Pertti Salminen Kenraalimajuri, VTT Tampereen Suomalainen Klu

Transkriptio

1 ITÄMEREN TILANNE Pertti Salminen Kenraalimajuri, VTT Tampereen Suomalainen Klu

2 Tämänhän piti olla jo hyvinkin vakiintumassa Itämeren geopolitiikka NATO VENÄJÄ Entiset neuvostotasavallat NATO

3 Valtioiden intressejä Itämerellä Venäjä: kauppa, energian toimitus (ja käyttö politiikan välineenä), ulospääsy, ilmapuolustus ja ohjustorjunta, etupiirin palautus Yhdysvallat: kylmän sodan aika, Venäjän patoaminen, kahdeksikko, liittolaisten avustaminen/artikla 5, ohjuspuolustus Iso-Britannia: kauppa, puolustus pohjoiseen Ranska: osuus EU:n puolustuksessa Suomi: kauppaliikenne, ympäristö

4 Heijastuksia Itämeren tilanteeseen Positiivisten odotusten kausi Georgia ei voi olla totta, ei kai tämä johda pahempaan Putinin sisä- ja ulkopolitiikka Etupiirit ja Euraasian liitto, Naton laajenemisen vastustus Krimin valtaus = varoitus Ydinasepelottelu vs. ohjuspuolustuksen rakentaminen (Nato-USA) Lännen paikallaolon vahvistus Baltiassa Sanktiot - vastasanktiot Ukraina jäätynyt, epävarmuus aikeista Syyria päättämään maailman asioista Baltian lisävahvistaminen Kaliningradin vahvistaminen Putin - Trump

5 Venäjän voiman käyttö Venäjä Syyriassa näyttänyt, että voi haluta ja kyetä projisoimaan voimaa kauaksikin alueeltaan Ja on valmis käyttämään voimaa, kun katsoo kärsivänsä tai joutuvansa tilanteeseen, jossa voi kärsiä geopoliittisia menetyksiä Voimaa ei käytetä erillään informaatio- ja vaikuttamisoperaatioista Itä- Ukrainan operaatiot separatistien tueksi ja heikentämään Kiovan asemaa neuvotteluissa = poliittisia ja taktillisia vaikutuksia Johdattanut itä-eurooppalaiset lähemmäs Natoa ja saaneet Naton reagoimaan Seurauksena vahventaminen; Kaliningradin ohjuksin ja Itämeren laivaston aluksin Puolustussuunnitelma ; strategiset ydinaseet ja läntinen puolustusalue korostettuina Lähde: Military Balance 2017

6 Venäjän puolustussuunnitelman korostetut kohdat Valmius modifioida toimintaa tilanteen mukaan eri hallinnonaloilla (sotilaallisen valmiuden lisääminen) Asevoimien modernisaatio ja varustuksen uusinta Ydin- ja avaruusvoimien vahvistaminen Koulutuksen parantaminen joukkojen kuljetus kauaksi, voimaryhmien muodostaminen uhatuille alueille, ilmapuolustuksen vahvennus konein, ohjuksin ja viestijärjestelmin ( myös kauko-ohjaus) Yhteistyön vahventaminen sotilasliittolaisten kanssa Lähde: Military Balance 2017

7 Strategiset pisteet

8

9 S-400 ilmatorjuntaohjuksen kantamat maalista riippuen km Iskander M ohjusten ( lyhyen kantaman ballistinen ja risteilyohjus) kantamat yli 500 km, risteilyohjus jopa 1500 km Ohjukset Kaliningradissa

10 Venäjän asevoimalukuja Aktiivipalvelus : maav , meriv , ilmav , strategiset ohjusvoimat , ilmakuljetteiset , erikoisoperaatiot 1000, johtaminen ja logistiikka sekä paramilitary Reservi 2 miljoonaa, palveluksessa viimeisten 5 vuoden aikana Lähde: Military Balance 2017

11 Asevoimat alueella- Ruotsi 1 Lähde: yle.fi

12 Tykkejä, raskaita kranaatinheittimiä Sukellusveneet Lähde: yle.fi

13 Asevoimat alueella - Viro aktiivipalveluksessa: 6 400, ½ asevelvollisia reservissä: (suunnitelma , korkea valmius), (maav 5 700, meriv 300, ilmav 300, tuki 1350) Kaitseliit x sale, 2x presik, 1x 4 jvp, tstajon 12, psajon 158, tykit 66, rskrh 310

14 Asevoimat alueella - Tanska aktiivipalveluksessa: , reservissä: (maav 34300, meriv 5300, ilmav 4750, tuki 1350) 1x divesik, 2x presik, 1x pspatl, 5x mekjvp tstpsv 34, tstajon 44, psajon 314, tykit 12, rskrh 12, F-16 44

15 Asevoimat alueella - Saksa aktiivipalveluksessa: , reservissä: (maav , meriv 16300, ilmav x akesik, 3x divesik Tstpsv 306, tiedpsv 191, tstajon 565, psajon 1256, tykit 137, rskrh 86,

16 Asevoimat alueella - Latvia aktiivipalveluksessa: 5310, reservissä: 7850 (joint 2600, maav 1250, meriv 550, ilmav 310 1x presik, 11x jvp Tstpsv 3, tstajon 9, psajon 8, tykit 23, rskrh 25, F 209

17 Asevoimat alueella - Liettua aktiivipalveluksessa: , reservissä: 6700 (maav 6200, meriv 680, ilmav x presik, 4x mekjvp psajon 234, tykit 20, rskrh 30

18 Asevoimat alueella - Puola aktiivipalveluksessa: , reservissä: (maav , meriv 7 700, ilmav x akesik, 3x divesik, 11x pr tstpsv 985, tiedpsv 366, tstajon 1968, psajon 160, tykit 405, rskrh 184,

19 Suomen viranomaisten keskinen 1990-luvun alusta METO 1999 informointi meripuolustuksen harjoituksista 2006 tilannekuvan vaihto alkoi, kehitetty edelleen

20 SUCBAS -HISTORIA SUCFIN ALOITE SWE-FIN 2008, IDEOINTIKOKOUS RUOTSISSA 1.SUCBAS-KONFERENSSI HELSINGISSÄ SÄÄTYTALOLLA, MUKANA RUOTSI, TANSKA, SAKSA, VIRO JA LIETTUA PUOLA JA LATVIA MUKAAN , UK ALUKSI MANUAALINEN TIETOJEN VAIHTO, NYKYÄÄN AUTOMATISOITU MERITILANNEKUVA, MERIVOIMIEN JOHDOLLA.

21 SUCBAS YHTEISTOIMINNAN ALAT JA OSALLISTUMISVAIHTOEHDOT

22 MARSUR-YHTEISTYÖ Maritime Security Surveillance MARSUR 1. yritys koko Eurooppaa varten Common Information Sharing Environment (CISE) of the EU puolustuksen taso Kehittäminen kesken CISE vaihtoehto kaikkien alojen tiedonvaihdolle HUOM! VENÄJÄ ULKONA YHTEISTYÖSTÄ

23 LENTOTURVALLISUUS VAHINKOJEN ESTO Siviililentoliikenne turvattuna, paitsi Sotilaskoneiden tunnistamisongelma Transponderitilanne Voimanosoitus (sotilaskoneet, sukellusveneet, ydinohjusalukset

24 Baltian maiden ilmavalvonta Kotimaa : Ilmavalvonta on Naton näkyvintä yhteistyötä Baltiassa Naton ilmavalvonta-asemien (tutka-asemat ym) ketju NATINADS (1955-) Nato-jäsenyys maaliskuusta /7 hävittäjäpartiointi Liettuasta ja Virosta 3 kuukauden rotaatioin, Turkin vuorosta kk:n rotaatiot 4 konetta kerrallaan Kuuluu Naton Quick Reaction Alert iin Naton pohjoisen ilmapuolustusalueen (Ramstein) johdossa ( 2 air policing areas, johtoportaat Finderup ja Ramstein)

25 Naton maavoimat Baltiassa - Solidaarisuus - Demonstraatio - Valmius

26 Harjoitukset Itämerellä Venäjällä omansa NATO 1990-L Kriisinhallintatilanteet NATO 2010 muutos alkoi, vain artikla 5 (Suomi: kriisinhallinta ja oma puolustus + yhteistoiminta) EU ei harjoittele

27 Naton johtamisjärjestelmä pohjoisessa Komentorakennemuutokset: ennen AFNORTH, BALTAP, P- Norja Alueellinen operatiivinen johtoporras : Brunssum Käytettävissä: Saksan kansallinen, Potsdam Koillinen operaatiojohto: Szczecin Naton maakohtaiset esikunnat kansallisten yhteydessä Ilmavoimat: Ramstein Merivoimat: Northwood (Saksa: Rostock)

28 Itämeri-yhteistyö Itämeren valtioiden neuvosto (Council of the Baltic Sea States, CBSS) on Itämeren alueen maiden hallitustenvälinen yhteistyöjärjestö. CBSS perustettiin vuonna 1992 edistämään demokraattista ja taloudellista kehitystä Itämeren alueella. Jäsenmaat: Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Venäjä ja Viro. Lisäksi EU-komissio osallistuu CBSS-yhteistyöhön. Tarkkailijamaat: Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Slovakia, Ranska, Romania,

29 Itämeri-yhteistyö CBSS:llä on tärkeä rooli Itämeren alueen poliittisena keskustelufoorumina ja kasvava merkitys alueellisena projektiorganisaationa, joka osallistuu esimerkiksi EU:n Itämeri-strategian toimeenpanoon Hallitustason tapaamisia ei ole EU:n pakotepäätösten vuoksi pidetty kesäkuusta 2014 lähtien. CBSS:n käytännön työtä koordinoi virkamieskomitea, jonka työ on sujunut normaalisti. Painopisteet ovat : alueellinen identiteetti, kestävä ja hyvinvoiva alue ja turvallinen Itämeren alue Monta muutakin foorumia on olemassa

30 Suomalainen näkemys (selonteot) * Suomen lähialueiden turvallisuustilanne on säilynyt vakaana ja sotilaallinen valmius on pidetty verraten alhaisella tasolla, mutta vuoden 2014 kesästä alkaen on sotilaallinen toiminta lisääntynyt. *On kuitenkin varauduttava muualta heijastuvien kriisien vaikutuksiin. *Venäjälle Pietari, Suomenlahti, Kuola ja Kaliningrad tärkeitä. * Ruotsin puolustus perustuu lähinnä kansainväliseen kriisinhallintaan soveltuviin, teknisesti kehittyneisiin puolustusvoimiin. *Norja keskittyy ensisijaisesti kansainvälisiin tehtäviin mutta säilyttää toimintakykynsä pohjoisilla alueilla. *Baltian maat kykenevät valvomaan alueitaan ja nojaavat puolustuksensa Natoon. *Yhdysvallat on tuonut asevoimiaan Baltian maihin.