Kainuun Nuotta ry TOIMINTAKERTOMUS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun Nuotta ry TOIMINTAKERTOMUS 2013"

Transkriptio

1 Kainuun Nuotta ry TOIMINTAKERTOMUS

2 2 Sisältö 1. Yleistä Toiminnan perusta Perustoiminta Kehittämisen painopisteet Jäsenjärjestöt Nuotan valtionapu Kainuun Nuotta ry omistaa kaksi yhtiötä Teppanakeskus Kainuun kylätiimi Nuotan kuntaverkostojen (kuntatiimien) toiminnan toteuttaminen Kumppanuus Kainuun uusi kyläportaali Kainuun Kyläparlamentti Kansalaisvaikuttaminen Osallistuminen Suomen kylätoiminta ry:n (SYTY) toimintaan Edustukset maakunnallisissa työryhmissä Kainuun maakuntaohjelma, kolmas sektori Yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan kanssa Hankevetäjien tapaaminen Kainuu Helsingissä Sopen tupa ry Hankkeet Toiminnassa olleet hankkeet vuonna Juuret ja siivet Palke palvelukeskukset maaseutualueille -hanke Näytön Aika hanke Osallisuus vahvistaa -hanke Osaava tekijä -hanke Kainuun Jätevesi -hanke Sopimuksellinen toimintatapa Kainuussa Kohtaamispaikat Kainuussa Kainuun yty-työ Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voimavaraksi Kehitteillä olevat hankkeet ENeuvonta hanke NYVI hanke, Nuoret Yrittäjät Verkostoituvat innovatiivisesti Hallinto Talous

3 3 Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten kattojärjestö TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Kainuun Nuotta ry. on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta ry. on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Tavoitteena on kehittää asuinalueita ja siellä asuvien ihmisten mahdollisuuksia, luoda Kainuusta eläväisten ihmisten maakunta. Kainuun Nuotta ry:n arvopohja Perusarvoja ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, tasa arvoisuus, kestävä kehitys, luottamus, kansainvälisyys ja innovatiivisuus. Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivia maaseudun kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toiminta-alueeseemme kuuluu n. 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. 2. Toiminnan perusta 2.2 Perustoiminta Teppanakeskuksen kehittäminen ja ylläpito Toimia kylätoiminnan kattojärjestönä Kylien elinvoimaisuuden ja viestinnän lisääminen Yhteistyön käynnistäminen Kainuun maaseutu- ja asuinalueiden kehittämishankkeiden kanssa Osallistuminen Suomen kylätoiminta ry:n toiminnan kehittämiseen Kyläportaalin ylläpito Tukea kylien elinvoimaisuutta tarvittavien hankkeiden avulla Pohjoisten maakuntien välinen yhteistyö Kyläteemaohjelma, yhteistyö Kansalaisvaikuttaminen

4 4 Yhteistyökanavana toimiminen kansallisten ja kansainvälisten alueiden välillä Kainuun SOTE -kuntayhtymän, Kainuun Liiton ja peruskuntien yhteistyö Kylien kansainvälistymisen edistäminen Yhteistoiminta eri hankkeiden kanssa 2.3 Kehittämisen painopisteet 1. Maaseudun palveluverkosto Palvelukeskukset YTY- Kainuun ympäristötyöt Kainuun jätevesineuvonta Teppanakeskuksen kehittäminen 2. Lähidemokratia Kyläsuunnittelu Kylä/alue kuntayhteistyö 3. Kylien liiketoiminta Sopimuksellisuus NYVI- yrittäjien aktivointia ja neuvontabussi Maaseudun yritysten ENeuvonta (hallinnoija ProAgria keskusten liitto) 4. Työllisyyden hoitopalvelut Verkostotyöpajatoiminta Polut avoimille työmarkkinoille 5. Monikulttuurisuuspalvelut Kainuun Monikulttuurinen toimintakeskus Monika verkosto Kulttuurien kohtaaminen sekä Maahanmuuttajien tasa-arvon kehittäminen 6. Viestintäpalvelut Valokuidun hyödyt Suomen.tv Virtuaalipalvelukeskus 7. Kansainvälistyminen 2.4 Jäsenjärjestöt Kainuun Nuottaan kuului vuonna 2013 on 123 jäsentä. 2.5 Nuotan valtionapu 2013 Kainuun Nuotta on valtionapua saava piirijärjestö: Valtionapu kanavoituu Kainuun Nuotta ry:lle valtakunnan kattojärjestön Suomen kylätoiminta ry:n kautta. Vuonna 2013 Kainuun Nuotta ry:n valtionapu oli n Kainuun Nuotta ry:tä vastaavia järjestöjä valtakunnassa on 20 kpl.

5 5 2.6 Kainuun Nuotta ry omistaa kaksi yhtiötä 1. GrowNow oy:n, jonka toimialueita ovat: Koulutus ja konsultointi: Koulutukset, seminaarit, koulutusohjelmat, etäopetuspalvelut, etä-, lähija ryhmäkonsultointi Kylämatkailu Maakunnalliset kylämatkailupalvelut Majoitus, ja ruokailupalvelut Kyläohjelmapalvelut Ravintola WanhaTeppana Kokous- ja koulutus- sekä juhlapalvelut Luomu, lähi ja riistaravintola Kylähullu-tuotteet 2. Kainuun Nuotta ry omistaa pääosin sosiaalisen Ok-Rajan Nuotan, jonka toimialueita ovat: Kainuun kyläpalveluiden tuottaminen Palvelujen tuottaminen maksupalvelupohjaisesti Työpankki toiminta o Työvoimapankki pitkäaikaistyöttömille o Maahanmuuttajien työvoimapankki Näytön Aika hanke yhteistyö 2.7 Teppanakeskus Teppanakeskus on vanha puukoulu. Se on iäkäs hirsirakennus, joka on suunniteltu vuonna 1917 ja valmistunut vuonna Sen pinta-ala sisätilojen laajennuksineen on 480 m². Tontti on 1500 neliömetriä ja kiinteistöön sisältyy 350 rakennusneliömetrin lisärakennusoikeus. Asemakaavassa puukoulun rakennus on merkitty suojelumerkinnällä sr-14 eli se on historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksen ulkopuoli on suojeltu, jolloin suoritettavien ulkopuolen korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Kajaanin kaupunki on valtuuston päätöksellä myynyt Teppanan puukoulun Kainuun Nuotta ry:lle. Vuonna 2013 yhdistys peruskorjasi rakennuksen sisätilat. Vuonna 2014 kunnostetaan ulkokuori ja piha-alue. Yhdistys on käynnistänyt Teppanakeskuksessa maakunnallisen kylätoiminnan toimintakeskuksen, Kainuun maakunnallisen kylätalon. Kyseessä on yleishyödyllinen toiminta, joka palvelee Kainuun kylä- ja asukasjärjestöjen toimintaa antaen mahdollisuuden kehittää toimintoja mm. seuraavilla teema-alueilla: 1. Kainuun kylä- ja asukastoiminnan toimintakeskus 2. Kyliä palveleva virtuaalisten palvelujen toimintakeskus 3. Toimintaa palvelevien henkilöiden toimistotilat

