Kainuun Nuotta ry TOIMINTAKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 Kainuun Nuotta ry TOIMINTAKERTOMUS

2 2 Sisältö 1. Yleistä Toiminnan perusta Perustoiminta Kehittämisen painopisteet Jäsenjärjestöt Nuotan valtionapu Kainuun Nuotta ry omistaa kaksi yhtiötä Teppanakeskus Kainuun kylätiimi Nuotan kuntaverkostojen (kuntatiimien) toiminnan toteuttaminen Kumppanuus Kainuun uusi kyläportaali Kainuun Kyläparlamentti Kansalaisvaikuttaminen Osallistuminen Suomen kylätoiminta ry:n (SYTY) toimintaan Edustukset maakunnallisissa työryhmissä Kainuun maakuntaohjelma, kolmas sektori Yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan kanssa Hankevetäjien tapaaminen Kainuu Helsingissä Sopen tupa ry Hankkeet Toiminnassa olleet hankkeet vuonna Juuret ja siivet Palke palvelukeskukset maaseutualueille -hanke Näytön Aika hanke Osallisuus vahvistaa -hanke Osaava tekijä -hanke Kainuun Jätevesi -hanke Sopimuksellinen toimintatapa Kainuussa Kohtaamispaikat Kainuussa Kainuun yty-työ Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voimavaraksi Kehitteillä olevat hankkeet ENeuvonta hanke NYVI hanke, Nuoret Yrittäjät Verkostoituvat innovatiivisesti Hallinto Talous

3 3 Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten kattojärjestö TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Kainuun Nuotta ry. on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta ry. on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Tavoitteena on kehittää asuinalueita ja siellä asuvien ihmisten mahdollisuuksia, luoda Kainuusta eläväisten ihmisten maakunta. Kainuun Nuotta ry:n arvopohja Perusarvoja ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, tasa arvoisuus, kestävä kehitys, luottamus, kansainvälisyys ja innovatiivisuus. Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivia maaseudun kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toiminta-alueeseemme kuuluu n. 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. 2. Toiminnan perusta 2.2 Perustoiminta Teppanakeskuksen kehittäminen ja ylläpito Toimia kylätoiminnan kattojärjestönä Kylien elinvoimaisuuden ja viestinnän lisääminen Yhteistyön käynnistäminen Kainuun maaseutu- ja asuinalueiden kehittämishankkeiden kanssa Osallistuminen Suomen kylätoiminta ry:n toiminnan kehittämiseen Kyläportaalin ylläpito Tukea kylien elinvoimaisuutta tarvittavien hankkeiden avulla Pohjoisten maakuntien välinen yhteistyö Kyläteemaohjelma, yhteistyö Kansalaisvaikuttaminen

4 4 Yhteistyökanavana toimiminen kansallisten ja kansainvälisten alueiden välillä Kainuun SOTE -kuntayhtymän, Kainuun Liiton ja peruskuntien yhteistyö Kylien kansainvälistymisen edistäminen Yhteistoiminta eri hankkeiden kanssa 2.3 Kehittämisen painopisteet 1. Maaseudun palveluverkosto Palvelukeskukset YTY- Kainuun ympäristötyöt Kainuun jätevesineuvonta Teppanakeskuksen kehittäminen 2. Lähidemokratia Kyläsuunnittelu Kylä/alue kuntayhteistyö 3. Kylien liiketoiminta Sopimuksellisuus NYVI- yrittäjien aktivointia ja neuvontabussi Maaseudun yritysten ENeuvonta (hallinnoija ProAgria keskusten liitto) 4. Työllisyyden hoitopalvelut Verkostotyöpajatoiminta Polut avoimille työmarkkinoille 5. Monikulttuurisuuspalvelut Kainuun Monikulttuurinen toimintakeskus Monika verkosto Kulttuurien kohtaaminen sekä Maahanmuuttajien tasa-arvon kehittäminen 6. Viestintäpalvelut Valokuidun hyödyt Suomen.tv Virtuaalipalvelukeskus 7. Kansainvälistyminen 2.4 Jäsenjärjestöt Kainuun Nuottaan kuului vuonna 2013 on 123 jäsentä. 2.5 Nuotan valtionapu 2013 Kainuun Nuotta on valtionapua saava piirijärjestö: Valtionapu kanavoituu Kainuun Nuotta ry:lle valtakunnan kattojärjestön Suomen kylätoiminta ry:n kautta. Vuonna 2013 Kainuun Nuotta ry:n valtionapu oli n Kainuun Nuotta ry:tä vastaavia järjestöjä valtakunnassa on 20 kpl.

5 5 2.6 Kainuun Nuotta ry omistaa kaksi yhtiötä 1. GrowNow oy:n, jonka toimialueita ovat: Koulutus ja konsultointi: Koulutukset, seminaarit, koulutusohjelmat, etäopetuspalvelut, etä-, lähija ryhmäkonsultointi Kylämatkailu Maakunnalliset kylämatkailupalvelut Majoitus, ja ruokailupalvelut Kyläohjelmapalvelut Ravintola WanhaTeppana Kokous- ja koulutus- sekä juhlapalvelut Luomu, lähi ja riistaravintola Kylähullu-tuotteet 2. Kainuun Nuotta ry omistaa pääosin sosiaalisen Ok-Rajan Nuotan, jonka toimialueita ovat: Kainuun kyläpalveluiden tuottaminen Palvelujen tuottaminen maksupalvelupohjaisesti Työpankki toiminta o Työvoimapankki pitkäaikaistyöttömille o Maahanmuuttajien työvoimapankki Näytön Aika hanke yhteistyö 2.7 Teppanakeskus Teppanakeskus on vanha puukoulu. Se on iäkäs hirsirakennus, joka on suunniteltu vuonna 1917 ja valmistunut vuonna Sen pinta-ala sisätilojen laajennuksineen on 480 m². Tontti on 1500 neliömetriä ja kiinteistöön sisältyy 350 rakennusneliömetrin lisärakennusoikeus. Asemakaavassa puukoulun rakennus on merkitty suojelumerkinnällä sr-14 eli se on historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksen ulkopuoli on suojeltu, jolloin suoritettavien ulkopuolen korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Kajaanin kaupunki on valtuuston päätöksellä myynyt Teppanan puukoulun Kainuun Nuotta ry:lle. Vuonna 2013 yhdistys peruskorjasi rakennuksen sisätilat. Vuonna 2014 kunnostetaan ulkokuori ja piha-alue. Yhdistys on käynnistänyt Teppanakeskuksessa maakunnallisen kylätoiminnan toimintakeskuksen, Kainuun maakunnallisen kylätalon. Kyseessä on yleishyödyllinen toiminta, joka palvelee Kainuun kylä- ja asukasjärjestöjen toimintaa antaen mahdollisuuden kehittää toimintoja mm. seuraavilla teema-alueilla: 1. Kainuun kylä- ja asukastoiminnan toimintakeskus 2. Kyliä palveleva virtuaalisten palvelujen toimintakeskus 3. Toimintaa palvelevien henkilöiden toimistotilat

6 6 4. Verkoston yhteinen kokoontumis- ja koulutuskeskus 5. Kainuun kyläkirjaston perustaminen ko. tiloihin 6. Pysyvien ja väliaikaistyöpisteiden tarjoaminen eri järjestöille 7. Vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen 8. Muiden Kainuulaisten järjestöjen toimintakeskus 9. Toiminnan kehittymisen myötä muut esille tulevat tarpeet Rakennuksessa toimii myös GrowNow Oy:n ravintola WanhaTeppana. Kainuun Nuotta ry. osti Teppanan vanhan puukoulun euron kauppahintaan. Rakennuksen sisätilojen kunnostamiseen ja liittymismaksuihin vuoden 2013 aikana käytettiin yhteensä euroa. Rakennusta kunnostetaan vielä lisää tulevan vuoden aikana, mm. piha-alue ja rakennuksen ulkopinta. Lisäksi vuonna 2013 maksettiin rakennustyöntekijöiden palkkoja euroa, joihin saatiin palkkatukea. Kirjanpitolain mukaan tasekirjan voidaan laittaa ainoastaan ne kustannukset, jotka liittyvät tilinpäätökseen. Koska rakennuksen arvon nousua ei voida sisällyttää tasekirjaan Kainuun Nuotta ry. on pyytänyt erillisen arvion kiinteistön nykyhinnasta. Alla ulkopuolisilta arvioitsijoilta saadut arviot Teppanakeskuksen tämän hetkisestä arvosta. 1. Korhonen Oy Tili- ja kiinteistötoimisto/rantanen Päivi LKV ja Tuija Ovaska LKV on antanut arvion rakennuksen käyvästä arvosta velattomana euroa. 2. OP-kiinteistökeskus Kainuu Oy/Olli-Pekka Hyyryläinen LKV, AKA (y) on arviossaan lausunut käyttämättömän rakennusoikeuden arvoksi euroa. Vuonna 2013 yhdistys korjasi keskuksen ulkopinnan, kuistit ja katto-osia. Rakentamiskustannukset muodostuivat n :n suuruisiksi, mihin saatiin Kainuun ELY:ltä tukea. Lisäksi korjauksessa hyödynnettiin työllisyysvaroin palkattua työvoimaa. Toimintavuonna jätettiin Kotiseutuliitolle avustushakemus piha-alueenkunnostamiseen ja sauna/takkahuoneosaston rakentamiseen (yhteensä ). 2.8 Kainuun kylätiimi Vuonna 2013 Kainuussa oli meneillään useita maaseudun ja asuinalueiden kehittämishankkeita/toimenpiteitä, joita toteuttivat yhteistyössä mm. Oulun yliopiston Kajaanin Yliopistokeskus ja ProAgria Kainuu. Kainuun Nuotta ry. toimii vahvasti yhteistyössä em. toimijoiden kanssa. Erityinen painopiste on kylätiimin yhteistyössä, johon kuuluivat Nuotan lisäksi ProAgria Kainuu ja Oulun yliopisto Kajaanin yo-keskus Aikopa. 2.9 Nuotan kuntaverkostojen (kuntatiimien) toiminnan toteuttaminen Kuntaverkostojen kehittäminen tapahtui yhteistyössä Kajaanin YO-Keskuksen ja ProAgria Kainuun kanssa. Kuntaverkostojen (kuntatiimien) tapaamiset toteutuivat kaksi kertaa jokaisessa kunnassa. Kuntatiimien nimet vaihtelevat kunnittain. Suomussalmella ja Kuhmossa tilaisuuksista käytetään nimeä kyläparlamentti, muissa kunnissa kuntatiimi. Tilaisuuksien ideana oli, että vuosittain kun-

7 kin kunnan kylien edustajat, kunnan viranhaltija- ja luottamushenkilöjohto kokoontuvat pohtimaan ajankohtaisia asioita sekä löytämään niille yhteiset ratkaisut Kumppanuus Maakunnallisen kylätoiminnan voima löytyy yhteistyöstä, jota toteutettiin monin tavoin. Järjestöfoorum, johon kuuluivat kaikki keskeiset maakunnalliset kansalaisjärjestöt, hoiti kolmannen sektorin sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Maakunnallista laaja-alaista yhteistyötä toteutettiin kuntien ja valtion organisaatioiden, Leader-toimintaryhmien sekä lukuisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Kylien kehittämistoiminta Kainuussa on muotoutunut systemaattiseksi ja suunnitelmalliseksi Oulun yliopiston Kajaanin yksiköiden (v KAMK) ja ProAgria Kainuun ja Kainuun Nuotta ry:n kehittämistoiminnan myötä. Näiden kolmen organisaation kesken on syntynyt tiivis yhteistyö: koko Kainuun tasolla kehittämistoimintaa kehittävä kylätiimi. Uusimpana kumppanuusverkostona on nousemassa Pohjoisten maakuntien yhteistyö. Yhdistyksen kumppaneita olivat mm. kaikki Kainuun kylät ja asuinalueet, Kainuun SOTE - kuntayhtymä, Kainuun kunnat, KAMK/Aikopa, ProAgria Kainuu, Kainuun ELY-keskus, Kajaanin Puhelinosuuskunta, Kainuun liikunta, MLL:n Kainuun piiri, Kainuun 4H -piiri, Seurakunnat, muut maakunnat sekä niiden kylät, Kainuun riistakeskus, Kainuun maahanmuuttajayhdistykset ja Suomen kylätoiminta ry. 7 K a Kaavio 1. Kaaviossa näkyy Nuotan hankkeiden tavoittama kohderyhmä. Yhteensä 3120 kpl. Kainuun Nuotta ry:n hankkeiden yhteistyöverkosto on kattava. Yhteistyökumppaneita on seuraavasti: Kunnat: yhteensä 51 kpl Yritykset: yhteensä 61 kpl Yhdistykset: yhteensä 298 kpl Julkinen sektori: yhteensä 48 kpl

8 8 Muut: yhteensä 25 kpl Kohderyhmä/asiakkaat: kpl Kaikki yhteensä: kpl 2.11 Kainuun uusi kyläportaali Kainuun Nuotta ry. on ottanut käyttöön uudet sähköiset viestintätyökalut. Käytössä on virtuaalipohjainen kyläportaali, johon myös kylät voivat jatkossa tehdä uudet sivustonsa. Samaan palveluun kuuluvat sähköiset tiedotteet, verkkolehden alustat ja kyselyalustat. Portaali yhdistää myös SOME- ja YouTube palvelut osaksi viestintätoimintaa. Palvelut ovat jäsenistöille maksuttomia. Lisäksi on maksuttomasti käytettävissä Nuotan verkkokauppa. Teppanakeskuksessa on valokuituyhteydet ja keskuksesta ollaan kehittämässä monipuolinen kylien virtuaalipalvelukeskus, joka jatkossa palvelee monipuolisesti koko suomen kylien toimintaa Uusi kyläportaali kehitettiin pääosin vuonna Toimintavuonna yhdistys on rakentanut uusia kyläportaalin toimintaosia jotka jatkossa palvelee monipuolisesti jäsenistöä: omien nettisivustojen ilmainen ylläpito sähköiset tiedotteet verkkolehden alustat kyselyalustat lisäksi on maksuttomasti käytettävissä Nuotan verkkokauppa Keskuksesta kehitetään edelleen monipuolinen kylien virtuaali-palvelukeskus, joka jatkossa palvelee monipuolisesti koko suomen kylien toimintaa Kainuun Kyläparlamentti Kainuun kylätoimintapäivät uudistettiin ja oli nimeltään Kainuun kyläparlamentti Paikkana toimi Ristijärven kirkonkylä, joka loi hienot puitteet tapahtumalle. Kyläparlamentin teemana oli hyvinvointi Kainuun kylissä. Ohjelmassa oli monenlaista irrottelua alustusten myötä pienemmissä ja isommissa ryhmissä. Päivien aikana julkistettiin Vuojen Kaenuulaenen kylä, joka oli Neittävän kylä Vaalassa ja Vuojen Kaenuulanen, joka oli Jari Pesonen Kajaanista. Päivät järjestettiin yhteistyössä ProAgria-Kainuun ja Oulun yliopiston Kajaanin Aikopan kanssa. Päiville osallistui n.100 kylätoimintaihmistä Kansalaisvaikuttaminen Kylien asukkaiden ja julkisen vallan välinen säännöllinen vuoropuhelu on yksi kulmakivi luotaessa toimintamalleja mm. kylien palvelujen uudenlaisiin järjestelyihin. Kylien ja taajamien paikallistoiminnan vahvin verkko on kylätoiminta. Kainuun kunnissa kokoontui 2-3 kertaa vuodessa kyläparlamentti tai kuntatiimi, joka on toiminut kunnan päättäjien, viranhaltijoiden ja kyläyhteisöjen yhteisenä tasavertaisena keskustelufoorumina. Yhteistyössä toimittiin kylien kansalaisvaikuttamisen kanavana osallistumalla lähes kaikkiin kyliä koskevien strategioiden, ohjelmien ja suunnitelmien suunnitteluun ja sisällön kirjoittamiseen. Järjestimme yhdessä kylätiimin kanssa hankevetäjien tapaamisia, Kainuun kyläparlamentin, nuorten seminaareja, kyläpäällikköpäiviä, hankevetäjätapaamisia, kuntatiimejä jokaisessa kunnassa kaksi kertaa/vuosi sekä lukuisa määrä erilaisia koulutuksia ja seminaareja. Uusimpana yhteistyömuotona ovat kuntien maaseutu/kylä ja kaupunkiosaohjelmat, joita toteutetaan yhteistyössä kylien, kuntien ja valtion luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden, yritysten ja eri rahoitta-

9 jien yhteistyöllä. Kainuun Nuotta ry. toimi vahvasti kansalaisvaikuttamisen kanavana, osallistumalla käytännössä lähes kaikkiin kyliä koskevien strategioiden, ohjelmien ja suunnitelmien suunnitteluun sekä sisällön kirjoittamiseen, jotka koskettavat kylien ja maaseudun toimintoja 2.14 Osallistuminen Suomen kylätoiminta ry:n (SYTY) toimintaan Yhdistys oli mukana Suomen kylätoiminta ry:n toiminnassa. SYTY koostuu kylien maakunnallisista/ seutukunnallisista yhteistyöelimistä, kuten Kainuun Nuotta ry. Kainuussa (tällä hetkellä 20 kpl), leader - ryhmistä sekä muista valtakunnallisista jäsenistä (yhteensä n. 120 kpl). SYTY:n tavoitteena on toimia valtakunnallisena viestintä- ja vaikutuskanavana. Nuotta ry:n edustajat osallistuivat Kylätoiminnan neuvottelupäiville kaksi kertaa, Maakunnallisten kyläasiamiesten/toiminnanjohtajien neuvottelupäiville Edustukset maakunnallisissa työryhmissä Kainuun Nuotta ry:n edustuksia oli vuonna 2013 seuraavissa työryhmissä. Kylien edunvalvonta tapahtui mm. näiden kautta, osallistumalla lukuisten ohjelmien ja suunnitelmien toteutukseen. o Maakuntaohjelman kolmannen sektorin vastuutaho o Järjestöfoorumi - vetovastuu o Maakuntastrategiaryhmä o Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma tr. o Maaseuturyhmä/MYR o Kansalaisvaikuttamisen ohjelma/maakuntaohjelma o Kylämaisematyöryhmä o Petotyöryhmä o Kylien kansainvälistyminen o Palvelustrategia o Kyläkuitu 2015 o Kainuu Helsingissä työryhmä Kainuun maakuntaohjelma, kolmas sektori Kainuun Nuotta ry oli yhdessä muiden järjestöfoorumin jäsenten kanssa valmistelemassa osiota Kainuun maakuntaohjelmaan. Ohessa on tiivistelmä tekstistä. Kolmannen sektorin perustoimijat muodostuvat Kainuussa kansalaisjärjestöistä, niiden paikallisista kansalaislähtöisistä, moniarvoisista ja avoimista verkostoista. Kolmannen sektorin yhteisöllisyyden rakennusaineena on perinteisesti ollut, että ihmiset elävät ja toimivat yhdessä samankaltaisten arvopohjien kanssa. Yhteisöissä ihmiset alkavat määritellä itseään yhä enemmän paikallisuuden, etnisyyden, uskonnon, sukupuolen tai elämäntyylin perusteella. Kainuulaisuus, Kainuun maakuntahenki ja paikallinen päätösvalta ovat voimavaroja, jotka ylläpitävät kolmannen sektorin sosiaalista pääomaa. Paikallisella päätösvallalla turvataan maakunnallisten tarpeiden huomioiminen osana Kainuun kehittämistä. Edustuksellisen demokratian rinnalle tarvitaan suoran vaikuttamisen kanavia vastaamaan yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvä konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin korostaa paikallisuuden merkitystä. Hyvinvoinnissa ja ongel-

10 mien ratkaisuissa korostetaan yhä enemmän julkisen vastuun sijasta yksilön omaa vastuuta ja yhteisöjen vastuuta. Kolmannen sektorin voima on vapaaehtoistoiminnassa. Sen turvaaminen on välttämätöntä, jotta toimintoja voidaan jatkossakin ylläpitää. Palkatun henkilöstön merkitys kuitenkin kasvaa osana kolmannen sektorin muutosprosessia. Pysyviä ja kestäviä palveluja osana julkisen vallan palvelujen toteuttamista voidaan tuottaa pääasiassa palkatun henkilöstön toteuttamana. Kolmannen sektorin ohjelma on sisällöltään ja toteutusvastuultaan laaja. Ohjelmalla vaikutetaan olemassa olevien toimintatapojen uudistamiseen ja resurssien uudelleen suuntaamiseen. Kyse on kolmannen sektorin vahvistamisesta, välttämättömästä muutoksesta ja uusista työtavoista Yhteistyö Pohjoisten maakuntien kanssa Kainuun Nuotta ry. on käynnistänyt vuonna 2012 yhteistyön kehittämisen Pohjoisten maakuntien kanssa (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa). Keskeisiä yhteistyömuotoja: 1. Maakunnalllisista yhteenliittymistä vahvoja toimijoita Maakunnallisten kylien yhteenliittymien ja Sytyn yhteistyöllä rakennetaan maakunnallisten kylien yhteenliittymien kehittämisstrategia. 2. Ylimaakunnallinen yhteistyö Luodaan ylimaakunnallisten yhteistyöhankkeiden rakentamisfoorumi. Hankkeet toteutetaan kulloinkin sopivalla maakuntakombinaatiolla. 3. Kylien liiketoiminta Maakunnallisten kylien yhteenliittymien toimintaa kehitetään välittäjäorganisaatiomaiseksi niin, että yhteenliittymät voivat harjoittaa, mallintaa ja kouluttaa liiketoiminta/varainhankintamuotoja edelleen peruskylille sekä ottaa tästä oman toimintansa mahdollistavan provision. 4. Hyvinvointi ja jaksaminen Maakunnallisten ja seutukunnallisten paikallistoimijoiden yhdistysten työntekijöiden sekä hallitusten jäsenten työpaikka- ja yhteistyökoulutus järjestetään jatkuvaksi toiminnaksi (maakunnalliset kylien yhteenliittymät yhteistyössä Sytyn kanssa). 5. Kylätoiminnan brändäys Aloitetaan kylätoiminnan määrätietoinen brändäys. Liitetään brändiin merkittäväksi osaksi nuoria kiinnostavat harrastus- ja kulttuuripalvelut. 6. Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet Aloitetaan laajamittainen nopeiden verkkojen hyödyntäminen kylätoiminnassa. Rakennetaan uusia ja otetaan olemassa avoimia sähköisiä palvelujärjestelmiä käyttöön. Tarpeiden pohjalta syntyy moderneja ratkaisuja kylätoiminnan vuorovaikutteiselle kehittämistoiminnalle.

11 2.18 Hankevetäjien tapaaminen Hankevetäjien tapaaminen on ollut vuotuinen tapahtuma, jonka toteuttavat KAMK/Aikopa, ProAgria Kainuu ja Kainuun Nuotta ry. Päävastuu tapahtumasta on ollut Aikopalla. Tapahtuma on suunnattu hankevetäjille ja muutoin kylien ja asuinalueitten kehittämisessä mukana oleville. Jokaiseen tapahtumaan valitaan ajankohtainen teema Kainuu Helsingissä Kainuun Nuotta ry on mukana järjestämässä Kainuu Helsingissä 2014 Senaatintorin tapahtumaa joka on myynti- ja markkinointitapahtuma yrityksille ja yhteisöille. Kävijöitä on keskimäärin , joista suuri osa on turisteja. Senaatintorin ja Espan lavoilla on kolme päivää kainuulaista ohjelmaa sekä tarjolla on kainuulaisia tuotteita, matkailutarjontaa ja osaamista, kahviloita ja ravintola. Mukaan tavoitellaan n. 100 yritystä/yhteisöä. Ajatuksena on rakentaa Senaatintorille uudenlainen, elämyksellinen ja asiakaslähtöinen kokonaisuus, jossa Kainuun Kainutlaatuisuus tulee monipuolisesti esille eri teemojen alla. Yksi teema-alueista on Kylätori. Kylätori on varattu kyläyhteisöille ja Kainuun kylätorin teemana on Kotona Kylässä! Käymässä Kylässä! Kainuun Nuotta ry yhteistyössä ProAgria-Kainuun ja Kajaanin AMK:n kanssa perustaa tapahtumaan kylätorin johon vuokrataan kyläkauppaa varten kojun, johon kyläyhdistykset voivat tulla myymään tuotteitaan, kyläbaari, eri yhdistysten kojuja, suorat virtuaaliyhteydet Kainuusta ja tietenkin monipuolista kyläohjelma. Tähän voi tulla mukaan myymään myös yksittäisiä tuotteita, joille ei kannata varata omaa kojua. Kevään 2014 aikana mukaan lähtijöille järjestetään sparraus- ja koulutustilaisuuksia Sopen tupa ry Kainuun Nuotta ry tuli osakkaaksi Sopen tuvan tuki ry:hyn, jonka omistaa ja ylläpitää Sopen tupaa Kajaanin etelälaidalla osoitteessa Sirviönlehdontie 450 Kajaani. Yhdistyksessä on tällä hetkellä varsinaisina jäseninä Kriminaalihuoltosäätiö, Iisalmen nuorison tuki ry, Nuorten palvelu ry, Spartak-Kajaani ry, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry ja Kainuun Nuotta ry. Sopentuvan leirikeskus keskellä erämaata sopii hyvin retkikohteeksi kun etsit rauhallista paikkaa koulutusten pitämiseen, työkyvyn ylläpitämiseen, virkistäytymiseen tai eräleirien pitoon. Leirikeskusta voivat hyödyntää erityisesti yhteisöt, jotka työskentelevät sellaisten asiakkaiden parissa, jotka tarvitsevat rauhallista ja toiminnallista valmentautumispaikkaa. Sopentuvan leirikeskus sopii parhaiten keskisuurten ryhmien (10-30 henkilöä) käyttöön. Sopentuvan leirikeskuksen muodostuu: päärakennuksesta, jossa on 34 vuodepaikkaa, keittiö ja tilava tupa perinteisestä saunasta ja savusaunasta tilavasta kodasta veisto- ja talousrakennuksesta pajasta laavusta katetusta tanssilavasta useasta puuvarastorakennuksesta

12 Sopentuvan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. Kiinteät kulut, korjaukset ja investoinnit kustannetaan saaduilla vuokratuloilla. 3. Hankkeet Kainuun Nuotta ry toteutti vuoden 2013 aikana seuraavia hankkeita: 1. Juuret ja siivet 2. PALKE - Palvelukeskukset syrjäisille alueille 3. Näytön Aika hanke 4. Osallisuus vahvistaa hanke 5. Osaava Tekijä 6. Kainuun Jätevesi -hanke 7. Kainuun Sopimuksellinen toimintatapa 8. Monika kohtaamispaikat Kainuussa 9. Kainuun YTY- ympäristötyöt 10. Tasa-arvohanke Kainuun Nuotta ry suunnitteli vuoden 2013 aikana seuraavia hankkeita, jotka pyritään saamaa toimintaan vuoden 2014 aikana: 1. ENeuvonta 2. NYVI-hanke 4. Toiminnassa olleet hankkeet vuonna Juuret ja siivet projektipäällikkö Anneli Vatula projektisihteeri Mia Leinonen neuvokki Inna Ponomarenko neuvokki Naaman Mohammed verkostopalveluiden asiantuntija Jari Vierimaa Kainuun ELY-keskuksen, Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kajaanin kaupungin ESRrahoitteinen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen hanke päättyi Toiminnan päättymisjakson ( ) aikana yhdistys teki edelleen tiivistä yhteistyötä muun toimijaverkoston kanssa Kainuun kuntien kotouttamisohjelmatyössä. Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvonta jatkuivat osana kohtaamispaikkatoimintaa. Neuvontaa annettiin venäjän, arabian, kurdin, englannin ja pashtun kielillä. Sähköinen eneuvokki päättyi helmikuun lopussa Kuhmossa, Suomussalmella ja Mieslahden opistolla. eneuvokkitoiminnan infoja järjestettiin Suomussalmella ja Kuhmossa yhdessä TE-toimiston kanssa ja lisäksi Kajaanissa pidettiin info uudistuneista TEtoimiston palveluista. Neuvonnan jatkuvuuden turvaamiseksi käytiin neuvotteluja kuntien kanssa. Kohtaamispaikkatoiminta Kainuussa (Monika, Lohtajan Nettikahvila, Perhepirtti) sai RAY:n Akavustuksen 2013 alkaen. Monikulttuurinen työosuuskunta Karuselli aloitti toimintansa Hanke päättyi Hankkeen vuoden 2013 budjetti oli , josta ESR-osuus oli 88,8%, Kainuun Liiton osuus 6% ja Kajaanin kaupungin 5,2%. Todellisia kustannuksia vuodelle 2013 kertyi yhteensä ,82. 12

13 Palke palvelukeskukset maaseutualueille -hanke Projektipäällikkö Veli-Matti Karppinen ja osa-aikaisena (40%) projektisihteerinä Marketta Juntunen Hankkeen budjetti vuonna 2013 oli Palke-palvelukeskukset maaseutu alueille -hankkeen päätavoite on kehittää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin paikalliseen kumppanuuteen pohjautuvia, paikallisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin perustuvia palvelukeskuksia syrjäisille alueille. Syntyneitä hyviä käytäntöjä levitetään myöhemmin muihin osiin maakuntaa. Pilottikyläalueina toimivat Ruhtinansalmi Suomussalmella, Moisiovaara Hyrynsalmella ja Tipasoja Sotkamossa. Hanke on innovatiivinen monilta osin. Hankkeessa haetaan kansainvälisiä toimintamalleja, uusia toimintamuotoja hyödyntäen mahdollisuuksia tuottaa tehokkaammin ja taloudellisemmin palveluja maaseutualueilla. Valokuituverkkopohjaisten nopeitten sähköisten palvelujen hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa tuo uusia mahdollisuuksia. Kumppanuuden löytyminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin väillä on sekin suuri mahdollisuus. Ohessa taulukko kehitettävistä palveluista: Tavoitteet Paikalliset yhteistyötoiminta Julkishallinnon palvelut (Julkishallinto, elinkeinoelämä ja kolmassektori yhteistyö) Peruskunnat, Maakunta kuntayhtymä Paikalliset yritysten yhteistyömallit Yksityiset palvelutuotannot Matalan kynnyksen palvelut virtuaaliset toiminnat Sähköiset palvelut Oppimispalvelut Kolmassektori yhteistyö Paikallinen/maakunnallinen yhteistyö Virtuaaliverkosto Paikalliset palvelukeskukset Keskusten toiminnan kehittäminen Keskusten verkostoituminen Toimenpiteet Kylien palvelukeskusversiot 1.0 Neuvottelut: Hyrynsalmi, Sotkamo, Suomussalmi Kainuun maakunta kuntayhtymä Uudet paikalliset Palveluosuuskunnat (3 kpl) Virtuaalinen palvelukeskus Tekniikka: Valokuituliittymät/Kaisanet oy Testissä: 5 erilaista virtuaalijärjestelmää Virtuaalinen palvelukeskus Virtuaaliset oppimiskeskukset Kirkko: Toiminnan suunnittelu menossa Kainuun liikunta: Terveysliikunta ProAgria-liitto, MLL, 4H, Fyysiset tilat: Ruhtinansalmen kylätalo, Moisiovaaran palvelukeskus Tipasojan vanha koulu Hankkeeseen liittyviä koulutuksia mm. osuuskuntatoiminnan perustaminen ja käynnistäminen, liiketoiminta, tuotteistaminen. Tuotteistamiset ovat viety tuotekorteiksi asti. Yhdistyksille on pidetty tilaisuuksia yhdistystoiminnan kehittämiseksi osaksi palvelukeskustoimintaa. Kaikki koulutukset ja tilaisuudet on toteutettu hankevetäjän toimesta. Neuvotteluja ja yhteistyötä on kehitetty kuntien, valtionhallinnon, Te-toimistojen, Kainuun ELY:n ja eri yritysten kanssa. Juuret ja siivet, Kainuun jätevesi, Osaava tekijä (verkostotyöpaja) Virtuaalisen terveysliikunnan osaamiskeskuksen (Kainuun Liikunta) sekä Ruraland (Kainuun Liitto) hankkeitten kanssa. Lisäksi yhteistyötä on tehty MLL:n Kainuun piirin, 4H-Kainuun, Suomen kuntaliiton ja Harvaanasutun maaseudun teemaohjelman kanssa. Tipasojalla kyläyhdistys on ostanut koulukiinteistöt ja myynyt päärakennuksen perustettavalle osuuskunnalle, OK Hopeahiidelle. Kyläyhdistykselle ja osuuskunnalle on pidetty useita tilaisuuksia, joissa on käyty läpi niin yhdistyksen kuin

14 osuuskunnan kehittämiseen liittyviä seikkoja. OK Hopeahiiden perustava kokous pidettiin marraskuussa Rekisteröinti toteutuu vuoden 2014 alussa. Valtiontalouden säästöohjelman johdosta Kainuun ELY-keskus on linjannut ympäristötyöt loppuvaksi alkaen. Kainuun ELY -keskus on selvittänyt vaihtoehtoisia toimintamalleja YTYtöiden jatkumiseksi Kainuussa ja keskustelujen kautta on päädytty töiden siirtämiseen osaksi maaseudunpalvelukeskuksia alkaen Sotkamon ja Suomussalmen alueilla ja koko maakunnan alueella. Palvelutoiminta maakunnassa tapahtuu yhden luukun periaatteella Kainuun Nuotta ry:n kautta. Palvelukeskukset tulevat olemaan keskeisiä paikallisia välittäjäorganisaatioita. Toiminnan onnistuminen edellyttää laajaa verkostomaista toimintaa muiden yhdistysten, kuntien, yritysten ja eri hankkeitten kanssa. Toiminnan käynnistäminen on lähtenyt käyntiin hyvällä yhteistyöllä Kainuun ELY/ympäristö luonnonvarat osaston, Kainuun TE-toimiston ja kuntien kanssa. Hankkeen toiminnalla on ollut heijastusvaikutuksia uusien hankkeitten syntymiselle: 1. Eoppiminen yli 65 v (Kaisanet, Aikopa). hankkeessa testattiin skype yhteyksien kautta tapahtuva neuvonta ja koulutus vanhemmalle väestölle. Lopputuloksena on nähtävissä, että harjoittelun jälkeen palveluja voidaan ko. yhteyden kautta vuorovaikutteisesti ja vaikuttavasti toteuttaa. Lisäksi tuloksena on nähtävissä, että vuorovaikutteiset palvelut siirtyvät käyttäjäpäässä smart-tv tyyppisiin päätteisiin. 2. Virtuaalisen terveysliikunnan osaamiskeskus (OKM, Kainuun liikunta). Tämän hankkeen yhteistyöllä toteutetaan terveysliikunnan virtuaaliset toiminnat. 3. Kylämatkailu (Elävä-Kainuu Leader, Ruhtinansalmen ky). Palke - hankkeessa tehtiin alustava tuotteistus kylämatkailun käynnistämiseksi Ruhtinansalmen alueella. Kylä jatkaa kehittämistyötä omalla hankkeellaan. 4. Kainuun YTY (Kainuun ELY, Kainuun Nuotta ja kylät). Kainuun ympäristötöiden siirtyminen Kainuun Nuotan verkoston hoidettavaksi alkaen Sopimuksellisuus (Kainuun ELY, Kainuun Nuotta). Hankkeen tavoitteena on organisoida maaseudun pirstaleisten töiden organisointi liiketoiminnallisesti kannattavaksi. 6. Tipasojan palvelukeskuksen remontti (Elävä-Kainuu Leader ry) Kainuun maakunta -kuntayhtymän SOTE-sektorin yhteistyö on rajattu alkuvaiheessa kotipalveluihin, joiden toteutusmahdollisuuksia hankkeessa on selvitetty. Terveydenhuolto.net, Elääkäri palvelujen saaminen osaksi palvelukeskustoimintaa on käyty useita neuvotteluja yrityksen ja hankekylien kanssa. Vastaanottopäissä on haettu ko. toimintaan soveltuvia tiloja. Kevään 2013 aikana selvitetään palvelujen mahdollisuudet saada osaksi Kainuun SOTE-kuntayhtymää. Sähköisten palvelujen osalta Kainuun liikunnan järjestämän virtuaalisen terveysliikunnan säännölliset lähetykset on vakiinnutettu. Toiminta kattaa terveystestit alussa ja toiminnan kuluessa, henkilökohtaisen neuvonnan, terveysliikunnan koulutukset ja ryhmäohjaukset sekä terveysliikuntatuokiot 3 kertaa viikossa. Lähetykset toteutetaan vuorovaikutteisesti yhtä aikaa kaikille kylille. Virtuaalitoiminnan onnistumisen myötä tullaan jatkossa hyödyntämään kehitettyä toimintamallia myös muihin ennalta ehkäisevän toiminnan muotoihin. Hankkeeseen kohdistuvia pilottikylien tapaamisia on järjestetty säännöllisesti. Näissä tapaamisissa on käyty läpi osuuskuntien ja kyläyhdistysten toimintaa palvelukeskusten kokonaisuudessa. Hankekylien toimijat ovat pääosin vapaaehtoistoimijoita. Tämä on huomioitava hankkeen etenemisessä. Kylät kulkevat eri tahtiin. Kylien tarpeet ja resurssit ovat myös erilaisia. 14

15 Hankkeen toiminnan jatkuvuus toteutuu yrityspohjaisesti kylille hankkeessa syntyneitten osuuskuntapohjaisten palvelusosuuskuntien avulla. Mukana osuuskunnissa ovat paikalliset kansalaiset, yritykset ja järjestöt. Kansalaisjärjestöjen yhteistyön jatkumisen varmistaa hankkeessa syntyvät järjestöjen uudentyyppiset yhteistyömuodot, joista vastaavat paikalliset kyläyhdistykset. 4.3 Näytön Aika hanke Projektipäällikkö Minna Tuunainen saakka Projektipäällikkö Jari Vierimaa lähtien Yrityskoordinaattori Mauri Möttönen saakka Yrityskoordinaattori Jari Vierimaa Yrityskoordinaattori Riitta Ollila lähtien Osa-aikainen projektisihteeri Marketta Juntunen Näytön Aika on verkostohanke, joka ajoittuu vuosille Hanketta rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto (85 %) ja Kajaanin kaupunki (15 %). Paikallinen rahoittajaviranomainen on Kainuun ELY-keskus. Hankkeen tavoitteena on parantaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden, etenkin pitkäaikaistyöttömien, sijoittumista avoimille työmarkkinoille työhönvalmennuksen ja henkilöstövuokrauksen kautta. Keskeisenä tavoitteena on yhdistysten, työvoimahallinnon ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen palkkatukityöllistettyjen työpolkujen rakentamisen osalta. Vuokraustoimintaa tehdään välittäjäorganisaation kautta, joka hankkeen aikana on Osuuskunta Rajan Nuotta. Hankkeen yhteistyöyhdistyksiä ovat Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry, Kajaanin työvoimayhdistysry, Kumppaniksi ry ja Lomakoti Koivuranta ry. Vuonna 2013 yhteistyöyhdistyksiin liittyi vielä Kajaanin Kuohu ry ja MLL Kainuun piiri. Vuoden 2013 toimintasuunnitelma ja tavoitteet täsmennettiin vuoden alussa ja hyväksytettiin ohjausryhmässä. Työhönvalmennusmoduuleja toteutettiin heti vuoden 2013 alusta alkaen, samoin valmennusmoduuleja kehitettiin paremmin vastaamaan työnhakijoiden ja työmarkkinoiden tarpeita. Mm. työnhakukoulutusta uudistettiin ja kehitystyön tuloksena aloitettiin uudenlaisena moduulina Työnhakupakki verstas, joka on joustavampi malli entisestä. Kiinteistöhuoltoyritysten kanssa suunniteltiin yhteistyössä valmennuscase, joka pitää sisällään kiinteistöhuoltajan työssään tarvitsemia taitoja, kuten asiakaspalvelua, atk-koulutusta, tarvittavat korttikoulutukset sekä Willetyökonekoulutuksen. Lisäksi valmennusmoduuleista toteutettiin alkuvuodesta ammattitaitokartoitus ja maaliskuussa aloitettu Työnhakupakki verstas vietiin loppuun. Loppuvuoden osalta kohdensimme hankkeen toimintaa erityisesti erilaisten koulutusmahdollisuuksien järjestämiseen, valmennusmoduuleista toteutettiin työnhakupakki-verstas, tulityökorttikoulutus, työturvallisuuskorttikoulutus ja EA1. Koulutukset ovat olleet suosittuja ja niihin on tultu, mutta se on vaatinut paljon työnantajien ja asiakkaiden informoimista eri mahdollisuuksista. Työnhakija-asiakkaat ovat ohjautuneet hankkeeseen pääsääntöisesti Kajaanin työllisyydenkuntakokeilun, KTY:n Iloa osaamisesta ylpeyttä yrittämisestä - hankkeen ja TYP:n kautta, mikä on ollut toimiva yhteistyökuvio. Loppuvuoden osalta asiakkaat ovat ohjautuneet hankkeeseen pääosin TYP:n ja hankkeen omien aktivointitoimenpiteiden seurauksena. Yritysyhteistyötä jatkettiin uuden yrityskoordinaattorin toimesta etsimällä kumppaniyrityksistä mahdollisia työtilaisuuksia hankkeen työnhakija-asiakkaille. Yksi asiakas sijoittui vuokratyöjaksolle Kainuun Lasikeskukseen huhti-syyskuun ajalle, minkä lisäksi kolme työnhakija-asiakasta aloitti työkokeilujakson yrityksissä. Syyskuun alussa käynnistettiin hankkeessa mukana olevien yritysten tilanteen kartoittaminen. Kartoittaminen aloitettiin esiselvityshankkeessa mukana olleista 15

16 yrityksistä, joita oli 17 kappaletta. Haastattelujen perusteella yritykset suhtautuvat pääsääntöisesti hankkeen toimintaan myönteisesti ja haluavat olla mukana hankkeessa. Tämän hetkisen taloudellisen tilanteen vuoksi yrityksillä ei kuitenkaan ole tarvetta vuokrata työntekijöitä, mutta ovat halukkaita tarjoamaan esim. työkokeilupaikkoja, mikäli heillä on tarvetta uusille työntekijöille. Yrityskontaktoinnin tuloksena hankkeen toimintaan tuli mukaan seitsemän (7) uutta yritystä. Loppuvuodesta aloitettiin mahdollisen yhteistyömuodon selvittäminen henkilöstövuokrausyritysten kanssa. Suhtautuminen em. yrityksillä on hankkeeseen myönteinen ja yhteistyön muotoina nähtiin hankkeen työnhakija-asiakkaiden ohjaaminen täyttämään henkilöstövuokrausyritysten rekrytointilomakkeet nettiin ja sopivista henkilöistä vinkkaaminen yrityksille. Myös henkilöiden vuokraus hankkeen kautta nähtiin mahdollisena, jos sopivia työtehtäviä löytyy ja yritys ei löydä omasta työvoimareservistä sopivaa henkilöä. Yritysten tilannekartoituksen perusteella voi sanoa, että hankkeen toiminta nähdään hyödyllisenä ja tärkeänä toimintana ja työvoiman vuokraus hyvänä vaihtoehtona lyhytaikaisten ja tilapäisten työvoimatarpeiden täyttämiseen etenkin noususuhdanteen aikana, jolloin yrityksillä on paljon tilapäistä työvoimatarvetta ja haastetta löytää sopivia työntekijöitä lyhyellä varotusajalla. Syksyllä 2013 hankkeelle haettiin jatkoaika ajalle Lisäksi esitettiin kustannuslajien välistä siirtoa ostopalveluista henkilöstökustannuksiin ja välillisiin kustannuksiin. Perusteluna siirrolle oli se, ettei hankkeen alkuvaiheessa ollut käytössä työhönvalmennuksen koulutusmoduuleita ja asiakkaiden motivaatio- ja sitoutumistaso oli alhainen, jolloin ostopalveluihin varattua rahaa ei ole pystytty käyttämään suunnitellussa laajuudessa. Kainuun ELY-keskus hyväksyi tekemällään päätöksellä Näytön Aika hankkeelle jatkoajan ja kustannuslajien välisen siirron esitetyssä muodossa. Hankkeessa työskenteli kokoaikainen projektipäällikkö ja yrityskoordinaattori sekä osa-aikainen (60 %) projektisihteeri. Hankkeen kokonaisbudjetti vuodelle 2013 oli euroa. Hankkeen jatkoajalle määriteltyjä tavoitteita ovat mm. hankkeen toimintamallin testaaminen tetoimiston 2. palvelulinjan asiakkailla, sekä yhteistyön syventäminen henkilöstövuokrausfirmojen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa Osallisuus vahvistaa -hanke Projektipäällikkö Järjestöohjaaja Osa-aikainen projektisihteeri Budjetti vuodelle 2013: Tatu Karppinen Tatiana Golub Hilkka Hekkala e käynnistynyt Osallisuus vahvistaa -hanke toimii raha-automaattiyhdistyksen 100 %:lla tuella. Alkuperäisen avustuspäätöksen mukaisesti hankkeen toiminta jatkuu asti. Avustus haetaan kuitenkin aina tulevalle vuodelle erikseen syyskuun loppuun mennessä. Vuodelle 2013 myönnettiin tukea alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, haettua lisäavustusta ei myönnetty. Hankkeen tavoitteena on parantaa syrjäytymisuhan alla olevien maahanmuuttajien kotoutumista aktivoimalla yhteisöllistä toimintaa. Toiminnassa hyödynnetään kolmannen sektorin verkostoja ohjaamalla maahanmuuttajia osallistumaan paikallisten yhdistysten toimintaan.

17 Maahanmuuttajille on tarjottu henkilökohtaista ohjausta ja heitä on ohjattu tutustumaan heitä kiinnostaviin toimintoihin. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajien mahdollisuuksia ja kiinnostusta osallistua paikallisiin vapaa-ajan toimintoihin selvitettiin jo vuoden 2012 aikana. Vuoden 2013 aikana maahanmuuttajia tutustutettiin edelleen paikallisten yhdistysten toimintaan järjestämällä tutustumiskäyntejä ja infotilaisuuksia. Vuoden 2013 aikana maahanmuuttajia ohjattiin mukaan mm. keskustelutilaisuuksiin, naisten kerhoihin, kotiruokakursseille, lukupiiriin ja erilaisiin perhetapahtumiin. Lisäksi heille järjestettiin kalastusinfoja, kalastusretkiä, kyläyhdistysten tutustumisretkiä ja avoin viikoittainen liikuntasalivuoro. Osallisuus vahvistaa -hankkeen henkilökunta tiedottaa harrastusmahdollisuuksista sekä tarvittaessa järjestää kuljetukset ja ohjaa maahanmuuttaja-asiakkaat mukaan toimintaan. Vuonna 2013 Osallisuus vahvistaa -hanke vastasi myös Kajaanin raatihuoneen torilla järjestetyn Mahdollisuuksien tori -tapahtuman toteutuksesta. Kainuun Nuotta ry. on tapahtuman vastuuorganisaatio myös vuonna Tapahtuman suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja maahanmuuttajien kanssa. Toritapahtuma keräsi vuonna 2013 lähes 1000 kävijää, joten Kainuun Nuotta ry. ja Osallisuus vahvistaa -hanke saavat tapahtuman kautta paljon paikallista näkyvyyttä. Vuonna 2014 Osallisuus vahvistaa -hankkeen toiminta tulee jatkumaan alkuperäisen, rahoittajan vuosittain hyväksymän suunnitelman mukaisesti Osaava tekijä -hanke Projektipäällikkö Riitta Ollila , Johanna Saarivaara alkaen Osaava tekijä hanke on työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä edistävä hanke Kainuun maakunnassa. Osaava tekijä hanke toimii tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston, TYP:n, Näytön aika hankkeen ja kuntakokeilujen kanssa. Hankkeen tehtävänä on verkostomaisen työpajan luominen, sen kehittäminen ja koordinointi, sekä opastaminen työllistämisessä ja työnantajana toimimisessa. Hankkeen toiminta-alueeseen kuuluu koko Kainuun alue. Lisäksi hankkeen tehtävänä on johtaa ja kehittää työtehtäviä, työn organisointia ja työllistämisen toimintamallia, sekä valmentaa ja ohjata työntekijöitä elämänhallinnassa, työnhakuvalmiuksissa ja työelämätaidoissa Kainuun Nuotta ry:ssä. Työntekijöiden jatkopolutukseen kuuluu työtehtävien/ työpaikkojen kartoittaminen, organisointi ja löytäminen. Hankkeen tavoitteena on vuosittain saada sijoittumaan toimenpiteisiin vähintään 8 työharjoittelijaa, 8 työelämävalmennettavaa ja 12 palkkatuella työllistettävää henkilöä. Verkostomaiseen työpajaan tavoitellaan 5-7 yhdistystä/ toimijaa. Hankkeen toimintakausi Hallinnoija Kainuun Nuotta ry Budjetti Rahoitus Kainuun ELY -keskus Kajaanin kaupunki 4 854

18 Hankkeen asiakkaana on vuonna 2013 ollut 36 Kainuun Nuotta ry:llä työskentelevää henkilöä, joista yksi on ollut työelämävalmennuksessa, neljä työkokeilussa ja loput palkkatuetussa työsuhteessa. Kainuun Nuotta ry:llä työskentelevien lisäksi työhönvalmennus on aloitettu Sotkamossa viidelle henkilölle (yhteistyössä Kainuun YTY hankkeen kanssa). Työhönvalmennus on toteutettu säännöllisillä ryhmä- ja henkilökohtaisilla tapaamisilla. Yksilökeskusteluiden pohjaksi on kehitetty alkuhaastattelu-, välikeskustelu- sekä palaute- ja jatkosuunnitelmalomakkeet. Näiden lisäksi työhönvalmennusta on tarjottu työntekijöille aina tarvittaessa. Verkostotyöpajaan on valikoitunut vuoden 2013 aikana Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys Kajaanista, Tipasojan kyläyhdistys Sotkamosta sekä kaksi yhdistystä Suomussalmelta. Verkostoa laajennetaan vuonna Oman ydinverkoston lisäksi työllistämiseen liittyvää opastusta, tiedotusta ja koulutusta on tarjottu laajemminkin. Yhdistyksille on tekeillä Työnantajan ABC -opas, josta palkkatukiosiota on jo jaettu käyttöön vuonna Tiedostus on ollut aktiivista. Hanke on esittäytynyt useissa alan tapahtumissa sekä eri kyläyhdistyksissä vierailujen yhteydessä. Osaava tekijä hankkeella on omat esitteet, joita on jaettu eri tilaisuuksissa ja joita on saatavilla Teppana-keskuksen aulassa Kainuun Jätevesi -hanke Projektipäällikkö Niina Kinnunen, osa-aikainen hankesihteeri Hilkka Hekkala HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY Valtioneuvoston asetus "Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla" tuli voimaan Asetus koskee sekä olemassa olevia kiinteistöjä että uudisrakennuksia. Olemassa olevien kiinteistöjen osalta jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuutta tehostetaan tai järjestelmä uusitaan tai syntyvien jätevesien määrää ja kuormittavuutta pienennetään asetuksen siirtymäaikana, joka päättyy Neuvontahankkeen tavoitteet Neuvoa ja opastaa puolueettomasti, parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen viemäröinnin ulkopuolella sijaitsevia haja-asutusalueen kiinteistöjä jätevesijärjestelmien parantamistarpeissa Tiedottaa käyttökelpoisista hajajätevesien käsittelymahdollisuuksista asetuksen tavoitteet huomioiden Auttaa yhdenmukaistamaan hankealueen kuntien määräyksiä hajajätevesien käsittelyvaatimusten osalta Tuottaa yhdenmukaista ja rekisteröitävää tietoa hankealueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä Auttaa alueellisten haja-asutusalueen vesienhuollon kehittämissuunnitelmien toteuttamisessa Hankkeen toiminta Neuvontapisteet - Seppälän maalaismarkkinat , 40 henkilöä Yleisneuvonta- ja muut tilaisuudet 16 kpl, osallistujia Kajaani, Teppanakeskus , osallistujia 16 - Kuhmo, Timoniemi , osallistujia 10 - Suomussalmi, Vääkiö , osallistujia 18

19 19 - Kajaani, Ojanperä , osallistujia 26 - Sotkamo, Suovaara , osallistujia 21 - Vaala, Enonlahti , osallistujia 6 - Kuhmo, Kalliojoki , osallistujia 45 - Ekokymppi, , osallistujia 8 - Sotkamo, Pohjois-Tipas , osallistujia 16 - Kajaani, Vuoreslahti , osallistujia 21 - Paltamo, Vaarankylä , osallistujia 22 - Ristijärvi, Pyhäntä , osallistujia 22 - Ristijärvi, Hiisijärvi , osallistujia 19 - Ristijärvi, kuntakeskus , osallistuneita 19 - Suomussalmi, Kiannanniemi , osallistujia 29 - Kajaani, Teppanakeskus , osallistujia 9 Kiinteistökäynnit 155 kpl (ostopalveluna 44 käyntiä) Rahoitus ajalle : Kainuun ELY-keskus ja Kainuun kunnat (ei Puolangan kunta) 4.7 Sopimuksellinen toimintatapa Kainuussa Hankkeen aikana rakennetaan käytäntöön esiselvityshankkeessa Sopimuksellisuus toimintatavaksi (hankenumero 10470) luonnosteltua Sopimuksellisuuden Kainuun toimintamallia, jossa välittäjäorganisaatioina toimivat alueelliset välittäjäyritykset ja näiden apuna kylillä eräänlaisina satelliitteina mikrovälittäjät, jotka voivat olla erilaisia kolmannen sektorin toimijoita tai näiden perustamia yhteiskunnallisia yrityksiä. Hanke aloitettiin huhtikuun 2013 alussa. Hanketta toteutetaan vuoden 2014 loppuun saakka. Hankkeen perustamistoimenpiteiden jälkeen aloitettiin hankkeen toiminnan tarkempi suunnittelu sekä sopimuksellisuustoiminnan testaaminen ja kehittäminen yhteistyössä Kainuun YTY hankkeen kanssa. Kehittämistoiminnan keskeisinä kohderyhminä ovat pilottikylien kyläyhdistykset ja paikalliset yrittäjät. Hankkeen pilottikyliksi valittiin Lentiiran, Moisiovaaran, Nakertaja-Hetteenmäen, Neittävän, Tipasojan ja Vaarankylän kyläyhdistykset. Kainuun YTY hankkeessa ympäristötöitä pilotoidaan Tipasojan ja Ruhtinansalmen kyläyhdistysten toimesta, jossa pilotointivaiheen toteuttaminen toimii sopimuksellisuuden toimintaperiaatteen mukaisesti. Kainuun ELY, Sotkamon ja Suomussalmen kunnat toimivat tilaajina, Kainuun Nuotta ry välittäjäorganisaationa sekä mikrovälittäjinä toimivat Tipasojan ja Ruhtinansalmen kyläyhdistykset tai Ruhtinansalmella osuuskunta Ruhtinan Rysä ja Tipasojalla osuuskunta Hopeahiisi. Ympäristötöiden toteuttajina ovat toimineet Kainuun Nuotta ry, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys, Vuokin kyläyhdistys ja Suomut ry. Hankkeen budjetti on euroa, josta EU:n ja valtion osuus on euroa. Yksityisen rahoitus euroa, josta rahallinen osuus on 8200 euroa ja vastikkeettoman työn osuus on 9800 euroa. Vuonna 2013 hankkeen kokonaiskustannukset ovat ,91 euroa.

20 Kohtaamispaikat Kainuussa Koordinaattori Anneli Vatula (opintovapaa ) vt. koordinaattori Nina Korkeala Kainuun Nuotta ry sai raha-automaattiyhdistykseltä vuonna 2013 kohdennetun toimintaavustuksen kohtaamispaikkatoiminnan turvaamiseksi Kainuussa. Toimintaa rahoittivat lisäksi Kajaanin kaupunki ja Suomussalmen kunta. Avustukset mahdollistivat Kajaanissa kohtaamispaikka Monikan ja Nettikahvilan sekä Suomussalmella Perhepirtin toiminnan jatkuvuuden. Toiminnan kokonaiskoordinoinnista ja ohjauksesta vastasi kohtaamispaikkatoiminnan koordinaattori. Kohtaamispaikat ovat kaikille avoimia toimintakeskuksia, joiden toiminta perustuu aktiiviseen yhteistyöhön alueen yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminnalla vahvistetaan ja lisätään kulttuurista vuoropuhelua alueen asukkaiden kesken ja vähennetään ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Kohtaamispaikoissa asiakkaita kiinnostivat erityisesti matalankynnyksen olohuonetoiminta, maksuton verkossa asiointi ja mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan sekä suomen kielen harjoittelu ja erilaisten ihmisten kohtaaminen. Kohtaamispaikat tarjosivat myös mahdollisuuden työ -ja kieliharjoitteluun. Vuonna 2013 keskityttiin toiminnan suunnitteluun ja organisointiin, tiedottamiseen ja viestintään, yhteistyöverkostojen vahvistamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Viestinnässä hyödynnettiin sosiaalista mediaa ja kohtaamispaikkatoiminnalle painatettiin myös oma esite. Vuoden 2013 aikana kohtaamispaikoissa järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia toiminnan ja tilojen tunnetuksi tekemiseksi. Alueen eri yhdistykset hyödynsivät aktiivisesti kohtaamispaikkojen tarjoamaa mahdollisuutta tilojen käyttöön. Tiloissa järjestettiin mm. kerhotoimintaa, kokouksia, tapahtumia ja erilaisia infotilaisuuksia. Kohtaamispaikka Monika muutti heinäkuussa 2013 uusiin tiloihin Kajaanin kaupunginkirjaston yhteyteen. Tämä lisäsi kantaväestön tietoisuutta kohtaamispaikkatoiminnasta ja aktivoi heitä myös tutustumaan toimintaan. Kainuun Nuotta ry sai Kainuun sote-kuntayhtymältä sekä Kulttuuri Infolta toiminta-avustukset, jotka mahdollistivat kohtaamispaikoissa eri kielisten kielikahviloiden (arabia, suomi, venäjä ja ranska) sekä erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämisen. Kohtaamispaikkatoiminnan arjen yhteistyökumppaneina ovat olleet Kainuun Nuotta ry:n hankkeiden lisäksi Monikassa Etnika Kainuu ry, Nettikahvilassa Lohtaja-Huuhkajavaara-Kettu kyläyhdistys ry sekä Perhepirtillä Istok ry. Toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä on tehty aktiivista yhteistyötä myös alueen muiden toimijoiden kanssa. 4.9 Kainuun yty-työ Kainuun YTY , Henkilöstö: YTY-koordinaattori Visa Veijola, hankesihteeri (60 %) Mia Leinonen, työnjohtajat Urpo Hyvönen ja Pauli Pöllänen Kainuun YTY on työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitettava hanke, jonka tavoitteena on lisätä kohderyhmän aktivoitumista työmarkkinoilla, kiinnittymistä työelämään ja kehittää osallistuvien työelämävalmiuksia ja osaamista. Hankkeessa toiminta on integroitu osaksi Kainuun