Kainuun Nuotta ry TOIMINTAKERTOMUS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun Nuotta ry TOIMINTAKERTOMUS 2013"

Transkriptio

1 Kainuun Nuotta ry TOIMINTAKERTOMUS

2 2 Sisältö 1. Yleistä Toiminnan perusta Perustoiminta Kehittämisen painopisteet Jäsenjärjestöt Nuotan valtionapu Kainuun Nuotta ry omistaa kaksi yhtiötä Teppanakeskus Kainuun kylätiimi Nuotan kuntaverkostojen (kuntatiimien) toiminnan toteuttaminen Kumppanuus Kainuun uusi kyläportaali Kainuun Kyläparlamentti Kansalaisvaikuttaminen Osallistuminen Suomen kylätoiminta ry:n (SYTY) toimintaan Edustukset maakunnallisissa työryhmissä Kainuun maakuntaohjelma, kolmas sektori Yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan kanssa Hankevetäjien tapaaminen Kainuu Helsingissä Sopen tupa ry Hankkeet Toiminnassa olleet hankkeet vuonna Juuret ja siivet Palke palvelukeskukset maaseutualueille -hanke Näytön Aika hanke Osallisuus vahvistaa -hanke Osaava tekijä -hanke Kainuun Jätevesi -hanke Sopimuksellinen toimintatapa Kainuussa Kohtaamispaikat Kainuussa Kainuun yty-työ Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voimavaraksi Kehitteillä olevat hankkeet ENeuvonta hanke NYVI hanke, Nuoret Yrittäjät Verkostoituvat innovatiivisesti Hallinto Talous

3 3 Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten kattojärjestö TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Kainuun Nuotta ry. on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta ry. on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Tavoitteena on kehittää asuinalueita ja siellä asuvien ihmisten mahdollisuuksia, luoda Kainuusta eläväisten ihmisten maakunta. Kainuun Nuotta ry:n arvopohja Perusarvoja ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, tasa arvoisuus, kestävä kehitys, luottamus, kansainvälisyys ja innovatiivisuus. Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivia maaseudun kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toiminta-alueeseemme kuuluu n. 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. 2. Toiminnan perusta 2.2 Perustoiminta Teppanakeskuksen kehittäminen ja ylläpito Toimia kylätoiminnan kattojärjestönä Kylien elinvoimaisuuden ja viestinnän lisääminen Yhteistyön käynnistäminen Kainuun maaseutu- ja asuinalueiden kehittämishankkeiden kanssa Osallistuminen Suomen kylätoiminta ry:n toiminnan kehittämiseen Kyläportaalin ylläpito Tukea kylien elinvoimaisuutta tarvittavien hankkeiden avulla Pohjoisten maakuntien välinen yhteistyö Kyläteemaohjelma, yhteistyö Kansalaisvaikuttaminen

4 4 Yhteistyökanavana toimiminen kansallisten ja kansainvälisten alueiden välillä Kainuun SOTE -kuntayhtymän, Kainuun Liiton ja peruskuntien yhteistyö Kylien kansainvälistymisen edistäminen Yhteistoiminta eri hankkeiden kanssa 2.3 Kehittämisen painopisteet 1. Maaseudun palveluverkosto Palvelukeskukset YTY- Kainuun ympäristötyöt Kainuun jätevesineuvonta Teppanakeskuksen kehittäminen 2. Lähidemokratia Kyläsuunnittelu Kylä/alue kuntayhteistyö 3. Kylien liiketoiminta Sopimuksellisuus NYVI- yrittäjien aktivointia ja neuvontabussi Maaseudun yritysten ENeuvonta (hallinnoija ProAgria keskusten liitto) 4. Työllisyyden hoitopalvelut Verkostotyöpajatoiminta Polut avoimille työmarkkinoille 5. Monikulttuurisuuspalvelut Kainuun Monikulttuurinen toimintakeskus Monika verkosto Kulttuurien kohtaaminen sekä Maahanmuuttajien tasa-arvon kehittäminen 6. Viestintäpalvelut Valokuidun hyödyt Suomen.tv Virtuaalipalvelukeskus 7. Kansainvälistyminen 2.4 Jäsenjärjestöt Kainuun Nuottaan kuului vuonna 2013 on 123 jäsentä. 2.5 Nuotan valtionapu 2013 Kainuun Nuotta on valtionapua saava piirijärjestö: Valtionapu kanavoituu Kainuun Nuotta ry:lle valtakunnan kattojärjestön Suomen kylätoiminta ry:n kautta. Vuonna 2013 Kainuun Nuotta ry:n valtionapu oli n Kainuun Nuotta ry:tä vastaavia järjestöjä valtakunnassa on 20 kpl.

5 5 2.6 Kainuun Nuotta ry omistaa kaksi yhtiötä 1. GrowNow oy:n, jonka toimialueita ovat: Koulutus ja konsultointi: Koulutukset, seminaarit, koulutusohjelmat, etäopetuspalvelut, etä-, lähija ryhmäkonsultointi Kylämatkailu Maakunnalliset kylämatkailupalvelut Majoitus, ja ruokailupalvelut Kyläohjelmapalvelut Ravintola WanhaTeppana Kokous- ja koulutus- sekä juhlapalvelut Luomu, lähi ja riistaravintola Kylähullu-tuotteet 2. Kainuun Nuotta ry omistaa pääosin sosiaalisen Ok-Rajan Nuotan, jonka toimialueita ovat: Kainuun kyläpalveluiden tuottaminen Palvelujen tuottaminen maksupalvelupohjaisesti Työpankki toiminta o Työvoimapankki pitkäaikaistyöttömille o Maahanmuuttajien työvoimapankki Näytön Aika hanke yhteistyö 2.7 Teppanakeskus Teppanakeskus on vanha puukoulu. Se on iäkäs hirsirakennus, joka on suunniteltu vuonna 1917 ja valmistunut vuonna Sen pinta-ala sisätilojen laajennuksineen on 480 m². Tontti on 1500 neliömetriä ja kiinteistöön sisältyy 350 rakennusneliömetrin lisärakennusoikeus. Asemakaavassa puukoulun rakennus on merkitty suojelumerkinnällä sr-14 eli se on historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksen ulkopuoli on suojeltu, jolloin suoritettavien ulkopuolen korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Kajaanin kaupunki on valtuuston päätöksellä myynyt Teppanan puukoulun Kainuun Nuotta ry:lle. Vuonna 2013 yhdistys peruskorjasi rakennuksen sisätilat. Vuonna 2014 kunnostetaan ulkokuori ja piha-alue. Yhdistys on käynnistänyt Teppanakeskuksessa maakunnallisen kylätoiminnan toimintakeskuksen, Kainuun maakunnallisen kylätalon. Kyseessä on yleishyödyllinen toiminta, joka palvelee Kainuun kylä- ja asukasjärjestöjen toimintaa antaen mahdollisuuden kehittää toimintoja mm. seuraavilla teema-alueilla: 1. Kainuun kylä- ja asukastoiminnan toimintakeskus 2. Kyliä palveleva virtuaalisten palvelujen toimintakeskus 3. Toimintaa palvelevien henkilöiden toimistotilat

