Ympäristönsuojelulain mukainen valvontasuunnitelma

Transkriptio

1 Ympäristönsuojelulain mukainen valvontasuunnitelma Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelun tulosalue 2015

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Toiminta-alue ja ympäristöolot 3. Pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot 4. Valvonnan voimavarat ja keinot 5. Valvonnan järjestäminen ja priorisointi 6. Viranomaisten välinen yhteistyö 7. Valvontaohjelman laatiminen 8. Tietojärjestelmät 9. Valvontasuunnitelman tarkistaminen

3 1. Johdanto Ympäristövalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että toiminnot ovat lakien, asetusten sekä viranomaisten antamien lupien ja määräysten mukaisia. Lisäksi seurataan toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Valvonnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka valvontaviranomainen tekee lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen edistämiseksi ja varmistamiseksi. Valvonta voidaan jakaa ennakko- ja jälkivalvontaan. Ennakkovalvontaan kuuluvat hallintotoimet ennen toiminnan aloittamista kuten lupien ja ilmoitusten käsittely. Jälkivalvonta kohdistuu puolestaan jo käynnissä olevaan tai lopetettuun toimintaan. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 167 :n mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Valvontaviranomainen voi asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti. Ympäristönsuojelulain 168 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava alueelleen ympäristönsuojelulain mukaista säännöllistä valvontaa varten suunnitelma (valvontasuunnitelma). Valvontasuunnitelmassa on oltava tiedot alueen ympäristöoloista ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä käytettävissä olevista valvonnan voimavaroista ja keinoista. Suunnitelmassa on kuvattava valvonnan järjestämisen ja riskinarvioinnin perusteet ja valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Valvontasuunnitelma on tarkistettava säännöllisesti. Valvontasuunnitelmassa on oltava ympäristönsuojeluasetuksen 28 :n mukaan seuraavaa: 1) yleisluontoinen arvio ympäristön pilaantumisen riskeistä suunnitelmaan kuuluvalla alueella; 2) tieto viranomaisen valvontavastuulle kuuluvista luvanvaraisista ja rekisteröitävistä toiminnoista luettelona tai erillisenä sähköisenä rekisterinä; 3) kuvaus menettelystä valvontaohjelman laatimiseksi; 4) tieto siitä, miten ympäristöriskien arviointi tehdään, mitä perusteita siinä käytetään ja miten se ohjaa valvontaohjelman laatimista ja valvontaa; 5) tieto siitä, käytetäänkö määräaikaistarkastusten järjestämisessä otantamenettelyä, miltä osin otantaa käytetään ja mitkä ovat otannan laatimisen perusteet; 6) kuvaus ympäristönsuojelulain 169 :n mukaisten tarkastusten vireilletulosta ja käytöstä; jos viranomaisella ei ole asiasta tarkempaa ohjeistusta, viittaus ympäristönsuojelulain 169 ja 186 :n mukaisiin menettelyihin on riittävä; 7) tieto valvonnan voimavaroista henkilötyövuosina ja muina valvontaa kuvaavina tunnuslukuina; 8) kuvaus viranomaisten välisestä yhteistyöstä valvonnassa. Valtion valvontaviranomaisen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on valvottava ympäristöluvanvaraisia ja rekisteröitäviä toimintoja säännöllisesti määräaikaistarkastuksin. Tarkastuskohteet ja -tiheys on määriteltävä ympäristöriskien arvioinnin perusteella. Tämä valvontasuunnitelma käsittelee Lohjan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvaa ympäristönsuojelulain nojalla tehtävää valvontaa Lohjan kaupungissa. Lohjan ympäristönsuojeluviranomainen suorittaa myös jätelain, kemikaalilain, vesilain, vesihuoltolain, luonnonsuojelulain ja maa-aineslain mukaista valvontaa. Näiden lakien mukaisia valvontatoimia ei ole käsitelty tässä suunnitelmassa.

4 Valvontasuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon ympäristöministeriön esitys ympäristövalvonnan ohjeeksi ja ympäristönsuojelulainsäädännön laillisuusvalvontaopas (ympäristöministeriö, ympäristöhallinnon ohjeita 9/2014). 2. Toiminta-alue ja ympäristöolot Lohja on laajentunut viime vuosina kuntaliitosten myötä: Sammatti liittyi Lohjaan v ja Karjalohja ja Nummi-Pusula vuonna Asukasluku on n Lohjan pinta-ala on 1109,7 km2, josta maa-pinta-alaa 939 km2 ja vesipinta-alaa 170,7 km2. Kuntaliitosten myötä Lohjalla on laajat maatalous- ja haja-asutusalueet. Maa-pinta-alasta metsää on noin 600 km2, peltoa noin 215 km2. Kaupunkimaista aluetta on noin 50 km2 ja maaseutua 1059 km2. Lohjalla sijaitsee Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi sekä runsaasti muita vesistöjä. Tästä johtuen Lohja on myös merkittävä kesämökkipaikkakunta. Kesäasuntoja Lohjalla on noin 8 400, mikä on neljänneksi eniten Suomessa. Lohjan alueella on pitkät teolliset perinteet ja Lohjalla on nykyisinkin paljon teollisuutta, mm metsä-, metalli-, rakennustuote-, elektroniikka-, nano- ja muoviteollisuutta. Yritystoimipaikkoja on noin Työpaikoista noin 20 % on teollisuudessa. Lohjan pohjavesivarat ovat merkittävät. Suurimmat pohjavesimuodostumat ovat Salpausselkä I (Lohjanharju) ja Sammatin ja Karjalohjan kaupunginosissa Salpausselkä II reunamuodostumisissa ja niihin välittömästi liittyvissä muissa maaperäkerrostumissa. Pusulan alueella on mm. tärkeä pohjavesialue Keräkankare. Tärkeäksi luokiteltuja pohjavesialueita on Lohjalla 35 kpl., joista 19 kpl on I luokan pohjavesialueita ja 16 kpl II luokan pohjavesialueita. Teollisuusalueista valtaosa ja merkittävä osa asutuksesta ja muusta rakentamisesta ja infrastruktuurista sijoittuu tärkeille pohjavesialueille Pitkästä teollisuushistoriasta johtuen Lohjalla on lukuisia pilaantunut maa-kohteita ja vanhoja kaatopaikkoja. Lohjalla on runsaasti luonnonsuojelualueita sekä uhanalaisia ja rauhoitettuja lajeja sekä muita arvokkaita luontokohteita.

5 3. Pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot Lohjalla on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontavastuulle kuuluvia ympäristöluvanvaraisia tai rekisteröityjä toimintoja 89 kpl.,,joista 82 kpl on ympäristöluvanvaraisia ja 7 kpl rekisteröityjä (tilanne ). Toimiala kpl Metalliteollisuus 5 (4) Energiantuotanto 7 (2) Polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi, tai käsittely 18 (10) Orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta 1 (1) Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto 8 (5) Mineraalituotteiden valmistus 5 (4) Nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely 1(1) Eläinsuojat 15 (1) Liikenne 2(1) Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely 9 (5) Muu toiminta 2 (1) Naapuruussuhdelain perusteella luvanvaraiset Jätevesien johtamisen perusteella luvanvaraiset 5 (1) 4 (1) Taulukko1 Ympäristönluvanvaraisten ja rekisteröityjen toimintojen määrät toimialoittain, suluissa sellaisten toimintojen lukumäärä, jotka sijoittuneet tärkealle pohjavesialueelle (tilanne ) Luvitettavista tai rekisteröitävistä toiminnoista lukumääräisesti eniten on jakeluasemia (18) sekä eläinsuojia (15). Toiminnoista lähes puolet (42 %) sijoittuu tärkeälle I tai II luokan pohjavesialueelle.

6 Etelä-Suomen aluehallintovi raston lupakohteita on Lohjalla 60 kpl, joiden valvojana ensisijaisen valvojan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi toimii myös kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Näistä kohteista ym päristölupakohteita on 31 kpl ja pilaantuneet maat kohteita 29 kpl. Pien- ja keskisuurista yrityksiä, jotka eivät tarvitse ympäristölupaa, mutta joista arvioidaan olevan riskiä ympäristölle, on arvioitu olevan Lohjalla n. 400 kpl. Pien- ja keskisuurista yrityksistä myös suuri osa sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, mikä lisää valvonnan tarvetta. Pk-yritysten tarkastusten suuntaamisessa hyödynnetään mm. Lohjan pohjavedensuojelusuunnitelmaa vuodelta Lohjalla myös kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöt on ar vioitu riskiksi pohjavesille ja niiden valvontaa on pyritty tehostamaan. Loh jalla öljysäiliöitä on käytössä ympäristövalvonnan rekisterin tietojen mukaan n kpl, joista pohjavesialueella sijaitsee lähes puolet. Entisen Sammatin alueelta ympäristövalvonnan tiedossa on 58 kpl öljylämmityssäiliöitä. Entisen Karjalohjan alueelta on tiedossa 320 kpl mahdollista lämmitysöljysäiliökiinteistöä. Hajajätevesiasetuksen toimeenpano tuo myös työtehtäviä ym pä ris tö val von taan. Ha ja jä te ve si jär jestel miä on ar vioi tu ole van Loh jalla n kpl. Myös pie net, ei ympä ris tölupaa vaati vat eläinsuo jat ovat usein val von takoh teena mm. naa puruston valitusten vuoksi. Ei-lu vanvaraisia he vos talleja on arvioitu ole van Lohjalla n.90. Entisen Karjalohjan alueen hajajätevesijärjestelmien ja hevostallien määrää ei ole vielä kartoitettu. Karjalohjalta on ympäristövalvonnan tiedossa tällä hetkellä 3 hevostallia. Valvontasuunnitelmassa esitettyjen ennalta suunniteltujen määräaikaistarkas tusten li säksi ympäristönsuojelun tulosalueen työntekijät tekevät tarkastuksia mm. ympäristön suojelulain edellyttämien lupien tai ilmoitusten vuoksi, valitusten ja erilaisten yleisöilmoitusten johdosta, onnetto muusta pauksissa, jätelain, luonnonsuojelu lain, vesilain, vesi huoltolain ja maa-aineslain mukaisissa asioissa sekä osallistuvat tar kastuksiin Uuden maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Turvatekniikan kes kuksen valvomissa laitoksissa. Tarkastusten ja valvonta/maasto/neuvontakäyntien koko naismäärä on vuosina ollut tarkastusta/valvontakäyntiä vuodessa. 4. Valvonnan voimavarat ja keinot Ympäristönsuojelun tulosalue on jaettu ympäristönsuojelun ja ympäristövalvonnan toimintoihin. Ympäristövalvonta vastaa ympäristönsuojelulain, jätelain, kemikaalilain ja vesihuoltolain mukaisesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vastuulla olevasta valvonnasta sekä maa-aineslain mukaisesta valvonnasta. Ympäristövalvonnalla on viranhaltijaresurssia käytettävissä noin 4,1 htv. Ennalta suunniteltuihin lupalaitostarkastuksiin on käytettävissä noin 0,1 htv eli noin 22 työpäivää vuodessa. Ympäristövalvontaa tehdään käytännössä tekemällä tarkastuksia ja paikallakäyntejä, teettämällä selvityksiä, mittauttamalla päästöjä ja ympäristövaikutuksia, tarkastamalla ympäristöluvan edellyttämiä selvityksiä ja raportteja. Lainvastaisen tilan tultua ilmi, asiaan puututaan ohjeistuksella ja neuvonnalla, huomautuksilla, kehotuksella ja tarvittaessa hallintopakolla. Tietyissä tilanteissa on tarpeen tehdä myös ilmoitus poliisille esitutkintaa varten. Tärkeä osa valvontaa on asioiden dokumentointi: tarkastusmuistioiden kirjoittaminen, valokuvaus ja valokuvien tallennus, tietojen

7 tallentaminen ympäristövalvonnan tietojärjestelmiin, joita ovat facta -ympäristöosio, facta-paikkatieto-osio sekä öljysäiliörekisteri. Viranhaltijoille on nimetty omat asiantuntijuusalueensa ja kullekin ympäristölupalaitokselle on nimetty oma vastuuvalvoja. Laitokset on pyritty jakamaan vastuuvalvojille periaatteella, että valvojan koulutus ja asiantuntemus tukee parhaiten ko. laitoksen valvontaa. 5. Valvonnan järjestäminen ja priorisointi Keskeinen valvontakeino ovat tarkastukset, jotka jaetaan suunnitelmallisiin määräaikaistarkastuksiin ja muihin tarpeen mukaan tehtäviin tarkastuksiin. Näitä muita tarkastuksia tehdään esimerkiksi toiminnasta tehdyn yleisöilmoituksen johdosta, onnettomuustilanteissa, ympäristölupahakemuksen tai rekisteröinti-ilmoituksen yhteydessä tai jotta todetaan jokin epäkohta korjatuksi. Tarkastuksesta sovitaan pääsääntöisesti toiminnanharjoittajan kanssa etukäteen ja toiminnanharjoittajalle varataan mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Määräaikaistarkastuksella käydään läpi mm. toiminnan nykytilanne ja toimitilat piha-alueineen, toiminnan ympäristölupa ja sen ehtojen toteutuminen, tarkkailutiedot ja muut toiminnanharjoittajan lupamääräysten edellyttämät selvitykset ja suunnitelmat sekä toiminnasta tehdyt yleisöilmoitukset Tarkastuksesta laaditaan tarkastusmuistio, joka toimitetaan toiminnanharjoittajalle. Määräaikaistarkastuksella havaittujen puutteiden seurantatarkastukset kuuluvat valvontaohjelman mukaiseen valvontaan. Valvontaa toteutetaan myös tarkastamalla ympäristöluvassa tai valtioneuvoston asetuksissa määrättyjä päästöjen tai ympäristövaikutusten tarkkailuraportteja, selvityksiä ja suunnitelmia sekä toiminnan vuosiraportteja. Raporttien tarkastamisesta voidaan myös periä maksu. Määräaikaistarkastukset käsittää ympäristölupavelvollisten ja rekisteröityjen lai tosten tarkas tukset. Ympäristölupalaitosten ja rekisteröitävien laitosten määräaikaistarkastusten tiheys perustuu riskinarviointiin. Otantamenettelyä ei käytetä. Toiminnan aiheuttaman riskin on arvioitu koostuvan kolmesta eri osatekijästä: sijaintiriski, päästöriski ja toiminnallinen riski. Sijaintiriskiin vaikuttaa sijaitseeko toiminta jollakin ympäristön kannalta herkällä alueella tai läheisyydessä tai asutuksen läheisyydessä. Päästöriski muodostuu toiminnassa käsiteltävien ja varastoitavien materiaalien määristä ja vaarallisuudesta sekä laitoksella käytössä olevista prosesseista ja päästöjen ja riskien hallinta/vähennystekniikoista. Toiminnalliseen riskiin vaikuttaa ympäristölupaehtojen ja muiden toimintaa koskevien ympäristönsuojelun säädösten noudattaminen, valitusten määrä ja laatu, käytössä olevat ympäristönsuojelun hallintajärjestelmät sekä muiden viranomaisten suorittama valvonta. Sijaintiriskit, päästöriskit ja toiminnalliset riskit pisteytetään kukin pisteillä 1-3 laitoskohtaisesti ja pisteistä lasketun keskiarvon perusteella määräytyy laitoksen valvontaluokka. Valvontaluokkia on kolme. Valvontaluokassa 1 olevat laitokset eli suurimman riskin omaavat laitokset pyritään tarkastamaan vähintään kolmen vuoden välein, valvontaluokan 2 laitokset vähintään viiden vuoden välein ja valvontaluokan 3 laitokset vähintään seitsemän vuoden välein.

8 6. Valvontaohjelman laatiminen Valvontaohjelmassa esitetään laitoskohtaisesti kullekin vuodelle suunnitellut tarkastukset. Laitoksen tarkastustiheys perustuu edellisessä kappaleessa selostettuun riskinarviointiin sekä valvonnan käytettävissä olevaan resurssiin. Valvontaohjelmassa selostetaan ja arvioidaan myös edellisen vuoden toteutunut valvonta. Valvontaohjelma laaditaan vuosittain päivitettyjen laitostietojen ja riskinarvioinnin pohjalta. Valvontaohjelman mukaiset tarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet ovat maksullisia. Valvontaohjelma laaditaan ympäristövalvonnassa vuosittain ja ympäristöpäällikkö hyväksyy sen ja johtava ympäristötarkastaja valvoo sen toteutumista. Valvontaohjelma on lakisääteinen velvoite, joten ympäristö- ja rakennuslautakunnan ei tarvitse tehdä siitä erillistä hyväksymispäätöstä. Valvontaohjelmasta ja edellisen vuoden toteumasta laaditaan vuosittain yhteenveto, joka viedään rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi. Yksityiskohtaisen toimenpide- ja kohdeluettelon julkistaminen saattaa heikentää valvonnan tavoitteiden toteutumista, joten valvontaohjelmaa voidaan pitää ei julkisena asiakirjana. 7. Viranomaisten välinen yhteistyö Ympäristövalvonnassa tehdään yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Keskeisiä ulkoisia yhteistyötahoja ovat Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, ja poliisi (Lohjan poliisiasema ja Espoon talousrikosyksikkö). Kaupungin sisällä keskeisimmät yhteistyötahot ovat rakennusvalvonta, ympäristöterveysvalvonta ja kunnallistekniikka. Muita yhteistyötahoja ovat mm. maaseutuviranomaiset, työsuojeluviranomaiset, turvatekniikan laitos ja lähialueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Yhteistyötä tehdään tapauskohtaisesti sekä pidetään myös eri yhteistyötahojen kanssa määräajoin yhteistyökokouksia, joissa sovitaan yhteisistä linjauksista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yhteistyötä ympäristövalvonnassa tehdään osallistumalla ely-keskuksen tarkastuskäynneille. Myös ely-keskuksen ensisijaisesti valvomille laitoksille on nimetty vastuuhenkilöt Lohjan ympäristövalvonnasta. Ely:n valvontakohteita koskevat vuosi- yms raportit kirjataan ja tallennetaan facta-ympäristövalvontarekisteriin. Raportit pyritään käymään läpi. Tarvittaessa esimerkiksi joissakin haittailmoitustilanteissa tai onnettomuustilanteissa tehdään tarkastus- ja valvontakäyntejä ely-keskuksen puolesta. Ely:n valvomia laitoksia koskevat yleisöilmoitukset välitetään ely-keskuksen laitoksen vastuuvalvojalle ja ilmoitusten tekijöille myös annetaan yleistä neuvontaa asian hoitamisessa. Ely-keskuksen valvomien laitosten lupahakemusten lausuntojen valmistelussa voidaan myös tehdä yhteistyötä. Valvontayhteistyötä tehdään ely-keskuksen kanssa lisäksi pilaantuneet maat-kohteissa, onnettomuustapauksissa, ympäristörikosasioissa ja koulutuksessa. Ely-keskuksesta saa myös asiantuntija- apua lainsäädäntöön ja erityisaloihin liittyen.

9 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Pelastuslaitos pyytää tarvittaessa asiantuntija-apua onnettomuuksissa, joissa voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Pelastuslaitos ilmoittaa myös vähäisemmistä tapauksista ympäristövalvontaan, jotta voidaan arvioida tehtyjen toimenpiteiden riittävyys ja tarvittavat jälkiseuranta toimenpiteet. Pelastuslaitoksen kanssa pidetään vuosittain yhteistyöpalaveri, jossa käydään läpi mm. toimintaohjeet ja yhteyshenkilöt onnettomuustapauksissa sekä kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin, tankkauspisteisiin, lämmitysöljysäiliöihin yms yhteisiin valvontakohteisiin liittyviä asioita. Pelastuslaitokselta pyydetään lausunto ympäristölupahakemukseen lähinnä, jos toiminnassa käsitellään tai varastoidaan polttoaineita tai muita vaarallisia kemikaaleja. Poliisi Poliisin kanssa tehdään yhteistyötä sekä paikallisesti Lohjan poliisiaseman kanssa että ympäristörikosasioissa myös alueellisesti yhdessä muiden Länsi-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranhaltijoiden, Länsi.-Uudenmaan poliisilaitoksen, Uudenmaan ely-keskuksen sekä syyttäjäviraston kanssa. Yhteistyöpalavereja pidetään noin kerran vuodessa, joissa käydään läpi mm. tutkinnassa olevia tapauksia ja ympäristörikosten tutkintaprosessia. Rakennusvalvonta Yhteistyötä tehdään lähes päivittäin erilaisten valvonta-asioiden yhteydessä liittyen mm. epäsiisteihin kiinteistöihin, maalämpökaivoihin ja haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmiin. Tarvittaessa annetaan ja pyydetään lausuntoja ympäristölupa- ja rakennuslupa-asioissa Yhteistyöpalavereja pidetään 1-2 kertaa vuodessa. Ympäristöterveysvalvonta Yhteistyötä tehdään myös paljon valvonta-asioissa, joihin liittyy terveyshaittaa, mm. savu- ja talousveden laatuun liittyvissä valvonta-asioissa. Ympäristölupahakemuksista pyydetään aina lausunto ympäristöterveysvalvonnalta. 8. Tietojärjestelmät Facta- ympäristövalvontarekisterissä ylläpidetään tietoa kaupungin alueella sijaitsevista valvontakohteista. Rekisterissä on ympäristölupalaitosten ja rekisteröitävien laitosten osalta seuraavat tiedot: toiminnanharjoittajan nimi ja yhteystiedot, yritystunnus, laitosten osoitteet ja kiinteistötunnukset, toiminnan kuvaus, lupatiedot, tarkastus- ja valitustiedot, tapahtumatietoja, valitusten kohteiden osoitetiedot. Tietoja päivitetään pääsääntöisesti sitä mukaan kuin uusia tietoja saadaan mm. lupapäätöksistä, valvontaraporteista, valvontailmoituksista tai tarkastuksilta Facta- ympäristö-osiossa on sijaintipisteenä tallennettu mm. ympäristölupalaitokset, rekisteröitävät laitokset, pilaantunut maa-kohteet, erityiset muut riskikohteet, pohjavesiputket ja öljysäiliöt.

10 Lämmitysöljysäiliöiden valvontaa varten on oma rekisterinsä, jota ylläpidetään yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Tietoja päivitetään vähintään kerran vuodessa lämmitysöljysäiliöiden ja öljylämmityslaitteistojen tarkastuspöytäkirjojen perusteella. Rekisterin tietosisältönä on : öljysäiliön sijoituspaikka, omistaja, osoite, säiliön rakennusaine, sijoitustapa, säiliön tilavuus ja kunto, viimeisin tarkastuspäivä, seuraava tarkastuspäivä, mahdollinen säiliön poistoilmoituspäivä. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmää rekisteröidyt toiminnat merkitään Kuntavahti- järjestelmään. Ympäristövalvonta käyttää valvonnassa apuna myös useita muita tietojärjestelmiä kuten maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmää KTJ-tietokantaa ja ympäristöhallinnon pilaantuneiden maiden rekisteriä, Matti-tietokantaa. 9. Valvontasuunnitelman tarkastaminen Valvontasuunnitelma on tarkoitus tarkastaa vähintään 4 vuoden välein ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimikauden alkupuolella. Valvontasuunnitelma laaditaan ympäristövalvonnassa ja suunnitelma viedään ympäristö- ja rakennuslautakunnan vahvistettavaksi.