6 6 4. Verkoston yhteinen kokoontumis- ja koulutuskeskus 5. Kainuun kyläkirjaston perustaminen ko. tiloihin 6. Pysyvien ja väliaikaistyöpisteiden tarjoaminen eri järjestöille 7. Vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen 8. Muiden Kainuulaisten järjestöjen toimintakeskus 9. Toiminnan kehittymisen myötä muut esille tulevat tarpeet Rakennuksessa toimii myös GrowNow Oy:n ravintola WanhaTeppana. Kainuun Nuotta ry. osti Teppanan vanhan puukoulun euron kauppahintaan. Rakennuksen sisätilojen kunnostamiseen ja liittymismaksuihin vuoden 2013 aikana käytettiin yhteensä euroa. Rakennusta kunnostetaan vielä lisää tulevan vuoden aikana, mm. piha-alue ja rakennuksen ulkopinta. Lisäksi vuonna 2013 maksettiin rakennustyöntekijöiden palkkoja euroa, joihin saatiin palkkatukea. Kirjanpitolain mukaan tasekirjan voidaan laittaa ainoastaan ne kustannukset, jotka liittyvät tilinpäätökseen. Koska rakennuksen arvon nousua ei voida sisällyttää tasekirjaan Kainuun Nuotta ry. on pyytänyt erillisen arvion kiinteistön nykyhinnasta. Alla ulkopuolisilta arvioitsijoilta saadut arviot Teppanakeskuksen tämän hetkisestä arvosta. 1. Korhonen Oy Tili- ja kiinteistötoimisto/rantanen Päivi LKV ja Tuija Ovaska LKV on antanut arvion rakennuksen käyvästä arvosta velattomana euroa. 2. OP-kiinteistökeskus Kainuu Oy/Olli-Pekka Hyyryläinen LKV, AKA (y) on arviossaan lausunut käyttämättömän rakennusoikeuden arvoksi euroa. Vuonna 2013 yhdistys korjasi keskuksen ulkopinnan, kuistit ja katto-osia. Rakentamiskustannukset muodostuivat n :n suuruisiksi, mihin saatiin Kainuun ELY:ltä tukea. Lisäksi korjauksessa hyödynnettiin työllisyysvaroin palkattua työvoimaa. Toimintavuonna jätettiin Kotiseutuliitolle avustushakemus piha-alueenkunnostamiseen ja sauna/takkahuoneosaston rakentamiseen (yhteensä ). 2.8 Kainuun kylätiimi Vuonna 2013 Kainuussa oli meneillään useita maaseudun ja asuinalueiden kehittämishankkeita/toimenpiteitä, joita toteuttivat yhteistyössä mm. Oulun yliopiston Kajaanin Yliopistokeskus ja ProAgria Kainuu. Kainuun Nuotta ry. toimii vahvasti yhteistyössä em. toimijoiden kanssa. Erityinen painopiste on kylätiimin yhteistyössä, johon kuuluivat Nuotan lisäksi ProAgria Kainuu ja Oulun yliopisto Kajaanin yo-keskus Aikopa. 2.9 Nuotan kuntaverkostojen (kuntatiimien) toiminnan toteuttaminen Kuntaverkostojen kehittäminen tapahtui yhteistyössä Kajaanin YO-Keskuksen ja ProAgria Kainuun kanssa. Kuntaverkostojen (kuntatiimien) tapaamiset toteutuivat kaksi kertaa jokaisessa kunnassa. Kuntatiimien nimet vaihtelevat kunnittain. Suomussalmella ja Kuhmossa tilaisuuksista käytetään nimeä kyläparlamentti, muissa kunnissa kuntatiimi. Tilaisuuksien ideana oli, että vuosittain kun-

7 kin kunnan kylien edustajat, kunnan viranhaltija- ja luottamushenkilöjohto kokoontuvat pohtimaan ajankohtaisia asioita sekä löytämään niille yhteiset ratkaisut Kumppanuus Maakunnallisen kylätoiminnan voima löytyy yhteistyöstä, jota toteutettiin monin tavoin. Järjestöfoorum, johon kuuluivat kaikki keskeiset maakunnalliset kansalaisjärjestöt, hoiti kolmannen sektorin sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Maakunnallista laaja-alaista yhteistyötä toteutettiin kuntien ja valtion organisaatioiden, Leader-toimintaryhmien sekä lukuisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Kylien kehittämistoiminta Kainuussa on muotoutunut systemaattiseksi ja suunnitelmalliseksi Oulun yliopiston Kajaanin yksiköiden (v KAMK) ja ProAgria Kainuun ja Kainuun Nuotta ry:n kehittämistoiminnan myötä. Näiden kolmen organisaation kesken on syntynyt tiivis yhteistyö: koko Kainuun tasolla kehittämistoimintaa kehittävä kylätiimi. Uusimpana kumppanuusverkostona on nousemassa Pohjoisten maakuntien yhteistyö. Yhdistyksen kumppaneita olivat mm. kaikki Kainuun kylät ja asuinalueet, Kainuun SOTE - kuntayhtymä, Kainuun kunnat, KAMK/Aikopa, ProAgria Kainuu, Kainuun ELY-keskus, Kajaanin Puhelinosuuskunta, Kainuun liikunta, MLL:n Kainuun piiri, Kainuun 4H -piiri, Seurakunnat, muut maakunnat sekä niiden kylät, Kainuun riistakeskus, Kainuun maahanmuuttajayhdistykset ja Suomen kylätoiminta ry. 7 K a Kaavio 1. Kaaviossa näkyy Nuotan hankkeiden tavoittama kohderyhmä. Yhteensä 3120 kpl. Kainuun Nuotta ry:n hankkeiden yhteistyöverkosto on kattava. Yhteistyökumppaneita on seuraavasti: Kunnat: yhteensä 51 kpl Yritykset: yhteensä 61 kpl Yhdistykset: yhteensä 298 kpl Julkinen sektori: yhteensä 48 kpl

8 8 Muut: yhteensä 25 kpl Kohderyhmä/asiakkaat: kpl Kaikki yhteensä: kpl 2.11 Kainuun uusi kyläportaali Kainuun Nuotta ry. on ottanut käyttöön uudet sähköiset viestintätyökalut. Käytössä on virtuaalipohjainen kyläportaali, johon myös kylät voivat jatkossa tehdä uudet sivustonsa. Samaan palveluun kuuluvat sähköiset tiedotteet, verkkolehden alustat ja kyselyalustat. Portaali yhdistää myös SOME- ja YouTube palvelut osaksi viestintätoimintaa. Palvelut ovat jäsenistöille maksuttomia. Lisäksi on maksuttomasti käytettävissä Nuotan verkkokauppa. Teppanakeskuksessa on valokuituyhteydet ja keskuksesta ollaan kehittämässä monipuolinen kylien virtuaalipalvelukeskus, joka jatkossa palvelee monipuolisesti koko suomen kylien toimintaa Uusi kyläportaali kehitettiin pääosin vuonna Toimintavuonna yhdistys on rakentanut uusia kyläportaalin toimintaosia jotka jatkossa palvelee monipuolisesti jäsenistöä: omien nettisivustojen ilmainen ylläpito sähköiset tiedotteet verkkolehden alustat kyselyalustat lisäksi on maksuttomasti käytettävissä Nuotan verkkokauppa Keskuksesta kehitetään edelleen monipuolinen kylien virtuaali-palvelukeskus, joka jatkossa palvelee monipuolisesti koko suomen kylien toimintaa Kainuun Kyläparlamentti Kainuun kylätoimintapäivät uudistettiin ja oli nimeltään Kainuun kyläparlamentti Paikkana toimi Ristijärven kirkonkylä, joka loi hienot puitteet tapahtumalle. Kyläparlamentin teemana oli hyvinvointi Kainuun kylissä. Ohjelmassa oli monenlaista irrottelua alustusten myötä pienemmissä ja isommissa ryhmissä. Päivien aikana julkistettiin Vuojen Kaenuulaenen kylä, joka oli Neittävän kylä Vaalassa ja Vuojen Kaenuulanen, joka oli Jari Pesonen Kajaanista. Päivät järjestettiin yhteistyössä ProAgria-Kainuun ja Oulun yliopiston Kajaanin Aikopan kanssa. Päiville osallistui n.100 kylätoimintaihmistä Kansalaisvaikuttaminen Kylien asukkaiden ja julkisen vallan välinen säännöllinen vuoropuhelu on yksi kulmakivi luotaessa toimintamalleja mm. kylien palvelujen uudenlaisiin järjestelyihin. Kylien ja taajamien paikallistoiminnan vahvin verkko on kylätoiminta. Kainuun kunnissa kokoontui 2-3 kertaa vuodessa kyläparlamentti tai kuntatiimi, joka on toiminut kunnan päättäjien, viranhaltijoiden ja kyläyhteisöjen yhteisenä tasavertaisena keskustelufoorumina. Yhteistyössä toimittiin kylien kansalaisvaikuttamisen kanavana osallistumalla lähes kaikkiin kyliä koskevien strategioiden, ohjelmien ja suunnitelmien suunnitteluun ja sisällön kirjoittamiseen. Järjestimme yhdessä kylätiimin kanssa hankevetäjien tapaamisia, Kainuun kyläparlamentin, nuorten seminaareja, kyläpäällikköpäiviä, hankevetäjätapaamisia, kuntatiimejä jokaisessa kunnassa kaksi kertaa/vuosi sekä lukuisa määrä erilaisia koulutuksia ja seminaareja. Uusimpana yhteistyömuotona ovat kuntien maaseutu/kylä ja kaupunkiosaohjelmat, joita toteutetaan yhteistyössä kylien, kuntien ja valtion luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden, yritysten ja eri rahoitta-

