PAREMPAA LAATUA TYÖPAIKALLA

Transkriptio

1 29. marraskuuta 2002 LOPULLINEN versio PAREMPAA LAATUA TYÖPAIKALLA TIETOA TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSOLOJEN SEKÄ TUOTTAVUUDEN EDISTÄMISEKSI Toimintaohjelma vuosille Vuoden 2003 työohjelma 1/32

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT Tehtävä ja näkemys Strategiset tavoitteet JOHDANTO Nelivuotinen toimintaohjelma vuosille Työohjelma vuodelle LINKKIEN RAKENTAMINEN Viraston ja sen verkoston resurssien ja yhteistyön optimointi Verkostoyhteistyön laajentaminen Verkoston kehittäminen Euroopan unionin tasolla Yhteydet EU:n ulkopuolelle TIEDON VÄLITTÄMINEN Tarkistettu tiedonvälitysstrategia Käyttäjien tarpeet: oikean suunnan varmistaminen Työturvallisuus- ja työterveystiedon levittäminen Internetissä Internet-palvelujen parantaminen, laadun varmistaminen ja käyttäjien tarpeisiin vastaaminen Täydentävät kommunikointipalvelut Kampanjat / Euroopan työsuojeluviikko PÄÄTÖKSENTEON JA TÄYTÄNTÖÖNPANON TUKEMINEN Hyviä käytännön ratkaisuja koskevan tiedon tarjoaminen riskiryhmille Tiedon tarjoaminen hyvin riskialttiille aloille Strategisen tiedon keruu erityisaiheista ja valvontajärjestelmän kehittäminen TTT-tietoa varten VUODEN 2003 TYÖOHJELMA Yhteyksien luominen - maailmanlaajuisen verkostoyhteistyön kehittäminen Tiedon välittäminen linkki työterveyteen ja työturvallisuuteen Päätöksenteon ja toteutuksen tukeminen...23 LIITE I EUROOPAN TYÖSUOJELUVIIKON AIHEET, RISKIRYHMÄT JA RISKIALAT LIITE II HANKEKUVAUKSET (UUDET) /32

3 1. ALKUSANAT Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston tavoite on sen perustamisasetuksen 2062/94 ja 1643/95 mukaisesti seuraava: Edistääkseen erityisesti työympäristön parantamista turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi siten kuin siitä määrätään perustamissopimuksessa ja myöhemmissä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevissa toimintaohjelmissa, viraston tavoitteena on antaa yhteisön laitoksille, jäsenvaltioille ja muille asianomaisille tarvittavia teknisiä, tieteellisiä ja taloudellisia tietoja työturvallisuuden ja - terveyden alalla. Virasto aloitti toimintansa syyskuussa 1996 Bilbaossa Espanjassa, ja se alkoi toimia täysipainoisesti vuonna Tänä aikana se loi jokaiseen jäsenvaltioon ulottuvan kansallisten koordinointikeskusten verkon ja laati tiedonhankinnan perusjärjestelmän kolmelle avainalueelle: Tietoverkko linkkien rakentaminen Tietohankkeet tiedonkeruu Tietopalvelut tiedonvälitys Viraston toiminta perustuu sen tehtävään, näkemykseen ja strategisiin tavoitteisiin, jotka esitetään seuraavassa. 1.1 Tehtävä ja näkemys Virasto on Euroopan unionin elin, joka vastaa sellaisen tiedon keruusta ja levittämisestä, joka voi palvella työturvallisuus- ja työterveysasioiden parissa työskentelevien ihmisten tarpeita. Viraston näkemyksen mukaisesti sen tehtävänä on tiedotustoimintansa kautta nostaa työturvallisuuden ja työterveyden tasoa sekä osallistua työhön, jonka tarkoituksena on parantaa Euroopan työpaikkojen työturvallisuus- ja työterveysoloja ja tuottavuutta. 1.2 Strategiset tavoitteet Viraston perustamisasetuksen ja sen tehtävän ja näkemyksen perusteella voidaan erottaa neljä strategista tavoitetta: Kaksi yleistavoitetta: Virasto aikoo toimia työturvallisuutta ja työterveyttä koskevan tiedon pääasiallisena lähteenä Euroopassa sekä tällaisen tiedon laajimpana ja helppokäyttöisimpänä Internet-lähteenä. Virasto pyrkii aktiivisesti tukemaan työturvallisuus- ja työterveyspolitiikan suunnanmäärittelyä ja toteuttamista sekä tähän työhön osallistuvien organisaatioiden työtä. Kaksi erityistavoitetta: Virasto pyrkii edistämään hyviä käytännön ratkaisuja koskevan tiedon löytämistä ja jakamista työpaikkatasolla. Virasto pyrkii edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tiedonkeruussa ja tutkimuksessa voimavarojen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. 3/32

4 2 JOHDANTO 2.1 Nelivuotinen toimintaohjelma vuosille Viraston perustamisasetuksen mukaisesti sen toiminta perustuu hajautetun verkoston ja kumppanuuden ajatukseen. Tämän mukaisesti viraston toiminnan on oltava tarpeeksi joustavaa, jotta monien käyttäjien erilaiset tiedontarpeet voidaan täyttää useilla eri toiminta-aloilla ja eri tasoilla Euroopan unionista aina jäsenvaltioiden yksittäisille työpaikoille avointa ja vastuullista jäsenvaltioiden hallituksia, työmarkkinaosapuolia ja Euroopan komissiota kohtaan, jotka ovat edustettuina viraston hallintoneuvostossa sen toiminnan ja varainhoidon hallinnoimiseksi. (Varainhoidon osalta on otettava huomioon myös Euroopan parlamentti, varainhoidon valvonta ja tilintarkastustuomioistuin). Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi virasto noudattaa työohjelmiaan laatiessaan vakiintunutta konsultointimenettelyä, johon osallistuvat kaikki sen tärkeimmät sidosryhmät ja kumppanit. Niitä ovat Euroopan unionin toimielimet ja työmarkkinaosapuolet sekä muut tärkeät työterveys- ja työturvallisuusalan organisaatiot ja käyttäjäryhmät. Viraston toiminnasta päättää hallintoneuvosto nelivuotisen säännöllisesti tarkistettavan toimintaohjelman ja yksityiskohtaisemman vuosittaisen työohjelman pohjalta. Säännöllisesti tarkistettava työohjelma noudattaa viraston strategiaa, joka on laadittu tuloksena perusteellisista keskusteluista, joita on käyty viraston strategisista tavoitteista kaikkien viraston hallintoneuvostossa edustettuina olevien sidosryhmien kanssa. Kuten viraston perustamisasetuksessa on säädetty, nelivuotisohjelma tarkistetaan säännöllisesti vuosittain, ja se tarjoaa puitteet yksityiskohtaisille vuosittaisille työohjelmille. Tällä tavoin siinä otetaan jatkuvasti huomioon pitkä aikaväli ja se on tarpeeksi joustava uusien haasteiden suhteen. Vuonna 2003 virasto kohtaa useita uusia haasteita. Niistä tärkein on komission hiljattain julkaisema asiakirja Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi Tämä tärkeä asiakirja on perustana nelivuotisohjelman ja vuotuisen työohjelman tarkistamiselle ja se osoittaa viraston aloitteiden suunnan tuleviksi vuosiksi. Muita tässä asiakirjassa esiintyviä tärkeitä tekijöitä ovat seuraavat: Euroopan unionin laajentumisprosessi, joka merkitsee viraston verkoston ulottamista 13 jäsenehdokasvaltioon tutkimuksen ja teknisen kehittämisen kuudes puiteohjelma ennen hallintoneuvoston kokousta pidetyn hyviä käytännön ratkaisuja käsitelleen seminaarin päätelmät pk-yrityksille suunnatun työterveys- ja työturvallisuusohjelman tulevaisuus viraston uuden web-sivuston kehittäminen ja toteutus käyttäjien kanssa viestimistä koskevan kyselytutkimuksen tulokset /32

5 2.2 Työohjelma vuodelle 2003 Viraston perustamisasetuksen mukaisesti vuosittaisen työohjelman on oltava osa nelivuotista jatkuvaa työohjelmaa. Nelivuotisohjelman ja saatavissa olevien resurssien puitteissa kussakin vuotuisessa työohjelmassa kuvataan uusia toimintamuotoja, jotka on suunniteltu kyseiselle vuodelle mutta jotka voivat kestää pitempään kuin yhden vuoden. Resurssien määrä riippuu parhaillaan suoritettavista tehtävistä, jotka ovat olleet ohjelmassa edellisestä vuodesta, ja jatkuvista ylläpitotehtävistä. Siksi uudet toimintamuodot noudattavat hankkeiden pyörimisen periaatetta, jossa tietyn alan uusi hanke alkaa vasta edellisen hankkeen loputtua. Ne tehtävät ja tavoitteet, jotka muodostavat vuoden 2003 työohjelman, esitellään tämän asiakirjan osassa 6 (sivu 21) nelivuotisen työohjelman mukaisesti. Lisäksi liitteessä II esitetään yksityiskohtaiset hankekuvaukset kaikista uusista tiedotushankkeista. 5/32

6 3 LINKKIEN RAKENTAMINEN 3.1 Viraston ja sen verkoston resurssien ja yhteistyön optimointi Kansallisten koordinointikeskusten verkosto on keskeisen tärkeä viraston työohjelman onnistuneelle toteuttamiselle. Siksi tehokas suunnittelu ja viestintä on tärkeää viraston ja kaikkien niiden organisaatioiden välillä, jotka muodostavat koordinointikeskusten verkoston. Näiden laitosten kehityksen kansallisella tasolla olisi pysyttävä samassa tahdissa kuin viraston kehitys Euroopan tasolla. Viraston vuonna 2001 suoritetussa arvioinnissa tosin tunnustettiin siihen mennessä saavutettu edistys, mutta siinä kävi myös ilmi, että jäsenvaltioiden välillä oli huomattavia eroja koordinointikeskusten rahoittamisessa ja niiden henkilöstön suhteen. Näiden erojen odotetaan kasvavan, kun uusia jäsenvaltioita tulee mukaan verkostoon EU:n laajentuessa. Virasto kannustaa edelleen kunnollisten resurssien järjestämiseen kaikille koordinointikeskuksille ja pyrkii käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla kansallisen tason joskus vähäistäkin kapasiteettia. Tässä tarkoituksessa virasto pyrkii edelleen parantamaan verkostoa kokonaisuudessaan ja varmistamaan työmarkkinaosapuolten täyden osallistumisen kaikkiin aloitteisiin kolmikantaisuuden tärkeän periaatteen mukaisesti. Suunnitteluvaiheessa virasto työskentelee lisäparannusten aikaansaamiseksi tarkistamalla sitä, miten koordinointikeskusten ja kansallisten verkostojen on tarkoitus osallistua tiedotushankkeisiin, varsinkin ajatellen tietojen keruuta ulkopuolisten konsulttien/aihekeskusten kautta (tämä riippuu todellisesta kapasiteetista, tehokkuudesta ja siitä, millaista tietoa tarvitaan) edistämällä verkostosuhteiden jatkuvaa paranemista ja järjestämällä määräajoin kattavia arviointeja viraston verkostorakenteesta ja yhteistyöstä; kansallisen tason viestintää ohjaavat käyttäjien kanssa viestimisestä vuonna 2002 tehdyn kyselytutkimuksen tulokset tarkistamalla vuotuisen koordinointikeskuksille annettavan tuen yhteisrahoitusmenettelyä, jotta taattaisiin yhteisön rahojen paras mahdollinen käyttö ja resurssien optimointi kansallisella tasolla; tämä perustuu koordinointikeskusten ja kansallisten verkostojen kehityksen ja toiminnan säännölliseen seurantaan tarkistamalla hallintoneuvoston marraskuussa 1999 hyväksymän viraston strategia-asiakirjan hallintoneuvoston päätöksen mukaisesti, mikä on syytä tehdä myös yhteisön uuden työterveysja työturvallisuusstrategian huomioon ottamiseksi; tarkistusprosessiin sisältyy myös kattava konsultointi kaikkien viraston sidosryhmien kanssa varmistamalla tutkimusta ja hyvää käytäntöä käsittelevien uusien aihekeskusten kunnollinen toiminta. 3.2 Verkostoyhteistyön laajentaminen Työturvallisuutta ja työterveyttä koskevan tiedon tarjoaminen voidaan taata ainoastaan, jos viraston verkostossa ovat mukana kaikki tärkeimmät kansalliset ja kansainväliset tiedontarjoajat. Näihin olisi kuuluttava myös hallituksista riippumattomia TTT-alan tahoja, esimerkiksi ammatillisia järjestöjä ja erityisesti työmarkkinaosapuolten edustajia ja TTT-alan ammatinharjoittajia. Internet ja Oshanet-ekstranet ovat viraston pääasialliset verkosto- ja viestintävälineet. Suunnitteluvaiheessa virasto pyrkii edistämään kaikkien eurooppalaisten ja kansainvälisten 6/32

7 verkkokumppanien aktiivista osallistumista viraston web-sivustojen tietoverkon kehittämiseen ja käyttämään Oshanetia verkkokumppanien kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseksi edelleen. 3.3 Verkoston kehittäminen Euroopan unionin tasolla Viraston tarkoituksena on tarjota TTT-tietoa ja apua komission ja muiden yhteisön toimielinten kuten parlamentin ja talous- ja sosiaalikomitean asiaan liittyville yksiköille niiden auttamiseksi tekemään Euroopasta turvallinen sekä terveyden ja tuottavuuden kannalta hyvä paikka tehdä työtä. Yhteistyö työllisyyden ja sosiaaliasiain pääosaston ja sen TTT-komiteoiden kanssa keskittyy apuun yhteisön uuden työterveys- ja työturvallisuusstrategian toteuttamisessa. Tähän kuuluu esimerkiksi sellaista toimintaa kuin työterveys- ja työturvallisuusasioiden liittäminen osaksi muita yhteisön politiikan alueita. Yhteisten TTT-seminaarien kautta virasto tarjoaa komissiolle tukea ja osallistuu sen politiikan kehittämiseen. Vuotuisten työohjelmien puitteissa kehitetään yhteistyötä muiden komission TTT-asioita käsittelevien yksiköiden kanssa. Tiedotustukea Euroopan parlamentille sekä talous- ja sosiaalikomitealle jatketaan ja vahvistetaan. Virasto harjoittaa aktiivisen yhteistyön politiikkaa neuvoa-antavan komitean ja johtavien työsuojelutarkastajien komitean kanssa tiedonvaihdon pohjalta, varsinkin niiden tilapäistyöryhmien kanssa, joissa virasto on tehnyt asiaan liittyvää työtä tai suunnittelee sellaista. Virasto tarjoaa myös apuaan komissiolle lausuntojen, asiakirjojen yms. julkaisemisessa, kun ne on saatu valmiiksi ja hyväksytty ja kun komissio on toimittanut ne julkaistaviksi. Euroopan työmarkkinaosapuolten kanssa pyritään solmimaan vahvempia yhteyksiä. Tähän sisältyy perusteellinen yhteistyö Euroopan UNICE- ja ETUC-järjestöjen kanssa, jotka ovat viraston verkoston jäseniä. Tiedonvaihtoa kehitetään edelleen alakohtaisten sosiaalisen vuoropuhelun komiteoiden kanssa, CEEP:n (European Centre of Enterprises with Public Participation) kanssa ja UEAPME-EUROPMI:n (European Association of Craft, Small and Medium-Sized Enterprises) kanssa. Yhteyksiä vahvistetaan Euroopan työturvallisuus- ja työterveysalan ammattilaisten verkostoihin sekä tilapäisverkostoihin (esimerkiksi WHP, terveyden edistämistä työpaikoilla koskeva verkosto) ja koulutusta ja vammaisuutta käsitteleviin ryhmiin asioissa, jotka liittyvät viraston toimintaan. Avoimuuden lisäämiseksi ja työn päällekkäisyyden välttämiseksi yhteyksiä vahvistetaan tarkistetun yhteistyömuistion pohjalta myös muihin EU:n virastoihin, erityisesti Dublinin säätiöön. 3.4 Yhteydet EU:n ulkopuolelle Virasto aikoo pyrkiä siihen, että EFTA-maat ja jäsenehdokasvaltiot saadaan täysin mukaan viraston toimintaan. Tämä merkitsee sitä, että ne osallistuvat yhä enemmän viraston verkostoon ja tiedotushankkeisiin. Tavoitteena on viraston täysi jäsenyys niille ehdokasmaille, jotka liittyvät Euroopan unioniin, ja EFTA-maiden ja niiden ehdokasvaltioiden, joista ei tule EU:n jäseniä, täysi osallistuminen tarkkailijoina. Euroopan unionin ulkopuolelle ulottuvien verkostojen kehittäminen perustuu kolmenlaisiin suhteisiin: kumppanuus, yhteistyö ja yhteydet. Kumppanuus: Yhdysvallat: Viraston suhteita DOL-OSHAan (Department of Labor, Occupational Safety and Health Administration) kehitetään edelleen EU:n ja USA:n yhteistyön puitteissa. 7/32

8 Kanadan, Australian ja Japanin TTT-organisaatioiden kanssa toteutetaan sopivia kumppanuusmalleja nykyisten järjestelyjen pohjalta. TTT-tiedon maailmanlaajuista web-sivustoa kehitetään edelleen viraston maailmanlaajuisten kumppanijärjestöjen kuten ILO:n ja WHO:n kanssa tehtyjen, ajantasaistettujen järjestelyjen pohjalta sekä myös PAHO:n (Pan American Health Organisation), ICOH:n (International Commission on Occupational Health) ynnä muiden kanssa solmittujen yhteyksien pohjalta. Lisäksi yhteistyötä tehdään yhteisesti kiinnostavissa hankkeissa kuten esimerkiksi viraston Euroopan teemaviikon aiheet, ILO:n SafeWork-ohjelma ja WHO:n työterveyden edistämiseen liittyvä toiminta. Yhteistyö: Euroopan/kansainväliset verkostot: jäsennellyt web-linkit luodaan sellaisiin organisaatioihin kuin WHP (Workplace Health Promotion), European Practitioners Network, Working on Safety Net ja APOSHO (Asia-Pacific Occupational Safety and Health Organisation), ja tutkitaan mahdollisuutta koordinoida toimintaa ja pitää säännöllisesti kokouksia. Yhteydet: Muut maat sekä työturvallisuus- ja työterveysjärjestöt: luodaan linkkejä viraston web-sivustolta asiaan liittyvien organisaatioiden web-sivuille ja liitetään ne viraston postituslistalle. 8/32

9 Taulukko 1: Maailmanlaajuisen verkostoyhteistyön kehittäminen Toimet: Viraston ja sen verkoston sekä yhteistyön optimointi Pyydetään tärkeimpiä sidosryhmiä ja kumppaneita antamaan panoksensa ja osallistumaan työohjelmaan Tarkastellaan yhteyksiä hallintoneuvoston/puheen-johtajiston ja verkoston kanssa laajentumisen valossa Verkostokumppanuuden laajentaminen Lisätään etenkin työmarkkinaosapuolten ja TTT-alan ammatinharjoittajien osallistumista kansallisten verkostojen toimintaan Viraston web-sivustoja ja OSHANETia (ekstranet) kehitetään edelleen tärkeimpinä verkosto- ja viestintävälineinä Vaihdetaan järjestelmällisesti tietoja Euroopan yhteisön toimielinten kanssa Tiivistetään yhteyksiä eurooppalaisiin työmarkkinaosapuoliin Tiivistetään tiedonvaihtoa ja yhteyksiä TTT-alan ammatinharjoittajien ja TTT-verkostojen välillä Yhteydet Euroopan standardointielimiin Tehdään järjestelmällistä verkostoyhteistyötä hakijamaiden kanssa Lisätään EFTA-maiden osallistumismahdollisuuksia Tiivistetään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa EU:n ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen pohjalta Kehitetään edelleen vahvoja yhteyksiä kansainvälisiin järjestöihin Maailmanlaajuista TTT-web-sivustoa kehitetään edelleen Kehitetään yhteyksiä kansainvälisiin verkostoihin Luodaan yhteyksiä muihin EU:n ulkopuolisiin maihin ja TTTorganisaatioihin 9/32

10 4 TIEDON VÄLITTÄMINEN 4.1 Tarkistettu tiedonvälitysstrategia Vuonna 2001 suoritetussa viraston arvioinnissa korostettiin tarvetta viestiä tehokkaammin loppukäyttäjien kanssa. Suosituksiin sisältyi asiakkaiden tarpeiden selvittäminen ja käsittely, jakelukanavien parantaminen ja palautemekanismien parantaminen. Osana arvioinnin suositusten seurantaa virasto on työskennellyt koordinointikeskustensa ja ulkopuolisen konsultin kanssa tarkistaakseen viestintästrategiaansa. Tätä uutta strategiaa muokattiin edelleen ja vahvistettiin kyselytutkimuksella käyttäjien viestintätarpeista. Tutkimus suoritettiin vuoden 2002 keväällä. Tarkistettua strategiaa tukee kaksi tärkeää viestinnän tavoitetta. Ensinnäkin pyritään viraston vakiinnuttamiseen Euroopan tärkeimmäksi TTT-tiedon keskukseksi. Toiseksi keskitytään varmistamaan, että virasto ja sen verkosto pystyvät toimittamaan oikeaa tietoa oikeille vastaanottajille oikeaan aikaan ottaen huomioon nykyiset Euroopan ja kansallisen tason infrastruktuurit ja rajoitukset. 4.2 Käyttäjien tarpeet: oikean suunnan varmistaminen Viraston on ehdottoman tärkeää järjestää toimintansa niin, että se pystyy vastaamaan tärkeimpien käyttäjäryhmiensä tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Sen keskeiset sidosryhmät ovat edustettuina hallintoneuvostossa ja kaikessa verkkotoiminnassa sekä Euroopan että kansallisella tasolla. Näin ne pystyvät suoraan vaikuttamaan viraston tehtäviin ja tavoitteisiin sekä valvomaan sen toimintaa käytännössä. Viraston on kuitenkin tärkeää olla tietoinen myös muiden käyttäjäryhmien tarpeista, esimerkiksi kaikilla tasoilla työturvallisuus- ja työterveysasioiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden tarpeista, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet, työturvallisuus- ja työterveysalan ammatinharjoittajat, työnantajat, työntekijät ja heidän edustajansa työpaikkatasolla. Kysymystä käsiteltiin vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa käyttäjien viestintätarpeista. Osana tarkistettua viestintästrategiaansa virasto kehittää edelleen nykyisiä mekanismejaan ja luo uusia mekanismeja sen varmistamiseksi, että sen toimittama TTT-tieto vastaa mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia. Käyttäjiltä saatu palaute liitetään sisäisiin johtamismenettelyihin, ja viestinnän vaikutusta ja käyttäjien tyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti lisäparannusten tekemiseksi. Laajempi ulkopuolinen arviointi suoritetaan vähintään joka neljäs vuosi perusteellisen arvion tekemiseksi viraston viestintä- ja tiedotustoiminnasta. 4.3 Työturvallisuus- ja työterveystiedon levittäminen Internetissä Viraston web-sivuston jatkuva kehittäminen kattavaksi ja helppokäyttöiseksi tietolähteeksi on yksi viraston tärkeimmistä tehtävistä sen pyrkiessä kohti strategista päämääräänsä tulla Euroopan johtavaksi tietolähteeksi työturvallisuutta ja työterveyttä koskevan tiedon alalla. Vuonna 2002 otettiin käyttöön uusi sivusto, ja virasto kehittää edelleen web-sivustojensa verkostoa portaaliksi, joka tarjoaa yhteydet kansalliseen, eurooppalaiseen ja kansainväliseen työturvallisuus- ja työterveystietoon. Vakiintunutta, kymmeneen yleiseen kategoriaan perustuvaa verkkorakennetta täydennetään tehostetuilla navigointivälineillä ja hakutoiminnoilla sekä automaattikäännöstyökaluilla. Virasto parantaa edelleen web-sivujensa käytettävyyttä ja verkossa olevan tiedon saatavuutta palvellakseen aiempaa paremmin eri käyttäjäryhmien, mm. työpaikkatason ammattilaisten tarpeita. 10/32

11 Sen lisäksi, että virasto ja sen koordinointikeskukset tuottavat omia tietoresursseja ja tuovat niitä saataville web-sivujensa kautta, ne pyrkivät myös tarjoamaan mahdollisimman kattavat yhteydet nykyisiin työturvallisuuden ja työterveyden online-tietolähteisiin. Tätä kautta saatavien tietojen avulla voidaan tunnistaa turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä riskejä, tiedottaa esimerkiksi Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännöstä ja suuntaviivoista ja tuoda esiin esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Näin voidaan myös saada tietoa työturvallisuus- ja työterveysalan asiantuntijalähteistä. Yleisenä aikomuksena on luoda pääasiallinen portaali TTT-tietoon. Vuonna 2002 viraston verkosto laajeni kattamaan EU:n jäsenehdokasvaltiot, ja suunnitteluvaiheessa ensisijaisena tavoitteena on varmistaa tämän laajemman verkoston täydellinen ja tehokas integrointi. Lisäksi virasto jatkaa strategista yhteistoimintaansa kansainvälisten kumppaneiden kanssa tarkoituksena tukea maailmanlaajuisen portaalin kehittämistä TTT-tiedolle. 4.4 Internet-palvelujen parantaminen, laadun varmistaminen ja käyttäjien tarpeisiin vastaaminen Koska viraston palvelujen käyttäjäryhmät ovat varsin laajoja ja niiden tietotarpeet hyvin erilaisia, Internetissä olevan tiedon tuominen kaikkien saataville mahdollisimman helposti on tärkeä tavoite. Virasto edistää tätä kehittämällä tietokantapohjaisen portaalisivuston (3. sukupolvi). Tämän websivuston ansiosta saatavissa oleva tieto voidaan indeksoida paremmin, navigointimahdollisuuksia voidaan parantaa ja alasivustoja voidaan kehittää helpommin tiettyjä aiheita, aloja ja käyttäjäryhmiä ym. varten. Oshanet-ekstranetiä kehitetään edelleen pääasiallisena viestintäkanavana viraston verkostossa. 4.5 Täydentävät kommunikointipalvelut Julkaisut, multimedia, tapahtumat, mediasuhteet Viraston tiedotuksen ja viestinnän kokonaisuuteen kuuluu myös muiden viestintävälineiden ja - kanavien käyttö viraston ja sen tehtävien, tiedotuspalvelujen ja tuotteiden tukemisessa ja tunnetuksi tekemisessä. Näitä ovat erilaiset julkaisut, kuten uutislehdet elektronisessa ja painetussa muodossa, CD-ROM-levyt ja videot, tapahtumat ja kampanjat, konferenssit, seminaarit, tiedotustilaisuudet ja yhteydet tiedotusvälineisiin. Käyttäjien viestintätarpeista tehdyn tutkimuksen tulokset vahvistavat sen, että on syytä ylläpitää ja kehittää perinteisempää viestintää kasvavan online-tarjontamme täydennyksenä. Virasto järjestää vuosittain suuren työturvallisuus- ja työterveysalan tapahtuman ja osallistuu yhdessä kansallisten koordinointikeskusten kanssa aiheeseen liittyviin kongresseihin ja messuihin. Yhteistyötä EU:n kulloisenkin puheenjohtajamaan kanssa työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyvissä tapahtumissa pidetään tärkeänä. Yksi näiden toimien tärkeimmistä tavoitteista on pitää niin poliittiset päätöksentekijät kuin kansalaisetkin ajan tasalla työturvallisuuden ja työterveyden kehityksestä Euroopassa sekä pitää aihetta hyvin esillä kaikkialla Euroopan unionissa. Tuleva toiminta liittyy läheisesti yhteisön uuteen työturvallisuus- ja työterveysstrategiaan. 4.6 Kampanjat / Euroopan työsuojeluviikko Viraston pääasiallinen kampanjoinnin muoto on vuotuinen Euroopan työsuojeluviikko, jonka se on järjestänyt jo kolmesti: vuonna 2000 (Kiitos ei TULES!), vuonna 2001 (Menestys ei ole vahinko) ja vuonna 2002 (Työstä stressiä). Vuodelle 2003 aiheeksi on valittu vaaralliset aineet. 11/32

12 Kaikkien jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja parlamentin, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen tuella tämä teemaviikko tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeää on, että työpaikalla on hyvät työturvallisuus- ja työterveysolot. Jos aloitusrahan myöntämisestä koordinointikeskuksille vuonna 2002 saadaan myönteinen arviointi, yhteisön rahoitusjärjestelmiä käytetään edelleenkin Euroopan työsuojeluviikon toiminnan edistämiseksi jäsenvaltioiden tasolla. Hyvän käytännön palkitsemisen ohjelmia järjestetään myös, ja tähän liittyy yhteistyötä EU:n puheenjohtajamaiden kanssa aloitus- ja päätöstapahtuman yhteydessä. Päätettäessä seuraavien kampanjojen aiheista on otettu huomioon jäsenehdokasmaiden mukaan tulo, synergian varmistaminen viraston muun toiminnan kanssa, monenlaisen työvoiman tarve sekä varsinkin yhteisön uuden strategian suunta. Vuosia 2005 ja 2006 koskevat suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia. Tulevat Euroopan työsuojeluviikon kampanjat keskittyvät vuorottain riskialoille, tiettyihin aiheisiin ja ensisijaisiin ryhmiin seuraavassa esitetyn mukaisesti Rakennusala Kampanjan tarkoituksena on edistää tietämystä rakennusalan työntekijöiden vakavista turvallisuus- ja terveysriskeistä ja niiden vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Vuosina 2003 ja 2004 johtavien työsuojelutarkastajien komitean odotetaan järjestävän rakennusalaa koskevan tarkastuskampanjan koko EU:ssa. Virasto on yhteydessä komissioon ja johtavien työsuojelutarkastajien komiteaan näiden kahden eurooppalaisen kampanjan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi Melu työssä Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietämystä melulle alttiina olevien työntekijöiden terveys- ja turvallisuusriskeistä ja edistää ehkäiseviä toimia. Euroopan työsuojeluviikko tukee samalla uuden melua koskevan direktiivin täytäntöönpanoa Nuoret työntekijät Euroopan tilastojen mukaan nuorten työntekijöiden tapaturmien määrä on 40 % suurempi kuin muilla. Virasto aikoo lisätä tietämystä nuorten työntekijöiden terveys- ja turvallisuusriskeistä ja niiden vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Euroopan työsuojeluviikko 2006 on tarkoitettu luonnolliseksi jatkoksi viraston toiminnalle ehkäisevän työterveys- ja työturvallisuuskulttuurin luomiseksi, varsinkin kun kyseessä on TTT-asioiden sisällyttäminen koulutukseen. 12/32

13 Taulukko 2: Virasto - linkki työturvallisuuteen ja työterveyteen Toimet: Käyttäjien tarpeet: oikean suunnan varmistaminen Viraston palveluja ja tuotteita koskevien uusien palautemekanismien kehittäminen ja toteuttaminen käyttäjille Viestinnän ulkoinen arviointi Työturvallisuus- ja työterveystiedon levittäminen Internetissä TTT-asioita koskevan perustiedon linkkien jatkuva kehittäminen kaikissa tietokategorioissa Viraston ja sen koordinointikeskusverkoston yleinen ylläpito, ajan tasalla pito ja kehittäminen sekä kampanjointikohteet Internet-palvelujen parantaminen, laadun varmistaminen ja käyttäjien tarpeisiin vastaaminen Web-sivuston jatkuva kehittäminen helppokäyttöisyyden, navigointiominaisuuksien, ulkoasun jne. suhteen Tietokantapohjaisen portaalisivuston kehittäminen ja toteuttaminen (3. sukupolvi) Täydentävät viestintäpalvelut Tiedon antaminen viraston tavoitteista ja saavutuksista Uutistiedon säännöllinen tarjoaminen viraston uutislehden, aikakauslehden ja tiedotusvälineiden välityksellä Tiedon tarjoaminen viraston vuosittain Bilbaossa järjestämien tapahtumien välityksellä ja tärkeimpiin TTT-alan tapahtumiin osallistuminen Tiedon antaminen vastauksena yksittäisiin tietopyyntöihin Kampanjatoiminta Vuosittainen Euroopan työsuojeluviikko 13/32

14 5 PÄÄTÖKSENTEON JA TÄYTÄNTÖÖNPANON TUKEMINEN Työturvallisuus- ja työterveyspoliittisten toimien aktiivisen tukemisen tavoitteensa mukaisesti virasto tarjoaa ensinnäkin strategista tietoa EU-tason poliittiseen päätöksentekoon osallistuville toimielimille ja muille elimille. Tähän kuuluu tietojen antaminen neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle, Euroopan komissiolle sekä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavalle ACSHH-komitealle, jotta nämä elimet voivat esimerkiksi keskustella toimintatarpeista ja laatia EU:n tason toimintasuunnitelman. Toiseksi virasto tukee työturvallisuus- ja työterveyspolitiikan käytännön toteuttamista tarjoamalla käytännön tietoa tehokkaista työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteistä TTT-alan yrityksille, työmarkkinaosapuolille ja asiantuntijoille. Tässä toiminnassaan virasto käsittelee kerättyä tietoa suuntausten ja yleisten aiheiden tunnistamiseksi ottaen huomioon erilaiset kansalliset puitteet; tällä tavoin voidaan tarjota eurooppalaista lisäarvoa ; varmistaa, että tärkeimpien sidosryhmien edut tulevat otetuiksi tasapuolisesti huomioon; tarjoaa strategisia ja käytännön tietoja, jotka voivat tukea työturvallisuus- ja työterveyspolitiikan onnistunutta toteutusta EU:n, kansallisella ja yritysten tasolla; tukee komissiota sen uuden työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan yhteisön strategian toteuttamisessa. Työohjelmissaan virasto kerää tietoa keskittyen kolmeen kohdealueeseen: ensisijaiset ryhmät (esim. nuoret työntekijät, vammaiset, naiset), aiheet (esim. muuttuva työelämä, vaaralliset aineet, melu) sekä riskialttiit alat (esim. rakennusala, terveydenhuolto, kalastus). Tämän näkökulman vaihtelun puitteissa virasto aikoo tukea yhteisön uuden strategian kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja tuottaa kampanjoillaan ja hankkeillaan voimien yhdistämisestä saatavaa hyötyä. Tässä tarkoituksessa eri aiheisiin, ryhmiin tai aloihin liittyvää tietoa toimitetaan tulevien vuosien muuta toimintaa varten ja käytetään sellaisissa kampanjoissa kuin esimerkiksi Euroopan työsuojeluviikko. Tätä lähestymistapaa kuvataan seuraavassa kaaviokuvassa: RYHMÄT KAMPANJAT AIHEET ALAT Virasto on saanut pääasiallisilta sidosryhmiltään hyvin myönteistä palautetta niistä vuoden 2002 työohjelman hankkeista, jotka keskittyivät eri aloihin ja alttiina oleviin työntekijäryhmiin. Yhteisön uudessa strategiassa tätä näkökulmaa on vahvistettu, ja sen tuloksena virasto aikoo toteuttaa sellaisia hankkeita kuin Työpaikoille ryhmät tiedottamaan hyvästä käytännöstä niiden 14/32

15 hankkeiden täydentämiseksi, jotka kuuluvat aiheeseen Riskialojen terveys- ja turvallisuustietous. Katsaus tähän sisältyy liitteeseen I. Monet viraston hankkeet johtavat uusien tietoresurssien perustamiseen. Tällaisia ovat web-linkit tai online-tietokannat, jotka vaativat ylläpitoa, kuten uuden tiedon syöttämistä niihin säännöllisesti ja vanhan tai tarpeettoman tiedon nopeaa poistamista. Kun näiden resurssien määrä kasvaa, tarvitaan enemmän resursseja jatkuviin ylläpitotehtäviin. Suunnitteluvaiheessa virasto tarkistaa tilannetta säännöllisesti ja varmistaa hyvän tasapainon ylläpitotoiminnan ja uusia alueita koskevan tiedonkeruun välillä. 5.1 Hyviä käytännön ratkaisuja koskevan tiedon tarjoaminen ensisijaisille ryhmille Komission strategiassa korostetaan tarvetta kiinnittää huomiota tiettyjen ryhmien TTT-tarpeisiin: naiset, koska heitä on yhä suurempi määrä työvoimasta; ikääntyvät työntekijät työvoiman demografisten muutosten vuoksi ja nuoret tapaturma-alttiutensa ja ammattikoulutustarpeidensa vuoksi. Virasto vastaa näihin tarpeisiin pyrkimällä lisäämään tietoa tiettyjen työtilanteiden riskeistä ja välittämään tietoa erityisryhmiin liittyvistä ratkaisuista. Vuonna 2002 sukupuoliulottuvuus on jo mukana viraston työohjelmassa, ja tähän aiheeseen liittyvää toimintaa toteutetaan myös vuonna Vuonna 2003 keskitytään myös vammaisiin työntekijöihin, vuosina 2004 ja 2005 maahanmuuttajiin/ulkomaalaisiin työntekijöihin ja vuosina 2006 ja 2007 ikääntyviin työntekijöihin. Vuosia 2005, 2006 ja 2007 koskevat suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia. Kuten kohdassa 4.6 mainittiin, vuoden 2006 Euroopan työsuojeluviikon teemana on nuoret työntekijät. Vammaiset työntekijät Vuosi 2003 on nimetty Euroopan vammaisten teemavuodeksi, ja komissio on pyytänyt viraston tukea. Virasto aikoo parantaa mahdollisuuksia saada tietoa vammaisiin työntekijöihin liittyvistä TTT-asioista, esimerkiksi riskinarvioinneista, työpaikkoihin tehtävistä muutoksista ja vammaisten työntekijöiden kuntouttamisesta. Maahanmuuttajat/ulkomaalaiset työntekijät On erityistä tarvetta keskittyä tähän ryhmään, koska maahanmuuttajat/ulkomaalaiset työntekijät usein työskentelevät perinteisesti hyvin riskialttiilla aloilla kuten rakennusala ja maatalous 2. Kulttuurisista ja kielellisistä syistä heillä on lisäongelmia, jotka liittyvät heidän terveytensä ja turvallisuutensa suojaamiseen työssä. Virasto aikoo tarjota tietoa toimintalinjoista, ohjelmista ja hyvistä käytännön ratkaisuista, esimerkiksi koulutuksesta ja tiedottamisesta maahan muuttaneille työntekijöille/ulkomaalaisille työntekijöille. Ikääntyvät työntekijät On osoitettu, että vakavimpia tapaturmia sattuu eniten 55-vuotiaille ja sitä vanhemmille työntekijöille. Heillä esiintyy myös eniten pitkän ajan kuluessa kehittyviä ammattitauteja. Siksi virasto aikoo lisätä tietämystä ikääntyviin työntekijöihin liittyvistä työterveys- ja työturvallisuusongelmista. Se esittää esimerkkejä hyvistä käytännön ratkaisuista, joilla tällaisia ongelmia ehkäistään, jolloin ikääntyvien henkilöiden työllistettävyys ja heidän kykynsä pysyä kauemmin työmarkkinoilla paranee. Virasto edistää myös tiedonvaihtoa aiheesta. 2 Näihin kahteen alaan keskitytään vuonna /32

16 5.2 Tiedon tarjoaminen hyvin riskialttiille aloille Virasto kerää ja jakaa tietoa tietyiltä aloilta, joilla tarpeet on selvästi osoitettu ja yleisesti tunnustettu. Vuoden 2002 työohjelma sisälsi jo tiedonkeruuta kalastuksen alalta, ja tulokset ilmoitetaan ja jaetaan vuoden 2003 aikana. Kuten yhteisön uudessa strategiassa osoitetaan, tapaturmat ovat erityisen yleisiä tietyillä aloilla, jotka edustavat suurinta osaa EU:ssa kirjatuista tapaturmista. Neljällä alalla (kalastus, maatalous, rakennusala sekä terveys- ja sosiaalipalvelut) tapaturmien määrä on 30 % yli keskiarvon. Neljällä muulla alalla (kaivosalalla, tuotantoteollisuudessa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kuljetusalalla) määrä on noin 15 % keskiarvon yläpuolella. Näiden alojen luvut ovat vielä korkeampia pkyrityksissä ja hyvin pienissä yrityksissä. Viraston tähän mennessä tekemän rakennus-, terveydenhuolto- ja kalastusalaa koskevan työn pohjalta laaditaan hankkeita, jotka keskittyvät koulutusalaan (2003 ja 2004), maatalouteen (vuosina 2004 ja 2005), metalliteollisuuteen (vuosina 2005 ja 2006) sekä kuljetusalaan (vuosina 2006 ja 2007). Vuosia 2005, 2006 ja 2007 koskevat suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia. Alakohtaisessa toiminnassa on tarkoitus kerätä tietoa ensimmäisen vuoden aikana ja levittää tätä kerättyä tietoa toisena vuotena. Koulutus Yhteisön uudessa työterveys- ja työturvallisuusstrategiassa koulutusalalla on havaittu esiintyvän erityisen paljon uusia sairauksia kuten stressiä, ahdistusta ja masennusta sekä kiusaamista, pelottelua ja työpaikkaväkivaltaa. Maatalous Maatalous on perinteisesti hyvin riskialtis ala, jolla on erittäin monenlaisia vaaratekijöitä. Tietoa tarjotaan tapaturma- ja terveysriskeistä sekä hyvistä ehkäisevistä käytännöistä kuten työturvallisuuden hallinnasta. Metalliteollisuus Metalliteollisuus (NACE-koodi 28) on hyvin riskialtis ala, jolla esiintyy huomattavasti tapaturmia, melua, tärinää, kuumuutta, vaarallisia aineita, toistuvia liikkeitä ym. Viraston toimintaan tämän alan suhteen kuuluu tiedotus hyvistä käytännöistä, jotka koskevat toimintalinjoja, ohjelmia ja ratkaisuja. Kuljetusala Tämä ala on laaja: siihen kuuluu sellaisia alueita kuin kuljetukset työssä, liikennevastuu ja julkinen liikenne. Eurostatin tietojen mukaan noin kolmannes kaikista työpaikkakuolemista liittyy liikenteeseen, ja tämän alan koko onnettomuusmäärä on noin 15 % EU:n keskiarvon yläpuolella. 5.3 Strategisen tiedon keruu erityisaiheista ja valvontajärjestelmän kehittäminen TTTtietoa varten Varmistaakseen, että yksittäisiä tietohankkeita voidaan käyttää hyväksi työturvallisuus- ja työterveyspolitiikan ja -toimien kehittämisessä sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla, virasto aikoo kerätä ja jakaa tietoa työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyvästä hyvästä käytännöstä erikseen määritetyillä painopistealoilla; näin tuetaan ennaltaehkäiseviä toimia työpaikoilla tarjoamalla käytännön ratkaisuja (hyvä käytäntö) 16/32

17 kerätä tietoa järjestelmien ja ohjelmien käytännön työvälineistä ja käsitteistä; näin tuetaan ajanmukaisten ja tehokkaiden työturvallisuuden ja työterveyden infrastruktuurien ja työvälineiden kehittämistä jäsenvaltioissa tarjota tutkittua tietoa päätöksenteon sekä kansallisen ja Euroopan tason keskustelun tueksi esim. ACSHH-komiteassa; on myös tarvetta tukea Euroopan TTT-tutkimuksen kehitystä EU:n 6. puiteohjelmassa perustaa riskienseurantakeskuksen tiedon keräämiseksi ja levittämiseksi työelämän muutosten terveys- ja turvallisuusvaikutuksista ja tämän kehityksen aiheuttamista uusista riskeistä yhteisön strategian mukaisesti; näin varmistetaan, että ennaltaehkäisevillä toimilla voidaan estää työelämän nopeiden muutosten mahdolliset haittavaikutukset ihmisten terveyteen; valmistelutyö seurantakeskuksen perustamiseksi alkaa vuonna 2003 kerätä ja jakaa tietoa, jolla voidaan edistää työturvallisuus- ja työterveysasioiden sisällyttämistä muuhun poliittiseen päätöksentekoon; vuonna 2002 järjestettiin työpaja, jossa käsiteltiin kokemuksia työturvallisuus- ja työterveysasioiden sisällyttämisestä koulutukseen; työpajan tulosten perusteella ja myös osana yhteisön strategiaa, jossa koulutusalan tärkeys on mainittu, TTT-asioiden sisällyttämistä muihin aloihin pidetään tärkeänä nelivuotisessa työohjelmassa vuonna 2000 virasto suoritti työterveyden ja työturvallisuuden tilaa Euroopan unionissa koskevan pilottitutkimuksen; tämän hankkeen arvioinnin ja eurooppalaisen TTTseurantajärjestelmän ja riskienseurantakeskuksen toteutettavuutta käsitelleen vuonna 2002 pidetyn seminaarin suositusten pohjalta hallintoneuvosto tekee asteittain päätöksiä uuden järjestelmän mahdollisesta kehittämisestä etsiä innovatiivisia keinoja, joilla yritysten ja työmarkkinaosapuolten sekä ennaltaehkäisevien palvelujen tuottajien, alakohtaisten järjestöjen, ammatillisten järjestöjen ja työturvallisuus- ja työterveysalan ammatinharjoittajien kokemukset voitaisiin saada mukaan hyvien käytäntöjen keräämiseen ja levittämiseen; viestin saamiseksi perille erittäin tärkeitä tekijöitä ovat verkostoituminen ja se, että levitetään tietoa viraston tähänastisesta työstä TTT:n parantamiseksi työpaikkatasolla yhdessä komission kanssa kerätä tietoja TTT:n sosioekonomisista eduista tarkoituksena lisätä tietämystä asiasta; yhteisön strategiassa todetaan, että on tärkeää kehittää heikosta laadusta aiheutuviin kustannuksiin liittyvää tietämystä ja seurantaa. Heikosta laadusta aiheutuvilla kustannuksilla tarkoitetaan työtapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia ; tätä koskeva hanke aloitetaan vuonna 2003 kerätä hyvää käytäntöä koskevaa tietoa ja järjestää TTT-tiedon toimittaminen tukemaan komission aloitetta yritysten sosiaalisesta vastuusta kannustaa kansallisella ja EU:n tasolla toimintaan, joka edistää työterveyden ja työturvallisuuden parannuksia pk-yrityksissä, ja kiinnittää huomiota niiden tarpeisiin kaikkien hankkeiden määrittelyssä; virasto on toteuttanut kaksi valmistelevaa toimenpidettä ohjelmaa varten, jolla tarjotaan tukea pk-yrityksille; päätös kolmannesta valmistelevasta toimenpiteestä riippuu vuotta 2003 koskevasta talousarviomenettelystä; monivuotisesta ohjelmasta on tarkoitus tehdä päätös vuonna 2003, kun ensimmäisestä, vuosina toteutetusta ohjelmasta saadaan riippumaton arvio; pk-yrityksiin liittyviä hyvän käytännön esimerkkejä kerätään, esimerkiksi web-linkkejä ja tapaustutkimuksia järjestää tietohankkeensa suunnittelukauden aikana seuraavista aiheista: - Uudet ehkäisemisen strategiat ja toimintalinjat tarve ja vaikutus 17/32

18 - Ehkäisevän työterveys- ja työturvallisuuskulttuurin edistäminen - Riskialojen työterveys- ja työturvallisuustieto - Riskien ennakointi muuttuvassa työelämässä - Hyvät työterveys- ja työturvallisuusolot pk-yrityksissä. Yksityiskohtainen hankekatsaus esitetään vuoden 2003 työohjelman tavoitteiden yhteydessä (luku 6). Taulukko 3: Päätöksenteon ja toteutuksen tukeminen Toimet: Uudet ehkäisevän työn strategiat ja toimintalinjat tarve ja vaikutus Ehkäisevän työterveys- ja työturvallisuuskulttuurin edistäminen Riskialojen työterveys- ja työturvallisuustieto Riskien ennakointi muuttuvassa työelämässä Hyvät työterveys- ja työturvallisuusolot pk-yrityksissä 18/32

19 6 VUODEN 2003 TYÖOHJELMA Tässä luvussa esitetään viraston vuodelle 2003 suunnitellut yksityiskohtaiset tavoitteet ja toimet nelivuotisen työohjelman lukuja noudattavassa järjestyksessä. 6.1 Yhteyksien luominen - maailmanlaajuisen verkostoyhteistyön kehittäminen Vuonna 2003 virasto keskittyy verkostotoimintaan, jolla tähdätään seuraavassa esitettyihin tavoitteisiin. Viraston ja sen verkoston voimavarojen optimaalinen käyttö ja yhteistyö Varmistetaan kolmikantaisten koordinointikeskusten tehokas toiminta viraston pääasiallisena verkostona, joka osallistuu työohjelman suunnitteluun, hallintaan ja toteuttamiseen. Arvioidaan, mikä vaikutus viraston ja sen tärkeimpien verkostojen laajentumisella on, ja laaditaan suunnitelma jäsenehdokasmaiden ja EFTA-maiden tehokasta asteittaista integrointia varten. Toteutetaan seuraavat vaiheet hallintoneuvoston/puheenjohtajiston, viraston, koordinointikeskusten, asiantuntijaverkostojen ja ulkopuolisten konsulttien, myös aihekeskusten, välisten yhteyksien parantamiseksi, kuten viraston arvioinnissa suositeltiin. Tähän sisältyy koordinointikeskusten perusvaatimuksia koskevan asiakirjan (Focal Points Basic Requirements) tarkistus. Verkostokumppanuuden laajentaminen Varmistetaan tarvittava verkostoon osallistumisen taso jäsenvaltioissa mukaan lukien kaikki tärkeimmät TTT-tiedon tarjoajat. Tällöin on syytä korostaa erityisesti työmarkkinaosapuolten ja TTT-alan ammattilaisten merkitystä. Lisäksi parannetaan viestintä- ja konsultointimenettelyjä. Järjestelmällinen yhteistyö komission kanssa vuonna 2003 keskittyy työllisyyden pääosastoon. Yhteisten TTT-seminaarien kautta (esimerkiksi sukupuoliulottuvuuteen ja koulutukseen liittyvien) virasto antaa tukea komission politiikan kehittämiseen ja osallistuu siihen kiinnittäen erityistä huomiota työterveyden ja työturvallisuuden liittämiseen osaksi muita politiikan alueita. Virasto kehittää myös yhteistyötään toimintansa puitteissa yritystoiminnan pääosaston, tutkimuksen pääosaston, EUROSTATin, laajentumisasioiden pääosaston, koulutuksen ja kulttuurin pääosaston, terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston, kalastuksen pääosaston, sisämarkkinoiden pääosaston, ynpäristöasioiden pääosaston ja tietoyhteiskunnan pääosaston kanssa. Yhteistyötä tehdään edelleen myös komission yksiköiden, edustustojen ja lähetystöjen sekä tiedotuskeskusten ja muiden viestinnän infrastruktuuriin kuuluvien yksiköiden kanssa. Yhteistyötä kehitetään neuvoa-antavan komitean kanssa, varsinkin niiden tilapäistyöryhmien kanssa, joissa virasto on suorittanut tai suunnittelee asiaan liittyvää työtä, sekä johtavien työsuojelutarkastajien komitean kanssa rakennusalan kampanjan/euroopan teemaviikon suhteen. Kehitetään edelleen yhteyksiä Euroopan parlamenttiin ja sen valiokuntiin ja tarjotaan niille tiedollista tukea (mukaan lukien vuosittainen näyttely ja esittelyt), ja sama koskee talous- ja sosiaalikomiteaa, neuvostoa ja edustustoja. Luodaan tiiviit yhteydet Euroopan työmarkkinaosapuoliin ja liike-elämän verkostoihin sekä työterveys- ja työturvallisuusalan ammatinharjoittajiin järjestämällä säännöllisesti kokouksia Brysselissä, mitä helpottaa yhteisten kokoustilojen käyttö muiden virastojen kanssa. Toteutetaan suunnitelma, joka koskee suhteita EU:hun kuulumattomiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin. 19/32

20 - Jäsenehdokasmaat: järjestelmällinen yhteistyö, joka perustuu PHARE II -ohjelmaan (lokakuu 2002 toukokuu 2004), tarkoituksena saada kaikki 13 maata mukaan viraston tietoverkostoon. Kehitetään edelleen kolmikantaisia koordinointikeskuksia sekä kansallisia tietoverkkoja ja viraston kansallisia web-sivuja. Jäsenehdokasmaat otetaan mukaan sellaisiin hankkeisiin kuin vuoden 2003 Euroopan työsuojeluviikko PHARE-rahoituksen pohjalta ja perustetaan aihekeskus hyvästä käytännöstä tiedottamista varten. Siihen osallistuisi sekä EU:n että jäsenehdokasvaltioiden laitoksia. - EFTA-maat: on tarkoitus saada täysin mukaan viraston verkostotoimintaan (tarkkailijoina) sopimusten pohjalta, joita on tehty viraston ja ETA-maiden sekä viraston ja Sveitsin välillä, jos ne maksavat tarvittavat varat. - Viraston suhteita USA:n DOL-OSHAn kanssa kehitetään edelleen EU:n ja USA:n yhteistyön puitteissa etenkin EU:n ja USA:n konferensseja koskevan web-sivun osalta. Tätä sivua käytetään tiedotukseen, joka koskee seuraavan, Kreikassa vuoden 2003 kesäkuussa pidettävän konferenssin aiheita. Virasto aikoo myös tehdä tiiviisti yhteistyötä DOL-OSHAn kanssa kehitettäessä edelleen EU:n/USAn verkostokumppanuutta esiteltäväksi seuraavassa EU:n ja USAn välisessä konferenssissa. - Kehitetään edelleen sopivia kumppanuusmalleja Kanadan, Australian ja Japanin kumppaniorganisaatioiden kanssa nykyisten järjestelyjen pohjalta. - TTT-tiedon maailmanlaajuista web-sivustoa kehitetään edelleen vuonna 2003 kansainvälisten kumppanien kuten ILO:n ja WHO:n kanssa tehtyjen ajantasaistettujen järjestelyjen sekä PAHO:n, ICOH:n ym. kanssa luotujen yhetyksien pohjalta. - Muilla mailla ja TTT-organisaatioilla tulee yhteysmallin mukaan olemaan linkkejä viraston web-sivustolta asiaan liittyviin web-sivustoihin ja ne tulevat olemaan viraston julkaisujen ym. postituslistalla. Taulukko 4: Verkostotoiminta 3 Talousarvio 2003 ( ) Tietopyynnöt ja muut kustannukset P.M. Tuki koordinointikeskuksille ,- Koordinointikeskusten ja asiantuntijaryhmien kokoukset ,- Kokoukset EU:n ulkopuolisten verkkokumppanien kanssa ,- Hallintoneuvoston ja puheenjohtajiston kokoukset ,- PHARE II P.M. Yhteensä ,- 3 Ei sisällä matkoja eikä käännöstöitä : A, B, DK, GR, NL, L, P, S, FIN, IRL ja : D, F, I, E, UK 20/32

21 6.2 Tiedon välittäminen linkki työterveyteen ja työturvallisuuteen Vuonna 2003 virasto keskittyy tieto- ja viestintäpalveluissaan seuraavassa esitettyihin tavoitteisiin. Tarkistetun viestintästrategian toteutus Vuotuinen viestintäsuunnitelma kehitetään ja toteutetaan vuotuisen työohjelman mukaisesti. Vuotuisten viestintäsuunnitelmien kehittämistä kullekin koordinointikeskukselle koordinoidaan suunnitellen toimet maakohtaisesti. Hyvän viestintäkäytännön levittämistä helpotetaan ja varmistetaan, että tietyt tiedottamisen välineet ja viestit ovat tarpeen mukaan paikallisia (läheisyysperiaate). Tietoa aikaisempien työohjelmien tärkeimmistä viesteistä levitetään edelleen. Käyttäjiltä saatua palautetta koskeva strategia määritellään ja toteutetaan kiinteänä osana viestintästrategiaa ja viestintäsuunnitelmia. Työterveys- ja työturvallisuustiedon levittäminen Internetissä Ylläpidetään ja päivitetään viraston web-sivuston ( tietoja ja tietokantoja, esimerkiksi aihekeskusten kehittämiä, sekä suurta määrää linkkejä työturvallisuus- ja työterveyssivustoille eri puolilla maailmaa. Tämä merkitsee - ylläpitoa sen varmistamiseksi, että sivusto on laatunormien mukainen - sen varmistamista, että järjestelmässä oleva tieto on ajan tasalla - uusia ajankohtaisia aiheita koskevan uuden tiedon lisäämistä. Kehitetään ja toteutetaan kattava TTT-uutispalvelu jatkona vuonna 2002 aloitetulle pilottijärjestelmälle. Vuodeksi 2003 suunnitellun tiedotushanketoiminnan tueksi lisätään tietoa ja kehitetään seuraavia osa-alueita: - vaaralliset aineet (Euroopan teemaviikko 2003) - vammaisuus työssä - hyvä käytäntö koulutusalalla - yritysten sosiaalinen vastuu - työntekijöiden turvallisuus ja terveys, tuottavuus ja laatu - hyvät työterveys- ja työturvallisuusolot pk-yrityksissä. Levitetään tämänhetkistä TTT-tietoa, erityisesti tietoa hyvistä työterveyden ja työturvallisuuden ratkaisuista yrityksissä. Jatketaan web-sivuston kehittämistä maailmanlaajuiseksi portaaliksi. Web-palvelujen parantaminen Tietokantapohjaista portaalisivustoa (kolmas sukupolvi) kehitetään siten, että saatavilla oleva tieto voidaan indeksoida paremmin, navigointimahdollisuudet ovat paremmat ja alasivustoja on helpompi kehittää tiettyjä aiheita, aloja, käyttäjäryhmiä ym. varten. Luodaan hakemisto viraston ja verkoston web-sivustoille navigoinnin helpottamiseksi ja parannetaan hakukonetta hämähäkki -teknologian avulla. Viraston web-sivujen verkostoa uudistetaan sen helppokäyttöisyyden lisäämiseksi sekä työpaikkatason käyttäjien tiedonsaannin ja verkoston laajentamisen helpottamiseksi. 21/32

22 Uutisten syndikointia kehitetään laatimalla ja tarjoamalla välineitä verkkokumppaneille ja muita TTT-sivustoja varten. Edistetään ekstranetin käyttöä yhteistyöjärjestelmänä viraston ja sen kumppanien välillä verkostoitumisen tukena. Ekstranetiä kehitetään edelleen siten, että se kattaa myös hankkeiden hallinnan ja viestintäkoulutuksen, ja sitä tehdään tunnetummaksi loppukäyttäjien keskuudessa. Uutisten levittämistä intranetissa, ekstranetissä ja internetissä integroidaan. Täydentävät viestintäpalvelut TTT-tiedon levittäminen: tiedonlevitystä toiminnasta kehitetään vuoden aikana tiedotustoiminnan tulosten esittämiseksi seuraavilla aloilla: - pk-ohjelma tapaturmien ehkäisy - hyvien käytännön ratkaisujen tarjoaminen - kalastusala (mahdollisesti yhteinen tapahtuma Kreikan kanssa sen puheenjohtajuuden aikana - opetusala - TTT-asioiden sisällyttäminen koulutukseen - rakennusala - vammaisuus työssä - työterveyden ja työturvallisuuden sukupuoliulottuvuus - yritysten sosiaalinen vastuu - työntekijöiden turvallisuus ja terveys, tuottavuus ja laatu Viraston viestintä: Virasto jatkaa viestintänsä kehittämistä tarkistetun viestintästrategiansa mukaisesti. Sen lisäksi, että virasto tuottaa vuosikertomuksensa, uutislehtiään, julkaisuluettelon ja CD-ROM-levyn sekä muuta materiaalia toiminnan tunnetuksi tekemiseen ja näyttelyjä varten, se keskittyy vuonna 2003 erityisesti web-sivustonsa sisällön kehittämiseen (ks. edellä). Tiedottaminen: osana virastoa koskeneen arvioinnin suositusten seurantaa virasto pyrkii kehittämään strategisia kumppanuuksia julkaisutoimintaa varten, jotta sen monien julkaisujen tuottaminen yhä useammilla kielillä helpottuisi. Hankkeita koskeva raportointi ja niiden tunnetuksi tekeminen: tiedonlevitys ja kampanjointi sovitetaan kunkin hankkeen tietotarpeisiin ja tärkeimpien kohderyhmien erityispiirteisiin. Toiminnan muotoja ovat raporttien ja tiedotteiden tuottaminen, foorumi, nettisivut, CD- ROM-levyt jne. samoin kuin erityisten kampanjatapahtumien ja esittelyjen järjestäminen Euroopan unionin ja kansallisella tasolla. Suhteet tiedotusvälineisiin: virasto jatkaa yhteyksien kehittämistä työterveys- ja työturvallisuusalan viestimiin ja työterveys- ja työturvallisuusasioiden edistämistä yleisluonteisten viestintävälineiden kautta Euroopan teemaviikon kaltaisten kampanjoiden sekä tärkeimpien alan lehtien kanssa tehtävän strategisen yhteistyön avulla. Koordinointikeskusten verkoston tukeminen: virasto laatii vuotuisia viestintäsuunnitelmia ja sopii koordinointikeskuksille annettavasta asianmukaisesta tuesta yhteydenpitoon sidosryhmien, median ja loppukäyttäjien kanssa. Virasto jatkaa tärkeimpien viestintävälineiden 22/32