MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN JA KULTTUURISENSITIIVISYYS SOSIAALITYÖSSÄ

Transkriptio

1 MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN JA KULTTUURISENSITIIVISYYS SOSIAALITYÖSSÄ Yliopistonlehtori, VTT Maija Jäppinen Praksis-oppimisverkosto & Ammatilliset valmiudet (K3)

2 Luennon tavoitteet 1) Pohtia moninaisuuden ja erojen kohtaamista sosiaalityössä sekä erityisesti maahan muuttaneiden kanssa tehtävää sosiaalityötä 2) Jäsentää eroihin tai samanlaisuuteen perustuvan työotteen välisiä valintoja ja jännitteitä 3) Hahmottaa, mitä on kulttuurinen sensitiivisyys sosiaalityössä

3 Alkuviritys Keskustele vieruskaverisi kanssa seuraavista kysymyksistä (yht. 5 min): 1. Kuulutko sinä jossain suhteessa vähemmistöön tai ei-norminmukaiseen/ syrjittyyn ryhmään? 2. Onko sinulla kokemusta tilanteesta/kohtaamisesta, johon tämä positiosi olisi vaikuttanut?

4 Moninaisuuden ja erojen kohtaaminen Sosiaalityössä kohdataan jatkuvasti moninaisuutta ja monenlaisia eroja Intersektionaalisuus: yksilön elämään vaikuttavat samanaikaisesti monenlaiset risteävät erot (mm. etnisyys, sukupuoli, luokka, ikä, terveydentila) Myös sosiaalityöntekijät itse ovat monenlaisia, ei me samanlaiset vs. ne erilaiset -asetelmaa Kaikki sosiaalityöntekijät tarvitsevat työssään moninaisuuden/erilaisuuden kohtaamisen taitoja 4

5 osiaalityö ja maahan muuttaneet

6 Taustaa: moninaistuva Suomi Suomessa on vuosisatoja ollut kulttuurisia/etnisiä vähemmistöjä, kuten saamelaiset, romanit, venäläiset ja tataarit Silti ajatus kulttuurisesta yhtenäisyydestä Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi luvulla kasvava kiinnostus kulttuurien väliseen ymmärrykseen Maahanmuuttokriittisyys, rasismin lisääntyminen Toisaalta vastareaktiot sille, laaja rasisminvastainen aktivismi (esim. Meillä on unelma, Peli poikki!) 2015 pakolaiskriisi ja turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu

7 Käsitteistä Maahan muuttaneet eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä Erilaiset tulosyyt, perherakenteet, koulutustaustat, kulttuuriset lähtökohdat, suhteet lähtömaahan jne. Maahanmuuttajia, maahan muuttaneita vai maahanmuuttajataustaisia ihmisiä? Vuosia myöhemmin maahanmuuttotaustalla ei välttämättä ole enää isoa merkitystä arjessa Maahanmuuton sukupolvet Ulkonäön perusteella maahanmuuttajiksi saatetaan niputtaa myös täysin suomalaissyntyisiä rodullistettuja ihmisiä Ks. esim. Koko Hubaran Ruskeat tytöt -blogi

8 Sosiaalityön orientaatioita Rasisminvastainen/syrjinnänvastainen sosiaalityö (anti-racist/anti-oppressive social work, mm. Dominelli 2002; 2008) Monikulttuurinen/monietninen sosiaalityö Transnationaalit näkökulmat, rajaton sosiaalityö (borderless social work, Hugman 2010) Kulttuurien välinen kompetenssi (esim. Katisko 2016), kulttuurinen sensitiivisyys

9 Sosiaalityö maahan muuttaneiden kanssa voi sisältää erityispiirteitä Kieleen ja tulkin käyttöön liittyviä pulmia Kulttuurieroja esim. perhekäsityksessä, lastenkasvatuksessa ja käsityksissä hyvästä vanhemmuudesta, sukupuolirooleissa Maahanmuuttajuuteen elämäntilanteena liittyvää erityisyyttä: uuden kotimaan palvelujärjestelmän oppiminen, mahdollisesti heikko työmarkkina-asema ja sen mukanaan tuomat pulmat, lasten ja vanhempien suhteen muuttuminen Taustaan ja siirtolaisuuden syihin liittyviä asioita: esim. turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten traumat Eroja siinä, miten sosiaalialan ammatilliseen toimintaan ja esim. lastensuojeluun tai mielenterveyspalveluihin/ mielenterveyden ongelmiin suhtaudutaan ja miten ne ymmärretään

10 ja on toisaalta samanlaista kuin muukin sosiaalityö Maahan muuttaneiden ihmisten kohtaaminen edellyttää ja vahvistaa sosiaalityöntekijän tärkeitä ammatillisia perusvalmiuksia ja -ominaisuuksia: Analyyttisyyttä Kontekstiherkkyyttä Itsereflektiotaitoja Kykyä tarkastella asioita monipuolisesti, eri näkökulmista Kykyä kohdata ihminen yksilönä omassa elämäntilanteessaan

11 Videotehtävä kkea1dlpy Mikä on videon pääviesti? Mitä ajatuksia video herättää väkivallan ja etnisyyden ja/tai kulttuurin suhteesta?

12 Kulttuuri ja sosiaalityö

13 Mistä puhumme, kun puhumme kulttuurista? 1) Kulttuuri eheänä kokonaisuutena Laatikko, jota ihminen kantaa mukanaan Sisältää joukon tapoja ja perinteitä Muuttumaton, selvärajainen 2) Kulttuuriset käsitykset analyyttisena työkaluna Tulkintakehys, jonka avulla ihminen hahmottaa maailmaa Ei jotain mitä nähdään, vaan millä nähdään Muuttuvia, tilanteittain eläviä, neuvoteltavia, kulttuuri erilaisia merkityksiä saavana

14 Kulttuuri voi olla sosiaalityössä Pahimmillaan hämärän peitto Kaatoluokka, johon laitetaan kaikki mitä ei ymmärretä Asiakas yksilöllisine tilanteineen jää piiloon kulttuurinsa taakse Kulturalistinen selittäminen voi estää sosiaalisiin ongelmiin puuttumisen ja asiakkaan auttamisen Parhaimmillaan työväline Kulttuurisista käsityksistä kysyminen

15 Kulttuurisensitiivisyys on tasapainoilua samanlaisuuden ja erilaisuuden välillä Samanlaisuuden korostaminen, universalismi Kulttuurisensitiivisyys Kulttuurierot, kulttuuristaminen

16 Kaikessa ei ole kyse kulttuurista Työntekijän on tärkeätä tunnistaa ja olla valmis pohtimaan, mitkä kysymyksistä liittyvät 1) kulttuurisiin käsityksiin tai lähtömaan erilaiseen yhteiskuntaan 2) asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen ja taustaan 3) maahanmuuttajuuteen elämäntilanteena

17 Kohti kulttuurista sensitiivisyyttä Kulttuurinen sensitiivisyys näkökulmana, joka on tietoinen erojen mahdollisuudesta, mutta näkee riittävästi yhteistä, jotta pystytään toimimaan asiakkaan kanssa ja hänen hyväkseen Kulttuurinen sensitiivisyys EI OLE ihmisten tarkastelua vain kulttuurinsa edustajana tai ihmisoikeusloukkauksien katsomista läpi sormien kulttuuriin kuuluvina

18 Kulttuurisensitiivisen sosiaalityön piirteitä Herkkyys monenlaisten erojen mahdollisuudelle Kiinnostus ja uteliaisuus eri kulttuureja ja ihmisten kulttuurisia käsityksiä kohtaan Sen ymmärtäminen, että kulttuuri ei ole yleisselitys kaikkeen Tietoisuus myös omasta kulttuurisidonnaisuudesta Tietoisuus maahanmuuttajien kohtaamista ongelmista ja syrjinnästä; rasisminvastaiseen positioon asettuminen Asiakkaan toimijuuden korostaminen ja kunnioittaminen; eettinen valppaus asiakastyössä

19 Kirjallisuutta Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel & Minna Säävälä (toim.) (2013) Olemme muuttaneet ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Anis, Merja (2008) Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat. Helsinki: Väestöliitto. Dominelli, Lena (2002) Anti-oppressive social work theory and practice. Palgrave. Dominelli, Lena (2008) Anti-racist social work. Palgrave. Jäppinen, Maija, Hurtig, Johanna & Törrönen, Maritta (2007) Arjen polkuja ja kohtaamisia Venäläistaustaiset maahanmuuttajat ja palvelujärjestelmä Kaakkois-Suomessa. Kotka: Helsingin yliopisto. Jäppinen, Maija, Metteri, Anna, Ranta-Tyrkkö, Satu & Rauhala, Pirkko-Liisa (toim.) Kansainvälinen sosiaalityö. Tallinna: Unipress. Heino, Eveliina, Veistilä, Minna, Hännikäinen, Päivi, Vauhkonen, Teemu, Kärmeniemi, Nadežda (2014) Vastavuoroiset ja voimaantumista tukevat käytännöt perhetyön kehittämisessä

20 Kirjallisuutta Katisko, Marja (2016) Kulttuurienvälinen kompetenssi sosiaalityössä. Teoksessa Maritta Törrönen ym. (toim.) Vastavuoroinen sosiaalityö. Helsinki: Gaudeamus Martikainen, Tuomas & Tiilikainen, Marja (toim.): (2007) Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ. Helsinki. Väestöliitto. Rastas, Anna (2005) Kulttuurit ja erot haastattelutilanteessa. Teoksessa Ruusuvuori, Johanna & Tiittula, Liisa (toim.) Haastattelu Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino. Säävälä, Minna (2011) Perheet muuttoliikkeessä: perustietoa maahan muuttaneiden kohtaamiseen. Helsinki: Väestöliitto. Turtiainen, Kati & Hiitola, Johanna (2015) Varhaisen tuen palvelut maahanmuuttajataustaisille perheille. Ammattilaisten ja perheiden kokemuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 68/2015 Vast vastensa. Opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille. 1-e0f bfe fa688c&groupId=