittäjä jakoi esitteitään jne.. Iso tapahtuma voi toimia kuin messut, mutta ilman kaupallista painotusta. Tapahtumien kautta jaetaan tietoa, käydään vuoropuhelua ja löydetään uusia aktiivisia asukkaita, joita kiinnostaa Mellunkylän kehittäminen. Tapahtumien lisääminen ja niiden sisällön kehittäminen on yksi Vetoa ja Voimaa toiminnan painopistealueista. Alue, joka on tunnettu runsaasta tapahtumatarjonnasta ja aktiivisista asukkaista, saa paljon myönteistä julkisuutta ja pystyy ylläpitämään hyvää mainetta.

11 TAPAHTUMAT JA NIIDEN MERKITYS Pilotti tutkii tapahtumien merkitystä kaupunginosan sosiaalisen elämän ja demokratian kehittämisen kannalta keräämällä palautetta ja toteuttamalla pieniä kyselyjä yhteistyössä Lähiö hankkeen kanssa. Suurimpiin ulkoilmatapahtumiin tuodaan Aatteiden teltta, jossa kiinnostuneet voivat tavata poliittisten puolueiden edustajia ja keskustella heidän kanssaan. Tämä onkin jo usean vuoden ajan ollut perinne Mellunkylässä. Myös hallintokuntia ja eri tahojen kehittämishankkeita rohkaistaan tuomaan toimintaansa esille tapahtumiin. Pilottivuonna kootaan palautetta Aatteiden teltasta. KontuFestarin järjestämisessä kokeillaan nettigallupia, jossa yleisö saa valita yhden päälavan esiintyjistä. Mahdollisesti kokeillaan myös kännykkäpohjaista response-järjestelmää tapahtumien aikana. (Toimintasuunnitelma) Aatteiden teltta toteutettiin kaikissa suurimmissa tapahtumissa. Puolueet myös osallistuivat niihin hyvin. Kehittämishankkeet kuten Lähiö 2072 ja Reittejä Kontulaan käyttivät alueen tapahtumia hienosti hyväkseen tuoden oman panoksensa niihin ja hankkien samalla tunnettuutta. Hallintokunnista nuorisoasiainkeskus ja kaupunginkirjasto ovat parhaiten tunnistaneet tämän mahdollisuuden ja käyttäneet sitä. Järjestöt ja seurakunta ovat tuoneet esiin toimintaansa, hankkineet uusia jäseniä ja kampanjoineet jonkun asian puolesta esim. keräämällä adressiin allekirjoituksia. Yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa toteutettiin nettiäänestys, jolla nuoret valitsivat yhden esiintyjän KontuFestarien päälavalle. Kännykkäpohjaisen response-järjestelmän kokeiluun ei löytynyt varoja.

12 TERVEYSASEMIEN KÄYTTÄJÄRAADIT

13 TERVEYSASEMIEN KÄYTTÄJÄRAADIT, KOKEMUKSET Kokeillaan kahta käyttäjäraatia Kontulan ja Kivikon terveysasemien toiminnan parantamiseksi yhteistyössä em. terveysasemien henkilökunnan sekä sosiaali- ja terveysviraston kehittämisen ja toiminnan tuki -yksikön kanssa. Kokeilu on saanut vihreää valoa sosiaali- ja terveysviraston johdolta, ja kokeilun suunnittelu on käynnistynyt. Virasto vastaa kokeilun toteuttamisesta, ja Vetoa ja Voimaa Mellunkylään yhteistoimintaryhmä tukee kokeilua raatien jäsenten valinnassa, tehtävien määrittelyssä, viestinnässä ja tulosten kokoamisessa, jotka tehdään hyvässä yhteistyössä viraston kanssa. Demokratiapilotin loppuraporttiin kootaan kokemuksia kokeilusta asukkaiden ja terveysasemien työntekijöiden kannalta. (Toimintasuunnitelma) Kokeilu myöhästyi pahasti ja käynnistyi vasta syksyllä. Näin lyhyen toimintakauden ja neljän (tähän mennessä kahden) kokouksen annin arviointi ei ole mielekästä, vaan nyt pitää keskittyä siihen että kokeilu jatkuu ainakin koko ensi vuoden ja että siitä sitten tehdään arviointi. Ryhminä käyttäjäraadit hakevat vielä tavoitteitaan ja muotoaan. Terveysasemien ylilääkäreille raadit olivat uusi ja outo asia. Tuloksellisen toiminnan edellyttämä luottamus on vasta rakentumassa. Tunnelma on kuitenkin varovaisen myönteinen kummassakin ryhmässä. Raati on parhaimmillaan aidosti responsiivinen (vuorovaikutusta lisäävä ja tietoa tuottava) tapa lisätä osallisuutta verrattuna esim. nettikyselyihin. Lehti-ilmoitukset eivät ole tehokkain tapa koota asiakasraati. Enemmistö raatilaisista on ollut mukana Vetoa ja Voimaa sähköpostilistoilla. Yhteistyö sote-viraston kehittämisen ja toiminnan tuen osaston kanssa on sujunut hyvin, ja käyttäjäraadeille on nimetty vastuuhenkilö (lähipalvelujen koordinaattori Pirkko Excell).

14 SÄHKÖISET PALAUTEJÄRJESTELMÄT

15 SÄHKÖISET PALAUTEJÄRJESTELMÄT, KOKEMUKSET Kaupunki on uudistamassa hel.fi sivuja niin, että sinne kootaan linkkeinä tai upotuksina kaupungin jo olemassa olevia vuorovaikutteisia palveluja. Kaupunki järjestää Mellunkylässä uuden sivuston info-tilaisuuden, jonka yhteydessä kokeillaan uutta palvelua.tilaisuuden ajankohdaksi sopisi Euroopan Demokratian viikko lokakuussa. Tilaisuudessa käsitellään lyhyesti ja selkeästi palauteprosessi palauteviestin käsittelystä mahdollisiin toimiin saakka. Aihe tuodaan lähelle kaupunkilaisia konkreettisten esimerkkien kautta. Pääpaino on internet-pohjaisessa palautteessa, mutta tilaisuudessa käydään lyhyesti myös sosiaalisen median kautta käytävät keskustelu- ja palautemahdollisuudet. Ennen tilaisuutta kootaan aiheeseen liittyviä kysymyksiä Mellunkylän alueportaalin ja kaupunginosaradion kautta. Tilaisuudessa osallistujilla on mahdollisuus kertoa omia kokemuksiaan palautejärjestelmien käytöstä. Yhteenveto mellunkyläläisten mielipiteistä julkaistaan Mellunkylän alueportaalissa, Mellunkylä -lehdessä ja pilotin loppuraportissa. (Toimintasuunnitelma) Suunnitteilla olevaa palautejärjestelmää esiteltiin Mellunkylässä Demokratian viikolla. Palautejärjestelmän uudistaminen on kuitenkin edelleen kesken, joten jo siitä tiedottaminen on ollut vaikeaa. Tarkoitus oli, että järjestelmää olisi kokeiltu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa Kontulan keskuksen kaavaluonnoksen kuulemistilaisuuden yhteydessä. Ksv ei kuitenkaan halunnut palautetta järjestelmän kautta vaan kirjallisesti tai puhelimitse kuten ennenkin. Kontulan lähiöasemalla on järjestetty ns. palautekahviloita, mutta osanotto niihin on ollut laimeaa. Sähköisen palautejärjestelmän ongelma on responsiivisuuden puute. Sitä kautta ei saa tietoa eikä sen kanssa voi keskustella.

16 MUITA DEMOKRATIAPILOTTIVUODEN TAVOITTEITA Mellunkylässä on usean vuoden ajan kehitetty alueellista yhteistyötä. Pilottivuonna kerätään siitä esimerkkejä ja palautetta. Yhteenveto palautteesta julkaistaan pilotin loppuraportissa. (Toimintasuunnitelma) Alueellisen yhteistoiminnan ja yhteistoimintakyvyn erinomaisia harjoittelupaikkoja ovat paikalliset tapahtumat ja aluefoorumit. Kaikkien niiden järjestämisessä on tarvittu poikkihallintokuntaista ja virastojen ja järjestöjen välistä yhteistyötä ja yksittäisten vapaaehtoisten panosta. Tästä raportoidaan tarkemmin loppuraportissa. Tukeakseen kaikkia demokratiapilotteja Vetoa ja Voimaa Mellunkylään tarjoutuu tekemään tunnin radio-ohjelman jokaisesta pilotista kaupunginosaradioon yhteistyössä pilottien toimijoiden kanssa. (Toimintasuunnitelma) KontuKeskus ry on toteuttanut tämän, vain muutama pilotti puuttuu enää.

17 VIESTINTÄ, VIESTINTÄ, VIESTINTÄ LEHTI RADIO NETTI

18 VIESTINTÄ, VIESTINTÄ, VIESTINTÄ Demokratian ja avoimen hallinnon kulmakivi on onnistunut viestintä, ja siihen on kiinnitetty erityistä huomiota. Omaan julkisuuteen on panostettu. Mellunkylässä ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa Mellunkylä-lehti, alueportaalia päivitetään ahkerasti (ja sivuilla myös keskustellaan), sähköpostiverkostoja myöten välitetään tietoja (verkostoissa on yli 400 henkeä) ja julisteita laitetaan esille näkyville paikoille ja sähköiselle ilmoitustaululle (Mellunmäen metroasemalle). Noin vuoden toimineilla Facebook-sivuilla on 261 tykkääjää ja määrä kasvaa koko ajan. Radiolähetyksiä lähetetään säännöllisesti Kaupunginosaradiossa. Käytössä on myös oma logo. Tiedotusvälineille lähetetään tiedotteita ja niihin pidetään yhteyttä. Hallintokunnat osaavat käyttää hyvin vaihtelevasti tämän verkoston suomia mahdollisuuksia (huonona esimerkkinä HKR:n suunnitelma maa-aineksen välivarastoinnin sijoittamisesta Kivikkoon, ks. Mellunkylä lehti 2/2013). Demokratialle ja vaikuttamiselle ei anneta mahdollisuutta, jos suunnitelmista ja aikeista ei tiedoteta oikea-aikaisesti eli ajoissa. Tiedotusta pitää olla runsaasti ja sen pitää olla monipuolista, jotta tehokkain tiedotusväline viidakkorumpu käynnistyisi. Silti Mellunkylästä löytyy varmasti edelleenkin ihmisiä, jotka eivät koskaan ole törmänneet ilmiöön nimeltä Vetoa ja Voimaa Mellunkylään. Demokratiaa ei pidä kehittää ad hoc vaan pitkäjänteisesti. Uusien käytäntöjen kehittäminen vie väistämättä aikaa ja vaatii kaupungilta linjauksia.

19 ALUSTAVIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Demokratiaryhmä ja demokratiapilotit olivat tervetullut lisä uudistamaan kaupungin toimintaa, mutta demokratisointi on vasta alussa. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään on kokeillut, mitä voi saada aikaan ilman suuria järjestelmän muutoksia paljon. Kontaktit kaupunginosien välillä ovat olleet arvokkaita pilottien myötä on päästy seuraamaan mitä muilla alueilla tehdään. Metropolian kampuksen sijoittaminen Myllypuroon on Mellunkylän kannalta tärkeimpiä kaupungin yksittäisiä päätöksiä. Sitä on kannatettu alueella melkoisen yksimielisesti. Alueellisessa vaikuttamisessa helpointa on vastustaa kaupungin hankkeita. Huomattavasti vaikeampaa on saada aloitteita läpi (esim. työpaikkojen saaminen Itä-Helsinkiin, Kontulan keskuksen asemakaavan kiirehtiminen, Mellunmäen siirtolapuutarhan kaavoituksen ja toteuttamisen kiirehtiminen, Lp Lammen rakennuksen peruskorjauksen kiirehtiminen) Mitä enemmän alueella toimivilla kaupungin yksiköillä on itsenäistä toimivaltaa, sitä helpompi ne on saada mukaan alueelliseen yhteistyöhön (esim. koulut, nuorisotalo, kirjasto, kulttuurikeskus). Ja päinvastoin. Mellunkylässä ollaan kiinnostuneita lähiperuspalveluista (vrt. terveysasemien käyttäjäraadit). Esimerkiksi paikallisen ala-asteen vanhempainiltaan voi tulla toista sataa vanhempaa. Tämä kiinnostus on hyvä lähtökohta demokratiatyölle. Demokratian kehittäminen yksin ei pysäytä segregaatiokehitystä, mutta sitä ei voi pysäyttää ilman demokratiatyötä.

20 KIITOS MIELENKIINNOSTA! Eeva-Liisa Broman, Sosiaali- ja terveysvirasto, perhe- ja sosiaalipalvelut, nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö, sosiaalinen ja taloudellinen tuki, aluetyön yksikkö Lisätietoja