Koheesiopolitiikka EU-komission MFF-esityksessä MYR

Transkriptio

1 Koheesiopolitiikka EU-komission MFF-esityksessä MYR Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 NEW STRUCTURE OF THE EU BUDGET Komission ehdotus: Budjetin koko kasvaa 1 %/BKTL 1,11 %/BKTL Suomen kanta: komission ehdottama kokonaistaso on liian korkea. Koheesiopolitikan saanto kasvamassa Suomessa: +100 milj. (+ 5%) Maatalouspolitiikkaan leikkaus: -334 milj. (-14 %) Komission ehdotus EU-tasolla: koheesiopolitikkaan -7 %, maatalouspolitiikkaan -5 % EU-budjetti kasvaisi mm. tutkimuksessa, puolustuksessa, sisäisessä turvallisuudessa, maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen varautumisessa Ohjelmien määrä vähenee Source: European Commission

3

4 Suomen koheesiopolitiikan saanto on 1,6 mrd., nykykauden saanto 1,5 mrd (+100 milj. ) (v hinnoissa) Koheesiopolitiikan voittajat ja häviäjät (CPMR)

5

6 Rahoituksen jakomekanismi Jakomekanismi perustuu vastoin ennakkotietoja kolmeen aluekategoriaan kuten nykyiselläkin ohjelmakaudella (vähemmän kehittyneet alueet, siirtymäalueet, kehittyneet alueet) Muutos verrattuna aikaisempaan: Suomi on Uuttamaata lukuun ottamatta jatkossa siirtymäaluetta - Siirtymäalueita ovat nyt ne alueet, joiden BKT/capita suhteessa EU27 keskiarvoon on enintään 100 prosenttia. Aiemmin tämä raja oli 90 prosenttia

7 Rahoituksen jakomekanismi Siirtymäalueen saantokriteerit: työttömyys, nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, CO2-päästöt, maahanmuutto 2013 alkaen Merkittävä muutos: harvan asutuksen perusrahoituskriteeri ei koske ehdotuksessa siirtymäaluetta! Suomi ei saisi ao. kriteerillä rahoitusta lainkaan. Saanto kuluvalla kaudella n. 0,5 mrd.. EU-liittymissopimuksen mukainen harvan asutuksen erityisrahoitus (NSPA-tuki) sisältyy ehdotukseen: 30 /as rahanarvon muutosta ei ole huomioitu, käytännössä n. -10 % Harvan asutuksen erityiskriteeri (NSPA) tuotti kaudelle n. 270 milj.. Laskenta: väestömäärä NUTS 2-alueilla (=IP-alue), joiden asukastiheys on alle 8 as./km2 Kansallista osarahoitusta siirtymäalueilla 45 % (koko Suomessa tällä kaudella 50 %) tarkoittanee rahoitusvolyymin leikkausta siirtymäalueelle

8

9 Viisi teemaa: Koheesiopolitiikan teemat komission budjettiesityksessä EAKR, ESR+ ja koheesiorahasto Älykkäämpi Eurooppa (kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, osallistava kasvu, teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen) Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa (puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, siirtyminen vähähiiliseen talouteen, uusiutuva energia, innovatiiviset vähähiiliset teknologiat, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kestävä luonnonvarojen hallinta, kiertotalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen) Verkostoituneempi Eurooppa (liikkuvuus, energia ja alueelliset ICT-yhteydet, kestävä liikenne, älykkäät energiaverkot, nopeat digitaaliset yhteydet) Sosiaalisempi Eurooppa (ESR+:n tuki sosiaalisten oikeuksien pilarin toimiin, erityisesti elinikäinen oppiminen sekä koulutus- ja valmennus- ja terveys-, kulttuuri- ja sosiaalinen infrastruktuuri) Kansalaisten Eurooppa (kaupunki-maaseutu-rannikkoalueiden paikallinen kehittäminen) TEMAATTINEN KESKITTÄMINEN: Jäsenmaat joiden BKT/as yli 100 % ka: Teemat 1+2 vähintään 85 % sekä teema 1 vähintään 60 % EAKR-varoista. Jäsenmaat joiden BKT/as % ka: Teemat 1 vähintään 45 % ja teema 2 väh. 30 % EAKR-varoista Kaupunkikehittämiseen 6 % jäsenvaltion EAKR-potista (CLLD, ITI) (kasvua +1%)

10 Uudistuva Euroopan sosiaalirahasto ESR+ ESR+ on EU:n pääasiallinen väline, jolla investoidaan ihmisiin ja toimeenpannaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteita. Jäsenvaltion tulee kohdistaa varat haasteisiin, jotka on mainittu kansallisissa uudistusohjelmissa, eurooppalaisessa ohjausjaksossa sekä maakohtaisissa suosituksissa. ESR+:aan kuuluvat seuraavat rahastot ja ohjelmat: - Euroopan sosiaalirahasto (ESR) - Nuorisotyöllisyysaloite (YEI) - Vähävaraisimmille suunnattu eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) - Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva koskeva ohjelma (EaSI) sekä - Terveysalaan kohdistuva Unionin ohjelma (Health) ESR+:n sisällöllisiä teemoja ovat mm: Taloudellisen ja sosiaalisen resilienssin parantaminen Koulutus ja osaaminen (digitaaliset taidot sekä työllisyyden edistäminen, erityisesti nuoret ja pitkäaikaistyöttömät) Maahanmuuttajien kotouttaminen Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden ja syrjinnän ehkäisy Työvoiman liikkuvuuden ja sosiaalisten innovaatioiden edistäminen Julkisen terveyden huollon saavutettavuuden ja laadun parantaminen, rajat ylittävien terveysuhkien torjuminen, terveysalan digitaalisen muutoksen tukeminen Yksityiskohtia: sos. osallisuuden edistämiseen väh. 25 % ESR+ jaetun hallinnon varoista Vähintään 2 % materiaalisesta puutteesta kärsiviin henkilöihin

11 Mitkä ovat Suomen ohjelmasisällöt? Kaikki edellä mainitut teemat eivät tule sisältymään Suomen rakennerahasto-ohjelmaan, vaan ohjelman valmistelussa on tehtävä fokusointia kuten aiemmillakin ohjelmakausilla Komission esityksen mukaan perustana ohjelmatyölle toimii osana eurooppalaista ohjausjaksoa tehtävä analyysi jäsenvaltiokohtaisista haasteista, joita ohjelmien tulee tukea aiempaa konkreettisemmin (ohjelmakauden käynnistyessä sekä väliarvioinnin yhteydessä). EU:n talouden ohjausjaksoa kehitetään siten, että huomioidaan ohjelmien toteutus alue/paikallistasolla

12 Miten maakuntauudistus vaikuttaa Suomen ohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen? Eduskunnan käsittelyssä olevan aluekehitys- ja kasvupalvelulain mukaan kaikki 18 maakuntaa toimivat ohjelmakauden välittävinä toimieliminä (ml. päättävät hankkeiden rahoituksesta). Halutessaan maakunnat voivat myös sopia yhteistyöstä tehtävien hoitamisessa. EU ja valtion vastinrahoitus tulee maakunnille erillismomentilla eikä sisälly ns. yleiskatteelliseen rahoitukseen alkavan kauden hallinnosta päätetään tulevan kauden kansallisen lainsäädännön valmistelun yhteydessä Seuraavan kauden kansallinen valmistelu käynnistyy ensi syksynä.

13 Aikataulu Rahoituskehysneuvottelut käynnistyivät saatujen ehdotusten myötä. Kehysehdotuksen tekninen läpikäynti ja valmistelu alkaa neuvoston puheenjohtajan ystävät työryhmässä (Friends of the Presidency, FoP) Komission tavoitteena on saavuttaa rahoituskehyssopu jo keväällä 2019, mutta jäsenmaiden keskuudessa vallitsee pitkälle yhteisymmärrys siitä, ettei komission esittämä aikataulu ole realistinen Eurooppa-neuvostossa päätetään rahoituskehys-neuvottelujen tavoiteaikataulusta Päätös rahoituskehyssovusta edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin puoltoa Komissio julkisti koheesiopolitiikkaa koskevat asetusesityksensä toukokuun lopussa. Kansallinen ohjelmavalmistelu käynnistyy syksyllä 2018

14 Suomen EAKR-rahoituksen indikatiivinen kohdentuminen eri ohjelmakausina* Ohjelmakauden EAKR-rahoitus, milj. euroa % 16 % 40 % 43 % 18 % 39 % 21 % 38 % 41 % 4 % 57 % 39 % Alueiden saavutettavuus ja toimintaympäristöt Innovaatiotoiminta, verkostot, osaaminen Yritystoiminta *) Ohjelmakausikohtainen absoluuttinen EAKR-rahoitus, ei sisällä vastaavaa kansallista vastinrahoitusosuutta. Ohjelmakaudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, joten rahoituksen kohdentuminen perustuu osittain arvioon 14 Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Milj. euroa Rakennerahasto-ohjelman alueellinen EAKR+ESR -rahoitus (julkinen yht.) EAKR ESR Koko Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman julkinen rahoituskehys on 2,6 miljardia euroa, josta EAKR:n osuus on n. 60 %

16 EU-tuki/as./v (euroa) EU-rahoitus asukasta kohden/v (arvio) (ml. kestävä kaupunkikehittäminen, pl. valtakunn. toiminta ja tekninen tuki) EU-rahoitus asukasta kohden vuodessa maakunnittain (arvio; alueellisessa päätöksenteossa oleva rahoitus, ml. kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus) 110 ESR/as./v. 100 EAKR/as./v

17 Suomen ESR-rahoituksen indikatiivinen kohdentuminen eri ohjelmakausina* Ohjelmakauden ESR-rahoitus, milj. euroa % 16 % 15 % 26 % 14 % 28 % 15 % 26 % 43 % 20 % 29 % 43 % 27 % 30 % 28 % 9 % Koulutus- ja osaamisjärjestelmän kehittäminen Syrjäytymisen ehkäisy Työllisyyden edistäminen Yritystoimintaa edistävän osaamisen parantaminen *) Ohjelmakausikohtainen absoluuttinen ESR-rahoitus, ei sisällä vastaavaa kansallista vastinrahoitusosuutta. Ohjelmakaudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, joten rahoituksen kohdentuminen perustuu osittain arvioon 17 Työ- ja elinkeinoministeriö

18 Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Maakuntien EU-rahoitus (huom. ei sis. kansallista rahoitusosuutta (50 %)) EAKR ESR Yhteensä Pohjois-Pohjanmaa 127,5 17,8 % 59,5 16,0 % 187 Pohjois-Savo 101,7 14,2 % 47,4 12,7 % 149,1 Lappi 92,2 12,9 % 43 11,5 % 135,2 Pohjois-Karjala 74,8 10,4 % 34,9 9,4 % 109,7 Etelä-Savo 69 9,6 % 32,2 8,6 % 101,2 Kainuu 38,5 5,4 % 17,9 4,8 % 56,4 Keski-Suomi 29,8 4,2 % 22,2 6,0 % 51,9 Uusimaa 26,4 3,7 % 24 6,4 % 50,4 Pirkanmaa 22,5 3,1 % 19,5 5,2 % 42,0 Keski-Pohjanmaa 23,2 3,2 % 10,8 2,9 % 34,0 Satakunta 19,1 2,7 % 12,8 3,4 % 31,8 Päijät-Häme 17,9 2,5 % 7,7 2,1 % 25,6 Kymenlaakso 16,5 2,3 % 8,6 2,3 % 25,1 Varsinais-Suomi 14,1 2,0 % 10 2,7 % 24,2 Etelä-Pohjanmaa 14 2,0 % 7,3 2,0 % 21,2 Etelä-Karjala 13,1 1,8 % 5 1,3 % 18,1 Pohjanmaa 8,8 1,2 % 5,3 1,4 % 14,1 Kanta-Häme 7,4 1,0 % 4,8 1,3 % 12,2 Yhteensä 716, ,50 18

19 Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Pohjois-Pohjanmaan indikatiivinen EAKR- ja ESR- rahoitus 327 milj. v EU milj. Valtio milj. EU + valtio YHT 46,75 EAKR 127,5 95,6 223,1 ESR 59,5 44,6 104,1 104,1 223,1 EAKR+valtio ESR+valtio kunta Yhteensä , 2 327,2 Kuntarahoitus 46,8 milj., eli noin 6,7 milj. /vuosi Komissio pidättää 6 % rahoituksesta suoritusvarauksena >varat jaetaan jäsenmaille v. 2019, osin myöntämisvaltuusennakkona jo v kansallisista varoista Päivi Keisanen, Pohjois-Pohjanmaan liitto