6 6 4. Verkoston yhteinen kokoontumis- ja koulutuskeskus 5. Kainuun kyläkirjaston perustaminen ko. tiloihin 6. Pysyvien ja väliaikaistyöpisteiden tarjoaminen eri järjestöille 7. Vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen 8. Muiden Kainuulaisten järjestöjen toimintakeskus 9. Toiminnan kehittymisen myötä muut esille tulevat tarpeet Rakennuksessa toimii myös GrowNow Oy:n ravintola WanhaTeppana. Kainuun Nuotta ry. osti Teppanan vanhan puukoulun euron kauppahintaan. Rakennuksen sisätilojen kunnostamiseen ja liittymismaksuihin vuoden 2013 aikana käytettiin yhteensä euroa. Rakennusta kunnostetaan vielä lisää tulevan vuoden aikana, mm. piha-alue ja rakennuksen ulkopinta. Lisäksi vuonna 2013 maksettiin rakennustyöntekijöiden palkkoja euroa, joihin saatiin palkkatukea. Kirjanpitolain mukaan tasekirjan voidaan laittaa ainoastaan ne kustannukset, jotka liittyvät tilinpäätökseen. Koska rakennuksen arvon nousua ei voida sisällyttää tasekirjaan Kainuun Nuotta ry. on pyytänyt erillisen arvion kiinteistön nykyhinnasta. Alla ulkopuolisilta arvioitsijoilta saadut arviot Teppanakeskuksen tämän hetkisestä arvosta. 1. Korhonen Oy Tili- ja kiinteistötoimisto/rantanen Päivi LKV ja Tuija Ovaska LKV on antanut arvion rakennuksen käyvästä arvosta velattomana euroa. 2. OP-kiinteistökeskus Kainuu Oy/Olli-Pekka Hyyryläinen LKV, AKA (y) on arviossaan lausunut käyttämättömän rakennusoikeuden arvoksi euroa. Vuonna 2013 yhdistys korjasi keskuksen ulkopinnan, kuistit ja katto-osia. Rakentamiskustannukset muodostuivat n :n suuruisiksi, mihin saatiin Kainuun ELY:ltä tukea. Lisäksi korjauksessa hyödynnettiin työllisyysvaroin palkattua työvoimaa. Toimintavuonna jätettiin Kotiseutuliitolle avustushakemus piha-alueenkunnostamiseen ja sauna/takkahuoneosaston rakentamiseen (yhteensä ). 2.8 Kainuun kylätiimi Vuonna 2013 Kainuussa oli meneillään useita maaseudun ja asuinalueiden kehittämishankkeita/toimenpiteitä, joita toteuttivat yhteistyössä mm. Oulun yliopiston Kajaanin Yliopistokeskus ja ProAgria Kainuu. Kainuun Nuotta ry. toimii vahvasti yhteistyössä em. toimijoiden kanssa. Erityinen painopiste on kylätiimin yhteistyössä, johon kuuluivat Nuotan lisäksi ProAgria Kainuu ja Oulun yliopisto Kajaanin yo-keskus Aikopa. 2.9 Nuotan kuntaverkostojen (kuntatiimien) toiminnan toteuttaminen Kuntaverkostojen kehittäminen tapahtui yhteistyössä Kajaanin YO-Keskuksen ja ProAgria Kainuun kanssa. Kuntaverkostojen (kuntatiimien) tapaamiset toteutuivat kaksi kertaa jokaisessa kunnassa. Kuntatiimien nimet vaihtelevat kunnittain. Suomussalmella ja Kuhmossa tilaisuuksista käytetään nimeä kyläparlamentti, muissa kunnissa kuntatiimi. Tilaisuuksien ideana oli, että vuosittain kun-

7 kin kunnan kylien edustajat, kunnan viranhaltija- ja luottamushenkilöjohto kokoontuvat pohtimaan ajankohtaisia asioita sekä löytämään niille yhteiset ratkaisut Kumppanuus Maakunnallisen kylätoiminnan voima löytyy yhteistyöstä, jota toteutettiin monin tavoin. Järjestöfoorum, johon kuuluivat kaikki keskeiset maakunnalliset kansalaisjärjestöt, hoiti kolmannen sektorin sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Maakunnallista laaja-alaista yhteistyötä toteutettiin kuntien ja valtion organisaatioiden, Leader-toimintaryhmien sekä lukuisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Kylien kehittämistoiminta Kainuussa on muotoutunut systemaattiseksi ja suunnitelmalliseksi Oulun yliopiston Kajaanin yksiköiden (v KAMK) ja ProAgria Kainuun ja Kainuun Nuotta ry:n kehittämistoiminnan myötä. Näiden kolmen organisaation kesken on syntynyt tiivis yhteistyö: koko Kainuun tasolla kehittämistoimintaa kehittävä kylätiimi. Uusimpana kumppanuusverkostona on nousemassa Pohjoisten maakuntien yhteistyö. Yhdistyksen kumppaneita olivat mm. kaikki Kainuun kylät ja asuinalueet, Kainuun SOTE - kuntayhtymä, Kainuun kunnat, KAMK/Aikopa, ProAgria Kainuu, Kainuun ELY-keskus, Kajaanin Puhelinosuuskunta, Kainuun liikunta, MLL:n Kainuun piiri, Kainuun 4H -piiri, Seurakunnat, muut maakunnat sekä niiden kylät, Kainuun riistakeskus, Kainuun maahanmuuttajayhdistykset ja Suomen kylätoiminta ry. 7 K a Kaavio 1. Kaaviossa näkyy Nuotan hankkeiden tavoittama kohderyhmä. Yhteensä 3120 kpl. Kainuun Nuotta ry:n hankkeiden yhteistyöverkosto on kattava. Yhteistyökumppaneita on seuraavasti: Kunnat: yhteensä 51 kpl Yritykset: yhteensä 61 kpl Yhdistykset: yhteensä 298 kpl Julkinen sektori: yhteensä 48 kpl

8 8 Muut: yhteensä 25 kpl Kohderyhmä/asiakkaat: kpl Kaikki yhteensä: kpl 2.11 Kainuun uusi kyläportaali Kainuun Nuotta ry. on ottanut käyttöön uudet sähköiset viestintätyökalut. Käytössä on virtuaalipohjainen kyläportaali, johon myös kylät voivat jatkossa tehdä uudet sivustonsa. Samaan palveluun kuuluvat sähköiset tiedotteet, verkkolehden alustat ja kyselyalustat. Portaali yhdistää myös SOME- ja YouTube palvelut osaksi viestintätoimintaa. Palvelut ovat jäsenistöille maksuttomia. Lisäksi on maksuttomasti käytettävissä Nuotan verkkokauppa. Teppanakeskuksessa on valokuituyhteydet ja keskuksesta ollaan kehittämässä monipuolinen kylien virtuaalipalvelukeskus, joka jatkossa palvelee monipuolisesti koko suomen kylien toimintaa Uusi kyläportaali kehitettiin pääosin vuonna Toimintavuonna yhdistys on rakentanut uusia kyläportaalin toimintaosia jotka jatkossa palvelee monipuolisesti jäsenistöä: omien nettisivustojen ilmainen ylläpito sähköiset tiedotteet verkkolehden alustat kyselyalustat lisäksi on maksuttomasti käytettävissä Nuotan verkkokauppa Keskuksesta kehitetään edelleen monipuolinen kylien virtuaali-palvelukeskus, joka jatkossa palvelee monipuolisesti koko suomen kylien toimintaa Kainuun Kyläparlamentti Kainuun kylätoimintapäivät uudistettiin ja oli nimeltään Kainuun kyläparlamentti Paikkana toimi Ristijärven kirkonkylä, joka loi hienot puitteet tapahtumalle. Kyläparlamentin teemana oli hyvinvointi Kainuun kylissä. Ohjelmassa oli monenlaista irrottelua alustusten myötä pienemmissä ja isommissa ryhmissä. Päivien aikana julkistettiin Vuojen Kaenuulaenen kylä, joka oli Neittävän kylä Vaalassa ja Vuojen Kaenuulanen, joka oli Jari Pesonen Kajaanista. Päivät järjestettiin yhteistyössä ProAgria-Kainuun ja Oulun yliopiston Kajaanin Aikopan kanssa. Päiville osallistui n.100 kylätoimintaihmistä Kansalaisvaikuttaminen Kylien asukkaiden ja julkisen vallan välinen säännöllinen vuoropuhelu on yksi kulmakivi luotaessa toimintamalleja mm. kylien palvelujen uudenlaisiin järjestelyihin. Kylien ja taajamien paikallistoiminnan vahvin verkko on kylätoiminta. Kainuun kunnissa kokoontui 2-3 kertaa vuodessa kyläparlamentti tai kuntatiimi, joka on toiminut kunnan päättäjien, viranhaltijoiden ja kyläyhteisöjen yhteisenä tasavertaisena keskustelufoorumina. Yhteistyössä toimittiin kylien kansalaisvaikuttamisen kanavana osallistumalla lähes kaikkiin kyliä koskevien strategioiden, ohjelmien ja suunnitelmien suunnitteluun ja sisällön kirjoittamiseen. Järjestimme yhdessä kylätiimin kanssa hankevetäjien tapaamisia, Kainuun kyläparlamentin, nuorten seminaareja, kyläpäällikköpäiviä, hankevetäjätapaamisia, kuntatiimejä jokaisessa kunnassa kaksi kertaa/vuosi sekä lukuisa määrä erilaisia koulutuksia ja seminaareja. Uusimpana yhteistyömuotona ovat kuntien maaseutu/kylä ja kaupunkiosaohjelmat, joita toteutetaan yhteistyössä kylien, kuntien ja valtion luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden, yritysten ja eri rahoitta-

9 jien yhteistyöllä. Kainuun Nuotta ry. toimi vahvasti kansalaisvaikuttamisen kanavana, osallistumalla käytännössä lähes kaikkiin kyliä koskevien strategioiden, ohjelmien ja suunnitelmien suunnitteluun sekä sisällön kirjoittamiseen, jotka koskettavat kylien ja maaseudun toimintoja 2.14 Osallistuminen Suomen kylätoiminta ry:n (SYTY) toimintaan Yhdistys oli mukana Suomen kylätoiminta ry:n toiminnassa. SYTY koostuu kylien maakunnallisista/ seutukunnallisista yhteistyöelimistä, kuten Kainuun Nuotta ry. Kainuussa (tällä hetkellä 20 kpl), leader - ryhmistä sekä muista valtakunnallisista jäsenistä (yhteensä n. 120 kpl). SYTY:n tavoitteena on toimia valtakunnallisena viestintä- ja vaikutuskanavana. Nuotta ry:n edustajat osallistuivat Kylätoiminnan neuvottelupäiville kaksi kertaa, Maakunnallisten kyläasiamiesten/toiminnanjohtajien neuvottelupäiville Edustukset maakunnallisissa työryhmissä Kainuun Nuotta ry:n edustuksia oli vuonna 2013 seuraavissa työryhmissä. Kylien edunvalvonta tapahtui mm. näiden kautta, osallistumalla lukuisten ohjelmien ja suunnitelmien toteutukseen. o Maakuntaohjelman kolmannen sektorin vastuutaho o Järjestöfoorumi - vetovastuu o Maakuntastrategiaryhmä o Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma tr. o Maaseuturyhmä/MYR o Kansalaisvaikuttamisen ohjelma/maakuntaohjelma o Kylämaisematyöryhmä o Petotyöryhmä o Kylien kansainvälistyminen o Palvelustrategia o Kyläkuitu 2015 o Kainuu Helsingissä työryhmä Kainuun maakuntaohjelma, kolmas sektori Kainuun Nuotta ry oli yhdessä muiden järjestöfoorumin jäsenten kanssa valmistelemassa osiota Kainuun maakuntaohjelmaan. Ohessa on tiivistelmä tekstistä. Kolmannen sektorin perustoimijat muodostuvat Kainuussa kansalaisjärjestöistä, niiden paikallisista kansalaislähtöisistä, moniarvoisista ja avoimista verkostoista. Kolmannen sektorin yhteisöllisyyden rakennusaineena on perinteisesti ollut, että ihmiset elävät ja toimivat yhdessä samankaltaisten arvopohjien kanssa. Yhteisöissä ihmiset alkavat määritellä itseään yhä enemmän paikallisuuden, etnisyyden, uskonnon, sukupuolen tai elämäntyylin perusteella. Kainuulaisuus, Kainuun maakuntahenki ja paikallinen päätösvalta ovat voimavaroja, jotka ylläpitävät kolmannen sektorin sosiaalista pääomaa. Paikallisella päätösvallalla turvataan maakunnallisten tarpeiden huomioiminen osana Kainuun kehittämistä. Edustuksellisen demokratian rinnalle tarvitaan suoran vaikuttamisen kanavia vastaamaan yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvä konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin korostaa paikallisuuden merkitystä. Hyvinvoinnissa ja ongel-

10 mien ratkaisuissa korostetaan yhä enemmän julkisen vastuun sijasta yksilön omaa vastuuta ja yhteisöjen vastuuta. Kolmannen sektorin voima on vapaaehtoistoiminnassa. Sen turvaaminen on välttämätöntä, jotta toimintoja voidaan jatkossakin ylläpitää. Palkatun henkilöstön merkitys kuitenkin kasvaa osana kolmannen sektorin muutosprosessia. Pysyviä ja kestäviä palveluja osana julkisen vallan palvelujen toteuttamista voidaan tuottaa pääasiassa palkatun henkilöstön toteuttamana. Kolmannen sektorin ohjelma on sisällöltään ja toteutusvastuultaan laaja. Ohjelmalla vaikutetaan olemassa olevien toimintatapojen uudistamiseen ja resurssien uudelleen suuntaamiseen. Kyse on kolmannen sektorin vahvistamisesta, välttämättömästä muutoksesta ja uusista työtavoista Yhteistyö Pohjoisten maakuntien kanssa Kainuun Nuotta ry. on käynnistänyt vuonna 2012 yhteistyön kehittämisen Pohjoisten maakuntien kanssa (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa). Keskeisiä yhteistyömuotoja: 1. Maakunnalllisista yhteenliittymistä vahvoja toimijoita Maakunnallisten kylien yhteenliittymien ja Sytyn yhteistyöllä rakennetaan maakunnallisten kylien yhteenliittymien kehittämisstrategia. 2. Ylimaakunnallinen yhteistyö Luodaan ylimaakunnallisten yhteistyöhankkeiden rakentamisfoorumi. Hankkeet toteutetaan kulloinkin sopivalla maakuntakombinaatiolla. 3. Kylien liiketoiminta Maakunnallisten kylien yhteenliittymien toimintaa kehitetään välittäjäorganisaatiomaiseksi niin, että yhteenliittymät voivat harjoittaa, mallintaa ja kouluttaa liiketoiminta/varainhankintamuotoja edelleen peruskylille sekä ottaa tästä oman toimintansa mahdollistavan provision. 4. Hyvinvointi ja jaksaminen Maakunnallisten ja seutukunnallisten paikallistoimijoiden yhdistysten työntekijöiden sekä hallitusten jäsenten työpaikka- ja yhteistyökoulutus järjestetään jatkuvaksi toiminnaksi (maakunnalliset kylien yhteenliittymät yhteistyössä Sytyn kanssa). 5. Kylätoiminnan brändäys Aloitetaan kylätoiminnan määrätietoinen brändäys. Liitetään brändiin merkittäväksi osaksi nuoria kiinnostavat harrastus- ja kulttuuripalvelut. 6. Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet Aloitetaan laajamittainen nopeiden verkkojen hyödyntäminen kylätoiminnassa. Rakennetaan uusia ja otetaan olemassa avoimia sähköisiä palvelujärjestelmiä käyttöön. Tarpeiden pohjalta syntyy moderneja ratkaisuja kylätoiminnan vuorovaikutteiselle kehittämistoiminnalle.

11 2.18 Hankevetäjien tapaaminen Hankevetäjien tapaaminen on ollut vuotuinen tapahtuma, jonka toteuttavat KAMK/Aikopa, ProAgria Kainuu ja Kainuun Nuotta ry. Päävastuu tapahtumasta on ollut Aikopalla. Tapahtuma on suunnattu hankevetäjille ja muutoin kylien ja asuinalueitten kehittämisessä mukana oleville. Jokaiseen tapahtumaan valitaan ajankohtainen teema Kainuu Helsingissä Kainuun Nuotta ry on mukana järjestämässä Kainuu Helsingissä 2014 Senaatintorin tapahtumaa joka on myynti- ja markkinointitapahtuma yrityksille ja yhteisöille. Kävijöitä on keskimäärin , joista suuri osa on turisteja. Senaatintorin ja Espan lavoilla on kolme päivää kainuulaista ohjelmaa sekä tarjolla on kainuulaisia tuotteita, matkailutarjontaa ja osaamista, kahviloita ja ravintola. Mukaan tavoitellaan n. 100 yritystä/yhteisöä. Ajatuksena on rakentaa Senaatintorille uudenlainen, elämyksellinen ja asiakaslähtöinen kokonaisuus, jossa Kainuun Kainutlaatuisuus tulee monipuolisesti esille eri teemojen alla. Yksi teema-alueista on Kylätori. Kylätori on varattu kyläyhteisöille ja Kainuun kylätorin teemana on Kotona Kylässä! Käymässä Kylässä! Kainuun Nuotta ry yhteistyössä ProAgria-Kainuun ja Kajaanin AMK:n kanssa perustaa tapahtumaan kylätorin johon vuokrataan kyläkauppaa varten kojun, johon kyläyhdistykset voivat tulla myymään tuotteitaan, kyläbaari, eri yhdistysten kojuja, suorat virtuaaliyhteydet Kainuusta ja tietenkin monipuolista kyläohjelma. Tähän voi tulla mukaan myymään myös yksittäisiä tuotteita, joille ei kannata varata omaa kojua. Kevään 2014 aikana mukaan lähtijöille järjestetään sparraus- ja koulutustilaisuuksia Sopen tupa ry Kainuun Nuotta ry tuli osakkaaksi Sopen tuvan tuki ry:hyn, jonka omistaa ja ylläpitää Sopen tupaa Kajaanin etelälaidalla osoitteessa Sirviönlehdontie 450 Kajaani. Yhdistyksessä on tällä hetkellä varsinaisina jäseninä Kriminaalihuoltosäätiö, Iisalmen nuorison tuki ry, Nuorten palvelu ry, Spartak-Kajaani ry, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry ja Kainuun Nuotta ry. Sopentuvan leirikeskus keskellä erämaata sopii hyvin retkikohteeksi kun etsit rauhallista paikkaa koulutusten pitämiseen, työkyvyn ylläpitämiseen, virkistäytymiseen tai eräleirien pitoon. Leirikeskusta voivat hyödyntää erityisesti yhteisöt, jotka työskentelevät sellaisten asiakkaiden parissa, jotka tarvitsevat rauhallista ja toiminnallista valmentautumispaikkaa. Sopentuvan leirikeskus sopii parhaiten keskisuurten ryhmien (10-30 henkilöä) käyttöön. Sopentuvan leirikeskuksen muodostuu: päärakennuksesta, jossa on 34 vuodepaikkaa, keittiö ja tilava tupa perinteisestä saunasta ja savusaunasta tilavasta kodasta veisto- ja talousrakennuksesta pajasta laavusta katetusta tanssilavasta useasta puuvarastorakennuksesta

12 Sopentuvan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. Kiinteät kulut, korjaukset ja investoinnit kustannetaan saaduilla vuokratuloilla. 3. Hankkeet Kainuun Nuotta ry toteutti vuoden 2013 aikana seuraavia hankkeita: 1. Juuret ja siivet 2. PALKE - Palvelukeskukset syrjäisille alueille 3. Näytön Aika hanke 4. Osallisuus vahvistaa hanke 5. Osaava Tekijä 6. Kainuun Jätevesi -hanke 7. Kainuun Sopimuksellinen toimintatapa 8. Monika kohtaamispaikat Kainuussa 9. Kainuun YTY- ympäristötyöt 10. Tasa-arvohanke Kainuun Nuotta ry suunnitteli vuoden 2013 aikana seuraavia hankkeita, jotka pyritään saamaa toimintaan vuoden 2014 aikana: 1. ENeuvonta 2. NYVI-hanke 4. Toiminnassa olleet hankkeet vuonna Juuret ja siivet projektipäällikkö Anneli Vatula projektisihteeri Mia Leinonen neuvokki Inna Ponomarenko neuvokki Naaman Mohammed verkostopalveluiden asiantuntija Jari Vierimaa Kainuun ELY-keskuksen, Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kajaanin kaupungin ESRrahoitteinen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen hanke päättyi Toiminnan päättymisjakson ( ) aikana yhdistys teki edelleen tiivistä yhteistyötä muun toimijaverkoston kanssa Kainuun kuntien kotouttamisohjelmatyössä. Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvonta jatkuivat osana kohtaamispaikkatoimintaa. Neuvontaa annettiin venäjän, arabian, kurdin, englannin ja pashtun kielillä. Sähköinen eneuvokki päättyi helmikuun lopussa Kuhmossa, Suomussalmella ja Mieslahden opistolla. eneuvokkitoiminnan infoja järjestettiin Suomussalmella ja Kuhmossa yhdessä TE-toimiston kanssa ja lisäksi Kajaanissa pidettiin info uudistuneista TEtoimiston palveluista. Neuvonnan jatkuvuuden turvaamiseksi käytiin neuvotteluja kuntien kanssa. Kohtaamispaikkatoiminta Kainuussa (Monika, Lohtajan Nettikahvila, Perhepirtti) sai RAY:n Akavustuksen 2013 alkaen. Monikulttuurinen työosuuskunta Karuselli aloitti toimintansa Hanke päättyi Hankkeen vuoden 2013 budjetti oli , josta ESR-osuus oli 88,8%, Kainuun Liiton osuus 6% ja Kajaanin kaupungin 5,2%. Todellisia kustannuksia vuodelle 2013 kertyi yhteensä ,82. 12

13 Palke palvelukeskukset maaseutualueille -hanke Projektipäällikkö Veli-Matti Karppinen ja osa-aikaisena (40%) projektisihteerinä Marketta Juntunen Hankkeen budjetti vuonna 2013 oli Palke-palvelukeskukset maaseutu alueille -hankkeen päätavoite on kehittää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin paikalliseen kumppanuuteen pohjautuvia, paikallisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin perustuvia palvelukeskuksia syrjäisille alueille. Syntyneitä hyviä käytäntöjä levitetään myöhemmin muihin osiin maakuntaa. Pilottikyläalueina toimivat Ruhtinansalmi Suomussalmella, Moisiovaara Hyrynsalmella ja Tipasoja Sotkamossa. Hanke on innovatiivinen monilta osin. Hankkeessa haetaan kansainvälisiä toimintamalleja, uusia toimintamuotoja hyödyntäen mahdollisuuksia tuottaa tehokkaammin ja taloudellisemmin palveluja maaseutualueilla. Valokuituverkkopohjaisten nopeitten sähköisten palvelujen hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa tuo uusia mahdollisuuksia. Kumppanuuden löytyminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin väillä on sekin suuri mahdollisuus. Ohessa taulukko kehitettävistä palveluista: Tavoitteet Paikalliset yhteistyötoiminta Julkishallinnon palvelut (Julkishallinto, elinkeinoelämä ja kolmassektori yhteistyö) Peruskunnat, Maakunta kuntayhtymä Paikalliset yritysten yhteistyömallit Yksityiset palvelutuotannot Matalan kynnyksen palvelut virtuaaliset toiminnat Sähköiset palvelut Oppimispalvelut Kolmassektori yhteistyö Paikallinen/maakunnallinen yhteistyö Virtuaaliverkosto Paikalliset palvelukeskukset Keskusten toiminnan kehittäminen Keskusten verkostoituminen Toimenpiteet Kylien palvelukeskusversiot 1.0 Neuvottelut: Hyrynsalmi, Sotkamo, Suomussalmi Kainuun maakunta kuntayhtymä Uudet paikalliset Palveluosuuskunnat (3 kpl) Virtuaalinen palvelukeskus Tekniikka: Valokuituliittymät/Kaisanet oy Testissä: 5 erilaista virtuaalijärjestelmää Virtuaalinen palvelukeskus Virtuaaliset oppimiskeskukset Kirkko: Toiminnan suunnittelu menossa Kainuun liikunta: Terveysliikunta ProAgria-liitto, MLL, 4H, Fyysiset tilat: Ruhtinansalmen kylätalo, Moisiovaaran palvelukeskus Tipasojan vanha koulu Hankkeeseen liittyviä koulutuksia mm. osuuskuntatoiminnan perustaminen ja käynnistäminen, liiketoiminta, tuotteistaminen. Tuotteistamiset ovat viety tuotekorteiksi asti. Yhdistyksille on pidetty tilaisuuksia yhdistystoiminnan kehittämiseksi osaksi palvelukeskustoimintaa. Kaikki koulutukset ja tilaisuudet on toteutettu hankevetäjän toimesta. Neuvotteluja ja yhteistyötä on kehitetty kuntien, valtionhallinnon, Te-toimistojen, Kainuun ELY:n ja eri yritysten kanssa. Juuret ja siivet, Kainuun jätevesi, Osaava tekijä (verkostotyöpaja) Virtuaalisen terveysliikunnan osaamiskeskuksen (Kainuun Liikunta) sekä Ruraland (Kainuun Liitto) hankkeitten kanssa. Lisäksi yhteistyötä on tehty MLL:n Kainuun piirin, 4H-Kainuun, Suomen kuntaliiton ja Harvaanasutun maaseudun teemaohjelman kanssa. Tipasojalla kyläyhdistys on ostanut koulukiinteistöt ja myynyt päärakennuksen perustettavalle osuuskunnalle, OK Hopeahiidelle. Kyläyhdistykselle ja osuuskunnalle on pidetty useita tilaisuuksia, joissa on käyty läpi niin yhdistyksen kuin

14 osuuskunnan kehittämiseen liittyviä seikkoja. OK Hopeahiiden perustava kokous pidettiin marraskuussa Rekisteröinti toteutuu vuoden 2014 alussa. Valtiontalouden säästöohjelman johdosta Kainuun ELY-keskus on linjannut ympäristötyöt loppuvaksi alkaen. Kainuun ELY -keskus on selvittänyt vaihtoehtoisia toimintamalleja YTYtöiden jatkumiseksi Kainuussa ja keskustelujen kautta on päädytty töiden siirtämiseen osaksi maaseudunpalvelukeskuksia alkaen Sotkamon ja Suomussalmen alueilla ja koko maakunnan alueella. Palvelutoiminta maakunnassa tapahtuu yhden luukun periaatteella Kainuun Nuotta ry:n kautta. Palvelukeskukset tulevat olemaan keskeisiä paikallisia välittäjäorganisaatioita. Toiminnan onnistuminen edellyttää laajaa verkostomaista toimintaa muiden yhdistysten, kuntien, yritysten ja eri hankkeitten kanssa. Toiminnan käynnistäminen on lähtenyt käyntiin hyvällä yhteistyöllä Kainuun ELY/ympäristö luonnonvarat osaston, Kainuun TE-toimiston ja kuntien kanssa. Hankkeen toiminnalla on ollut heijastusvaikutuksia uusien hankkeitten syntymiselle: 1. Eoppiminen yli 65 v (Kaisanet, Aikopa). hankkeessa testattiin skype yhteyksien kautta tapahtuva neuvonta ja koulutus vanhemmalle väestölle. Lopputuloksena on nähtävissä, että harjoittelun jälkeen palveluja voidaan ko. yhteyden kautta vuorovaikutteisesti ja vaikuttavasti toteuttaa. Lisäksi tuloksena on nähtävissä, että vuorovaikutteiset palvelut siirtyvät käyttäjäpäässä smart-tv tyyppisiin päätteisiin. 2. Virtuaalisen terveysliikunnan osaamiskeskus (OKM, Kainuun liikunta). Tämän hankkeen yhteistyöllä toteutetaan terveysliikunnan virtuaaliset toiminnat. 3. Kylämatkailu (Elävä-Kainuu Leader, Ruhtinansalmen ky). Palke - hankkeessa tehtiin alustava tuotteistus kylämatkailun käynnistämiseksi Ruhtinansalmen alueella. Kylä jatkaa kehittämistyötä omalla hankkeellaan. 4. Kainuun YTY (Kainuun ELY, Kainuun Nuotta ja kylät). Kainuun ympäristötöiden siirtyminen Kainuun Nuotan verkoston hoidettavaksi alkaen Sopimuksellisuus (Kainuun ELY, Kainuun Nuotta). Hankkeen tavoitteena on organisoida maaseudun pirstaleisten töiden organisointi liiketoiminnallisesti kannattavaksi. 6. Tipasojan palvelukeskuksen remontti (Elävä-Kainuu Leader ry) Kainuun maakunta -kuntayhtymän SOTE-sektorin yhteistyö on rajattu alkuvaiheessa kotipalveluihin, joiden toteutusmahdollisuuksia hankkeessa on selvitetty. Terveydenhuolto.net, Elääkäri palvelujen saaminen osaksi palvelukeskustoimintaa on käyty useita neuvotteluja yrityksen ja hankekylien kanssa. Vastaanottopäissä on haettu ko. toimintaan soveltuvia tiloja. Kevään 2013 aikana selvitetään palvelujen mahdollisuudet saada osaksi Kainuun SOTE-kuntayhtymää. Sähköisten palvelujen osalta Kainuun liikunnan järjestämän virtuaalisen terveysliikunnan säännölliset lähetykset on vakiinnutettu. Toiminta kattaa terveystestit alussa ja toiminnan kuluessa, henkilökohtaisen neuvonnan, terveysliikunnan koulutukset ja ryhmäohjaukset sekä terveysliikuntatuokiot 3 kertaa viikossa. Lähetykset toteutetaan vuorovaikutteisesti yhtä aikaa kaikille kylille. Virtuaalitoiminnan onnistumisen myötä tullaan jatkossa hyödyntämään kehitettyä toimintamallia myös muihin ennalta ehkäisevän toiminnan muotoihin. Hankkeeseen kohdistuvia pilottikylien tapaamisia on järjestetty säännöllisesti. Näissä tapaamisissa on käyty läpi osuuskuntien ja kyläyhdistysten toimintaa palvelukeskusten kokonaisuudessa. Hankekylien toimijat ovat pääosin vapaaehtoistoimijoita. Tämä on huomioitava hankkeen etenemisessä. Kylät kulkevat eri tahtiin. Kylien tarpeet ja resurssit ovat myös erilaisia. 14

15 Hankkeen toiminnan jatkuvuus toteutuu yrityspohjaisesti kylille hankkeessa syntyneitten osuuskuntapohjaisten palvelusosuuskuntien avulla. Mukana osuuskunnissa ovat paikalliset kansalaiset, yritykset ja järjestöt. Kansalaisjärjestöjen yhteistyön jatkumisen varmistaa hankkeessa syntyvät järjestöjen uudentyyppiset yhteistyömuodot, joista vastaavat paikalliset kyläyhdistykset. 4.3 Näytön Aika hanke Projektipäällikkö Minna Tuunainen saakka Projektipäällikkö Jari Vierimaa lähtien Yrityskoordinaattori Mauri Möttönen saakka Yrityskoordinaattori Jari Vierimaa Yrityskoordinaattori Riitta Ollila lähtien Osa-aikainen projektisihteeri Marketta Juntunen Näytön Aika on verkostohanke, joka ajoittuu vuosille Hanketta rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto (85 %) ja Kajaanin kaupunki (15 %). Paikallinen rahoittajaviranomainen on Kainuun ELY-keskus. Hankkeen tavoitteena on parantaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden, etenkin pitkäaikaistyöttömien, sijoittumista avoimille työmarkkinoille työhönvalmennuksen ja henkilöstövuokrauksen kautta. Keskeisenä tavoitteena on yhdistysten, työvoimahallinnon ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen palkkatukityöllistettyjen työpolkujen rakentamisen osalta. Vuokraustoimintaa tehdään välittäjäorganisaation kautta, joka hankkeen aikana on Osuuskunta Rajan Nuotta. Hankkeen yhteistyöyhdistyksiä ovat Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry, Kajaanin työvoimayhdistysry, Kumppaniksi ry ja Lomakoti Koivuranta ry. Vuonna 2013 yhteistyöyhdistyksiin liittyi vielä Kajaanin Kuohu ry ja MLL Kainuun piiri. Vuoden 2013 toimintasuunnitelma ja tavoitteet täsmennettiin vuoden alussa ja hyväksytettiin ohjausryhmässä. Työhönvalmennusmoduuleja toteutettiin heti vuoden 2013 alusta alkaen, samoin valmennusmoduuleja kehitettiin paremmin vastaamaan työnhakijoiden ja työmarkkinoiden tarpeita. Mm. työnhakukoulutusta uudistettiin ja kehitystyön tuloksena aloitettiin uudenlaisena moduulina Työnhakupakki verstas, joka on joustavampi malli entisestä. Kiinteistöhuoltoyritysten kanssa suunniteltiin yhteistyössä valmennuscase, joka pitää sisällään kiinteistöhuoltajan työssään tarvitsemia taitoja, kuten asiakaspalvelua, atk-koulutusta, tarvittavat korttikoulutukset sekä Willetyökonekoulutuksen. Lisäksi valmennusmoduuleista toteutettiin alkuvuodesta ammattitaitokartoitus ja maaliskuussa aloitettu Työnhakupakki verstas vietiin loppuun. Loppuvuoden osalta kohdensimme hankkeen toimintaa erityisesti erilaisten koulutusmahdollisuuksien järjestämiseen, valmennusmoduuleista toteutettiin työnhakupakki-verstas, tulityökorttikoulutus, työturvallisuuskorttikoulutus ja EA1. Koulutukset ovat olleet suosittuja ja niihin on tultu, mutta se on vaatinut paljon työnantajien ja asiakkaiden informoimista eri mahdollisuuksista. Työnhakija-asiakkaat ovat ohjautuneet hankkeeseen pääsääntöisesti Kajaanin työllisyydenkuntakokeilun, KTY:n Iloa osaamisesta ylpeyttä yrittämisestä - hankkeen ja TYP:n kautta, mikä on ollut toimiva yhteistyökuvio. Loppuvuoden osalta asiakkaat ovat ohjautuneet hankkeeseen pääosin TYP:n ja hankkeen omien aktivointitoimenpiteiden seurauksena. Yritysyhteistyötä jatkettiin uuden yrityskoordinaattorin toimesta etsimällä kumppaniyrityksistä mahdollisia työtilaisuuksia hankkeen työnhakija-asiakkaille. Yksi asiakas sijoittui vuokratyöjaksolle Kainuun Lasikeskukseen huhti-syyskuun ajalle, minkä lisäksi kolme työnhakija-asiakasta aloitti työkokeilujakson yrityksissä. Syyskuun alussa käynnistettiin hankkeessa mukana olevien yritysten tilanteen kartoittaminen. Kartoittaminen aloitettiin esiselvityshankkeessa mukana olleista 15

16 yrityksistä, joita oli 17 kappaletta. Haastattelujen perusteella yritykset suhtautuvat pääsääntöisesti hankkeen toimintaan myönteisesti ja haluavat olla mukana hankkeessa. Tämän hetkisen taloudellisen tilanteen vuoksi yrityksillä ei kuitenkaan ole tarvetta vuokrata työntekijöitä, mutta ovat halukkaita tarjoamaan esim. työkokeilupaikkoja, mikäli heillä on tarvetta uusille työntekijöille. Yrityskontaktoinnin tuloksena hankkeen toimintaan tuli mukaan seitsemän (7) uutta yritystä. Loppuvuodesta aloitettiin mahdollisen yhteistyömuodon selvittäminen henkilöstövuokrausyritysten kanssa. Suhtautuminen em. yrityksillä on hankkeeseen myönteinen ja yhteistyön muotoina nähtiin hankkeen työnhakija-asiakkaiden ohjaaminen täyttämään henkilöstövuokrausyritysten rekrytointilomakkeet nettiin ja sopivista henkilöistä vinkkaaminen yrityksille. Myös henkilöiden vuokraus hankkeen kautta nähtiin mahdollisena, jos sopivia työtehtäviä löytyy ja yritys ei löydä omasta työvoimareservistä sopivaa henkilöä. Yritysten tilannekartoituksen perusteella voi sanoa, että hankkeen toiminta nähdään hyödyllisenä ja tärkeänä toimintana ja työvoiman vuokraus hyvänä vaihtoehtona lyhytaikaisten ja tilapäisten työvoimatarpeiden täyttämiseen etenkin noususuhdanteen aikana, jolloin yrityksillä on paljon tilapäistä työvoimatarvetta ja haastetta löytää sopivia työntekijöitä lyhyellä varotusajalla. Syksyllä 2013 hankkeelle haettiin jatkoaika ajalle Lisäksi esitettiin kustannuslajien välistä siirtoa ostopalveluista henkilöstökustannuksiin ja välillisiin kustannuksiin. Perusteluna siirrolle oli se, ettei hankkeen alkuvaiheessa ollut käytössä työhönvalmennuksen koulutusmoduuleita ja asiakkaiden motivaatio- ja sitoutumistaso oli alhainen, jolloin ostopalveluihin varattua rahaa ei ole pystytty käyttämään suunnitellussa laajuudessa. Kainuun ELY-keskus hyväksyi tekemällään päätöksellä Näytön Aika hankkeelle jatkoajan ja kustannuslajien välisen siirron esitetyssä muodossa. Hankkeessa työskenteli kokoaikainen projektipäällikkö ja yrityskoordinaattori sekä osa-aikainen (60 %) projektisihteeri. Hankkeen kokonaisbudjetti vuodelle 2013 oli euroa. Hankkeen jatkoajalle määriteltyjä tavoitteita ovat mm. hankkeen toimintamallin testaaminen tetoimiston 2. palvelulinjan asiakkailla, sekä yhteistyön syventäminen henkilöstövuokrausfirmojen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa Osallisuus vahvistaa -hanke Projektipäällikkö Järjestöohjaaja Osa-aikainen projektisihteeri Budjetti vuodelle 2013: Tatu Karppinen Tatiana Golub Hilkka Hekkala e käynnistynyt Osallisuus vahvistaa -hanke toimii raha-automaattiyhdistyksen 100 %:lla tuella. Alkuperäisen avustuspäätöksen mukaisesti hankkeen toiminta jatkuu asti. Avustus haetaan kuitenkin aina tulevalle vuodelle erikseen syyskuun loppuun mennessä. Vuodelle 2013 myönnettiin tukea alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, haettua lisäavustusta ei myönnetty. Hankkeen tavoitteena on parantaa syrjäytymisuhan alla olevien maahanmuuttajien kotoutumista aktivoimalla yhteisöllistä toimintaa. Toiminnassa hyödynnetään kolmannen sektorin verkostoja ohjaamalla maahanmuuttajia osallistumaan paikallisten yhdistysten toimintaan.

17 Maahanmuuttajille on tarjottu henkilökohtaista ohjausta ja heitä on ohjattu tutustumaan heitä kiinnostaviin toimintoihin. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajien mahdollisuuksia ja kiinnostusta osallistua paikallisiin vapaa-ajan toimintoihin selvitettiin jo vuoden 2012 aikana. Vuoden 2013 aikana maahanmuuttajia tutustutettiin edelleen paikallisten yhdistysten toimintaan järjestämällä tutustumiskäyntejä ja infotilaisuuksia. Vuoden 2013 aikana maahanmuuttajia ohjattiin mukaan mm. keskustelutilaisuuksiin, naisten kerhoihin, kotiruokakursseille, lukupiiriin ja erilaisiin perhetapahtumiin. Lisäksi heille järjestettiin kalastusinfoja, kalastusretkiä, kyläyhdistysten tutustumisretkiä ja avoin viikoittainen liikuntasalivuoro. Osallisuus vahvistaa -hankkeen henkilökunta tiedottaa harrastusmahdollisuuksista sekä tarvittaessa järjestää kuljetukset ja ohjaa maahanmuuttaja-asiakkaat mukaan toimintaan. Vuonna 2013 Osallisuus vahvistaa -hanke vastasi myös Kajaanin raatihuoneen torilla järjestetyn Mahdollisuuksien tori -tapahtuman toteutuksesta. Kainuun Nuotta ry. on tapahtuman vastuuorganisaatio myös vuonna Tapahtuman suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja maahanmuuttajien kanssa. Toritapahtuma keräsi vuonna 2013 lähes 1000 kävijää, joten Kainuun Nuotta ry. ja Osallisuus vahvistaa -hanke saavat tapahtuman kautta paljon paikallista näkyvyyttä. Vuonna 2014 Osallisuus vahvistaa -hankkeen toiminta tulee jatkumaan alkuperäisen, rahoittajan vuosittain hyväksymän suunnitelman mukaisesti Osaava tekijä -hanke Projektipäällikkö Riitta Ollila , Johanna Saarivaara alkaen Osaava tekijä hanke on työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä edistävä hanke Kainuun maakunnassa. Osaava tekijä hanke toimii tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston, TYP:n, Näytön aika hankkeen ja kuntakokeilujen kanssa. Hankkeen tehtävänä on verkostomaisen työpajan luominen, sen kehittäminen ja koordinointi, sekä opastaminen työllistämisessä ja työnantajana toimimisessa. Hankkeen toiminta-alueeseen kuuluu koko Kainuun alue. Lisäksi hankkeen tehtävänä on johtaa ja kehittää työtehtäviä, työn organisointia ja työllistämisen toimintamallia, sekä valmentaa ja ohjata työntekijöitä elämänhallinnassa, työnhakuvalmiuksissa ja työelämätaidoissa Kainuun Nuotta ry:ssä. Työntekijöiden jatkopolutukseen kuuluu työtehtävien/ työpaikkojen kartoittaminen, organisointi ja löytäminen. Hankkeen tavoitteena on vuosittain saada sijoittumaan toimenpiteisiin vähintään 8 työharjoittelijaa, 8 työelämävalmennettavaa ja 12 palkkatuella työllistettävää henkilöä. Verkostomaiseen työpajaan tavoitellaan 5-7 yhdistystä/ toimijaa. Hankkeen toimintakausi Hallinnoija Kainuun Nuotta ry Budjetti Rahoitus Kainuun ELY -keskus Kajaanin kaupunki 4 854

18 Hankkeen asiakkaana on vuonna 2013 ollut 36 Kainuun Nuotta ry:llä työskentelevää henkilöä, joista yksi on ollut työelämävalmennuksessa, neljä työkokeilussa ja loput palkkatuetussa työsuhteessa. Kainuun Nuotta ry:llä työskentelevien lisäksi työhönvalmennus on aloitettu Sotkamossa viidelle henkilölle (yhteistyössä Kainuun YTY hankkeen kanssa). Työhönvalmennus on toteutettu säännöllisillä ryhmä- ja henkilökohtaisilla tapaamisilla. Yksilökeskusteluiden pohjaksi on kehitetty alkuhaastattelu-, välikeskustelu- sekä palaute- ja jatkosuunnitelmalomakkeet. Näiden lisäksi työhönvalmennusta on tarjottu työntekijöille aina tarvittaessa. Verkostotyöpajaan on valikoitunut vuoden 2013 aikana Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys Kajaanista, Tipasojan kyläyhdistys Sotkamosta sekä kaksi yhdistystä Suomussalmelta. Verkostoa laajennetaan vuonna Oman ydinverkoston lisäksi työllistämiseen liittyvää opastusta, tiedotusta ja koulutusta on tarjottu laajemminkin. Yhdistyksille on tekeillä Työnantajan ABC -opas, josta palkkatukiosiota on jo jaettu käyttöön vuonna Tiedostus on ollut aktiivista. Hanke on esittäytynyt useissa alan tapahtumissa sekä eri kyläyhdistyksissä vierailujen yhteydessä. Osaava tekijä hankkeella on omat esitteet, joita on jaettu eri tilaisuuksissa ja joita on saatavilla Teppana-keskuksen aulassa Kainuun Jätevesi -hanke Projektipäällikkö Niina Kinnunen, osa-aikainen hankesihteeri Hilkka Hekkala HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY Valtioneuvoston asetus "Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla" tuli voimaan Asetus koskee sekä olemassa olevia kiinteistöjä että uudisrakennuksia. Olemassa olevien kiinteistöjen osalta jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuutta tehostetaan tai järjestelmä uusitaan tai syntyvien jätevesien määrää ja kuormittavuutta pienennetään asetuksen siirtymäaikana, joka päättyy Neuvontahankkeen tavoitteet Neuvoa ja opastaa puolueettomasti, parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen viemäröinnin ulkopuolella sijaitsevia haja-asutusalueen kiinteistöjä jätevesijärjestelmien parantamistarpeissa Tiedottaa käyttökelpoisista hajajätevesien käsittelymahdollisuuksista asetuksen tavoitteet huomioiden Auttaa yhdenmukaistamaan hankealueen kuntien määräyksiä hajajätevesien käsittelyvaatimusten osalta Tuottaa yhdenmukaista ja rekisteröitävää tietoa hankealueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä Auttaa alueellisten haja-asutusalueen vesienhuollon kehittämissuunnitelmien toteuttamisessa Hankkeen toiminta Neuvontapisteet - Seppälän maalaismarkkinat , 40 henkilöä Yleisneuvonta- ja muut tilaisuudet 16 kpl, osallistujia Kajaani, Teppanakeskus , osallistujia 16 - Kuhmo, Timoniemi , osallistujia 10 - Suomussalmi, Vääkiö , osallistujia 18

19 19 - Kajaani, Ojanperä , osallistujia 26 - Sotkamo, Suovaara , osallistujia 21 - Vaala, Enonlahti , osallistujia 6 - Kuhmo, Kalliojoki , osallistujia 45 - Ekokymppi, , osallistujia 8 - Sotkamo, Pohjois-Tipas , osallistujia 16 - Kajaani, Vuoreslahti , osallistujia 21 - Paltamo, Vaarankylä , osallistujia 22 - Ristijärvi, Pyhäntä , osallistujia 22 - Ristijärvi, Hiisijärvi , osallistujia 19 - Ristijärvi, kuntakeskus , osallistuneita 19 - Suomussalmi, Kiannanniemi , osallistujia 29 - Kajaani, Teppanakeskus , osallistujia 9 Kiinteistökäynnit 155 kpl (ostopalveluna 44 käyntiä) Rahoitus ajalle : Kainuun ELY-keskus ja Kainuun kunnat (ei Puolangan kunta) 4.7 Sopimuksellinen toimintatapa Kainuussa Hankkeen aikana rakennetaan käytäntöön esiselvityshankkeessa Sopimuksellisuus toimintatavaksi (hankenumero 10470) luonnosteltua Sopimuksellisuuden Kainuun toimintamallia, jossa välittäjäorganisaatioina toimivat alueelliset välittäjäyritykset ja näiden apuna kylillä eräänlaisina satelliitteina mikrovälittäjät, jotka voivat olla erilaisia kolmannen sektorin toimijoita tai näiden perustamia yhteiskunnallisia yrityksiä. Hanke aloitettiin huhtikuun 2013 alussa. Hanketta toteutetaan vuoden 2014 loppuun saakka. Hankkeen perustamistoimenpiteiden jälkeen aloitettiin hankkeen toiminnan tarkempi suunnittelu sekä sopimuksellisuustoiminnan testaaminen ja kehittäminen yhteistyössä Kainuun YTY hankkeen kanssa. Kehittämistoiminnan keskeisinä kohderyhminä ovat pilottikylien kyläyhdistykset ja paikalliset yrittäjät. Hankkeen pilottikyliksi valittiin Lentiiran, Moisiovaaran, Nakertaja-Hetteenmäen, Neittävän, Tipasojan ja Vaarankylän kyläyhdistykset. Kainuun YTY hankkeessa ympäristötöitä pilotoidaan Tipasojan ja Ruhtinansalmen kyläyhdistysten toimesta, jossa pilotointivaiheen toteuttaminen toimii sopimuksellisuuden toimintaperiaatteen mukaisesti. Kainuun ELY, Sotkamon ja Suomussalmen kunnat toimivat tilaajina, Kainuun Nuotta ry välittäjäorganisaationa sekä mikrovälittäjinä toimivat Tipasojan ja Ruhtinansalmen kyläyhdistykset tai Ruhtinansalmella osuuskunta Ruhtinan Rysä ja Tipasojalla osuuskunta Hopeahiisi. Ympäristötöiden toteuttajina ovat toimineet Kainuun Nuotta ry, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys, Vuokin kyläyhdistys ja Suomut ry. Hankkeen budjetti on euroa, josta EU:n ja valtion osuus on euroa. Yksityisen rahoitus euroa, josta rahallinen osuus on 8200 euroa ja vastikkeettoman työn osuus on 9800 euroa. Vuonna 2013 hankkeen kokonaiskustannukset ovat ,91 euroa.

20 Kohtaamispaikat Kainuussa Koordinaattori Anneli Vatula (opintovapaa ) vt. koordinaattori Nina Korkeala Kainuun Nuotta ry sai raha-automaattiyhdistykseltä vuonna 2013 kohdennetun toimintaavustuksen kohtaamispaikkatoiminnan turvaamiseksi Kainuussa. Toimintaa rahoittivat lisäksi Kajaanin kaupunki ja Suomussalmen kunta. Avustukset mahdollistivat Kajaanissa kohtaamispaikka Monikan ja Nettikahvilan sekä Suomussalmella Perhepirtin toiminnan jatkuvuuden. Toiminnan kokonaiskoordinoinnista ja ohjauksesta vastasi kohtaamispaikkatoiminnan koordinaattori. Kohtaamispaikat ovat kaikille avoimia toimintakeskuksia, joiden toiminta perustuu aktiiviseen yhteistyöhön alueen yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminnalla vahvistetaan ja lisätään kulttuurista vuoropuhelua alueen asukkaiden kesken ja vähennetään ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Kohtaamispaikoissa asiakkaita kiinnostivat erityisesti matalankynnyksen olohuonetoiminta, maksuton verkossa asiointi ja mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan sekä suomen kielen harjoittelu ja erilaisten ihmisten kohtaaminen. Kohtaamispaikat tarjosivat myös mahdollisuuden työ -ja kieliharjoitteluun. Vuonna 2013 keskityttiin toiminnan suunnitteluun ja organisointiin, tiedottamiseen ja viestintään, yhteistyöverkostojen vahvistamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Viestinnässä hyödynnettiin sosiaalista mediaa ja kohtaamispaikkatoiminnalle painatettiin myös oma esite. Vuoden 2013 aikana kohtaamispaikoissa järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia toiminnan ja tilojen tunnetuksi tekemiseksi. Alueen eri yhdistykset hyödynsivät aktiivisesti kohtaamispaikkojen tarjoamaa mahdollisuutta tilojen käyttöön. Tiloissa järjestettiin mm. kerhotoimintaa, kokouksia, tapahtumia ja erilaisia infotilaisuuksia. Kohtaamispaikka Monika muutti heinäkuussa 2013 uusiin tiloihin Kajaanin kaupunginkirjaston yhteyteen. Tämä lisäsi kantaväestön tietoisuutta kohtaamispaikkatoiminnasta ja aktivoi heitä myös tutustumaan toimintaan. Kainuun Nuotta ry sai Kainuun sote-kuntayhtymältä sekä Kulttuuri Infolta toiminta-avustukset, jotka mahdollistivat kohtaamispaikoissa eri kielisten kielikahviloiden (arabia, suomi, venäjä ja ranska) sekä erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämisen. Kohtaamispaikkatoiminnan arjen yhteistyökumppaneina ovat olleet Kainuun Nuotta ry:n hankkeiden lisäksi Monikassa Etnika Kainuu ry, Nettikahvilassa Lohtaja-Huuhkajavaara-Kettu kyläyhdistys ry sekä Perhepirtillä Istok ry. Toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä on tehty aktiivista yhteistyötä myös alueen muiden toimijoiden kanssa. 4.9 Kainuun yty-työ Kainuun YTY , Henkilöstö: YTY-koordinaattori Visa Veijola, hankesihteeri (60 %) Mia Leinonen, työnjohtajat Urpo Hyvönen ja Pauli Pöllänen Kainuun YTY on työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitettava hanke, jonka tavoitteena on lisätä kohderyhmän aktivoitumista työmarkkinoilla, kiinnittymistä työelämään ja kehittää osallistuvien työelämävalmiuksia ja osaamista. Hankkeessa toiminta on integroitu osaksi Kainuun

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Yritysyhteistyötä tekeviä työllisyyteen liittyviä hankkeita Kainuussa

Yritysyhteistyötä tekeviä työllisyyteen liittyviä hankkeita Kainuussa 1 Yritysyhteistyötä tekeviä työllisyyteen liittyviä hankkeita Kainuussa Juuret ja Siivet, Kainuu Edistetään maahanmuuttajien työhön pääsyä, kehitetään verkostotyötä ja vuoropuhelua. Vähennetään työnantajien

Lisätiedot

Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa

Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa 1 Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa ja sen Etsivän erityisnuorisotyön projekti Finder, Kajaani Pureudutaan syvälle elämänhallinnallisiin asioihin. Tuetaan, autetaan, kannustetaan

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Kumppanuus nuorten työllisyyden hoidossa. Kainuun Nuotta työllistäjänä

Kumppanuus nuorten työllisyyden hoidossa. Kainuun Nuotta työllistäjänä Kumppanuus nuorten työllisyyden hoidossa Kainuun Nuotta työllistäjänä Seminaari Oulussa 20.04.2016 Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja Kainuun Nuotta ry Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot