MONIKULTTUURISUUS HAASTAA SOSIAALITYÖN ASIAKKAIDEN JA AMMATTILAISTEN NÄKÖKULMIA TYÖKÄYTÄNTÖIHIN

Transkriptio

1 MONIKULTTUURISUUS HAASTAA SOSIAALITYÖN ASIAKKAIDEN JA AMMATTILAISTEN NÄKÖKULMIA TYÖKÄYTÄNTÖIHIN Kulttuurit kohtaavat, Vaasa Merja Anis Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy VASSO Ab p

2 Monikulttuurisuus sisältää ajatuksen, että yhteiskunnassa on, tavalla tai toisella, yhtä aikaa läsnä monia erilaisia kulttuureja sisältää kysymyksen sekä ryhmien välisen että ryhmien sisäisen tasaarvon ja epätasa-arvon käsittelystä liittyy kysymykseen vallasta: Kuka saa määritellä, mikä on ongelmallista? Kuka edustaa vähemmistöä? Kenen versio jostakin määrätystä kulttuurista tulee hallitsevaksi? on ylirajaista, transnationaalista: merkitsee valtioiden rajat ylittäviä sosiaalisia suhteita saa erilaisia paikallisia muotoja: suomalainen monikulttuurisuus on erilaista kuin jossain muualla kehittynyt monikulttuurisuus Huttunen, Löytty & Rastas 2005

3 Sosiaalityö Pohjoismainen sosiaalityö perustuu hyvinvointivaltioon ja tasa-arvon periaatteeseen Taustalla kansallisvaltion idea yhtenäisestä kansasta Muutospaineet postmodernissa toimintaympäristössä Dominelli, Lorenz & Soydan 2001

4 Monikulttuurisuus ja sosiaalityö Kahden tavoitteen yhteensovittaminen: TASA-ARVOINEN KOHTELU ERILAISUUDEN HUOMIOIMINEN

5 Tutkimuskysymykset Kuinka maahanmuuttajasosiaalityön ja lastensuojelun todellisuus rakentuu sosiaalityöntekijöiden, muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kielenkäytön ja muun toiminnan kautta? Mitä maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset ovat ja miten niitä sosiaalityössä käsitellään?

6 Tutkimuskysymykset Miten sosiaalityöntekijät tulkitsevat maahanmuuttajasosiaalityön erityisyyttä ja näkevät oman ammatillisen tehtävänsä siinä? Minkälaisia asiakkuuksia ja identiteettejä sosiaalityöntekijät tuottavat maahanmuuttajille? Miten sosiaalityössä keskustellaan monikulttuurisuuteen liittyvistä teemoista, kuten erilaisuudesta ja samanlaisuudesta sekä kulttuuri- ja rasismikysymyksistä? Miten lasten ja nuorten osallisuus rakentuu asiakaskeskusteluissa? Mitä ja miten maahanmuuttajalapset puhuvat kokemuksistaan?

7 Tutkimusaineisto Asiakaskeskusteluja (11) Asiakkaiden haastatteluja (21): lapset, äidit, isät Sosiaalityöntekijöiden haastatteluja (12) Perhetyöntekijöiden haastatteluja (3) Kuusi sosiaalitoimistoa kahdessa kaupungissa

8 Tutkimusaineiston asiakkaat Somaliasta, Venäjältä, Virosta ja Vietnamista Suomeen muuttaneita perheitä Suomessa asumisaika 2 13 vuotta Lastensuojelun asiakkuus 3 kk 2 vuotta Asiakkuuden taustalla lasten kouluvaikeuksia, yksinhuoltajien jaksamisvaikeuksia, kasvatusongelmia, vanhempien ja lasten välisiä ristiriitoja, nuorten jälkihuoltoa, tiedonkulun ja ymmärtämisen vaikeuksia

9 Maahanmuuttajia koskettavia erityiskysymyksiä Lasten kouluongelmat ja oppimisvaikeudet, joiden taustalla on kielivaikeuksia, kiusaamisen kohteeksi joutumista, koulun ja vanhempien yhteistyön vaikeuksia, maahanmuuttajalasten erityistilanteiden tiedostamattomuutta tai vähättelyä kouluissa

10 Maahanmuuttajia koskettavia erityiskysymyksiä Kulttuuristen yhteisöjen rooli voi olla yhtäältä tukeva toisaalta ristiriitainen ja rajoittava Asiakkaiden taustaan ja menneisyyteen liittyvät kokemukset voivat olla merkittäviä nykytilanteen ymmärtämiseksi Ymmärrettävän tiedon saaminen suomalaisessa yhteiskunnassa selviytymiseksi on usein asiakkaille vaikeaa Rasismin tiedostaminen ja siihen puuttuminen on sosiaalityössä haasteellista

11 Asiakkuuskokemukset Tukeva työorientaatio, asiakkaiden omien lähtökohtien arvostaminen ja perhetyö koetaan hyödyllisiksi Kontrolliin painottuvista toimenpiteistä on jäänyt tunne työntekijästä vallankäyttäjänä ja asiakkaan osattomuudesta omien asioidensa suhteen Lastensuojelun perusteista, oikeuksista ja työkäytännöistä ei ole ollut riittävästi keskustelua Alkuvaiheet ovat vaikeita ja ristiriitaisia; pitkäjänteisellä ja intensiivisellä työskentelyllä tulokset ovat hyviä

12 Asiakkuuskokemuksia Äiti (venäl.): Minä en itse oikein ymmärrä, miksi. Se on joku suomalainen systeemi, minä en oikein tykkää tästä. Mä luulin, että pitää ensin kysyä minulta, saako ottaa lapsi sinne [lastenkotiin] vai ei. Äiti (vietnamin tulkin välityksellä): En minä oikein ymmärrä lastensuojelutyöntekijän tavoitteita, en tiedä, mihin [hän] siinä tehtävässä pyrkii, koska [hän] poimi eri asioita eri puolilta ja sitten tekee jonkunlaisen päätöksen, mutta kun minä en niin paljon ymmärtänyt sitä. Sen takia lastensuojelutyöntekijän rooli siinä tilanteessa ärsytti minua niin paljon.

13 Asiakkuuskokemuksia Äiti (somalinkielen tulkin avulla): Kyllä sosiaalityöntekijä on puhunut lapseni kanssa ja kertonut, että paras vaihtoehto on, että pysyt kotona. Jos asut muualla, et saa apua niin paljon kuin äiti antaa. Äidin apu on parasta. Ja kun hän on puhunut, neuvonut, kyllä lapseni on ottanut ne ja tällä hetkellä hän on rauhallisempi verrattuna aikaisempaan. sosiaalityöntekijälle kyllä mä puhun lasten asioista, kerron mitä tavoitteena on ja meidän kulttuuriakin. Ja kun kerron siitä, hänkin hyväksyy ja sanoo, että hänellä on periaate sellainen, että jatkakaa samaan malliin, mä hyväksyn, että sä opetat lapsille sun omaan kulttuuriin liittyvät asiat ja kasvatat sun oman kulttuurin mukaan.

14 Kulttuuri tulkintaresurssina Kulttuuri hyväksyttävien elämäntapojen perusteluna ja selittäjänä Kulttuuri ongelmien selittäjänä Kulttuuri työvälineenä asiakaskeskustelussa

15 Sosiaalityöntekijöiden tulkinnat

16 Maahanmuuttajasosiaalityön kehykset ja tavoitteet Sopeuttava Tasa-arvoistava Kulttuuritietoinen Rasismitietoinen Osallistava Vieraannuttava Asiakkaan muutosprosessin ymmärtäminen ja ohjaaminen sopeutumaan Samanlaisten mahdollisuuksien turvaaminen kaikille Asiakkaan kulttuuristen voimavarojen huomioiminen ja tukeminen Rasismin tiedostaminen ja rasisminvastainen työ Asiakkaan oman toimijuuden tukeminen ja osallistaminen Asiakkaan auttaminen selviytymään, kunnes palaa kotimaahansa

17 Sopeuttava puhe Se heidän sopeutuminen tai integroituminen pitäis olla paljon tehokkaampaa ja pidempää ja sitte kiinnittää erityistä huomiota siihen heidän riittävään suomenkielen taitoon,

18 Tasa-arvoistava puhe Mä oon oikein huomioinu sen, että tää tämmönen ihmisenä oleminen on samaa joka puolella, että kulttuurierot ei vaikuta siihen.

19 Erityinen kulttuuritietoisuus tietynlainen asiakaslähtöisyys, mitä ois syytä kehittää lisää ja toinen on sit melkein siinä rinnalla niin tämmösten kulttuurierojen ymmärtäminen [Jos] on kasvanut tietyssä kulttuurissa, niin se on hänen ajattelumaailmansa ja jos se ei ole Suomen lainsäädännön kanssa missään ristiriidassa, niin en mä sitä moralisoi mitenkään, tän tyyppisissä asioissa, mitkä liittyy kulttuuriin, et jos ihmiset on erilaisia, niin he nyt vaan on johtuen siitä, minkälaisessa ympäristössä he on [eläneet].

20 Yleinen kulttuuritietoisuus Et itsekin mietin, et mikä on yhteistä jollekin kulttuurille, esimerkiksi somalialaisille ihmisille ja mikä on sitten niinkun erityistä siinä somalialaisessa perheessä, et se on aika tärkeetä pitää mielessä, ettei lähe niinkun yleistämään, niinkun mun mielestä joskus tapahtuu. Täytyy koko ajan reflektoida sitä omaa toimintaansa, ettei lankeais semmoseen, et kun jollakin perheellä on jotakin, niin ajatellaan, et se on tietyn etnisen ryhmän tai kulttuurin ominaisuus.

21 Rasismitietoinen puhe Mä sanoisin sitä rasismiksi ja se on vakava ongelma silloin kun puhutaan organisaatioissa piilevästä rasismista. Asiakkaat törmää jatkuvasti näissä organisaatioissa ollessaan tekemisissä tän kantaväestön kanssa, niin he törmää jatkuvasti ongelmiin. Jos jossain organisaatioissa piilee rasismia, niin se on se ydinkysymys ja ehkä suurin ongelma, mitä he kohtaa täällä Suomessa.

22 Osallistava puhe [Pitäisi] enemmän organisoida semmosii kokoontumisii, mis on saman kulttuurin väkee. Semmonen olo on, että ehkä pitäis enemmän perehtyy siihen, et minkä maalainen on, ottaa selvää enemmän siitä kulttuurista ja tavoista ja semmosista, et ehkä liikaa niinkun painotetaan täkäläistä [tapaa toimia]. Mut mä ite oon ajatellu, et missä sä asutkin, niin kyllä täytyy enemmän itsekin, niin äidit tai isät, ketkä on tänne tulleet asumaan, itsekin olla enemmän kiinnostunut täkäläisestä kulttuurista, että niinkun molemminpuolisesti.

23 Vieraannuttava puhe Tää mun oma henkilökohtainen rasismini on se, että heitä pitäisi voida auttaa siellä, missä he on. Must ois hirveetä, jos mut siirrettäis jonnekin vinkuintiaan. Et se kriisi pitäis jotenkin voida selvittää ja että mahdollisimman äkkiä palais kotimaahansa ja sen trauman käsittely.

24 Lasten osallisuus LASTEN PUHUJA-ASEMAT Aikuiset lapsen hyvän määrittäjinä Lapsen kuulostelu Vastaan puhuva lapsi LASTEN PUHETEEMAT Rasistinen kiusaaminen Yhteisö, perhe ja kulttuuri

25 Muiden tutkimusten tuloksia (esim. Brekke 2002, Thoburn ym. 2005) Maahanmuuttajalapset ovat keskimäärin useammin lastensuojelutoimenpiteiden kohteena kuin valtaväestöön kuuluvat lapset Kulttuurieroihin liittyvät tulkinnat vaikeuttavat lastensuojelutarpeen arviointia Virhearvioinnit voivat johtaa aiheettomaan asiakkuuteen tai avun saamisen viivästymiseen

26 tutkimustuloksia Sijoitusten onnistumiseksi on tärkeää tukea lapsen kontaktia perheeseen ja yhteisöön Maahanmuuttajavanhemmat tietävät liian vähän lastensuojelutyöntekijöiden työstä ja sen perusteista Lastensuojelussa tulkkauksen onnistuminen on erittäin keskeistä

27 tutkimustuloksia Maahanmuuttajaperheet tarvitsevat neuvontaa, ohjausta ja tukea selviytyäkseen kasvatustehtävästä uudessa yhteiskunnassa matalan kynnyksen palvelut Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden koulutus ja palkkaaminen palveluihin edistää monikulttuurisia käytäntöjä

28 Ammatilliset valmiudet maahanmuuttajatyössä Itsereflektiivinen työote oman kulttuurisidonnaisuuden ja valta-aseman tiedostaminen Joustavat kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot Kulttuurinen sensitiivisyys erilaisuuden ja samanlaisuuden tunnistaminen Asiakkaan oman tiedon hyödyntäminen ja osallistaminen keskusteleva ja kuunteleva työote Vähemmistöaseman ja rasismin huomioiminen Maahanmuuttoon liittyvän muutosprosessin tiedostaminen ja huomioiminen Tieto palvelujärjestelmästä ja uusien työmuotojen kehittäminen

29 Anis, Merja Lastensuojelu ja maahanmuuttajat - yhteisökeskeisen sosiaalityön ja käytännön opetuksen malli. Teoksessa Merja Anis, Suvi Keskinen ja Synnöve Karvinen-Niinikoski (toim.) Käytännön opetus sosiaalityötä kehittämässä. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen julkaisuja B.27/2003, Talking about culture in social work encounters. Immigrant families and child welfare in Finland. European Journal of Social Work 8 (1) 2005, Monikulttuurisuus sosiaalityön haasteena. Teoksessa Timo Kopomaa ja Tero Meltti (toim.) Kaupunkisosiaalityötä paikantamassa (2005). Helsinki: YliopistopainoKustannus, Maahanmuuttajalapset ja nuoret lastensuojelun asiakkaina. Teoksessa Hannele Forsberg, Aino Ritala-Koskinen ja Maritta Törrönen (toim.) Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia (2006). Jyväskylä: PS-kustannus, Lastensuojelun ammattilaisten tulkintoja maahanmuuttajasosiaalityöstä. Janus 14 (2) 2006,

30 Muut lähteet Brekke, Jan-Paul (2002) Children and adolescents with an immigrant background. An overview of Nordic research. TemaNord 2002:562, Copenhagen: Nordic Council of Ministers. Dominelli, Lena & Lorenz, Walter & Soydan, Haluk (toim.) (2001)Beyond Racial Divides. Ethnicities in Social Work Practice. Aldershot: Ashgate. Rastas, Anna & Huttunen, Laura & Löytty, Olli (toim.) (2005) Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino. Skytte, Marianne (1997) Etniske minoritetsfamilier og socialt arbejde. Kopenhavn: Hans Reitzels Forlag. Thoburn, June & Chand, Ashok & Procter, Joanne (2005) Child Welfare Services for Minority Ethnic Families. The Research Reviewed. London and Philadelphia: Jessica Kingsley Publishers.

31 Kiitos!