9 jien yhteistyöllä. Kainuun Nuotta ry. toimi vahvasti kansalaisvaikuttamisen kanavana, osallistumalla käytännössä lähes kaikkiin kyliä koskevien strategioiden, ohjelmien ja suunnitelmien suunnitteluun sekä sisällön kirjoittamiseen, jotka koskettavat kylien ja maaseudun toimintoja 2.14 Osallistuminen Suomen kylätoiminta ry:n (SYTY) toimintaan Yhdistys oli mukana Suomen kylätoiminta ry:n toiminnassa. SYTY koostuu kylien maakunnallisista/ seutukunnallisista yhteistyöelimistä, kuten Kainuun Nuotta ry. Kainuussa (tällä hetkellä 20 kpl), leader - ryhmistä sekä muista valtakunnallisista jäsenistä (yhteensä n. 120 kpl). SYTY:n tavoitteena on toimia valtakunnallisena viestintä- ja vaikutuskanavana. Nuotta ry:n edustajat osallistuivat Kylätoiminnan neuvottelupäiville kaksi kertaa, Maakunnallisten kyläasiamiesten/toiminnanjohtajien neuvottelupäiville Edustukset maakunnallisissa työryhmissä Kainuun Nuotta ry:n edustuksia oli vuonna 2013 seuraavissa työryhmissä. Kylien edunvalvonta tapahtui mm. näiden kautta, osallistumalla lukuisten ohjelmien ja suunnitelmien toteutukseen. o Maakuntaohjelman kolmannen sektorin vastuutaho o Järjestöfoorumi - vetovastuu o Maakuntastrategiaryhmä o Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma tr. o Maaseuturyhmä/MYR o Kansalaisvaikuttamisen ohjelma/maakuntaohjelma o Kylämaisematyöryhmä o Petotyöryhmä o Kylien kansainvälistyminen o Palvelustrategia o Kyläkuitu 2015 o Kainuu Helsingissä työryhmä Kainuun maakuntaohjelma, kolmas sektori Kainuun Nuotta ry oli yhdessä muiden järjestöfoorumin jäsenten kanssa valmistelemassa osiota Kainuun maakuntaohjelmaan. Ohessa on tiivistelmä tekstistä. Kolmannen sektorin perustoimijat muodostuvat Kainuussa kansalaisjärjestöistä, niiden paikallisista kansalaislähtöisistä, moniarvoisista ja avoimista verkostoista. Kolmannen sektorin yhteisöllisyyden rakennusaineena on perinteisesti ollut, että ihmiset elävät ja toimivat yhdessä samankaltaisten arvopohjien kanssa. Yhteisöissä ihmiset alkavat määritellä itseään yhä enemmän paikallisuuden, etnisyyden, uskonnon, sukupuolen tai elämäntyylin perusteella. Kainuulaisuus, Kainuun maakuntahenki ja paikallinen päätösvalta ovat voimavaroja, jotka ylläpitävät kolmannen sektorin sosiaalista pääomaa. Paikallisella päätösvallalla turvataan maakunnallisten tarpeiden huomioiminen osana Kainuun kehittämistä. Edustuksellisen demokratian rinnalle tarvitaan suoran vaikuttamisen kanavia vastaamaan yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvä konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin korostaa paikallisuuden merkitystä. Hyvinvoinnissa ja ongel-

10 mien ratkaisuissa korostetaan yhä enemmän julkisen vastuun sijasta yksilön omaa vastuuta ja yhteisöjen vastuuta. Kolmannen sektorin voima on vapaaehtoistoiminnassa. Sen turvaaminen on välttämätöntä, jotta toimintoja voidaan jatkossakin ylläpitää. Palkatun henkilöstön merkitys kuitenkin kasvaa osana kolmannen sektorin muutosprosessia. Pysyviä ja kestäviä palveluja osana julkisen vallan palvelujen toteuttamista voidaan tuottaa pääasiassa palkatun henkilöstön toteuttamana. Kolmannen sektorin ohjelma on sisällöltään ja toteutusvastuultaan laaja. Ohjelmalla vaikutetaan olemassa olevien toimintatapojen uudistamiseen ja resurssien uudelleen suuntaamiseen. Kyse on kolmannen sektorin vahvistamisesta, välttämättömästä muutoksesta ja uusista työtavoista Yhteistyö Pohjoisten maakuntien kanssa Kainuun Nuotta ry. on käynnistänyt vuonna 2012 yhteistyön kehittämisen Pohjoisten maakuntien kanssa (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa). Keskeisiä yhteistyömuotoja: 1. Maakunnalllisista yhteenliittymistä vahvoja toimijoita Maakunnallisten kylien yhteenliittymien ja Sytyn yhteistyöllä rakennetaan maakunnallisten kylien yhteenliittymien kehittämisstrategia. 2. Ylimaakunnallinen yhteistyö Luodaan ylimaakunnallisten yhteistyöhankkeiden rakentamisfoorumi. Hankkeet toteutetaan kulloinkin sopivalla maakuntakombinaatiolla. 3. Kylien liiketoiminta Maakunnallisten kylien yhteenliittymien toimintaa kehitetään välittäjäorganisaatiomaiseksi niin, että yhteenliittymät voivat harjoittaa, mallintaa ja kouluttaa liiketoiminta/varainhankintamuotoja edelleen peruskylille sekä ottaa tästä oman toimintansa mahdollistavan provision. 4. Hyvinvointi ja jaksaminen Maakunnallisten ja seutukunnallisten paikallistoimijoiden yhdistysten työntekijöiden sekä hallitusten jäsenten työpaikka- ja yhteistyökoulutus järjestetään jatkuvaksi toiminnaksi (maakunnalliset kylien yhteenliittymät yhteistyössä Sytyn kanssa). 5. Kylätoiminnan brändäys Aloitetaan kylätoiminnan määrätietoinen brändäys. Liitetään brändiin merkittäväksi osaksi nuoria kiinnostavat harrastus- ja kulttuuripalvelut. 6. Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet Aloitetaan laajamittainen nopeiden verkkojen hyödyntäminen kylätoiminnassa. Rakennetaan uusia ja otetaan olemassa avoimia sähköisiä palvelujärjestelmiä käyttöön. Tarpeiden pohjalta syntyy moderneja ratkaisuja kylätoiminnan vuorovaikutteiselle kehittämistoiminnalle.

11 2.18 Hankevetäjien tapaaminen Hankevetäjien tapaaminen on ollut vuotuinen tapahtuma, jonka toteuttavat KAMK/Aikopa, ProAgria Kainuu ja Kainuun Nuotta ry. Päävastuu tapahtumasta on ollut Aikopalla. Tapahtuma on suunnattu hankevetäjille ja muutoin kylien ja asuinalueitten kehittämisessä mukana oleville. Jokaiseen tapahtumaan valitaan ajankohtainen teema Kainuu Helsingissä Kainuun Nuotta ry on mukana järjestämässä Kainuu Helsingissä 2014 Senaatintorin tapahtumaa joka on myynti- ja markkinointitapahtuma yrityksille ja yhteisöille. Kävijöitä on keskimäärin , joista suuri osa on turisteja. Senaatintorin ja Espan lavoilla on kolme päivää kainuulaista ohjelmaa sekä tarjolla on kainuulaisia tuotteita, matkailutarjontaa ja osaamista, kahviloita ja ravintola. Mukaan tavoitellaan n. 100 yritystä/yhteisöä. Ajatuksena on rakentaa Senaatintorille uudenlainen, elämyksellinen ja asiakaslähtöinen kokonaisuus, jossa Kainuun Kainutlaatuisuus tulee monipuolisesti esille eri teemojen alla. Yksi teema-alueista on Kylätori. Kylätori on varattu kyläyhteisöille ja Kainuun kylätorin teemana on Kotona Kylässä! Käymässä Kylässä! Kainuun Nuotta ry yhteistyössä ProAgria-Kainuun ja Kajaanin AMK:n kanssa perustaa tapahtumaan kylätorin johon vuokrataan kyläkauppaa varten kojun, johon kyläyhdistykset voivat tulla myymään tuotteitaan, kyläbaari, eri yhdistysten kojuja, suorat virtuaaliyhteydet Kainuusta ja tietenkin monipuolista kyläohjelma. Tähän voi tulla mukaan myymään myös yksittäisiä tuotteita, joille ei kannata varata omaa kojua. Kevään 2014 aikana mukaan lähtijöille järjestetään sparraus- ja koulutustilaisuuksia Sopen tupa ry Kainuun Nuotta ry tuli osakkaaksi Sopen tuvan tuki ry:hyn, jonka omistaa ja ylläpitää Sopen tupaa Kajaanin etelälaidalla osoitteessa Sirviönlehdontie 450 Kajaani. Yhdistyksessä on tällä hetkellä varsinaisina jäseninä Kriminaalihuoltosäätiö, Iisalmen nuorison tuki ry, Nuorten palvelu ry, Spartak-Kajaani ry, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry ja Kainuun Nuotta ry. Sopentuvan leirikeskus keskellä erämaata sopii hyvin retkikohteeksi kun etsit rauhallista paikkaa koulutusten pitämiseen, työkyvyn ylläpitämiseen, virkistäytymiseen tai eräleirien pitoon. Leirikeskusta voivat hyödyntää erityisesti yhteisöt, jotka työskentelevät sellaisten asiakkaiden parissa, jotka tarvitsevat rauhallista ja toiminnallista valmentautumispaikkaa. Sopentuvan leirikeskus sopii parhaiten keskisuurten ryhmien (10-30 henkilöä) käyttöön. Sopentuvan leirikeskuksen muodostuu: päärakennuksesta, jossa on 34 vuodepaikkaa, keittiö ja tilava tupa perinteisestä saunasta ja savusaunasta tilavasta kodasta veisto- ja talousrakennuksesta pajasta laavusta katetusta tanssilavasta useasta puuvarastorakennuksesta

12 Sopentuvan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. Kiinteät kulut, korjaukset ja investoinnit kustannetaan saaduilla vuokratuloilla. 3. Hankkeet Kainuun Nuotta ry toteutti vuoden 2013 aikana seuraavia hankkeita: 1. Juuret ja siivet 2. PALKE - Palvelukeskukset syrjäisille alueille 3. Näytön Aika hanke 4. Osallisuus vahvistaa hanke 5. Osaava Tekijä 6. Kainuun Jätevesi -hanke 7. Kainuun Sopimuksellinen toimintatapa 8. Monika kohtaamispaikat Kainuussa 9. Kainuun YTY- ympäristötyöt 10. Tasa-arvohanke Kainuun Nuotta ry suunnitteli vuoden 2013 aikana seuraavia hankkeita, jotka pyritään saamaa toimintaan vuoden 2014 aikana: 1. ENeuvonta 2. NYVI-hanke 4. Toiminnassa olleet hankkeet vuonna Juuret ja siivet projektipäällikkö Anneli Vatula projektisihteeri Mia Leinonen neuvokki Inna Ponomarenko neuvokki Naaman Mohammed verkostopalveluiden asiantuntija Jari Vierimaa Kainuun ELY-keskuksen, Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kajaanin kaupungin ESRrahoitteinen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen hanke päättyi Toiminnan päättymisjakson ( ) aikana yhdistys teki edelleen tiivistä yhteistyötä muun toimijaverkoston kanssa Kainuun kuntien kotouttamisohjelmatyössä. Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvonta jatkuivat osana kohtaamispaikkatoimintaa. Neuvontaa annettiin venäjän, arabian, kurdin, englannin ja pashtun kielillä. Sähköinen eneuvokki päättyi helmikuun lopussa Kuhmossa, Suomussalmella ja Mieslahden opistolla. eneuvokkitoiminnan infoja järjestettiin Suomussalmella ja Kuhmossa yhdessä TE-toimiston kanssa ja lisäksi Kajaanissa pidettiin info uudistuneista TEtoimiston palveluista. Neuvonnan jatkuvuuden turvaamiseksi käytiin neuvotteluja kuntien kanssa. Kohtaamispaikkatoiminta Kainuussa (Monika, Lohtajan Nettikahvila, Perhepirtti) sai RAY:n Akavustuksen 2013 alkaen. Monikulttuurinen työosuuskunta Karuselli aloitti toimintansa Hanke päättyi Hankkeen vuoden 2013 budjetti oli , josta ESR-osuus oli 88,8%, Kainuun Liiton osuus 6% ja Kajaanin kaupungin 5,2%. Todellisia kustannuksia vuodelle 2013 kertyi yhteensä ,82. 12

13 Palke palvelukeskukset maaseutualueille -hanke Projektipäällikkö Veli-Matti Karppinen ja osa-aikaisena (40%) projektisihteerinä Marketta Juntunen Hankkeen budjetti vuonna 2013 oli Palke-palvelukeskukset maaseutu alueille -hankkeen päätavoite on kehittää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin paikalliseen kumppanuuteen pohjautuvia, paikallisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin perustuvia palvelukeskuksia syrjäisille alueille. Syntyneitä hyviä käytäntöjä levitetään myöhemmin muihin osiin maakuntaa. Pilottikyläalueina toimivat Ruhtinansalmi Suomussalmella, Moisiovaara Hyrynsalmella ja Tipasoja Sotkamossa. Hanke on innovatiivinen monilta osin. Hankkeessa haetaan kansainvälisiä toimintamalleja, uusia toimintamuotoja hyödyntäen mahdollisuuksia tuottaa tehokkaammin ja taloudellisemmin palveluja maaseutualueilla. Valokuituverkkopohjaisten nopeitten sähköisten palvelujen hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa tuo uusia mahdollisuuksia. Kumppanuuden löytyminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin väillä on sekin suuri mahdollisuus. Ohessa taulukko kehitettävistä palveluista: Tavoitteet Paikalliset yhteistyötoiminta Julkishallinnon palvelut (Julkishallinto, elinkeinoelämä ja kolmassektori yhteistyö) Peruskunnat, Maakunta kuntayhtymä Paikalliset yritysten yhteistyömallit Yksityiset palvelutuotannot Matalan kynnyksen palvelut virtuaaliset toiminnat Sähköiset palvelut Oppimispalvelut Kolmassektori yhteistyö Paikallinen/maakunnallinen yhteistyö Virtuaaliverkosto Paikalliset palvelukeskukset Keskusten toiminnan kehittäminen Keskusten verkostoituminen Toimenpiteet Kylien palvelukeskusversiot 1.0 Neuvottelut: Hyrynsalmi, Sotkamo, Suomussalmi Kainuun maakunta kuntayhtymä Uudet paikalliset Palveluosuuskunnat (3 kpl) Virtuaalinen palvelukeskus Tekniikka: Valokuituliittymät/Kaisanet oy Testissä: 5 erilaista virtuaalijärjestelmää Virtuaalinen palvelukeskus Virtuaaliset oppimiskeskukset Kirkko: Toiminnan suunnittelu menossa Kainuun liikunta: Terveysliikunta ProAgria-liitto, MLL, 4H, Fyysiset tilat: Ruhtinansalmen kylätalo, Moisiovaaran palvelukeskus Tipasojan vanha koulu Hankkeeseen liittyviä koulutuksia mm. osuuskuntatoiminnan perustaminen ja käynnistäminen, liiketoiminta, tuotteistaminen. Tuotteistamiset ovat viety tuotekorteiksi asti. Yhdistyksille on pidetty tilaisuuksia yhdistystoiminnan kehittämiseksi osaksi palvelukeskustoimintaa. Kaikki koulutukset ja tilaisuudet on toteutettu hankevetäjän toimesta. Neuvotteluja ja yhteistyötä on kehitetty kuntien, valtionhallinnon, Te-toimistojen, Kainuun ELY:n ja eri yritysten kanssa. Juuret ja siivet, Kainuun jätevesi, Osaava tekijä (verkostotyöpaja) Virtuaalisen terveysliikunnan osaamiskeskuksen (Kainuun Liikunta) sekä Ruraland (Kainuun Liitto) hankkeitten kanssa. Lisäksi yhteistyötä on tehty MLL:n Kainuun piirin, 4H-Kainuun, Suomen kuntaliiton ja Harvaanasutun maaseudun teemaohjelman kanssa. Tipasojalla kyläyhdistys on ostanut koulukiinteistöt ja myynyt päärakennuksen perustettavalle osuuskunnalle, OK Hopeahiidelle. Kyläyhdistykselle ja osuuskunnalle on pidetty useita tilaisuuksia, joissa on käyty läpi niin yhdistyksen kuin

14 osuuskunnan kehittämiseen liittyviä seikkoja. OK Hopeahiiden perustava kokous pidettiin marraskuussa Rekisteröinti toteutuu vuoden 2014 alussa. Valtiontalouden säästöohjelman johdosta Kainuun ELY-keskus on linjannut ympäristötyöt loppuvaksi alkaen. Kainuun ELY -keskus on selvittänyt vaihtoehtoisia toimintamalleja YTYtöiden jatkumiseksi Kainuussa ja keskustelujen kautta on päädytty töiden siirtämiseen osaksi maaseudunpalvelukeskuksia alkaen Sotkamon ja Suomussalmen alueilla ja koko maakunnan alueella. Palvelutoiminta maakunnassa tapahtuu yhden luukun periaatteella Kainuun Nuotta ry:n kautta. Palvelukeskukset tulevat olemaan keskeisiä paikallisia välittäjäorganisaatioita. Toiminnan onnistuminen edellyttää laajaa verkostomaista toimintaa muiden yhdistysten, kuntien, yritysten ja eri hankkeitten kanssa. Toiminnan käynnistäminen on lähtenyt käyntiin hyvällä yhteistyöllä Kainuun ELY/ympäristö luonnonvarat osaston, Kainuun TE-toimiston ja kuntien kanssa. Hankkeen toiminnalla on ollut heijastusvaikutuksia uusien hankkeitten syntymiselle: 1. Eoppiminen yli 65 v (Kaisanet, Aikopa). hankkeessa testattiin skype yhteyksien kautta tapahtuva neuvonta ja koulutus vanhemmalle väestölle. Lopputuloksena on nähtävissä, että harjoittelun jälkeen palveluja voidaan ko. yhteyden kautta vuorovaikutteisesti ja vaikuttavasti toteuttaa. Lisäksi tuloksena on nähtävissä, että vuorovaikutteiset palvelut siirtyvät käyttäjäpäässä smart-tv tyyppisiin päätteisiin. 2. Virtuaalisen terveysliikunnan osaamiskeskus (OKM, Kainuun liikunta). Tämän hankkeen yhteistyöllä toteutetaan terveysliikunnan virtuaaliset toiminnat. 3. Kylämatkailu (Elävä-Kainuu Leader, Ruhtinansalmen ky). Palke - hankkeessa tehtiin alustava tuotteistus kylämatkailun käynnistämiseksi Ruhtinansalmen alueella. Kylä jatkaa kehittämistyötä omalla hankkeellaan. 4. Kainuun YTY (Kainuun ELY, Kainuun Nuotta ja kylät). Kainuun ympäristötöiden siirtyminen Kainuun Nuotan verkoston hoidettavaksi alkaen Sopimuksellisuus (Kainuun ELY, Kainuun Nuotta). Hankkeen tavoitteena on organisoida maaseudun pirstaleisten töiden organisointi liiketoiminnallisesti kannattavaksi. 6. Tipasojan palvelukeskuksen remontti (Elävä-Kainuu Leader ry) Kainuun maakunta -kuntayhtymän SOTE-sektorin yhteistyö on rajattu alkuvaiheessa kotipalveluihin, joiden toteutusmahdollisuuksia hankkeessa on selvitetty. Terveydenhuolto.net, Elääkäri palvelujen saaminen osaksi palvelukeskustoimintaa on käyty useita neuvotteluja yrityksen ja hankekylien kanssa. Vastaanottopäissä on haettu ko. toimintaan soveltuvia tiloja. Kevään 2013 aikana selvitetään palvelujen mahdollisuudet saada osaksi Kainuun SOTE-kuntayhtymää. Sähköisten palvelujen osalta Kainuun liikunnan järjestämän virtuaalisen terveysliikunnan säännölliset lähetykset on vakiinnutettu. Toiminta kattaa terveystestit alussa ja toiminnan kuluessa, henkilökohtaisen neuvonnan, terveysliikunnan koulutukset ja ryhmäohjaukset sekä terveysliikuntatuokiot 3 kertaa viikossa. Lähetykset toteutetaan vuorovaikutteisesti yhtä aikaa kaikille kylille. Virtuaalitoiminnan onnistumisen myötä tullaan jatkossa hyödyntämään kehitettyä toimintamallia myös muihin ennalta ehkäisevän toiminnan muotoihin. Hankkeeseen kohdistuvia pilottikylien tapaamisia on järjestetty säännöllisesti. Näissä tapaamisissa on käyty läpi osuuskuntien ja kyläyhdistysten toimintaa palvelukeskusten kokonaisuudessa. Hankekylien toimijat ovat pääosin vapaaehtoistoimijoita. Tämä on huomioitava hankkeen etenemisessä. Kylät kulkevat eri tahtiin. Kylien tarpeet ja resurssit ovat myös erilaisia. 14

15 Hankkeen toiminnan jatkuvuus toteutuu yrityspohjaisesti kylille hankkeessa syntyneitten osuuskuntapohjaisten palvelusosuuskuntien avulla. Mukana osuuskunnissa ovat paikalliset kansalaiset, yritykset ja järjestöt. Kansalaisjärjestöjen yhteistyön jatkumisen varmistaa hankkeessa syntyvät järjestöjen uudentyyppiset yhteistyömuodot, joista vastaavat paikalliset kyläyhdistykset. 4.3 Näytön Aika hanke Projektipäällikkö Minna Tuunainen saakka Projektipäällikkö Jari Vierimaa lähtien Yrityskoordinaattori Mauri Möttönen saakka Yrityskoordinaattori Jari Vierimaa Yrityskoordinaattori Riitta Ollila lähtien Osa-aikainen projektisihteeri Marketta Juntunen Näytön Aika on verkostohanke, joka ajoittuu vuosille Hanketta rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto (85 %) ja Kajaanin kaupunki (15 %). Paikallinen rahoittajaviranomainen on Kainuun ELY-keskus. Hankkeen tavoitteena on parantaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden, etenkin pitkäaikaistyöttömien, sijoittumista avoimille työmarkkinoille työhönvalmennuksen ja henkilöstövuokrauksen kautta. Keskeisenä tavoitteena on yhdistysten, työvoimahallinnon ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen palkkatukityöllistettyjen työpolkujen rakentamisen osalta. Vuokraustoimintaa tehdään välittäjäorganisaation kautta, joka hankkeen aikana on Osuuskunta Rajan Nuotta. Hankkeen yhteistyöyhdistyksiä ovat Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry, Kajaanin työvoimayhdistysry, Kumppaniksi ry ja Lomakoti Koivuranta ry. Vuonna 2013 yhteistyöyhdistyksiin liittyi vielä Kajaanin Kuohu ry ja MLL Kainuun piiri. Vuoden 2013 toimintasuunnitelma ja tavoitteet täsmennettiin vuoden alussa ja hyväksytettiin ohjausryhmässä. Työhönvalmennusmoduuleja toteutettiin heti vuoden 2013 alusta alkaen, samoin valmennusmoduuleja kehitettiin paremmin vastaamaan työnhakijoiden ja työmarkkinoiden tarpeita. Mm. työnhakukoulutusta uudistettiin ja kehitystyön tuloksena aloitettiin uudenlaisena moduulina Työnhakupakki verstas, joka on joustavampi malli entisestä. Kiinteistöhuoltoyritysten kanssa suunniteltiin yhteistyössä valmennuscase, joka pitää sisällään kiinteistöhuoltajan työssään tarvitsemia taitoja, kuten asiakaspalvelua, atk-koulutusta, tarvittavat korttikoulutukset sekä Willetyökonekoulutuksen. Lisäksi valmennusmoduuleista toteutettiin alkuvuodesta ammattitaitokartoitus ja maaliskuussa aloitettu Työnhakupakki verstas vietiin loppuun. Loppuvuoden osalta kohdensimme hankkeen toimintaa erityisesti erilaisten koulutusmahdollisuuksien järjestämiseen, valmennusmoduuleista toteutettiin työnhakupakki-verstas, tulityökorttikoulutus, työturvallisuuskorttikoulutus ja EA1. Koulutukset ovat olleet suosittuja ja niihin on tultu, mutta se on vaatinut paljon työnantajien ja asiakkaiden informoimista eri mahdollisuuksista. Työnhakija-asiakkaat ovat ohjautuneet hankkeeseen pääsääntöisesti Kajaanin työllisyydenkuntakokeilun, KTY:n Iloa osaamisesta ylpeyttä yrittämisestä - hankkeen ja TYP:n kautta, mikä on ollut toimiva yhteistyökuvio. Loppuvuoden osalta asiakkaat ovat ohjautuneet hankkeeseen pääosin TYP:n ja hankkeen omien aktivointitoimenpiteiden seurauksena. Yritysyhteistyötä jatkettiin uuden yrityskoordinaattorin toimesta etsimällä kumppaniyrityksistä mahdollisia työtilaisuuksia hankkeen työnhakija-asiakkaille. Yksi asiakas sijoittui vuokratyöjaksolle Kainuun Lasikeskukseen huhti-syyskuun ajalle, minkä lisäksi kolme työnhakija-asiakasta aloitti työkokeilujakson yrityksissä. Syyskuun alussa käynnistettiin hankkeessa mukana olevien yritysten tilanteen kartoittaminen. Kartoittaminen aloitettiin esiselvityshankkeessa mukana olleista 15

16 yrityksistä, joita oli 17 kappaletta. Haastattelujen perusteella yritykset suhtautuvat pääsääntöisesti hankkeen toimintaan myönteisesti ja haluavat olla mukana hankkeessa. Tämän hetkisen taloudellisen tilanteen vuoksi yrityksillä ei kuitenkaan ole tarvetta vuokrata työntekijöitä, mutta ovat halukkaita tarjoamaan esim. työkokeilupaikkoja, mikäli heillä on tarvetta uusille työntekijöille. Yrityskontaktoinnin tuloksena hankkeen toimintaan tuli mukaan seitsemän (7) uutta yritystä. Loppuvuodesta aloitettiin mahdollisen yhteistyömuodon selvittäminen henkilöstövuokrausyritysten kanssa. Suhtautuminen em. yrityksillä on hankkeeseen myönteinen ja yhteistyön muotoina nähtiin hankkeen työnhakija-asiakkaiden ohjaaminen täyttämään henkilöstövuokrausyritysten rekrytointilomakkeet nettiin ja sopivista henkilöistä vinkkaaminen yrityksille. Myös henkilöiden vuokraus hankkeen kautta nähtiin mahdollisena, jos sopivia työtehtäviä löytyy ja yritys ei löydä omasta työvoimareservistä sopivaa henkilöä. Yritysten tilannekartoituksen perusteella voi sanoa, että hankkeen toiminta nähdään hyödyllisenä ja tärkeänä toimintana ja työvoiman vuokraus hyvänä vaihtoehtona lyhytaikaisten ja tilapäisten työvoimatarpeiden täyttämiseen etenkin noususuhdanteen aikana, jolloin yrityksillä on paljon tilapäistä työvoimatarvetta ja haastetta löytää sopivia työntekijöitä lyhyellä varotusajalla. Syksyllä 2013 hankkeelle haettiin jatkoaika ajalle Lisäksi esitettiin kustannuslajien välistä siirtoa ostopalveluista henkilöstökustannuksiin ja välillisiin kustannuksiin. Perusteluna siirrolle oli se, ettei hankkeen alkuvaiheessa ollut käytössä työhönvalmennuksen koulutusmoduuleita ja asiakkaiden motivaatio- ja sitoutumistaso oli alhainen, jolloin ostopalveluihin varattua rahaa ei ole pystytty käyttämään suunnitellussa laajuudessa. Kainuun ELY-keskus hyväksyi tekemällään päätöksellä Näytön Aika hankkeelle jatkoajan ja kustannuslajien välisen siirron esitetyssä muodossa. Hankkeessa työskenteli kokoaikainen projektipäällikkö ja yrityskoordinaattori sekä osa-aikainen (60 %) projektisihteeri. Hankkeen kokonaisbudjetti vuodelle 2013 oli euroa. Hankkeen jatkoajalle määriteltyjä tavoitteita ovat mm. hankkeen toimintamallin testaaminen tetoimiston 2. palvelulinjan asiakkailla, sekä yhteistyön syventäminen henkilöstövuokrausfirmojen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa Osallisuus vahvistaa -hanke Projektipäällikkö Järjestöohjaaja Osa-aikainen projektisihteeri Budjetti vuodelle 2013: Tatu Karppinen Tatiana Golub Hilkka Hekkala e käynnistynyt Osallisuus vahvistaa -hanke toimii raha-automaattiyhdistyksen 100 %:lla tuella. Alkuperäisen avustuspäätöksen mukaisesti hankkeen toiminta jatkuu asti. Avustus haetaan kuitenkin aina tulevalle vuodelle erikseen syyskuun loppuun mennessä. Vuodelle 2013 myönnettiin tukea alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, haettua lisäavustusta ei myönnetty. Hankkeen tavoitteena on parantaa syrjäytymisuhan alla olevien maahanmuuttajien kotoutumista aktivoimalla yhteisöllistä toimintaa. Toiminnassa hyödynnetään kolmannen sektorin verkostoja ohjaamalla maahanmuuttajia osallistumaan paikallisten yhdistysten toimintaan.

17 Maahanmuuttajille on tarjottu henkilökohtaista ohjausta ja heitä on ohjattu tutustumaan heitä kiinnostaviin toimintoihin. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajien mahdollisuuksia ja kiinnostusta osallistua paikallisiin vapaa-ajan toimintoihin selvitettiin jo vuoden 2012 aikana. Vuoden 2013 aikana maahanmuuttajia tutustutettiin edelleen paikallisten yhdistysten toimintaan järjestämällä tutustumiskäyntejä ja infotilaisuuksia. Vuoden 2013 aikana maahanmuuttajia ohjattiin mukaan mm. keskustelutilaisuuksiin, naisten kerhoihin, kotiruokakursseille, lukupiiriin ja erilaisiin perhetapahtumiin. Lisäksi heille järjestettiin kalastusinfoja, kalastusretkiä, kyläyhdistysten tutustumisretkiä ja avoin viikoittainen liikuntasalivuoro. Osallisuus vahvistaa -hankkeen henkilökunta tiedottaa harrastusmahdollisuuksista sekä tarvittaessa järjestää kuljetukset ja ohjaa maahanmuuttaja-asiakkaat mukaan toimintaan. Vuonna 2013 Osallisuus vahvistaa -hanke vastasi myös Kajaanin raatihuoneen torilla järjestetyn Mahdollisuuksien tori -tapahtuman toteutuksesta. Kainuun Nuotta ry. on tapahtuman vastuuorganisaatio myös vuonna Tapahtuman suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja maahanmuuttajien kanssa. Toritapahtuma keräsi vuonna 2013 lähes 1000 kävijää, joten Kainuun Nuotta ry. ja Osallisuus vahvistaa -hanke saavat tapahtuman kautta paljon paikallista näkyvyyttä. Vuonna 2014 Osallisuus vahvistaa -hankkeen toiminta tulee jatkumaan alkuperäisen, rahoittajan vuosittain hyväksymän suunnitelman mukaisesti Osaava tekijä -hanke Projektipäällikkö Riitta Ollila , Johanna Saarivaara alkaen Osaava tekijä hanke on työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä edistävä hanke Kainuun maakunnassa. Osaava tekijä hanke toimii tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston, TYP:n, Näytön aika hankkeen ja kuntakokeilujen kanssa. Hankkeen tehtävänä on verkostomaisen työpajan luominen, sen kehittäminen ja koordinointi, sekä opastaminen työllistämisessä ja työnantajana toimimisessa. Hankkeen toiminta-alueeseen kuuluu koko Kainuun alue. Lisäksi hankkeen tehtävänä on johtaa ja kehittää työtehtäviä, työn organisointia ja työllistämisen toimintamallia, sekä valmentaa ja ohjata työntekijöitä elämänhallinnassa, työnhakuvalmiuksissa ja työelämätaidoissa Kainuun Nuotta ry:ssä. Työntekijöiden jatkopolutukseen kuuluu työtehtävien/ työpaikkojen kartoittaminen, organisointi ja löytäminen. Hankkeen tavoitteena on vuosittain saada sijoittumaan toimenpiteisiin vähintään 8 työharjoittelijaa, 8 työelämävalmennettavaa ja 12 palkkatuella työllistettävää henkilöä. Verkostomaiseen työpajaan tavoitellaan 5-7 yhdistystä/ toimijaa. Hankkeen toimintakausi Hallinnoija Kainuun Nuotta ry Budjetti Rahoitus Kainuun ELY -keskus Kajaanin kaupunki 4 854

18 Hankkeen asiakkaana on vuonna 2013 ollut 36 Kainuun Nuotta ry:llä työskentelevää henkilöä, joista yksi on ollut työelämävalmennuksessa, neljä työkokeilussa ja loput palkkatuetussa työsuhteessa. Kainuun Nuotta ry:llä työskentelevien lisäksi työhönvalmennus on aloitettu Sotkamossa viidelle henkilölle (yhteistyössä Kainuun YTY hankkeen kanssa). Työhönvalmennus on toteutettu säännöllisillä ryhmä- ja henkilökohtaisilla tapaamisilla. Yksilökeskusteluiden pohjaksi on kehitetty alkuhaastattelu-, välikeskustelu- sekä palaute- ja jatkosuunnitelmalomakkeet. Näiden lisäksi työhönvalmennusta on tarjottu työntekijöille aina tarvittaessa. Verkostotyöpajaan on valikoitunut vuoden 2013 aikana Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys Kajaanista, Tipasojan kyläyhdistys Sotkamosta sekä kaksi yhdistystä Suomussalmelta. Verkostoa laajennetaan vuonna Oman ydinverkoston lisäksi työllistämiseen liittyvää opastusta, tiedotusta ja koulutusta on tarjottu laajemminkin. Yhdistyksille on tekeillä Työnantajan ABC -opas, josta palkkatukiosiota on jo jaettu käyttöön vuonna Tiedostus on ollut aktiivista. Hanke on esittäytynyt useissa alan tapahtumissa sekä eri kyläyhdistyksissä vierailujen yhteydessä. Osaava tekijä hankkeella on omat esitteet, joita on jaettu eri tilaisuuksissa ja joita on saatavilla Teppana-keskuksen aulassa Kainuun Jätevesi -hanke Projektipäällikkö Niina Kinnunen, osa-aikainen hankesihteeri Hilkka Hekkala HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY Valtioneuvoston asetus "Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla" tuli voimaan Asetus koskee sekä olemassa olevia kiinteistöjä että uudisrakennuksia. Olemassa olevien kiinteistöjen osalta jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuutta tehostetaan tai järjestelmä uusitaan tai syntyvien jätevesien määrää ja kuormittavuutta pienennetään asetuksen siirtymäaikana, joka päättyy Neuvontahankkeen tavoitteet Neuvoa ja opastaa puolueettomasti, parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen viemäröinnin ulkopuolella sijaitsevia haja-asutusalueen kiinteistöjä jätevesijärjestelmien parantamistarpeissa Tiedottaa käyttökelpoisista hajajätevesien käsittelymahdollisuuksista asetuksen tavoitteet huomioiden Auttaa yhdenmukaistamaan hankealueen kuntien määräyksiä hajajätevesien käsittelyvaatimusten osalta Tuottaa yhdenmukaista ja rekisteröitävää tietoa hankealueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä Auttaa alueellisten haja-asutusalueen vesienhuollon kehittämissuunnitelmien toteuttamisessa Hankkeen toiminta Neuvontapisteet - Seppälän maalaismarkkinat , 40 henkilöä Yleisneuvonta- ja muut tilaisuudet 16 kpl, osallistujia Kajaani, Teppanakeskus , osallistujia 16 - Kuhmo, Timoniemi , osallistujia 10 - Suomussalmi, Vääkiö , osallistujia 18

19 19 - Kajaani, Ojanperä , osallistujia 26 - Sotkamo, Suovaara , osallistujia 21 - Vaala, Enonlahti , osallistujia 6 - Kuhmo, Kalliojoki , osallistujia 45 - Ekokymppi, , osallistujia 8 - Sotkamo, Pohjois-Tipas , osallistujia 16 - Kajaani, Vuoreslahti , osallistujia 21 - Paltamo, Vaarankylä , osallistujia 22 - Ristijärvi, Pyhäntä , osallistujia 22 - Ristijärvi, Hiisijärvi , osallistujia 19 - Ristijärvi, kuntakeskus , osallistuneita 19 - Suomussalmi, Kiannanniemi , osallistujia 29 - Kajaani, Teppanakeskus , osallistujia 9 Kiinteistökäynnit 155 kpl (ostopalveluna 44 käyntiä) Rahoitus ajalle : Kainuun ELY-keskus ja Kainuun kunnat (ei Puolangan kunta) 4.7 Sopimuksellinen toimintatapa Kainuussa Hankkeen aikana rakennetaan käytäntöön esiselvityshankkeessa Sopimuksellisuus toimintatavaksi (hankenumero 10470) luonnosteltua Sopimuksellisuuden Kainuun toimintamallia, jossa välittäjäorganisaatioina toimivat alueelliset välittäjäyritykset ja näiden apuna kylillä eräänlaisina satelliitteina mikrovälittäjät, jotka voivat olla erilaisia kolmannen sektorin toimijoita tai näiden perustamia yhteiskunnallisia yrityksiä. Hanke aloitettiin huhtikuun 2013 alussa. Hanketta toteutetaan vuoden 2014 loppuun saakka. Hankkeen perustamistoimenpiteiden jälkeen aloitettiin hankkeen toiminnan tarkempi suunnittelu sekä sopimuksellisuustoiminnan testaaminen ja kehittäminen yhteistyössä Kainuun YTY hankkeen kanssa. Kehittämistoiminnan keskeisinä kohderyhminä ovat pilottikylien kyläyhdistykset ja paikalliset yrittäjät. Hankkeen pilottikyliksi valittiin Lentiiran, Moisiovaaran, Nakertaja-Hetteenmäen, Neittävän, Tipasojan ja Vaarankylän kyläyhdistykset. Kainuun YTY hankkeessa ympäristötöitä pilotoidaan Tipasojan ja Ruhtinansalmen kyläyhdistysten toimesta, jossa pilotointivaiheen toteuttaminen toimii sopimuksellisuuden toimintaperiaatteen mukaisesti. Kainuun ELY, Sotkamon ja Suomussalmen kunnat toimivat tilaajina, Kainuun Nuotta ry välittäjäorganisaationa sekä mikrovälittäjinä toimivat Tipasojan ja Ruhtinansalmen kyläyhdistykset tai Ruhtinansalmella osuuskunta Ruhtinan Rysä ja Tipasojalla osuuskunta Hopeahiisi. Ympäristötöiden toteuttajina ovat toimineet Kainuun Nuotta ry, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys, Vuokin kyläyhdistys ja Suomut ry. Hankkeen budjetti on euroa, josta EU:n ja valtion osuus on euroa. Yksityisen rahoitus euroa, josta rahallinen osuus on 8200 euroa ja vastikkeettoman työn osuus on 9800 euroa. Vuonna 2013 hankkeen kokonaiskustannukset ovat ,91 euroa.

20 Kohtaamispaikat Kainuussa Koordinaattori Anneli Vatula (opintovapaa ) vt. koordinaattori Nina Korkeala Kainuun Nuotta ry sai raha-automaattiyhdistykseltä vuonna 2013 kohdennetun toimintaavustuksen kohtaamispaikkatoiminnan turvaamiseksi Kainuussa. Toimintaa rahoittivat lisäksi Kajaanin kaupunki ja Suomussalmen kunta. Avustukset mahdollistivat Kajaanissa kohtaamispaikka Monikan ja Nettikahvilan sekä Suomussalmella Perhepirtin toiminnan jatkuvuuden. Toiminnan kokonaiskoordinoinnista ja ohjauksesta vastasi kohtaamispaikkatoiminnan koordinaattori. Kohtaamispaikat ovat kaikille avoimia toimintakeskuksia, joiden toiminta perustuu aktiiviseen yhteistyöhön alueen yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminnalla vahvistetaan ja lisätään kulttuurista vuoropuhelua alueen asukkaiden kesken ja vähennetään ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Kohtaamispaikoissa asiakkaita kiinnostivat erityisesti matalankynnyksen olohuonetoiminta, maksuton verkossa asiointi ja mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan sekä suomen kielen harjoittelu ja erilaisten ihmisten kohtaaminen. Kohtaamispaikat tarjosivat myös mahdollisuuden työ -ja kieliharjoitteluun. Vuonna 2013 keskityttiin toiminnan suunnitteluun ja organisointiin, tiedottamiseen ja viestintään, yhteistyöverkostojen vahvistamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Viestinnässä hyödynnettiin sosiaalista mediaa ja kohtaamispaikkatoiminnalle painatettiin myös oma esite. Vuoden 2013 aikana kohtaamispaikoissa järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia toiminnan ja tilojen tunnetuksi tekemiseksi. Alueen eri yhdistykset hyödynsivät aktiivisesti kohtaamispaikkojen tarjoamaa mahdollisuutta tilojen käyttöön. Tiloissa järjestettiin mm. kerhotoimintaa, kokouksia, tapahtumia ja erilaisia infotilaisuuksia. Kohtaamispaikka Monika muutti heinäkuussa 2013 uusiin tiloihin Kajaanin kaupunginkirjaston yhteyteen. Tämä lisäsi kantaväestön tietoisuutta kohtaamispaikkatoiminnasta ja aktivoi heitä myös tutustumaan toimintaan. Kainuun Nuotta ry sai Kainuun sote-kuntayhtymältä sekä Kulttuuri Infolta toiminta-avustukset, jotka mahdollistivat kohtaamispaikoissa eri kielisten kielikahviloiden (arabia, suomi, venäjä ja ranska) sekä erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämisen. Kohtaamispaikkatoiminnan arjen yhteistyökumppaneina ovat olleet Kainuun Nuotta ry:n hankkeiden lisäksi Monikassa Etnika Kainuu ry, Nettikahvilassa Lohtaja-Huuhkajavaara-Kettu kyläyhdistys ry sekä Perhepirtillä Istok ry. Toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä on tehty aktiivista yhteistyötä myös alueen muiden toimijoiden kanssa. 4.9 Kainuun yty-työ Kainuun YTY , Henkilöstö: YTY-koordinaattori Visa Veijola, hankesihteeri (60 %) Mia Leinonen, työnjohtajat Urpo Hyvönen ja Pauli Pöllänen Kainuun YTY on työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitettava hanke, jonka tavoitteena on lisätä kohderyhmän aktivoitumista työmarkkinoilla, kiinnittymistä työelämään ja kehittää osallistuvien työelämävalmiuksia ja osaamista. Hankkeessa toiminta on integroitu osaksi Kainuun

KAINUUN NUOTTA RY. Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja

KAINUUN NUOTTA RY. Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja KAINUUN NUOTTA RY Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja Kainuun Nuotta ry Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdis-tysten ja taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen perustama Kainuun

Lisätiedot

Kylien maakunnallinen palveluverkosto Kylähyvinvointi-seminaari 21.10.2104 Onttola

Kylien maakunnallinen palveluverkosto Kylähyvinvointi-seminaari 21.10.2104 Onttola Kylien maakunnallinen palveluverkosto Kylähyvinvointi-seminaari 21.10.2104 Onttola Veli-Matti Karppinen toiminnanjohtaja Kainuun Nuotta ry Kainuun Nuotta ry Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Ilomantsi 17.11.2012 Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry Taustaa Kuntatalouden tarve Kasvava palvelukysyntä ja niukkenet resurssit Kuntarakenneuudistus Pitkät

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma

Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma Kainuun Nuotta ry Ilmarintie 6, 87200 Kajaani 12.12.2013 2 Sisältö 1. YLEISTÄ... 4 2. KAINUUN NUOTTA RY:N TOIMINNAN KEHITTYMINEN... 4 3. KONKREETTISET

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Kumppanuus nuorten työllisyyden hoidossa. Kainuun Nuotta työllistäjänä

Kumppanuus nuorten työllisyyden hoidossa. Kainuun Nuotta työllistäjänä Kumppanuus nuorten työllisyyden hoidossa Kainuun Nuotta työllistäjänä Seminaari Oulussa 20.04.2016 Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja Kainuun Nuotta ry Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa

Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa 1 Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa ja sen Etsivän erityisnuorisotyön projekti Finder, Kajaani Pureudutaan syvälle elämänhallinnallisiin asioihin. Tuetaan, autetaan, kannustetaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus

MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus Kooste MARU hankkeen Kainuun tapahtumista MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus Kainuun tapahtumia Kyläkävelyt Maisemanhoitotöiden organisointi, talkoot

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TAMPEREEN SARKA OY Tampereen kaupungin omistama sosiaalinen yritys Sosiaalinen yritys

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot