Öljyrikas Venäjä a. Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia

Transkriptio

1 Öljyrikas Venäjä a Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia 32 Suomen Kuvalehti 9/2007

2 Teksti Markku Salomaa Kallis öljy on nostanut Venäjän pitkään näivettyneet asevoimat jaloilleen, ja nyt Suomen itäinen naapuri yrittää tavoitella tasavertaista asemaa Naton kanssa. Venäjän asevoimat vahvistuu vuoteen 2010 mennessä merkittävästi niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Velaton ja ylijäämäinen valtiontalous sallii Venäjälle merkittävät puolustusbudjetin lisäykset. Tähän asti asevoimat on joutunut tulemaan toimeen neuvostovallan aikaisilla valtavilla mutta vanhenevilla asevarastoilla. Uusia aseita ei juuri ole toimitettu omalle armeijalle, mutta niiden kehitystyötä on pidetty yllä aseviennin tuotoilla. Nyt uusia asejärjestelmiä otetaan käyttöön. Neuvostovallan perintönä saadun valtavan asearsenaalin uusiminen kokonaan ei kuitenkaan ole mahdollista. Nykyaikaiset aseet sijoitetaankin painopistesuuntiin, kuten Leningradin sotilaspiiriin Suomen lähialueelle. Venäjä on ottanut tavoitteeksi, että puolet asevoimien henkilöstöstä olisi ammattisotilaita vuoteen 2010 mennessä. Muodollisesti aseistautumisen syy on amerikkalaisten valmistelemassa ohjuspuolustusjärjestelmässä. Yhdysvallat valmistelee järjestelmään liittyvän tutka-aseman sijoittamista Tšekkiin ja torjuntaohjusaseman rakentamista Puolaan. Venäjän yleisesikunta tulkitsee amerikkalaisten pyrkivän ohjuspuolustuksellaan nakertamaan Venäjän ydinpelotetta, ei vain torjumaan esimerkiksi Iranin ohjusiskua länteen. Sotilaat painostavatkin presidentti Vladimir Putinin hallintoa irtisanomaan vastavetona keskimatkan ohjuksia koskevan sopimuksen. Jos niin tehdään, on uusi kylmä sota ja varustelukierre alkanut. seistautuu aseita sijoitetaan Suomen lähialueille. aseita sijoitetaan Suomen lähialueille. LEHTIKUVA Naton pelko Kohonnut toimintavalmius näkyy myös Suomen lähialueella, missä entistä nuoremmat hävittäjälentäjät partioivat Venäjän luoteisrajalla. Venäjä on palauttanut uloimman puolustusvyöhykkeensä Itämerelle ja tavoittelee mahdollisimman suurta toimintavapautta koko alueella. Presidentin nyrkki. Venäläisiä erikoisjoukkoja koulutetaan vuoristosodankäyntiin Labinskissa. Tavoitteena on lisätä ammattisotilaiden osuutta Venäjän armeijassa. 9/2007 Suomen Kuvalehti 33

3 Sotilaita, lentokoneita, laivoja KARTTA: PEKKA LEHTINEN JA KATJA SAARELA LÄHTEET: START-ILMOITUKSET, CFE-ILMOITUKSET, THE MILITARY BALANCE 2006, km 100 Alakurtti Sortavala 45. Kaartin moottoroitu 138. Moottoroitu Pribylovo Levašovo Itämeren laivasto Kronstadt ja Baltisk 3 sukellusvenettä: Kilo, Lada 2 hävittäjää 4 fregattia 26 vartio- ja rannikkopuolustusalusta 13 miina-alusta 5 maihinnousualusta 130 huolto- ja tukialusta. 23 torjuntahävittäjää: Su-27 Flanker 26 rynnäkköhävittäjää: Su-24 Fencer 14 kuljetuskonetta: An 12, An-24, An taisteluhelikopteria: Mi-24 Hind, Ka-27/28 Helix, Ka-29 Helix 17 kuljetushelikopteria Mi-8 Hip 6. Ilma-armeijan esikunta Pihkova 76. Kaartin maahanlaskudivisioona 2. Spetsnaz -prikaati Kamenka Kasimovo Tsernaja Retška 45. Kaartin moottoroitu 138. Moottoroitu 54. Moottoroitu, Arkangeli Petroskoi 6. Armeijan esikunta 30. Moottoroitu 77. Kaartin moottoroitu Leningradin sotilaspiiri Vologda 69. Moottoroitu

4 Moskova Leningrad Petsamo Volga-Ural Pohjois-Kaukasia 61. Kaartin meri Murmansk 200. Moottoroitu 131. Moottoroitu Siperia Venäjän sotilaspiirit Kaukoitä Venäjä ottaa käyttöön uutta aseistusta. Mi-28N-taisteluhelikoptereita, Su-34-rynnäkkökoneita ja SS-26-ohjuksia sijoitetaan Suomen lähialueille. Leningradin sotilaspiiri 58 hävittäjäpommittajaa: Su-24 Fencer 201 torjuntahävittäjää MiG-31 Foxhound, Su-27 Flanker 46 tiedustelukonetta: Su-24 Fencer, MiG-25R Foxbat 35 helikopteria varustettuna elektroniseen sodankäyntiin: Mi taistelupanssarivaunua: T-72, T miehistökuljetuspanssarivaunua: MT-LB, BTR 60/70/ moottoroitua kenttätykkiä ja kranaatinheitintä 18 maataisteluohjusten laukaisualustaa: SS-21 Scarab (Totshka) Uusia aseita ensimmäisenä Leningradin sotilaspiiri saa yhtenä ensimmäisistä käyttöönsä uusimman hyökkäyksellisen ohjus- ja hävittäjäkaluston. Venäjän kuudesta sotilaspiiristä ainoana sillä on maaraja Naton kanssa, Itämeren laivasto taas ui Naton sisämerellä. Sotilaspiirin joukkojen rauhan ajan vahvuus on henkeä, joista kuului merijalkaväkeen ja maahanlaskujoukkoihin. Alueen tärkein joukko-osasto on Pihkovaan sijoitettu 76. kaartin maahanlaskudivisioona. Ammattisotilaista koostuva divisioona on kevyt ja liikuteltava mutta toistaiseksi vajaavahvuinen. Uusia rynnäkkökoneita Sotilaspiirin ilmavoimien koneet ovat perua kylmän sodan ajalta. Koneita ryhdytään korvaamaan uusimmilla Su-34-monitoimihävittäjillä, jotka on suunniteltu erityisesti rynnäkkökoneiksi. Alueen lentotukikohtia on pidennetty ja vahvistettu raskaita pommikoneita varten. Su-34 (Fullback) on kaksipaikkainen ja kaksimoottorinen hävittäjä, joka yltää yli kaksinkertaiseen äänennopeuteen. Koneita on tilattu 200. Niistä 58 on tarkoitus sijoittaa Leningradin sotilaspiirin tukikohtiin korvaamaan Su-24 ja Su-27-koneita. Venäjän asevoimat 2006 Maavoimat panssarivaunua panssaroitua taisteluajoneuvoa telatykkiä kenttätykkiä raketinheitintä 200 tykistöohjusta ilmatorjuntaohjusalustaa 848 taisteluhelikopteria 852 kuljetushelikopteria Ilmavoimat 124 raskasta pommikonetta 20 ilmatankkauskonetta 20 tutkavalvontakonetta torjuntahävittäjää 990 rynnäkköhävittäjää 255 tiedustelukonetta 550 kuljetuskonetta 636 taisteluhelikopteria 890 kuljetushelikopteria Laivasto 7 ydinkäyttöistä risteilyohjussukellusvenettä 18 ydinkäyttöistä hyökkäyssukellusvenettä 20 dieselsukellusvenettä 5 ydinkäyttöistä erikoissukellusvenettä 1 lentotukialus 6 risteilijää 17 hävittäjää 19 fregattia 26 korvettia Laivaston ilmavoimat 58 pommikonetta 49 torjuntahävittäjää 68 rynnäkköhävittäjää 41 taisteluhelikopteria Merijalkaväki 510 taistelupanssarivaunua 600 amfibiopanssarivaunua panssaroitua taisteluajoneuvoa 161 telatykkiä 325 kenttätykkiä 132 raketinheitintä 370 ilmatorjuntaohjusten laukaisualustaa: SA-7, SA-8, SA-9, SA torjuntahävittäjää: Su-27 Flanker Strategiset joukot 15 ydinkäyttöistä ohjussukellusvenettä 80 pitkänmatkan pommikonetta 506 mannertenvälistä ydinohjusta maasiiloissa 348 mannertenvälistä ohjusta sukellusveneissä 640 pitkänkantaman risteilyohjusta pommikoneissa 100 torjuntaohjusta 22 ennakkovaroitustutka-asemaa KS 9/2007 Suomen Kuvalehti 35 km 100

5 NIKOLAI MOSKOV / ITATR-TASS / LEHTIKUVA Hattuja uudelle armeijalle. Vaatetehtaan työntekijä viimeistelee upseerien lakkeja. Venäjän uutta sotilasoppia eli doktriinia kirjoitetaan parhaillaan, se otetaan käyttöön tänä vuonna. Siihen eivät siis Suomen mahdolliset Nato-ratkaisut vaikuta. Oppi kovenee ja ydinaseiden käyttökynnys alenee, kun aseiden määrät vähenevät. Ennaltaehkäisevät iskut hyväksytään terroristien tukikohtiin, harjoitusleireille ja huoltokeskuksiin. Kohteiksi voidaan ottaa lisäksi terroristien aatteelliset ja taloudelliset tukijat myös vieraiden valtioiden alueella. Presidentti Putin on huomauttanut, että jokainen valtio voi päättää itsenäisesti omasta turvallisuudestaan niin Venäjä kuin sen rajanaapuritkin. Putinin mukaan Naton laajeneminen Baltiaan ei palvellut mitään todellista tarkoitusta, koska Venäjä ei uhkaa ketään. Venäjän pyrkimyksestä ylläpitää suuria asevoimia voi päätellä, että suurella valtiolla on aina suuret pelot ja suuri mielikuvitus. Nato määritellään nyt Venäjän yleisesikunnassa suurimmaksi uhaksi, vaikka Venäjä ja sotilasliitto neuvottelevat säännöllisesti NRC-neuvostossa. Ydinisku yhdeksässä minuutissa Keskeistä Venäjän sotilasopille on ydinasepuolustuksen turvaaminen. Venäjän strategisten ohjusjoukkojen toimintakyky on varmistettu, niiden tarpeet asetettiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kaiken muun edelle. Ydinaseilla tehtävä vastaisku kyetään käynnistämään presidentin päätöksellä kymmenessä minuutissa ja sukellusveneen päällikön tai ohjustukikohdan komentajan päätöksellä yhdeksässä minuutissa. Maa-, meri- ja ilmavoimien ydinaseet muodostavat kolmijalan, jota on mahdotonta tuhota ensi-iskulla niin täydellisesti, ettei kostoisku olisi mahdollinen. Aseiden määrät ovat viime vuosina hieman vähentyneet, mutta jäljellä olevia järjestelmiä korvataan uusilla. Venäjä rakentaa parhaillaan uusia Topol- M-ohjuksia (SS-27), joita on palveluskäytössä viisi rykmenttiä eli 50 ohjusta. Tällä vuosikymmenellä valmistuu toiset 50 Topolia, niillä korvataan vanhentuneita ohjustyyppejä. Vuonna 2005 tuli käyttöön uusi lyhyen kantaman SS-26-ohjusjärjestelmä, jolla voidaan laukaista tavanomaisia ja ydinkärkiä. Venäjän sotilasopissa ydinaseilla ei ole erityisasemaa suhteessa muihin asejärjestelmiin, vaan ydinohjuksia käytetään ikään kuin pitkälle kantavana tykistönä. Uusia aseita ja ammattilaisia Koko 2000-luvun Venäjä on kasvattanut puolustusbudjettiaan. Kasvu on ollut merkittävää, vaikka inflaatio syö korotuksia. Raha näkyy varustelun kasvuna ja harjoitusten lisääntymisenä. Vuonna 2006 Venäjän puolustusbudjetti oli 100,5 miljardia euroa. Viime vuonna asevoimat otti vastaan esimerkiksi kuusi SS-27-ydinohjusta, kuusi satelliittia, kaksi uutta Su-34-rynnäkköhävittäjää, kahdeksan Mi-28-taisteluhelikopteria ja 31 nykyaikaista T-90-panssarivaunua. Lisäksi vanhoja asejärjestelmiä modernisoitiin. Nyt keskustellaan kahden uuden Borei-luokan ydinsukellusveneen, lukuisten fregattien ja jopa uuden lentotukialuksen rakentamisesta. Se tarkoittaisi Venäjän laivaston paluuta avomerelle. Kasvanut puolustusbudjetti on mahdollistanut myös siirtymisen ammattiarmeijaan. Sopimussuhteisen palveluhenkilöstön määrä nousee koko ajan. Vuonna 2007 palveluksessa on vakinaista henkilökuntaa ja värvättyjä sopimussotilaita yhteensä miestä. Lopullinen tavoite lienee, että 2010 mennessä sopimussotilaita (kontraktnik) olisi 49 prosenttia miehistöstä ja aliupseereista. Koko asevoimien vahvuudeksi arvioitiin vuonna 2005 yhteensä sotilasta ja 2006 yhteensä sotilasta, joista varusmiehiä oli Varusmiesten määrä vaihtelee vuodenajan mukaan, mutta käynnissä on suunnitelmallinen siirtyminen varusmiesarmeijasta ammattiarmeijaan. Tavoitteena on noin 1,2 miljoonan sotilaan armeija, jolla on huippuaseistus ja 36 Suomen Kuvalehti 9/2007

6 ammattisotilaista koostuva runko. Se on nopeasti taisteluvalmis ja pystyy samantyyppisiin liikkuviin operaatioihin kuin amerikkalaiset Irakin sodassa. Venäjän reservin suuruudeksi arvioidaan 20 miljoonaa miestä, joista kaksi miljoonaa on suorittanut asepalveluksen viiden vuoden sisällä. Miehet ovat reservissä 50-vuotiaiksi. Venäjän asevoimien on arveltu pystyvän muodostamaan viikossa noin divisioonaa tavanomaisia maavoimien joukkoja. Koko reservistä arvioidaan voitavan muodostaa prikaatia, joissa on yhteensä sotilasta. Vanhaa neuvostoaikaista kalustoa on näille joukoille riittämiin. Nopeaan toimintaan Armeijan tavoite on selvä: luoda joukot, jotka pystyvät liikkumaan nopeasti ja toimimaan millä tahansa alueella, jossa syntyy uhkia Venäjän turvallisuudelle. Venäjän nopealiikkeisten joukkojen on 2007 loppuun mennessä tarkoitus koostua kymmenestä divisioonasta, seitsemästä prikaatista ja 13 rykmentistä. Näissä joukoissa olisi nopean valmiuden maajoukkoja, maahanlaskujoukkoja ja merijalkaväkeä yhteensä sotilasta. Liikkuvat voimat jakautuisivat Naton esikuvan mukaisesti välittömän reagoinnin joukkoihin, jotka olisivat 4 10 tunnin toimintavalmiudessa, ja nopean toiminnan joukkoihin, jotka olisivat 3 5 päivän toimintavalmiudessa. Näille joukoille taattaisiin venäläisen aseteollisuuden uusinta teknologiaa edustava aseistus ja muu varustus. Venäjän sotilasoppi on aina pitänyt perusperiaatteenaan hyökkäyksellisyyttä, koska vain se voi tuottaa ratkaisun. Venäjällä on viime aikoina käyty sotilasjohdon sisäistä keskustelua hyökkäyksellisistä ja puolustuksellisista sotilasopeista. Keskustelu näyttää päättyneen siihen, että on aika palata puolustuksellisista opeista takaisin hyökkäyksellisiin. Syynä on ennen muuta se, että Venäjän federaation alueen puolustaminen oman alueen sisällä on käynyt Naton laajenemisen johdosta äärimmäisen vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Venäjän sotavoimat katsovat taas maan rajojen ulkopuolelle. SK Kirjoittaja on sotatieteen dosentti, joka toimii Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön puheenjohtajana. Tavoite on 1,2 miljoonan sotilaan armeija, jolla on huippuaseistus ja ammattisotilaista koostuva runko. MALARIA YKSI HYTTYSEN PISTO RIITTÄÄ Yksi infektoituneen hyttysen pisto riittää tartuttamaan malarian. Yhdestä ainoasta pistosta voi seurata sairastuminen, jonka tyypillisiä oireita ovat kuume, vapina, vilunväristykset, hikoilu ja pahoinvointi. Pahimmillaan malaria on hengenvaarallinen tauti. 1 Onneksi malarian voi kuitenkin ennaltaehkäistä. Käy lääkärissä tai terveydenhoitajan luona ennen matkaa saadaksesi parhaan mahdollisen suojan malariaa vastaan. Kysy lääkäriltä tai terveydenhoitajalta eri estolääkitysvaihtoehdoista Tarkista ennen matkaa myös maakohtaiset rokotussuositukset osoitteessa 1) Lisätietoa malariasta löydät osoitteesta: 12/