Öljyrikas Venäjä a. Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Öljyrikas Venäjä a. Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia"

Transkriptio

1 Öljyrikas Venäjä a Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia 32 Suomen Kuvalehti 9/2007

2 Teksti Markku Salomaa Kallis öljy on nostanut Venäjän pitkään näivettyneet asevoimat jaloilleen, ja nyt Suomen itäinen naapuri yrittää tavoitella tasavertaista asemaa Naton kanssa. Venäjän asevoimat vahvistuu vuoteen 2010 mennessä merkittävästi niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Velaton ja ylijäämäinen valtiontalous sallii Venäjälle merkittävät puolustusbudjetin lisäykset. Tähän asti asevoimat on joutunut tulemaan toimeen neuvostovallan aikaisilla valtavilla mutta vanhenevilla asevarastoilla. Uusia aseita ei juuri ole toimitettu omalle armeijalle, mutta niiden kehitystyötä on pidetty yllä aseviennin tuotoilla. Nyt uusia asejärjestelmiä otetaan käyttöön. Neuvostovallan perintönä saadun valtavan asearsenaalin uusiminen kokonaan ei kuitenkaan ole mahdollista. Nykyaikaiset aseet sijoitetaankin painopistesuuntiin, kuten Leningradin sotilaspiiriin Suomen lähialueelle. Venäjä on ottanut tavoitteeksi, että puolet asevoimien henkilöstöstä olisi ammattisotilaita vuoteen 2010 mennessä. Muodollisesti aseistautumisen syy on amerikkalaisten valmistelemassa ohjuspuolustusjärjestelmässä. Yhdysvallat valmistelee järjestelmään liittyvän tutka-aseman sijoittamista Tšekkiin ja torjuntaohjusaseman rakentamista Puolaan. Venäjän yleisesikunta tulkitsee amerikkalaisten pyrkivän ohjuspuolustuksellaan nakertamaan Venäjän ydinpelotetta, ei vain torjumaan esimerkiksi Iranin ohjusiskua länteen. Sotilaat painostavatkin presidentti Vladimir Putinin hallintoa irtisanomaan vastavetona keskimatkan ohjuksia koskevan sopimuksen. Jos niin tehdään, on uusi kylmä sota ja varustelukierre alkanut. seistautuu aseita sijoitetaan Suomen lähialueille. aseita sijoitetaan Suomen lähialueille. LEHTIKUVA Naton pelko Kohonnut toimintavalmius näkyy myös Suomen lähialueella, missä entistä nuoremmat hävittäjälentäjät partioivat Venäjän luoteisrajalla. Venäjä on palauttanut uloimman puolustusvyöhykkeensä Itämerelle ja tavoittelee mahdollisimman suurta toimintavapautta koko alueella. Presidentin nyrkki. Venäläisiä erikoisjoukkoja koulutetaan vuoristosodankäyntiin Labinskissa. Tavoitteena on lisätä ammattisotilaiden osuutta Venäjän armeijassa. 9/2007 Suomen Kuvalehti 33

3 Sotilaita, lentokoneita, laivoja KARTTA: PEKKA LEHTINEN JA KATJA SAARELA LÄHTEET: START-ILMOITUKSET, CFE-ILMOITUKSET, THE MILITARY BALANCE 2006, km 100 Alakurtti Sortavala 45. Kaartin moottoroitu 138. Moottoroitu Pribylovo Levašovo Itämeren laivasto Kronstadt ja Baltisk 3 sukellusvenettä: Kilo, Lada 2 hävittäjää 4 fregattia 26 vartio- ja rannikkopuolustusalusta 13 miina-alusta 5 maihinnousualusta 130 huolto- ja tukialusta. 23 torjuntahävittäjää: Su-27 Flanker 26 rynnäkköhävittäjää: Su-24 Fencer 14 kuljetuskonetta: An 12, An-24, An taisteluhelikopteria: Mi-24 Hind, Ka-27/28 Helix, Ka-29 Helix 17 kuljetushelikopteria Mi-8 Hip 6. Ilma-armeijan esikunta Pihkova 76. Kaartin maahanlaskudivisioona 2. Spetsnaz -prikaati Kamenka Kasimovo Tsernaja Retška 45. Kaartin moottoroitu 138. Moottoroitu 54. Moottoroitu, Arkangeli Petroskoi 6. Armeijan esikunta 30. Moottoroitu 77. Kaartin moottoroitu Leningradin sotilaspiiri Vologda 69. Moottoroitu

4 Moskova Leningrad Petsamo Volga-Ural Pohjois-Kaukasia 61. Kaartin meri Murmansk 200. Moottoroitu 131. Moottoroitu Siperia Venäjän sotilaspiirit Kaukoitä Venäjä ottaa käyttöön uutta aseistusta. Mi-28N-taisteluhelikoptereita, Su-34-rynnäkkökoneita ja SS-26-ohjuksia sijoitetaan Suomen lähialueille. Leningradin sotilaspiiri 58 hävittäjäpommittajaa: Su-24 Fencer 201 torjuntahävittäjää MiG-31 Foxhound, Su-27 Flanker 46 tiedustelukonetta: Su-24 Fencer, MiG-25R Foxbat 35 helikopteria varustettuna elektroniseen sodankäyntiin: Mi taistelupanssarivaunua: T-72, T miehistökuljetuspanssarivaunua: MT-LB, BTR 60/70/ moottoroitua kenttätykkiä ja kranaatinheitintä 18 maataisteluohjusten laukaisualustaa: SS-21 Scarab (Totshka) Uusia aseita ensimmäisenä Leningradin sotilaspiiri saa yhtenä ensimmäisistä käyttöönsä uusimman hyökkäyksellisen ohjus- ja hävittäjäkaluston. Venäjän kuudesta sotilaspiiristä ainoana sillä on maaraja Naton kanssa, Itämeren laivasto taas ui Naton sisämerellä. Sotilaspiirin joukkojen rauhan ajan vahvuus on henkeä, joista kuului merijalkaväkeen ja maahanlaskujoukkoihin. Alueen tärkein joukko-osasto on Pihkovaan sijoitettu 76. kaartin maahanlaskudivisioona. Ammattisotilaista koostuva divisioona on kevyt ja liikuteltava mutta toistaiseksi vajaavahvuinen. Uusia rynnäkkökoneita Sotilaspiirin ilmavoimien koneet ovat perua kylmän sodan ajalta. Koneita ryhdytään korvaamaan uusimmilla Su-34-monitoimihävittäjillä, jotka on suunniteltu erityisesti rynnäkkökoneiksi. Alueen lentotukikohtia on pidennetty ja vahvistettu raskaita pommikoneita varten. Su-34 (Fullback) on kaksipaikkainen ja kaksimoottorinen hävittäjä, joka yltää yli kaksinkertaiseen äänennopeuteen. Koneita on tilattu 200. Niistä 58 on tarkoitus sijoittaa Leningradin sotilaspiirin tukikohtiin korvaamaan Su-24 ja Su-27-koneita. Venäjän asevoimat 2006 Maavoimat panssarivaunua panssaroitua taisteluajoneuvoa telatykkiä kenttätykkiä raketinheitintä 200 tykistöohjusta ilmatorjuntaohjusalustaa 848 taisteluhelikopteria 852 kuljetushelikopteria Ilmavoimat 124 raskasta pommikonetta 20 ilmatankkauskonetta 20 tutkavalvontakonetta torjuntahävittäjää 990 rynnäkköhävittäjää 255 tiedustelukonetta 550 kuljetuskonetta 636 taisteluhelikopteria 890 kuljetushelikopteria Laivasto 7 ydinkäyttöistä risteilyohjussukellusvenettä 18 ydinkäyttöistä hyökkäyssukellusvenettä 20 dieselsukellusvenettä 5 ydinkäyttöistä erikoissukellusvenettä 1 lentotukialus 6 risteilijää 17 hävittäjää 19 fregattia 26 korvettia Laivaston ilmavoimat 58 pommikonetta 49 torjuntahävittäjää 68 rynnäkköhävittäjää 41 taisteluhelikopteria Merijalkaväki 510 taistelupanssarivaunua 600 amfibiopanssarivaunua panssaroitua taisteluajoneuvoa 161 telatykkiä 325 kenttätykkiä 132 raketinheitintä 370 ilmatorjuntaohjusten laukaisualustaa: SA-7, SA-8, SA-9, SA torjuntahävittäjää: Su-27 Flanker Strategiset joukot 15 ydinkäyttöistä ohjussukellusvenettä 80 pitkänmatkan pommikonetta 506 mannertenvälistä ydinohjusta maasiiloissa 348 mannertenvälistä ohjusta sukellusveneissä 640 pitkänkantaman risteilyohjusta pommikoneissa 100 torjuntaohjusta 22 ennakkovaroitustutka-asemaa KS 9/2007 Suomen Kuvalehti 35 km 100

5 NIKOLAI MOSKOV / ITATR-TASS / LEHTIKUVA Hattuja uudelle armeijalle. Vaatetehtaan työntekijä viimeistelee upseerien lakkeja. Venäjän uutta sotilasoppia eli doktriinia kirjoitetaan parhaillaan, se otetaan käyttöön tänä vuonna. Siihen eivät siis Suomen mahdolliset Nato-ratkaisut vaikuta. Oppi kovenee ja ydinaseiden käyttökynnys alenee, kun aseiden määrät vähenevät. Ennaltaehkäisevät iskut hyväksytään terroristien tukikohtiin, harjoitusleireille ja huoltokeskuksiin. Kohteiksi voidaan ottaa lisäksi terroristien aatteelliset ja taloudelliset tukijat myös vieraiden valtioiden alueella. Presidentti Putin on huomauttanut, että jokainen valtio voi päättää itsenäisesti omasta turvallisuudestaan niin Venäjä kuin sen rajanaapuritkin. Putinin mukaan Naton laajeneminen Baltiaan ei palvellut mitään todellista tarkoitusta, koska Venäjä ei uhkaa ketään. Venäjän pyrkimyksestä ylläpitää suuria asevoimia voi päätellä, että suurella valtiolla on aina suuret pelot ja suuri mielikuvitus. Nato määritellään nyt Venäjän yleisesikunnassa suurimmaksi uhaksi, vaikka Venäjä ja sotilasliitto neuvottelevat säännöllisesti NRC-neuvostossa. Ydinisku yhdeksässä minuutissa Keskeistä Venäjän sotilasopille on ydinasepuolustuksen turvaaminen. Venäjän strategisten ohjusjoukkojen toimintakyky on varmistettu, niiden tarpeet asetettiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kaiken muun edelle. Ydinaseilla tehtävä vastaisku kyetään käynnistämään presidentin päätöksellä kymmenessä minuutissa ja sukellusveneen päällikön tai ohjustukikohdan komentajan päätöksellä yhdeksässä minuutissa. Maa-, meri- ja ilmavoimien ydinaseet muodostavat kolmijalan, jota on mahdotonta tuhota ensi-iskulla niin täydellisesti, ettei kostoisku olisi mahdollinen. Aseiden määrät ovat viime vuosina hieman vähentyneet, mutta jäljellä olevia järjestelmiä korvataan uusilla. Venäjä rakentaa parhaillaan uusia Topol- M-ohjuksia (SS-27), joita on palveluskäytössä viisi rykmenttiä eli 50 ohjusta. Tällä vuosikymmenellä valmistuu toiset 50 Topolia, niillä korvataan vanhentuneita ohjustyyppejä. Vuonna 2005 tuli käyttöön uusi lyhyen kantaman SS-26-ohjusjärjestelmä, jolla voidaan laukaista tavanomaisia ja ydinkärkiä. Venäjän sotilasopissa ydinaseilla ei ole erityisasemaa suhteessa muihin asejärjestelmiin, vaan ydinohjuksia käytetään ikään kuin pitkälle kantavana tykistönä. Uusia aseita ja ammattilaisia Koko 2000-luvun Venäjä on kasvattanut puolustusbudjettiaan. Kasvu on ollut merkittävää, vaikka inflaatio syö korotuksia. Raha näkyy varustelun kasvuna ja harjoitusten lisääntymisenä. Vuonna 2006 Venäjän puolustusbudjetti oli 100,5 miljardia euroa. Viime vuonna asevoimat otti vastaan esimerkiksi kuusi SS-27-ydinohjusta, kuusi satelliittia, kaksi uutta Su-34-rynnäkköhävittäjää, kahdeksan Mi-28-taisteluhelikopteria ja 31 nykyaikaista T-90-panssarivaunua. Lisäksi vanhoja asejärjestelmiä modernisoitiin. Nyt keskustellaan kahden uuden Borei-luokan ydinsukellusveneen, lukuisten fregattien ja jopa uuden lentotukialuksen rakentamisesta. Se tarkoittaisi Venäjän laivaston paluuta avomerelle. Kasvanut puolustusbudjetti on mahdollistanut myös siirtymisen ammattiarmeijaan. Sopimussuhteisen palveluhenkilöstön määrä nousee koko ajan. Vuonna 2007 palveluksessa on vakinaista henkilökuntaa ja värvättyjä sopimussotilaita yhteensä miestä. Lopullinen tavoite lienee, että 2010 mennessä sopimussotilaita (kontraktnik) olisi 49 prosenttia miehistöstä ja aliupseereista. Koko asevoimien vahvuudeksi arvioitiin vuonna 2005 yhteensä sotilasta ja 2006 yhteensä sotilasta, joista varusmiehiä oli Varusmiesten määrä vaihtelee vuodenajan mukaan, mutta käynnissä on suunnitelmallinen siirtyminen varusmiesarmeijasta ammattiarmeijaan. Tavoitteena on noin 1,2 miljoonan sotilaan armeija, jolla on huippuaseistus ja 36 Suomen Kuvalehti 9/2007

6 ammattisotilaista koostuva runko. Se on nopeasti taisteluvalmis ja pystyy samantyyppisiin liikkuviin operaatioihin kuin amerikkalaiset Irakin sodassa. Venäjän reservin suuruudeksi arvioidaan 20 miljoonaa miestä, joista kaksi miljoonaa on suorittanut asepalveluksen viiden vuoden sisällä. Miehet ovat reservissä 50-vuotiaiksi. Venäjän asevoimien on arveltu pystyvän muodostamaan viikossa noin divisioonaa tavanomaisia maavoimien joukkoja. Koko reservistä arvioidaan voitavan muodostaa prikaatia, joissa on yhteensä sotilasta. Vanhaa neuvostoaikaista kalustoa on näille joukoille riittämiin. Nopeaan toimintaan Armeijan tavoite on selvä: luoda joukot, jotka pystyvät liikkumaan nopeasti ja toimimaan millä tahansa alueella, jossa syntyy uhkia Venäjän turvallisuudelle. Venäjän nopealiikkeisten joukkojen on 2007 loppuun mennessä tarkoitus koostua kymmenestä divisioonasta, seitsemästä prikaatista ja 13 rykmentistä. Näissä joukoissa olisi nopean valmiuden maajoukkoja, maahanlaskujoukkoja ja merijalkaväkeä yhteensä sotilasta. Liikkuvat voimat jakautuisivat Naton esikuvan mukaisesti välittömän reagoinnin joukkoihin, jotka olisivat 4 10 tunnin toimintavalmiudessa, ja nopean toiminnan joukkoihin, jotka olisivat 3 5 päivän toimintavalmiudessa. Näille joukoille taattaisiin venäläisen aseteollisuuden uusinta teknologiaa edustava aseistus ja muu varustus. Venäjän sotilasoppi on aina pitänyt perusperiaatteenaan hyökkäyksellisyyttä, koska vain se voi tuottaa ratkaisun. Venäjällä on viime aikoina käyty sotilasjohdon sisäistä keskustelua hyökkäyksellisistä ja puolustuksellisista sotilasopeista. Keskustelu näyttää päättyneen siihen, että on aika palata puolustuksellisista opeista takaisin hyökkäyksellisiin. Syynä on ennen muuta se, että Venäjän federaation alueen puolustaminen oman alueen sisällä on käynyt Naton laajenemisen johdosta äärimmäisen vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Venäjän sotavoimat katsovat taas maan rajojen ulkopuolelle. SK Kirjoittaja on sotatieteen dosentti, joka toimii Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön puheenjohtajana. Tavoite on 1,2 miljoonan sotilaan armeija, jolla on huippuaseistus ja ammattisotilaista koostuva runko. MALARIA YKSI HYTTYSEN PISTO RIITTÄÄ Yksi infektoituneen hyttysen pisto riittää tartuttamaan malarian. Yhdestä ainoasta pistosta voi seurata sairastuminen, jonka tyypillisiä oireita ovat kuume, vapina, vilunväristykset, hikoilu ja pahoinvointi. Pahimmillaan malaria on hengenvaarallinen tauti. 1 Onneksi malarian voi kuitenkin ennaltaehkäistä. Käy lääkärissä tai terveydenhoitajan luona ennen matkaa saadaksesi parhaan mahdollisen suojan malariaa vastaan. Kysy lääkäriltä tai terveydenhoitajalta eri estolääkitysvaihtoehdoista Tarkista ennen matkaa myös maakohtaiset rokotussuositukset osoitteessa 1) Lisätietoa malariasta löydät osoitteesta: 12/

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

PÄÄESIKUNTA Tiedusteluosasto Helsinki 22.2.1972 ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA ILMA- JA MERIPUOLUSTUSVALMISTELUISTAMME NL:N KANNALTA TARKASTELTUNA

PÄÄESIKUNTA Tiedusteluosasto Helsinki 22.2.1972 ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA ILMA- JA MERIPUOLUSTUSVALMISTELUISTAMME NL:N KANNALTA TARKASTELTUNA PÄÄESIKUNTA Tiedusteluosasto Helsinki 22.2.1972 ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA ILMA- JA MERIPUOLUSTUSVALMISTELUISTAMME NL:N KANNALTA TARKASTELTUNA 1. Kehittäessään puolustusjärjestelyjään neuvostoasevoimat ottavat

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YDINASEET VENÄJÄN TURVALLISUUSSTRATEGIASSA. Pro Gradu. Luutnantti Eero Lehtonen. Sotatieteiden maisterikurssi 1 Maasotalinja

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YDINASEET VENÄJÄN TURVALLISUUSSTRATEGIASSA. Pro Gradu. Luutnantti Eero Lehtonen. Sotatieteiden maisterikurssi 1 Maasotalinja MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YDINASEET VENÄJÄN TURVALLISUUSSTRATEGIASSA Pro Gradu Luutnantti Eero Lehtonen Sotatieteiden maisterikurssi 1 Maasotalinja Toukokuu 2011 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Sotatieteiden

Lisätiedot

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T 58 VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T Y1eisesikuntamajuri Harri Ohra-aho 1. JOHDANTO 1.1 Lähtöasetelma Venäjän sotilaallinen johto on viime aikoina joutunut tekemään asevoimia ja sotataitoa

Lisätiedot

Havaintoja Venäjän sotilaspolitiikasta

Havaintoja Venäjän sotilaspolitiikasta Havaintoja Venäjän sotilaspolitiikasta Prikaatikenraali (evp) Lauri Kiianlinna MTS:n Venäjä-seminaari Säätytalo, 10.2. Venäjän joukot vetäytyivät Keski-Euroopasta 1000 kilometriä itään 1 Without America

Lisätiedot

Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina

Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina A l p o J u n t u n e n J u h a M ä k e l ä Strategian laitos Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina Geopoliittinen asema Suuren koon ja valtavien luonnonrikkauksien hyödyntäminen on Venäjän kansainvälisen politiikan

Lisätiedot

Venäjän paluu suurvallaksi

Venäjän paluu suurvallaksi Dosentti Alpo Juntunen Raja- ja merivartiokoulu 25.8. Venäjän paluu suurvallaksi 0 1 Alue ja luonnonolot Venäjän federaatio on laajuudeltaan maailman suurin valtio. Laajuus on 17 075 000 neliökilometriä.

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Pekka Visuri JUHLAPUHE (pvkajaani18.4.10), luonnos 14.4.2010 Kajaani 18.4.2010 MAAILMANTILANTEEN MUUTOS JA PUOLUSTUSVALMIUS

Pekka Visuri JUHLAPUHE (pvkajaani18.4.10), luonnos 14.4.2010 Kajaani 18.4.2010 MAAILMANTILANTEEN MUUTOS JA PUOLUSTUSVALMIUS Pekka Visuri JUHLAPUHE (pvkajaani18.4.10), luonnos 14.4.2010 Kajaani 18.4.2010 MAAILMANTILANTEEN MUUTOS JA PUOLUSTUSVALMIUS Ajankohtaiset talousongelmat ja päivittäiset uutiset monilta kriisialueilta antavat

Lisätiedot

VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN KEHITYS JA SUOMI

VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN KEHITYS JA SUOMI MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU STRATEGIAN LAITOS JULKAISUSARJA 2: TUTKIMUSSELOSTEITA No 47 NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY DEPARTMENT OF STRATEGIC AND DEFENCE STUDIES SERIES 2: RESEARCH REPORTS No 47 VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN

Lisätiedot

IRAKIN ASEVOIMIEN KEHITYS TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN

IRAKIN ASEVOIMIEN KEHITYS TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU IRAKIN ASEVOIMIEN KEHITYS TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN Pro gradu -tutkielma Kadetti Jarmo Puistovirta Kadettikurssi 89 ilmatorjuntaopintosuunta Helmikuu 2006 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Venäjän asevoimareformi etenee valtiojohdon hyvällä tuella

Venäjän asevoimareformi etenee valtiojohdon hyvällä tuella 1 Venäjän asevoimareformi etenee valtiojohdon hyvällä tuella Ingressi: Georgian sota on Venäjän asiantuntijapiireissä nimetty asevoimien rappiotilan konkreettisimmin paljastaneeksi yksittäiseksi tekijäksi.

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

YDINASEET VENÄJÄN ULKO- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN VÄLI- NEENÄ

YDINASEET VENÄJÄN ULKO- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN VÄLI- NEENÄ MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YDINASEET VENÄJÄN ULKO- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN VÄLI- NEENÄ Tutkielma Kapteeni Mikko Kokkonen Esiupseerikurssi 61 Maasotalinja Huhtikuu 2009 2 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Esiupseerikurssi

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

EasyNet hallinointipalvelu ja tiedät missä mennään

EasyNet hallinointipalvelu ja tiedät missä mennään mahdollisuuksia riittää Kysyntä ja liikkumisen tarpeet ovat muuttuneet. Toimittajan rooli on vaativa. EasyKm on markkinoiden ainoa yhtiö, joka pystyy tarjoamaan huoltoleasing palveluita työsuhdeautoista

Lisätiedot

Suomettumisen uusin aalto

Suomettumisen uusin aalto Esko Salminen Suomettumisen uusin aalto Suomen haasteelliset naapurisuhteet 1990-2010 jk minerva MINBBVA KUSTANNUS OT HELSINKI Sisällys Lukijalle 9 1. Naapurit kuilun reunalla: "Veriset ja häijyt valtiaat

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU NEUVOSTOJOUKOT ITÄ-SAKSASSA KYLMÄN SODAN AIKANA

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU NEUVOSTOJOUKOT ITÄ-SAKSASSA KYLMÄN SODAN AIKANA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU NEUVOSTOJOUKOT ITÄ-SAKSASSA KYLMÄN SODAN AIKANA Tutkielma Kadetti Juho Lemström Kadettikurssi 93 Pioneerilinja Huhtikuu 2009 1 Kurssi 93. Kadettikurssi Linja Pioneerilinja Tekijä

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Jatkosodan alkaessa 25.6.1941 Suomen puolustusvoimat taistelivat puna-armeijaa ja punalaivastoa vastaan Saksan rinnalla. Suhde oli omalaatuinen. Sotaan oli valmistauduttu

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Tuuli II:n kärkiväli oli 10,5 m, pituus 7,86 m, lentopaino 1 048 kg ja suurin nopeus 190 km/h.

Tuuli II:n kärkiväli oli 10,5 m, pituus 7,86 m, lentopaino 1 048 kg ja suurin nopeus 190 km/h. 1950-luku Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen aksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista istuimista, jolloin lähes kaikki

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

VENÄJÄN YDINASEOPIN ERITYISPIIRTEET

VENÄJÄN YDINASEOPIN ERITYISPIIRTEET 113 VENÄJÄN YDINASEOPIN ERITYISPIIRTEET Dosentti Stefan Forss VIT-energia; STYX-tutkimusryhmä YHTEENVETO Venäjän uudessa kansallisessa turvallisuusopissa ("konseptiossa") ja uudessa sotilasdoktriinissa

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläiset ostajina Suomessa Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläisten matkat joihinkin maihin 4500 4000 3500 3000 1000

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

EUROOPAN TURVALLISUUS 1980-LUVULLA

EUROOPAN TURVALLISUUS 1980-LUVULLA s EUROOPAN TURVALLISUUS 1980-LUVULLA PuolustusyoimaiD komentaja kenraau L Sutela 1980-Iuvusta on ounasteltu epävarmuuden ja turvattomuuden vuosikymmentä. Tämä luonnehdinta saattaa tänään kuulostaa melkeinpä

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Epävirallinen suomennos

Epävirallinen suomennos Epävirallinen suomennos Venäjän federaation puolustusministeriön aineisto, joka esitettiin Malaysia Airlines -lentoyhtiön Boeing 777-lentokoneen turmaa koskevassa tiedotustilaisuudessa 21.7.2014 Kansainvälisellä

Lisätiedot

NEUVOSTOLIITON ITÄMEREN LAIVASTON MAIHINNOUSUKYVYN KEHITTYMINEN TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN

NEUVOSTOLIITON ITÄMEREN LAIVASTON MAIHINNOUSUKYVYN KEHITTYMINEN TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU NEUVOSTOLIITON ITÄMEREN LAIVASTON MAIHINNOUSUKYVYN KEHITTYMINEN TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN Tutkielma Kadetti Aapo Louhi 76. Merikadettikurssi Rannikkojoukkolinja Huhtikuu 2009

Lisätiedot

EUROOPASSA OLEVAT YDINASEET ]ANIIDEN MERKITYS

EUROOPASSA OLEVAT YDINASEET ]ANIIDEN MERKITYS EUROOPASSA OLEVAT YDINASEET ]ANIIDEN MERKITYS Professori J 0 r m a K M i e tt i n e n Viime kesänä Helsingissä päätökseen saatettu Euroopan turvallisuuskonferenssi merkit,si koko 1970-luvun ajan tapahtuneen

Lisätiedot

NEUVOSTOLIITON KULJETUSILMAVOIMIEN KALUSTON KEHITTÄMINEN KYLMÄN SODAN AIKANA

NEUVOSTOLIITON KULJETUSILMAVOIMIEN KALUSTON KEHITTÄMINEN KYLMÄN SODAN AIKANA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Perustutkinto-osasto NEUVOSTOLIITON KULJETUSILMAVOIMIEN KALUSTON KEHITTÄMINEN KYLMÄN SODAN AIKANA Tutkielma Kadetti Väinö Honkasalo Kadettikurssi 93 Jääkäriopintosuunta (panssari)

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Venäjän federaation puolustusministerin Anatoli Serdjukovin haastattelu Maanpuolustus -lehdelle 12.12.2008 TAKAAMME ISÄNMAAN TURVALLISUUDEN

Venäjän federaation puolustusministerin Anatoli Serdjukovin haastattelu Maanpuolustus -lehdelle 12.12.2008 TAKAAMME ISÄNMAAN TURVALLISUUDEN 1 Venäjän federaation puolustusministerin Anatoli Serdjukovin haastattelu Maanpuolustus -lehdelle 12.12.2008 TAKAAMME ISÄNMAAN TURVALLISUUDEN Venäjän ja muiden Euroopan maiden välisiin suhteisiin on tullut

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. 11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

SUURVALTOJEN STRATEGISET DOKTRIINIT

SUURVALTOJEN STRATEGISET DOKTRIINIT 131 SUURVALTOJEN STRATEGISET DOKTRIINIT Valtiotieteen maisteri Kai e v i R u h ala YleisesikuntaeverstUuutnantti, VTM M a t t i L a p p ala i n e n Valtion tai liittoutuman strategisella doktriinilla voidaan

Lisätiedot

VENÄJÄN AVARUUSPUOLUSTUS JA SEN MERKITYS KANSALLI- SEEN TURVALLISUUTEEN

VENÄJÄN AVARUUSPUOLUSTUS JA SEN MERKITYS KANSALLI- SEEN TURVALLISUUTEEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU VENÄJÄN AVARUUSPUOLUSTUS JA SEN MERKITYS KANSALLI- SEEN TURVALLISUUTEEN Pro gradu Luutnantti Mikko Moilanen Sotatieteen maisterikurssi 1 Ilmasotalinja Toukokuu 2011 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin suuri lehdistötilaisuus

Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin suuri lehdistötilaisuus Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin suuri lehdistötilaisuus 18. joulukuuta 2014, Moskova 18. joulukuuta 2014 Vladimir Putinin lehdistötilaisuus. Kuva: Venäjän presidentin lehdistöpalvelu (otteita

Lisätiedot

Ukrainan ja Venäjän sotateollinen yhteistyö

Ukrainan ja Venäjän sotateollinen yhteistyö t e e m a Ukrainan ja Venäjän sotateollinen yhteistyö T a i s t o T o l v a n e n Ukrainan ja Venäjän välinen neuvostoajalta periytyvä sotateollinen yhteistyö on ollut laajaa ja molemmille osapuolille

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

VENÄJÄN ILMAVOIMIEN ASEJÄRJESTELMÄT MAAVOIMIEN TUKEMISESSA 2015

VENÄJÄN ILMAVOIMIEN ASEJÄRJESTELMÄT MAAVOIMIEN TUKEMISESSA 2015 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU VENÄJÄN ILMAVOIMIEN ASEJÄRJESTELMÄT MAAVOIMIEN TUKEMISESSA 2015 EUK:n tutkielma Kapteeni Petri Forssell Esiupseerikurssi 63 Ilmasotalinja Huhtikuu 2011 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti

Lisätiedot

Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1910-luku

Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1910-luku Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1910-luku 1 Thulin typ D Thulin typ D on ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa on yleisesti käytetty

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU EGYPTIN ILMAPUOLUSTUKSEN KEHITYS KUUDEN PÄIVÄN SODASTA 1967 JOM KIPPUR -SOTAAN 1973 Pro gradu -tutkielma Kadetti Jaakko Määttä Kadettikurssi 92 Ohjaajalinja Maaliskuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Kohti valikoivaa asevelvollisuutta Vihreiden linjaukset asevelvollisuudesta

Kohti valikoivaa asevelvollisuutta Vihreiden linjaukset asevelvollisuudesta Kohti valikoivaa asevelvollisuutta Vihreiden linjaukset asevelvollisuudesta Hyväksytty puoluehallituksessa 11.6.2010 Erinomaisinta ei ole sata taistelua ja sata voittoa, vaan vihollisen kukistaminen taistelutta.

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015

Lisätiedot

Miten kylmän sodan päättyminen on muuttanut Suomen uhkakuvia? Mitkä ovat pienen valtion valttikortteja kriisitilanteissa?

Miten kylmän sodan päättyminen on muuttanut Suomen uhkakuvia? Mitkä ovat pienen valtion valttikortteja kriisitilanteissa? Miten kylmän sodan päättyminen on muuttanut Suomen uhkakuvia? Mitkä ovat pienen valtion valttikortteja kriisitilanteissa? Pitäisikö nykyinen aluepuolustusjärjestelmä romuttaa? Entä onko todennäköistä,

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa

Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa 1 J. L. Djakov (Venäjä) Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa Pravda-lehti julisti lukijoilleen 3. marraskuuta 1939: "Me heitämme helvettiin poliittisten korttihaiden pelit ja

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta 15.7.2010 Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta Sisältö 1. Johdanto 2 2. Suomen armeija 2020 3 2. 1. Vapaaehtoinen asepalvelus 3 2. 2. Uskottava vaihtoehto 2 2.3. Maavoimat 4 2.4. Merivoimat

Lisätiedot

LINK-16 -JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ PUOLUSTUSVOIMISSA

LINK-16 -JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ PUOLUSTUSVOIMISSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU LINK-16 -JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ PUOLUSTUSVOIMISSA Pro gradu -tutkielma Kadettialikersantti Staffan Kullström Kadettikurssi 89 Ilmavoimien ohjaajalinja Helmikuu 2006 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

6/2011 AMMATTI - SOTILAS

6/2011 AMMATTI - SOTILAS 6/2011 AMMATTI - SOTILAS Ammattisotilas 6/2011 Aliupseeriliitto ry 24.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina 1988-2001 Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN 1459-0565

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN 1. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Keski-Suomi ja Keuruun seutu ovat useilla työllisyysmittareilla

Lisätiedot

Il-28:n kärkiväli oli 22,65 m, pituus 17,65 m, lentopaino 22 680 kg ja suurin nopeus 902 km/h.

Il-28:n kärkiväli oli 22,65 m, pituus 17,65 m, lentopaino 22 680 kg ja suurin nopeus 902 km/h. 1960-luku Iljushin Il-28 ja Il-28R Iljushin Il-28 oli venäläinen kaksimoottorinen ja kolmipaikkainen kevyt pommituskone ja Il-28R oli tyypin tiedustelumuunnos. Meillä koneita käytettiin muun muassa kartoituskuvaukseen,

Lisätiedot

Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin ja Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön yhteinen lehdistötilaisuus Moskovassa

Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin ja Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön yhteinen lehdistötilaisuus Moskovassa Epävirallinen suomennos Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin ja Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön yhteinen lehdistötilaisuus Moskovassa 16. kesäkuuta 2015 Moskovan alue, Novo-Ogarjovo

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

ISO-BRITANNIAN PANSSARIJOUKKOJEN KÄYTTÖPERIAATTEIDEN KEHITTYMINEN KYLMÄN SODAN AIKANA

ISO-BRITANNIAN PANSSARIJOUKKOJEN KÄYTTÖPERIAATTEIDEN KEHITTYMINEN KYLMÄN SODAN AIKANA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ISO-BRITANNIAN PANSSARIJOUKKOJEN KÄYTTÖPERIAATTEIDEN KEHITTYMINEN KYLMÄN SODAN AIKANA Pro gradu -tutkielma Kadettialikersantti Henri Arola Kadettikurssi 92 Panssariopintosuunta

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot