EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 3. huhtikuuta 2013 (OR. en) 2010/0374 (COD) PE-CONS 77/12 ADD 7 STATIS 106 ECON 1090 UEM 345 CODEC 3081 OC 768 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EKT 2010) (Liite A Luku 7) YHTEINEN NÄKEMYS Kroatian kuuleminen päättyy PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc

2 LUKU 7 VARALLISUUSTASEET Määritelmä: Tase on selvitys institutionaalisen yksikön tai yksikköryhmän tietyllä hetkellä omistuksessa olevista varoista ja veloista Taseen tasapainottavaa erää kutsutaan nettovarallisuudeksi (B.90). Taseeseen kirjatut varojen ja velkojen varannot arvotetaan soveltuviin hintoihin, eli yleensä taseajankohdan vallitseviin markkinahintoihin mutta joissakin luokissa nimellisarvoihin. Tase laaditaan kotimaisille institutionaalisille sektoreille ja alasektoreille, koko kansantaloudelle sekä ulkomaille Tase täydentää tilikokonaisuuden ja kuvaa ne lopulliset vaikutukset, jotka tuotantotilille, tulonjaon ja tulonkäytön tilille ja varallisuuden muodostuksen tilille tehdyillä kirjauksilla on kaiken kaikkiaan kansantalouden varallisuuteen Institutionaalisten sektorien tasapainottavana eränä on nettovarallisuus Koko kansantalouden tasapainottavana eränä on muiden kuin rahoitusvarojen ja ulkomaisten nettosaamisten kokonaisarvo, jota usein kutsutaan kansanvarallisuudeksi. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 1

3 7.06 Ulkomaat-sektorin tase laaditaan samalla tavoin kuin kotimaisten institutionaalisten sektoreiden ja alasektoreiden taseet. Se koostuu kokonaan ulkomaisten yksiköiden rahoitusvarojen ja velkojen positiosta suhteessa kotimaisiin yksiköihin. BMP6:ssa (maksutasekäsikirja) vastaavaa kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välistä tasetta kutsutaan ulkomaiseksi varallisuudeksi Omat varat määritellään nettovarallisuuden (B.90) summaksi, johon on lisätty osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien arvo (AF.5) velkoina taseessa Yrityssektorille ja rahoituslaitokset-sektorille sekä niiden alasektoreille omat varat ovat analyyttisesti merkityksellinen indikaattori samaan tapaan kuin nettovarallisuus Yritysten nettovarallisuus on yleensä erisuuruinen kuin niiden liikkeeseen laskettujen osakkeiden ja osuuksien arvo. Yritysmäisten yhteisöjen nettovarallisuus on yhtä kuin nolla, koska omistajan osuuksien oletetaan olevan arvoltaan yhtä kuin yhteisön varat miinus sen muut kuin oman pääoman ehtoiset velat. Sellaisten kotimaisten yritysten, jotka ovat suorien sijoitusten kohteita ja ulkomaisten yritysten sivuliikkeitä ja jotka tästä syystä luokitellaan yritysmäisiksi yhteisöiksi, nettovarallisuus on nolla Rahoitusvarojen ja velkojen tasapainoerää kutsutaan nettorahoitusvarallisuudeksi (BF.90) Tase kuvaa varojen ja velkojen arvoja tietyllä hetkellä. Taseet laaditaan tilinpitojakson alussa ja lopussa; avaustase jakson alussa on sama kuin edellisen jakson lopussa kirjattu päätöstase. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 2

4 7.12 Tilien laadinnan perusidentiteetti liittää toisiinsa avaustaseessa esitetyn tietyn varallisuuserän arvon ja päätöstaseen seuraavasti: tietyn varallisuuserän arvo avaustaseessa plus taloustoimet tilinpitojakson aikana taloustoimin hankittujen varojen kokonaisarvo miinus miinus plus miinus plus miinus varojen volyymin muut muutokset uudelleenarvotukset on yhtä kuin varallisuuserän arvo päätöstaseessa. tilinpitojakson aikana taloustoimin luovutettujen varojen kokonaisarvo kiinteän pääoman kuluminen (soveltuvissa tapauksissa) varoihin vaikuttavat muut positiiviset volyymin muutokset varoihin vaikuttavat muut negatiiviset volyymin muutokset sellaisten nimellisten hallussapitovoittojen arvo, jotka kertyvät tilikaudella ja ovat seurausta varallisuuserän hinnan muutoksesta sellaisten nimellisten hallussapitotappioiden arvo, jotka kertyvät tilikaudella ja ovat seurausta varallisuuserän hinnan muutoksesta PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 3

5 Voidaan myös laatia taulukko, jossa liitetään toisiinsa avaustaseessa esitetyn tietyn velkaerän arvo ja päätöstase Avaustaseen ja päätöstaseen väliset, taloustoimien sekä varojen ja velkojen volyymin muiden muutosten ja hallussapitovoittojen ja -tappioiden kautta tulevat yhteydet kuvataan kaaviona liitteessä 7.2. VAROJEN JA VELKOJEN TYYPIT Varojen määritelmä 7.14 Taseessa kirjatut varat ovat taloudellisia varoja Määritelmä: Taloudellinen vara on arvon säilyttäjä, jonka hallussapidosta tai käytöstä tietyn ajanjakson aikana koituu hyötyä sen taloudelliselle omistajalle. Sen mukana arvo siirtyy tilinpitojaksolta toiselle Taloudellinen hyöty koostuu ensituloista esimerkiksi toimintaylijäämästä, jolloin omistaja käyttää varat, tai omaisuustuloista, jolloin taloudellinen omistaja antaa muiden käyttää varat. Hyöty on seurausta varojen käytöstä, sekä arvosta, mukaan lukien hallussapitovoitot ja -tappiot, joka realisoidaan luovuttamalla tai terminoimalla varoja. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 4

6 7.17 Varojen taloudellinen omistaja ei ole välttämättä varojen juridinen omistaja. Varojen taloudellinen omistaja on se institutionaalinen yksikkö, jolla on oikeus varojen käytöstä koituvaan hyötyyn sillä perusteella, että se hyväksyy niihin liittyvät riskit Yleiskatsaus taloudellisten varojen luokituksesta ja kattavuudesta esitetään taulukossa 7.1. Jokaiselle varojen luokalle esitetään yksityiskohtainen määritelmä liitteessä 7.1. VAROJEN JA VELKOJEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT ERÄT 7.19 Varoihin ja velkoihin ei lueta a) inhimillistä pääomaa, b) sellaisia luonnonvaroja, joita ei pidetä taloudellisina varoina (esim. ilma, joen vesi), c) kestokulutustavaroita eikä d) ehdollisia saamisia ja vastuita, jotka eivät ole rahoitusvaroja ja velkoja (ks. 7.31). PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 5

7 VAROJEN JA VELKOJEN LUOKAT 7.20 Varallisuustaseissa erotetaan kaksi kirjausten pääluokkaa: muut kuin rahoitusvarat (merkitty AN) sekä rahoitusvarat ja velat (merkitty AF) Muut kuin rahoitusvarat jaetaan valmistettuihin muihin kuin rahoitusvaroihin (merkitty AN.1) ja valmistamattomiin muihin kuin rahoitusvaroihin (merkitty AN.2). Valmistetut muut kuin rahoitusvarat (AN.1) 7.22 Määritelmä: Valmistetut muut kuin rahoitusvarat (AN.1) ovat tuotantoprosessin tuloksia Valmistettujen muiden kuin rahoitusvarojen (AN.1) luokituksen tarkoituksena on erotella varat sen mukaan, mikä on niiden merkitys tuotannossa. Valmistettuihin varoihin kuuluvat: kiinteät varat, joita käytetään toistuvasti tai jatkuvasti tuotannossa yli vuoden ajan; varastot, jotka käytetään tuotannossa välituotteena, myydään tai muuten luovutetaan; sekä arvoesineet. Arvoesineitä ei pääasiallisesti käytetä tuotantoon tai kulutukseen, vaan niitä hankitaan ja pidetään ensisijaisesti arvon säilyttäjinä. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 6

8 Valmistamattomat muut kuin rahoitusvarat (AN.2) 7.24 Määritelmä: Valmistamattomat muut kuin rahoitusvarat ovat sellaisia taloudellisia varoja, jotka syntyvät muuten kuin tuotantoprosessin tuloksena. Ne koostuvat luonnonvaroista, sopimuksista, leasingsopimuksista, lisensseistä, luvista sekä liikearvosta (goodwill) ja markkinointivaroista Valmistamattomien varojen luokituksen tarkoituksena on erotella varat niiden syntytavan perusteella. Jotkin varoista ovat olemassa luonnostaan ja toiset, jotka tunnetaan yhteiskunnallisina rakenteina, syntyvät lain nojalla tai kirjanpidon määritelmistä Se, mitkä luonnonvarat luetaan mukaan taseeseen, määritetään mukautuen taloudellisten varojen yleiseen määritelmään. Jaottelu perustuu siihen, ovatko ko. luonnonvarat todellisen omistajuuden kohde ja voivatko ne tuottaa taloudellista hyötyä omistajilleen, kun olemassa oleva teknologia, tieto, taloudelliset mahdollisuudet, saatavilla olevat resurssit ja suhteelliset hinnat on määrätty. Mukaan ei lueta sellaisia luonnonvaroja, joihin omistajan oikeuksia ei ole kohdennettu, kuten valtameret tai ilma Sopimuksia, leasingsopimuksia, lisenssejä ja lupia pidetään muina kuin rahoitusvaroina ainoastaan silloin, kun haltija saa niistä juridisen sopimuksen nojalla sopimusperusteisesti maksettavat summat ylittävää taloudellista hyötyä ja voi lain mukaan ja käytännössä realisoida tällaisen hyödyn siirtämällä kyseiset sopimukset, lisenssit ja luvat muille. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 7

9 Rahoitusvarat ja velat (AF) 7.28 Määritelmä: Rahoitusvarat ovat taloudellisia varoja, joihin luetaan kaikki rahoitussaamiset, osakkeet ja osuudet ja monetaarisen kullan kultakomponentti (kohta 5.03). Velat syntyvät, kun velalliset ovat velvollisia suorittamaan maksuja tai sarjan maksuja velkojille (kohta 5.06) Rahoitusvarat ovat arvon säilyttäjiä, joiden hallussapidosta tai käytöstä tietyn ajanjakson aikana koituu hyötyä niiden taloudelliselle omistajalle. Niiden mukana arvo siirtyy tilinpitojaksolta toiselle. Hyödyn vaihtamiseen käytetään maksuvälineitä (kohta 5.04) Kaikilla rahoitusvaroilla on vastineenaan velka. Poikkeuksena on monetaarisen kullan kultakomponentti, joka luokitellaan luokkaan monetaarinen kulta ja erityiset nostooikeudet (AF.1) Ehdolliset varat ja velat ovat sopimuksia, joiden nojalla yksi osapuoli on velvollinen suorittamaan maksun tai sarjan maksuja toiselle yksikölle ainoastaan tiettyjen edellytysten täyttyessä (kohta 5.08). Ne eivät ole rahoitusvaroja eivätkä velkoja. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 8

10 7.32 Rahoitusvarojen ja velkojen luokitus on yhteensopiva rahoitustaloustoimien luokituksen kanssa (kohta 5.14). Rahoitusvarojen ja velkojen luokkien ja alaluokkien määritelmät sekä lisäselitykset kuvataan luvussa 5, eikä niitä toisteta tässä, mutta liitteessä 7.1 on yhteenveto kaikista järjestelmän varoista ja veloista. Taulukko 7.1 Varojen luokitus AN. MUUT KUIN RAHOITUSVARAT (AN.1 + AN.2) AN.1 Valmistetut muut kuin rahoitusvarat AN.11 Kiinteät varat( 1 ) AN.111 Asunnot AN.112 Muut rakennukset ja rakennelmat AN.1121 Muut talorakennukset kuin asuinrakennukset AN.1122 Muut rakennelmat AN.1123 Maanparannukset AN.113 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet AN.1131 Kuljetusvälineet AN.1132 Tieto- ja viestintätekniset laitteet AN.1139 Muut koneet ja laitteet AN.114 Asejärjestelmät AN.115 Kasvatettavat biologiset varat AN.1151 Eläinvarat toistuvaan tuotteiden tuotantoon 1 Lisätietoerä AN.m: Kestokulutustavarat. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 9

11 AN. AN.1152 AN.117 AN.1171 AN.1172 AN.1173 AN AN AN.1174 AN.1179 AN.12 AN.121 AN.122 AN.1221 AN.1222 AN.123 AN.124 AN.125 AN.13 AN.131 AN.132 AN.133 AN.2 AN.21 AN.211 AN.2111 MUUT KUIN RAHOITUSVARAT (AN.1 + AN.2) Puu-, viljelykasvi- ja kasvivarat toistuvaan tuotteiden tuotantoon Henkiset omaisuustuotteet Tutkimus ja kehittäminen Mineraalien etsintä ja arviointi Tietokoneohjelmistot ja tietokannat Tietokoneohjelmistot Tietokannat Viihteen, kirjallisuuden ja taiteen alkuperäisteokset Muut henkiset omaisuustuotteet Varastot Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset työt Keskenkasvuiset kasvatettavat biologiset varat Muut keskeneräiset työt Valmisteet Puolustustarvikevarastot Kauppatavarat Arvoesineet Jalometallit ja -kivet Antiikki ja muut taide-esineet Muut arvoesineet Valmistamattomat muut kuin rahoitusvarat Luonnonvarat Maa Rakennusmaa PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 10

12 AN. AN.2112 AN.2113 AN.2119 AN.212 AN.213 AN.214 AN.215 AN.2151 AN.2159 AN.22 AN.221 AN.222 AN.223 AN.224 AN.23 MUUT KUIN RAHOITUSVARAT (AN.1 + AN.2) Viljelysmaa Virkistyskäyttöön tarkoitettu maa vesialueineen Muut maa-alueet vesialueineen Mineraali- ja energiavarannot Luonnonvaraiset biologiset varat Vesivarat Muut luonnonvarat Radiotaajuudet Muut Sopimukset, leasingsopimukset ja lisenssit Myyntikelpoiset käyttöleasingsopimukset Luonnonvarojen käyttöluvat Tiettyihin toimintoihin oikeuttavat luvat Yksinoikeudet tulevaisuudessa tuotettaviin tavaroihin tai palveluihin Liikearvon (goodwill) ja markkinointivarojen ostot miinus myynnit AF RAHOITUSVARAT 1 (AF.1 + AF.2 + AF.3 + AF.4 + AF.5 + AF.6 + AF.7 + AF.8) AF.1 AF.11 AF.12 AF.2 AF.21 AF.22 AF.29 AF.3 Monetaarinen kulta ja erityiset nosto-oikeudet (SDR:t) Monetaarinen kulta Erityiset nosto-oikeudet (SDR:t) Käteisraha ja talletukset Käteisraha Siirtokelpoiset talletukset Muut talletukset Velkapaperit 1 Lisätietoerät AF.m1 Ulkomaiset suorat sijoitukset; AF.m2: Järjestämättömät lainat. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 11

13 AF RAHOITUSVARAT 1 (AF.1 + AF.2 + AF.3 + AF.4 + AF.5 + AF.6 + AF.7 + AF.8) AF.31 AF.32 AF.4 AF.41 AF.42 AF.5 AF.51 AF.511 AF.512 AF.519 AF.52 AF.521 AF.522 AF.6 AF.61 AF.62 AF.63 AF.64 AF.65 AF.66 AF.7 AF.71 AF.72 AF.8 AF.81 AF.89 Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lainat Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet Osuudet Noteeratut osakkeet Noteeraamattomat osakkeet Muut osuudet Sijoitusrahasto-osuudet Rahamarkkinarahasto-osuudet Muiden kuin rahamarkkinarahastojen osuudet Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut Vahinkovakuutustekninen vastuuvelka Henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvat vastuut Eläkevastuut Eläkerahastojen vaateet eläkkeiden hallinnoijia kohtaan Oikeudet muihin etuuksiin kuin eläke-etuihin Standarditakauksiin liittyvät varaukset Johdannaiset ja työsuhdeoptiot Johdannaiset Työsuhdeoptiot Muut saamiset ja velat Kauppaluotot ja ennakot Muut saamiset ja velat kuin kauppaluotot ja ennakot PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 12

14 TASEEN KIRJAUSTEN ARVOTTAMINEN Yleisiä arvottamisperiaatteita 7.33 Taseen jokainen erä arvotetaan ikään kuin se hankittaisiin taseen kuvaamana ajankohtana. Varat ja velat arvotetaan niihin markkinahintoihin, jotka taseen kuvaamana ajankohtana vallitsevat Kirjattujen arvojen olisi vastattava hintoja, jotka voidaan havaita markkinoilla taseen kuvaamana ajankohtana. Jos markkinahintahavaintoja ei voida tehdä kuten voi olla, jos markkinat ovat olemassa mutta niillä ei ole viime aikoina myyty kyseisiä varoja, varoille olisi estimoitava se hinta, joka varoista maksettaisiin markkinoilla taseen kuvaamalla hetkellä Markkinahintoja on yleensä saatavilla useille rahoitusvaroille ja veloille, käytössä oleville kiinteistöille (rakennuksille ja muille rakennelmille sekä maaperälle), käytössä oleville kuljetusvälineille, sadolle ja karjalle sekä uusille kiinteille varoille ja varastoille Omaan käyttöön tuotetut muut kuin rahoitusvarat olisi arvotettava perushintaan tai, jos perushintaa ei ole saatavilla, samantapaisten tavaroiden perushintojen avulla tai, jos tämä ei ole mahdollista, kustannusten perusteella. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 13

15 7.37 Sen lisäksi, että hinnat voidaan tasetta varten määritellä markkinoilla havaittujen hintojen avulla tai kustannusten kautta, muiden kuin rahoitusvarojen hinnat voidaan arvioida a) uudelleen arvottamalla ja lisäämällä hankinnat ja vähentämällä luovutukset varojen käyttöiän ajalta; tai b) arvioimalla tulevan taloudellisen hyödyn nykyarvo eli diskontattu arvo Markkina-arvon määrittäminen on keskeinen periaate arvotettaessa rahoitusinstrumenttien varantoja (tai rahoitusinstrumenteilla käytäviä taloustoimia). Rahoitusinstrumentit vastaavat rahoitussaamisia. Ne ovat rahoitusvaroja, joiden vastineena on velkoja. Markkina-arvo on se arvo, johon rahoitusvarat ostetaan tai myydään liiketoimeen halukkaiden osapuolten välillä, kun liiketoimia arvioidaan puhtaasti liiketaloudellisin perustein, lukuun ottamatta provisioita, palkkioita ja veroja. Liiketoimen osapuolet ottavat markkina-arvon määrittämisessä huomioon myös kertyneen koron Nimellisarvon määrittämisessä otetaan huomioon alun perin maksetut suoritukset lisättynä mahdollisilla myöhemmin tapahtuneilla suorituksilla, vähennettynä mahdollisilla takaisinmaksuilla ja lisättynä mahdollisilla kertyneillä koroilla. Nimellisarvo ei ole sama kuin pariarvo. a) Ulkomaan valuutan määräisen rahoitusinstrumentin nimellisarvo kotimaan valuuttana sisältää vaihtokurssin muutoksista johtuvat hallussapitovoitot ja -tappiot. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 14

16 Ulkomaan valuutan määräisten rahoitusinstrumenttien arvo on muunnettava kansallisen valuutan määräiseksi käyttäen sen ajankohdan vaihtokurssia, jolta ajankohdalta tase laaditaan. Vaihtokurssin on oltava valuutan osto- ja myyntikurssien keskiarvo. b) Suppeaan indeksiin kytkettyjen rahoitusinstrumenttien, kuten velkapapereiden, nimellisarvo voi myös sisältää indeksin muutoksista johtuvia hallussapitovoittoja ja - tappioita. c) Rahoitusinstrumentin markkina-arvo voi minä tahansa ajankohtana poiketa rahoitusinstrumentin nimellisarvosta markkinahinnan muutoksista johtuvien uudelleenarvotusten vuoksi. Markkinahintojen muutosten syinä ovat yleiset markkinaolosuhteet (esimerkiksi markkinakoron muutokset), erityiset olosuhteet (esimerkiksi velkapaperin liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden muutokset) sekä markkinoiden yleisen likviditeetin ja kyseisen velkapaperin likviditeetin muutokset. d) Näin ollen seuraava perusyhtälö soveltuu positioihin: Markkina-arvo = Nimellisarvo + markkinahinnan muutoksista johtuvat uudelleenarvotukset Joidenkin muiden kuin rahoitusvarojen osalta uudelleen arvotettu alkuperäinen hankintahinta vähenee nollaan niiden odotetun käyttöiän aikana. Tällaisen varallisuuserän arvo millä tahansa hetkellä on sen käypä hankintahinta miinus kumuloituneet vähennykset. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 15

17 7.41 Useimmat kiinteät varat voidaan kirjata taseeseen käypiin ostajan hintoihin, joista on tehty kiinteän pääoman kumuloituneen kulumisen suuruinen vähennys; kyseessä on kirjanpitoarvo poistojen jälkeen. Nettopääomakanta kuvaa kaikkien vielä käytössä olevien kiinteiden varojen näin vähennettyjen arvojen summaa. Bruttopääomakannassa on mukana kiinteän pääoman kulumisen kertynyt summa. MUUT KUIN RAHOITUSVARAT (AN) Valmistetut muut kuin rahoitusvarat (AN.1) Kiinteät varat (AN.11) 7.42 Kiinteät varat kirjataan markkinahintoihin, jos mahdollista (tai perushintoihin, jos on kyse uusien varojen tuottamisesta omaan käyttöön) ja jos se ei ole mahdollista, kirjaus tehdään hankintahetkellä vallinneeseen ostajan hintaan, josta on tehty kiinteän pääoman kumuloituneen kulumisen suuruinen vähennys. Tasearvoon sisällytetään kiinteiden varojen omistusoikeuden siirtymisestä aiheutuneet ostajien kustannukset, joista tehdään kiinteän pääoman kulumisesta johtuvat vähennykset koko ajalta, jonka ostaja odottaa pitävänsä hallussa kyseisiä taloudellisia varoja. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 16

18 Henkiset omaisuustuotteet (AN.117) 7.43 Mineraalien etsintä ja arviointi (luokka AN.1172) arvotetaan joko niiden kertyneiden kulujen pohjalta, jotka on maksettu etsintää ja arviointia harjoittaneille muille institutionaalisille yksiköille tai etsinnän aiheuttamien todellisten kustannusten mukaisena, jos etsintä on tehty omaan käyttöön. Vähentämätön osa aiemmin tehdystä etsinnästä tulisi arvottaa uudelleen kuluvan tilinpitojakson hinnoilla ja kustannuksilla Henkisten omaisuustuotteiden alkuperäiskappaleet, kuten tietokoneohjelmistojen alkuperäiskappaleet ja viihteen, kirjallisuuden ja taiteen alkuperäisteokset, olisi arvotettava hankintahintaan silloin, kun niillä käydään kauppaa markkinoilla. Alkuperäinen arvo estimoidaan laskemalla yhteen niiden tuotantokustannukset asianmukaisesti nykyisillä hinnoilla uudelleen arvotettuna. Jos arvoa on mahdotonta määrittää tällä menetelmällä, kyseisen varan käyttämisestä odotettujen tulevien tulojen nykyarvo estimoidaan. Valmistamattomien varojen omistusoikeuden siirtokulut (AN.116) 7.45 Valmistamattomien varojen maata lukuun ottamatta omistusoikeuden siirtokulut esitetään erikseen pääomatilillä ja käsitellään kiinteän pääoman bruttomuodostuksena, mutta taseissa tällaiset kustannukset sisältyvät sen varan arvoon, johon ne liittyvät, vaikka kyseessä on valmistamaton vara. Omistusoikeuden siirtokuluja ei näin ollen esitetä erikseen taseissa. Rahoitusvarojen omistusoikeuden siirtokulut käsitellään välituotekäyttönä, kun kyseiset varat ovat yritysten tai julkisyhteisöjen hankkimia; kulutuksena, kun ne ovat kotitalouksien hankkimia; ja palveluiden vientinä, kun ne ovat ulkomaisten talousyksiköiden hankkimia. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 17

19 Varastot (AN.12) 7.46 Varastot on arvotettava käyttämällä sen ajankohdan hintoja, jolta tase laaditaan eikä niitä hintoja, joilla tuotteet arvotettiin, kun ne siirrettiin varastoon Aineiden ja tarvikkeiden varastot arvotetaan ostajan hintoihin ja lopputuotteiden sekä keskeneräisten tuotteiden varastot perushintoihin. Sellaisten myyntiin tarkoitettujen tuotteiden varastot, joita jakelijat eivät jatkojalosta, arvotetaan taseen kuvaaman ajankohdan hintoihin kuitenkin ilman tukkumyyjän tai vähittäismyyjän maksamia kuljetuskustannuksia. Keskeneräisten töiden varastoille estimoidaan päätöstaseen arvo vertaamalla ajanjakson loppuun mennessä koituneiden tuotantokustannusten osuutta samanlaisen valmiin tuotteen perushintaan taseen kuvaamana ajankohtana. Jos valmiin tuotteen perushinta ei ole käytettävissä, se estimoidaan tuotantokustannusten arvolla lisäten siihen marginaali, joka kuvaa odotettavissa olevaa nettotoimintaylijäämää tai estimoitua nettosekatuloa Kasvava kerran korjattava sato (paitsi puusto) sekä teuraskarja voidaan arvottaa käyttämällä vastaavien tuotteiden markkinahintoja. Kasvava puusto arvotetaan diskonttaamalla puun tulevat myyntituotot nykyhinnoin vähentämällä ensin kustannukset, joita puun kasvattamisesta ja mm. hakkuista koituu. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 18

20 Arvoesineet (AN.13) 7.49 Arvoesineet kuten taideteokset, antiikki, korut, jalokivet, ei-monetaarinen kulta sekä muut metallit arvotetaan käypiin hintoihin. Jos tällaisille varoille on olemassa järjestäytyneitä markkinoita, ne olisi arvotettava siihen todelliseen tai arvioituun hintaan, joka niistä markkinoilla myytäessä saataisiin taseen kuvaamalla hetkellä lukuun ottamatta välittäjän maksuja ja palkkioita. Muussa tapauksessa ne olisi arvotettava nykyhintatasolle uudelleenarvotettuihin hankintahintoihin. Valmistamattomat muut kuin rahoitusvarat (AN.2) Luonnonvarat (AN.21) Maa (AN.211) 7.50 Maa arvotetaan taseessa käypään markkinahintaan. Mahdolliset maanparannuksen menot kirjataan kiinteän pääoman bruttomuodostuksena, ja maanparannuksen tuomaa lisäarvoa ei sisällytetä varallisuustaseessa esitettyyn maan arvoon vaan se esitetään maanparannusten erillisenä varojen luokkana (AN.1123). PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 19

21 7.51 Maa arvotetaan siihen arvioituun hintaan, joka siitä markkinoilla myytäessä saataisiin, pois lukien maan omistuksen siirrosta koituvat kustannukset tulevan myynnin yhteydessä. Siirto kirjataan sovitun käytännön mukaisesti kiinteän pääoman bruttomuodostuksena, ja kustannuksia ei sisällytetä varallisuustaseen luokassa AN.211 olevaan maan arvoon vaan ne kirjataan luokkaan AN Tämä erä vähenee nollaan kiinteän pääoman kulumisen kautta sen jakson aikana, jonka uusi omistaja odottaa käyttävänsä maata Jos maan arvoa ei voida eritellä niiden rakennusten ja rakenteiden arvosta, jotka sen päällä sijaitsevat, varat luokitellaan (yhtenä) kokonaisuutena arvokkaamman varallisuuserän luokkaan. Mineraali- ja energiavarannot (AN.212) 7.53 Sellaiset maan pinnalla tai pinnan alla olevat mineraaliesiintymät, jotka ovat nykyteknologialla ja nykyisillä suhteellisilla hinnoilla taloudellisesti hyödynnettävissä, arvotetaan varojen taloudellisesta hyödyntämisestä odotettavissa olevien nettotuottojen nykyarvon perusteella. Muut luonnonvarat (AN.213, AN.214 ja AN.215) 7.54 Luonnonvaraisista biologisista varoista (AN.213), vesivaroista (AN.214) ja muista luonnonvaroista (AN.215) ei ole todennäköisesti käytettävissä markkinoilla havaittuja hintoja, joten ne arvotetaan yleensä niiden odotettavissa olevien tuottojen nykyarvon avulla. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 20

22 Sopimukset, leasingsopimukset ja lisenssit (AN.22) 7.55 Määritelmä: Sopimukset, leasingsopimukset ja lisenssit kirjataan varoina, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: sopimuksen, leasingsopimuksen tai lisenssin ehdoissa määritetään varojen käytön tai palveluiden tarjonnan hinta, joka eroaa vallitsevasta markkinahinnasta; ja toinen sopimuspuoli voi realisoida hintaeron. Sopimukset, leasingsopimukset ja lisenssit voidaan arvottaa käyttämällä oikeudet antavien asiakirjojen siirroista saatuja markkinatietoja, tai ne voidaan estimoida laskemalla odotettavissa olevien tuottojen nykyarvo taseajankohtana verrattuna juridisen sopimuksen voimaantullessa vallitsevaan tilanteeseen Tämä luokka kattaa varat, joita voidaan saada myyntikelpoisista käyttöleasingsopimuksista, luonnonvarojen käyttöluvista, tiettyihin toimintoihin oikeuttavista luvista sekä yksinoikeuksista tulevaisuudessa tuotettaviin tavaroihin ja palveluihin. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 21

23 7.57 Varallisuuserän arvo vastaa sen osuuden nettonykyarvoa, jolla vallitseva hinta ylittää sopimuksessa olevan hinnan. Muiden tekijöiden pysyessä ennallaan tämä arvo vähentyy, kun sopimuksen voimassaoloaika päättyy. Vallitsevan hinnan muuttumisesta johtuvat varojen arvonmuutokset kirjataan nimellisinä hallussapitovoittoina ja -tappioina Myyntikelpoiset käyttöleasingsopimukset kirjataan varoina ainoastaan silloin, kun vuokralleottaja käyttää oikeuttaan realisoida hintaero. Liikearvon (goodwill) ja markkinointivarojen ostot miinus myynnit (AN.23) 7.59 Liikearvon (goodwill) ja markkinointivarojen tasearvo on se arvo, jolla institutionaalisen yksikön myyntihetkellä maksettu hinta ylittää yksikön omien varojen kirjatun arvon, joka on arvotettu uudelleen ottaen huomioon mahdolliset myöhemmät vähennykset, kun alkuperäinen arvo poistetaan valmistamattomien varojen taloudellisen arvon häviämisenä (K.2). Poistoprosentti vastaa liikekirjanpidon standardeja Markkinointivarat koostuvat sellaisista eristä kuin tavaramerkit, nimet, tunnukset, logot ja verkkotunnukset. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 22

24 RAHOITUSVARAT JA VELAT (AF) 7.61 Rahoitusvarat ja velat, jotka ovat jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja kuten velkapapereita, arvopapereita, sijoitusrahasto-osuuksia ja johdannaisia, arvotetaan markkina-arvoon. Muut kuin jälkimarkkinakelpoiset rahoitusinstrumentit arvotetaan nimellisarvoon (ks ja 7.39). Toistensa vastineina olevat rahoitusvarat ja velat ovat arvoltaan samat taseessa. Arvoissa ei pidä olla mukana provisioita, palkkioita eikä veroja. Provisiot, palkkiot ja verot kirjataan taloustoimien toteuttamiseksi tuotettuina palveluina. Monetaarinen kulta ja erityiset nosto-oikeudet (AF.1) 7.62 Monetaarinen kulta (AF.11) on arvotettava järjestäytyneillä kultamarkkinoilla muodostuneeseen hintaan IMF määrittelee päivittäin erityisten nosto-oikeuksien (AF.12) arvon, ja niiden arvo suhteessa kotimaan valuuttaan saadaan valuuttamarkkinoilta. Käteisraha ja talletukset (AF.2) 7.64 Käteinen raha (setelit ja kolikot AF.21) arvotetaan nimellisarvoon Talletuksille (AF.22, AF.29) taseessa kirjattavat arvot ovat nimellisarvoja Ulkomaan valuutan määräiset talletukset ja käteisraha muunnetaan kansallisen valuutan mukaiseksi käyttämällä sen ajankohdan osto- ja myyntikurssien keskiarvoa, jolta tase laaditaan. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 23

25 Velkapaperit (AF.3) 7.67 Velkapaperit kirjataan markkina-arvoon Lyhytaikaiset velkapaperit (AF.31) arvotetaan markkina-arvoon. Jos markkina-arvoja ei ole saatavilla, markkina-arvo voidaan arvioida edellyttäen että inflaatio tai nimelliskorot eivät ole korkeita käyttämällä seuraavien nimellisarvoa: a) nimellisarvoon liikkeeseen laskettavat lyhytaikaiset velkapaperit; ja b) lyhytaikaiset diskontatut velkapaperit Pitkäaikaiset velkapaperit (AF.32) arvotetaan aina markkina-arvoon, ovatpa sitten kyseessä sellaiset joukkovelkakirjat, joille maksetaan säännöllisesti korkoa tai alihintaiset tai nollakorkoiset joukkovelkakirjat, joille maksetaan vain vähän tai ei ollenkaan korkoa. Lainat (AF.4) 7.70 Sekä velkojien että velallisten taseisiin kirjattava arvo on nimellisarvo riippumatta siitä, ovatko lainat hoidettuja vai järjestämättömiä. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet (AF.5) 7.71 Noteeratut osakkeet (AF.511) arvotetaan niiden markkina-arvoihin. Sekä varoihin että velkoihin sovelletaan samaa arvoa, vaikka osakkeet ja osuudet eivät juridisesti olekaan liikkeeseenlaskijan velkaa. Sen sijaan ne takaavat oikeuden osuuteen yrityksen jäännösarvosta, joka ei etukäteen ole tiedossa. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 24

26 7.72 Noteeratut osakkeet arvotetaan pörssissä tai muilla järjestäytyneillä markkinoilla havaittuihin keskihintoihin Sellaisten noteeraamattomien osakkeiden (AF.512) arvo, joilla ei käydä säännöllisesti kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla, on estimoitava käyttämällä perustana a) noteerattujen osakkeiden arvoja tapauksen mukaan; b) omien varojen arvoa; tai c) diskonttaamalla ennustetut voitot soveltamalla asianomaista markkinahinnan ja voiton suhdetta kuvaavaa P/E-lukua institutionaalisen yksikön viimeaikaisiin voittoihin. Tässä arvioinnissa on kuitenkin otettava erityisesti huomioon noteerattujen ja noteeraamattomien osakkeiden väliset likviditeettierot. Lisäksi siinä on otettava huomioon yrityksen kertynyt nettovarallisuus sekä yrityksen toimiala Kulloinkin sovellettava estimointimenetelmä riippuu käytettävissä olevista perustilastoista. Menetelmä voi ottaa esimerkiksi huomioon tiedot, joita on olemassa niiden yritysten yhteensulautumisista, joiden osakkeita ei noteerata. Jos noteeraamattomien yritysten omien varojen arvo keskimäärin ja suhteessa niiden nimellisarvoiseen pääomaan muuttuu samalla tavoin kuin vastaavien noteerattujen yritysten omien varojen arvo, tasearvo voidaan laskea suhdeluvun avulla. Kyseisessä suhdeluvussa verrataan noteeraamattomien yritysten omien varojen arvoa noteerattujen yritysten omien varojen arvoon: noteeraamattomien osakkeiden arvo = samanlaisten noteerattujen osakkeiden markkinahinta x (noteeraamattomien yritysten omien varojen arvo)/(vastaavien noteerattujen yritysten omien varojen arvo) PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 25

27 7.75 Osakkeen hinnan suhde omiin varoihin saattaa vaihdella toimialoittain. On suositeltavaa laskea noteeraamattomien osakkeiden käypä hinta toimialoittain. Noteerattujen ja noteeraamattomien osakkeiden välillä voi olla muitakin estimointimenetelmään vaikuttavia eroja Muut osuudet (AF.519) ovat osuuksia, jotka eivät ole arvopapereiden muodossa. Muut osuudet voivat olla muun muassa osuuksia yritysmäisissä yhteisöissä (esimerkiksi sivukonttoreissa, rahastoissa ja henkilöyhtiöissä), julkisissa liikelaitoksissa ja laskennallisissa yksiköissä (mukaan luettuna nimelliset kotimaiset yksiköt, jotka on perustettu kiinteistöjen ja luonnonvarojen ulkomaista omistusta varten). Kansainvälisten järjestöjen muu kuin osakemuotoinen omistus luokitellaan muihin osuuksiin Yritysmäisten yhteisöjen muut osuudet arvotetaan yhteisöjen omien varojen mukaisesti, sillä yhteisöjen nettovarallisuus on sovitun käytännön mukaisesti nolla. Muiden yksiköiden muiden osuuksien arvottamiseen olisi valittava sellainen noteeraamattomien osakkeiden arvottamiseen käytetty menetelmä, joka soveltuu parhaiten Osakkeita tai osuuksia liikkeeseen laskevilla yrityksillä voi olla lisäksi muita osuuksia. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 26

28 7.79 Sijoitusrahasto-osuudet (AF.52) arvotetaan markkinahintaan, jos osuudet noteerataan. Jos osuudet ovat noteeraamattomia, markkina-arvo voidaan estimoida noteeraamattomien osakkeiden tapauksessa kuvatulla tavalla. Jos rahasto voi lunastaa omat osuutensa, ne arvotetaan lunastusarvoon. Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut (AF.6) 7.80 Vahinkovakuutustekniseksi vastuuvelaksi (AF.61) kirjatut erät kattavat vakuutusmaksuvastuun ja korvausvastuun. Korvausvastuu on tulevaisuudessa maksettavien korvausten, myös kiistanalaisten, nykyarvo sekä korvausmäärä, joka kattaa tapahtuneet mutta vielä ilmoittamattomat vakuutustapahtumat Henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuviin vastuisiin (AF.62) kirjatut määrät vastaavat kaikkien odotettavissa olevien vastuiden kattamiseen tarvittavia varoja Eläkevastuisiin (AF.63) kirjatut määrät riippuvat eläkejärjestelmän tyypistä Etuusperusteisessa eläkejärjestelmässä järjestelmään osallistuville työntekijöille luvattu eläkkeen taso määräytyy ennalta sovitun kaavan mukaisesti. Tällaisessa järjestelmässä eläkerahaston velka on yhtä kuin luvattujen etuuksien nykyarvo Maksuperusteisessa järjestelmässä maksetut etuudet riippuvat eläkejärjestelmän hankkimien varojen kehittymisestä. Tällaisen järjestelmän velka on yhtä kuin rahaston varojen käypä arvo. Rahaston nettovarallisuus on aina nolla. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 27

29 7.85 Standarditakauksiin liittyviin varauksiin (AF.66) kirjataan korvausten odotettavissa oleva määrä vähennettynä mahdollisten odotettavissa olevien takaisinperintöjen määrällä. Johdannaiset ja työsuhdeoptiot (AF.7) 7.86 Johdannaisten (AF.71) olisi oltava taseessa arvotettuina käypiin markkina-arvoihin. Jos markkinahintatietoja ei ole esimerkiksi vakioimattomien optioiden tapauksessa käytettävissä, ne olisi arvotettava joko sen takaisinostohintaan tai arvoon, joka vaaditaan sen kuittaamiseen vastasaamisella tai sitten alkuperäiseen ostohintaan Optioiden tapauksessa option asettajan katsotaan hankkineen velan, jonka määrä vastaa kustannusta, joka koituisi option hallussapitäjän oikeuksien lunastamisesta Optioiden ja termiinien markkina-arvo voi vaihtua positiivisten (varat) ja negatiivisten (velat) positioiden välillä kohde-etuuksien hintavaihteluiden mukaan, joten ne voivat olla vaihtelevasti varoja ja velkoja asettajilleen ja hallussapitäjilleen. Joidenkin optioiden ja termiinien kohdalla operoidaan marginaalimaksuilla, jolloin tuotot ja tappiot vahvistetaan päivittäin. Näissä tapauksissa tasearvo on nolla Työsuhdeoptiot (AF.72) arvotetaan käyttämällä myönnettyjen osakkeiden käypää arvoa. Käypä arvo mitataan myöntämispäivänä käyttämällä vastaavien kaupankäynnin kohteena olevien optioiden markkina-arvoa tai, jos sellaista ei ole saatavilla, optionhinnoittelumallia. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 28

30 Muut saamiset ja velat (AF.8) 7.90 Kauppaluotot ja ennakot (AF.81) sekä muut saamiset ja velat kuin kauppaluotot ja ennakot (AF.89), jotka syntyvät tulonjakotaloustoimien, kuten verot, sosiaaliturvamaksut, osingot, maan ja luonnonvaran vuokrat, palkat ja palkkiot, ja rahoitustaloustoimien ajoituseron vuoksi, arvotetaan sekä velkojien että valallisten osalta nimellisarvoon. Luokan AF.89 velkoihin kuuluvien verojen ja sosiaaliturvamaksujen määriin ei tulisi sisällyttää todennäköisesti perimättä jääviä määriä, koska ne muodostavat julkisyhteisöjen vaateen, jolla ei ole arvoa. RAHOITUSTASEET 7.91 Rahoitustaseessa kuvataan taseen vasemmalla puolella rahoitusvarat ja oikealla puolella velat. Rahoitustaseen tasapainoeränä on nettorahoitusvarallisuus (BF.90) Kotimaisen sektorin tai alasektorin rahoitustase voi olla sulautettu tai sulauttamaton. Sulauttamattomissa rahoitustaseissa kuvataan sektoriin tai alasektoriin luokiteltujen institutionaalisten yksiköiden kaikki rahoitusvarat ja velat, mukaan lukien ne, joille on vastaavat varat tai velat kyseisellä sektorilla tai alasektorilla. Sulautetusta rahoitustaseesta on poistettu ne rahoitusvarat ja velat, joilla on vastineet samalla sektorilla tai alasektorilla. Ulkomaiden rahoitustase on määritelmällisesti sulautettu. Järjestelmään viedyt kirjaukset ovat pääsääntöisesti sulauttamattomia. Kotimaisen sektorin tai alasektorin rahoitustase on näin ollen esitettävä sulauttamattomana. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 29

31 7.93 Antajat ja saajat erittelevä rahoitustase (velkoja-velallistiedon sisältävä rahoitustase) on rahoitustaseen laajennus, joka rahoitustaseen lisäksi kuvaa rahoitusvarat saajasektoreittain ja velat velkojasektoreittain. Siten siinä esitetään tietoja velkoja-velallissuhteista ja se on yhdenmukainen velkoja-velallistiedot sisältävän rahoitustilin kanssa. LISÄTIETOERÄT 7.94 Taseeseen otetaan mukaan kolmentyyppisiä täydentäviä lisätietoeriä, kun halutaan lisätä tiettyjen sektorien analyysia: a) kestokulutustavarat (AN.m) b) ulkomaiset suorat sijoitukset (AF.m1) c) järjestämättömät lainat (AF.m2). Kestokulutustavarat (AN.m) 7.95 Määritelmä: Kestokulutustavarat ovat kestäviä tavaroita, joita kotitaloudet käyttävät kulutukseensa toistuvasti yli vuoden ajan. Taseisiin ne sisältyvät lisätietoerinä. Niitä ei sisällytetä päätaseeseen, koska ne kirjataan käytöksi kotitaloussektorin tulonkäyttötiliin tilinpitojaksolla kokonaan kulutetuiksi, ei vähitellen loppuun käytettäviksi tavaroiksi. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 30

32 7.96 Kotitalouksien loppukuluttajina hallussa olevat kestokulutustavarat kuljetusvälineet (AN.1131) ja muut koneet ja laitteet (AN.1139) arvotetaan lisätietoerässä markkinahintoihin, pääoman kulumista vastaavat erät vähennettynä. Kestokulutustavaroiden alaluokkien ja erien koko luettelo esitetään luvussa Kestävät tavarat, kuten ajoneuvot, voidaan luokitella joko kiinteiksi varoiksi tai kestokulutustavaroiksi omistajan sektoriluokituksesta ja tavaroiden käyttötarkoituksesta riippuen. Esimerkiksi ajoneuvoa voidaan käyttää osittain yritysmäisen yhteisön tuotantoon ja osittain kotitalouden kulutukseen. Yritysmäisen yhteisön taseessa olevien yrityssektorin (S.11) arvojen tulisi kuvata sitä osuutta käytöstä, joka kohdistuu yritysmäiselle yhteisölle. Vastaava esimerkki liittyy alasektoriin työnantajat ja elinkeinonharjoittajat (S.141+S.142). Kotitaloussektorille (S.14) kulutuksena kohdistuva osa on kirjattava lisätietoeränä, pääoman kulumista vastaavat erät vähennettynä. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 31

33 Ulkomaiset suorat sijoitukset (AF.m1) 7.98 Ne rahoitusvarat ja velat, joista suorat sijoitukset koostuvat, kirjataan sijoitusten luonteen mukaan luokkiin lainat (AF.4), osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet (AF.5) tai muut saamiset ja velat (AF.8). Kuhunkin luokkaan sisältyvä suorien sijoituksen määrä kirjataan myös erillisenä lisätietoeränä. Järjestämättömät lainat (AF.m2) 7.99 Lainat kirjataan taseeseen nimellisarvoon Tietyt lainat, jotka ovat olleet jonkin aikaa hoitamatta, sisällytetään lisätietoeränä velkojan taseeseen. Tällaisia lainoja pidetään järjestämättöminä lainoina Määritelmä: Laina on järjestämätön silloin, kun a) koron tai lainapääoman maksut ovat vähintään 90 päivää myöhässä; b) kun vähintään 90 päivän koronmaksut on sopimuksen nojalla pääomitettu, uudelleenrahoitettu tai lykätty tai c) kun maksut ovat alle 90 päivää myöhässä mutta on muita perusteltuja syitä (kuten velallisen konkurssihakemus) epäillä maksujen täysimääräistä suorittamista. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 32

34 7.102 Tätä järjestämättömän lainan määritelmää tulee tulkita ottaen huomioon kansalliset käytännöt siitä, milloin lainaa pidetään järjestämättömänä. Kun laina on luokiteltu järjestämättömäksi, se (tai sen korvaavat lainat) on luokiteltava sellaiseksi siihen asti, kun maksut on saatu tai lainapääoma on poistettu tämän lainan tai sitä seuraavien, alkuperäisen lainan korvaavien lainojen osalta Järjestämättömiltä lainoilta edellytetään kahta lisätietoerää: a) tällaisten lainojen nimellisarvo sellaisena kuin se on kirjattuna päätaseeseen; ja b) tällaisten lainojen markkina-arvoa vastaava arvo Markkina-arvon lähin likiarvo on käypä arvo, eli arvo, joka vastaa likimääräisesti sitä arvoa, joka syntyisi markkinoilla kahden osapuolen välisen taloustoimen tuloksena. Käypä arvo voidaan vahvistaa käyttämällä vertailukelpoisia instrumentteja koskevia taloustoimia tai käteisvirtojen diskontattua nykyarvoa, jotka voivat käydä ilmi velkojan taseesta. Jos käypää arvoa koskevia tietoja ei ole, lisätietoerää varten on käytettävä toissijaista menettelyä esittämällä nimellisarvo, josta vähennetään odotettavissa olevat luottotappiot. Järjestämättömien lainojen kirjaaminen Julkisyhteisö- ja rahoituslaitossektoreiden järjestämättömät lainat on kirjattava lisätietoerinä muiden sellaisten sektorien lisäksi, joita koskevat määrät ovat merkittävät. Jos lainat ulkomaille tai ulkomailta ovat merkittäviä, myös ne kirjataan lisätietoerinä. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 33

35 7.106 Seuraavassa taulukossa kuvataan varannot ja virrat, jotka kirjataan järjestämättömien lainojen osalta paremman yleiskuvan saamiseksi varannoista, taloustoimista, uudelleenluokituksista ja poistoista Esimerkissä esitetään nimellisarvoltaan 1000 olevien lainojen jäljellä olevat määrät ajankohtana t 1, ja tästä arvosta 500 vastaa hoidettuja lainoja ja 500 järjestämättömiä lainoja. Valtaosa järjestämättömistä lainoista, 400, katetaan luottotappiovarauksilla, kun taas 100:aa ei kateta niillä. Taulukon toisessa osassa esitetään yksityiskohtaiset täydentävät tiedot järjestämättömien lainojen markkina-arvoa vastaavasta arvosta. Se on saatu nimellisarvon ja luottotappiovarausten erotuksesta. Ajankohtana t 1 sen oletetaan olevan 375. Lainat on t 1:n ja t:n välisenä aikana luokiteltu uudelleen hoidetuista tai ei vielä katetuista järjestämättömiin tai päinvastoin tai poistettu. Virrat esitetään taulukon vastaavissa sarakkeissa. Lisäksi esitetään nimellisarvot ja markkina-arvoa vastaavat arvot tappioiden varalta tehdyille varauksille Luottotappiovarausten arviointi on tehtävä ottaen huomioon yksiköihin sovellettavat tilinpäätösstandardit, niiden oikeudellinen asema ja niihin sovellettavat verotussäännöt, mikä voi johtaa melko vaihteleviin tuloksiin tappioiden varalta tehtyjen varausten määrien ja keston osalta. Tämä vaikeuttaa järjestämättömien lainojen kirjaamista päätileille ja johtaa niiden kirjaamiseen lisätietoeränä. Sen sijaan suositellaan, että markkina-arvoa vastaavat arvot kirjattaisiin lisätietoerinä hoidettujen ja järjestämättömien lainojen nimellisarvojen lisäksi. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 34

36 Järjestämättömien lainojen kirjaaminen Varanto Taloustoimi Uudelleenluokitus Poisto Varanto Positiot t-1 t-1:n ja t:n välinen ajanjakso t Nimellisarvo Lainat Hoidetut lainat Järjestämättömät lainat katettu luottotappiovarauksilla ei vielä katettu luottotappiovarauksilla Markkina-arvoa vastaava arvo Järjestämättömät lainat = Nimellisarvo luottotappiovaraukset ei vielä katettu PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 35

37 LIITE 7.1 YHTEENVETO VAROJEN LUOKISTA Varojen luokitus Muut kuin rahoitusvarat (AN) Valmistetut muut kuin rahoitusvarat (AN.1) Kiinteät varat (AN.11) Yhteenveto Muut kuin rahoitusvarat, jotka ovat yksilöllisesti tai kollektiivisesti institutionaalisten yksiköiden omistamia ja joiden omistajat voivat saada taloudellista hyötyä pitämällä varoja hallussaan, käyttämällä niitä tai antamalla muiden käyttää niitä tietyn ajanjakson. Ne koostuvat kiinteistä varoista, varastoista, arvoesineistä, yhteiskunnan rakenteista ja henkisistä omaisuustuotteista. Muut kuin rahoitusvarat, jotka ovat tuotantoprosessin tuloksia. Valmistetut muut kuin rahoitusvarat koostuvat kiinteistä varoista, varastoista sekä arvoesineistä siten kuin ne on jäljempänä määritelty. Sellaiset valmistetut varat, joita käytetään toistuvasti tai jatkuvasti tuotantoprosesseissa yli vuoden ajan. Kiinteät varat koostuvat asunnoista, muista rakennuksista ja rakennelmista, koneista ja laitteista, asejärjestelmistä, kasvatettavista biologisista varoista sekä henkisistä omaisuustuotteista siten kuin ne on jäljempänä määritelty. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 36

38 Varojen luokitus Asunnot (AN.111) Yhteenveto Rakennukset, jotka ovat kokonaan tai ensisijaisesti asumiskäytössä. Niihin luetaan myös kaikki rakennuksiin liittyvät rakenteet, kuten autotallit sekä kaikki kiinteät kalusteet, jotka tavallisesti asennetaan asuntoihin. Niihin sisältyvät myös asuntolaivat, asuntoveneet, asuntoautot ja -perävaunut, silloin kun niitä käytetään kotitalouksien pääasiallisina asuntoina, sekä sellaiset julkiset monumentit (ks. AN.1121), jotka ovat ensisijaisesti asuntokäytössä. Näihin luetaan myös rakennustyömaiden siivous- ja korjauskustannukset. Esimerkkejä ovat asuinrakennukset kuten omakoti- ja paritalot sekä muut asuinrakennukset, jotka on tarkoitettu pysyvään asumiseen. Keskeneräiset asunnot luetaan mukaan siinä laajuudessa kuin lopullinen käyttäjä ne omistaa joko sen takia, että rakennetaan omaan käyttöön tai että keskeneräisen asunnon myynnistä/ostosta on olemassa sopimus. Sotilashenkilöstön käyttöön hankitut asunnot luetaan mukaan, koska niitä käytetään tuottamaan asuntopalveluita samalla tavalla kuin siviilikäyttöön hankittuja asuntojakin. Asuntojen arvo on ilman rakennusmaan arvoa, joka sisältyy maahan (AN.211), jos se luokitellaan erikseen. Muut rakennukset ja rakennelmat (AN.112) Muut rakennukset ja rakennelmat koostuvat muista talorakennuksista kuin asuinrakennuksista, muista rakennelmista ja maanparannuksista siten kuin ne on jäljempänä määritelty. Keskeneräiset rakennukset ja rakennelmat luetaan mukaan siinä määrin kuin lopullinen käyttäjä ne omistaa joko sen takia, että rakennetaan omaan käyttöön tai että keskeneräisen asunnon myynnistä/ostosta on olemassa sopimus. Mukaan luetaan sotilaskäyttöön hankitut rakennukset ja rakennelmat. Muiden rakennusten ja rakennelmien arvo on ilman rakennusmaan arvoa, joka sisältyy maahan (AN.211), jos se luokitellaan erikseen. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 37

39 Varojen luokitus Muut talorakennukset kuin asuinrakennukset (AN.1121) Yhteenveto Muut talorakennukset kuin asuinrakennukset mukaan lukien rakennuksiin liittyviin rakenteisiin kuuluvat kiinteät kalusteet, laitteet ja varusteet sekä rakennustyömaiden siivous- ja kunnossapitokustannukset. Tähän luetaan myös sellaiset julkiset monumentit (ks. AN.1122), joita ensisijaisesti pidetään muina talorakennuksina kuin asuinrakennuksina. Julkiset monumentit ovat yksilöitävissä niiden erityisen historiallisen, kansallisen, alueellisen, paikallisen, uskonnollisen tai symbolisen merkityksen vuoksi. Ne katsotaan julkisiksi koska yleisöllä on niihin pääsy, ei siksi että ne ovat julkisen sektorin omistuksessa. Vierailijoilta peritään usein pääsymaksu. Uusien monumenttien tai nykyisten monumenttien perusparannusten kiinteän pääoman kuluminen olisi laskettava noudattaen oletusta, jonka mukaan monumenttien käyttöikä on suhteellisen pitkä. Muita esimerkkejä muista talorakennuksista kuin asuinrakennuksista ovat varasto- ja teollisuusrakennukset, kaupalliset rakennukset, virkistyskäytössä olevat rakennukset, hotellit, ravintolat, oppilaitokset, sairaalat. Muut rakennelmat (AN.1122) Muut rakennelmat kuin asumiskäytössä olevat rakennelmat, mukaan lukien katujen ja viemäreiden kustannukset sekä rakennustyömaiden siivous- ja kunnossapitokustannukset. Mukaan luetaan myös julkiset monumentit, joita ei ole luokiteltu asunnoiksi tai muiksi talorakennuksiksi kuin asuinrakennuksiksi, sellaiset kuilut, tunnelit ja muut rakenteet, jotka liittyvät mineraali- ja energiavarantojen louhintaan, sekä sellaisten rantavallien, penkereiden ja sulkuaitauksien rakentaminen, joilla on tarkoitus parantaa viereistä mutta ei kiinteästi niihin kuuluvaa maata. Esimerkkejä ovat valtatiet, kadut, muut tiet, rautatiet, kiitoradat, sillat, maan pinnan tasolta korotetut valtatiet, tunnelit ja alikäytävät, vesiväylät, satamat, padot sekä muut veden säännöstelyyn liittyvät rakenteet, pitkän matkan putkistot, tietoliikenne- ja voimalinjat, paikalliset putkistot ja kaapeloinnit ja näihin liittyvät rakenteet, kaivannaistoimintaan ja teollisuuteen liittyvät rakennelmat sekä urheiluun ja vapaa-ajan viettoon liittyvät rakennelmat. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 38

40 Varojen luokitus Maanparannukset (AN.1123) Yhteenveto Niiden toimintojen arvo, jotka johtavat merkittäviin maanparannuksiin maan määrän, laadun tai tuottavuuden osalta tai estävät maan laadun heikkenemisen. Esimerkkejä ovat maan raivauksesta, maan muokkauksesta sekä kaivojen ja kastelukuoppien rakentamisesta johtuva varojen arvon nousu. Mukaan luetaan myös kustannukset, jotka johtuvat maan omistuksen siirrosta ja joista on vielä kirjattava poistot. Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (AN.113) Kuljetusvälineet, tieto- ja viestintätekniset laitteet sekä muut koneet ja laitteet siten kuin ne on jäljempänä määritelty lukuun ottamatta kotitalouksien kulutustaan varten hankkimia koneita ja laitteita. Tähän ei lueta mukaan sellaisia työkaluja, jotka ovat suhteellisen halpoja ja joita ostetaan suhteellisen tasaisesti, kuten käsityökaluja. Tähän ei lueta myöskään mukaan rakennuksiin kiinteästi kuuluvia koneita ja laitteita, jotka luetaan asuntoihin ja muihin talorakennuksiin. Luokkaan ei lueta keskeneräisiä koneita ja laitteita, paitsi jos ne on valmistettu omaan käyttöön. Näin siksi, että loppukäyttäjän ajatellaan saavan ko. koneen tai laitteen omistukseensa vasta toimitushetkellä. Mukaan luetaan sotilaallisiin tarkoituksiin hankitut muut koneet ja laitteet kuin asejärjestelmät. Sellaisia kotitalouksien kulutustaan varten hankkimia koneita ja laitteita kuten ajoneuvot, kalusteet, keittiön välineet ja laitteet, tietokoneet, tietoliikennevälineet jne., ei pidetä varoina. Ne sisältyvät sen sijaan kotitalouksien taseen lisätietoerään "kestokulutustavarat". Kotitalouksien pääasiallisena asuntonaan käyttämät asuntoveneet, asuntolaivat ja asuntovaunut luetaan asuntoihin. Kuljetusvälineet (AN.1131) Ihmisten ja tavaroiden siirtämiseen tarkoitettu kalusto. Esimerkkeinä toimialoittaisen tuoteluokituksen 2008 (CPA 2008) kaksinumerotasolle 29 "moottoriajoneuvot, perävaunut ja puoliperävaunut" ja kaksinumerotasolle 30 "muut kulkuneuvot" kuuluvat muut tuotteet kuin osat. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 39

41 Varojen luokitus Tieto- ja viestintätekniset laitteet (AN.1132) Muut koneet ja laitteet (AN.1139) Asejärjestelmät (AN.114) Kasvatettavat biologiset varat (AN.115) Yhteenveto Tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ovat laitteet, joissa käytetään elektronisia ohjaimia, sekä näissä laitteissa käytettävät elektroniset komponentit. Esimerkkeinä tuotteet, jotka kuuluvat CPA 2008:n kolminumerotasolle 261 "elektroniset komponentit ja piirilevyt" ja 262 "tietokoneet ja niiden oheislaitteet". Muualla luokittelemattomat koneet ja laitteet. Esimerkkejä ovat ne tuotteet lukuun ottamatta osia, asennusta, korjaamista sekä ylläpitoa jotka kuuluvat CPA 2008:n kaksinumerotasoille 26 "tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet" (lukuun ottamatta kolminumerotasoja 261 ja 262); 27 "sähkölaitteet"; 28 "koneet ja laitteet, muualle luokittelemattomat"; 31 "huonekalut" ja 32 "muut tehdasvalmisteet". Ajoneuvot ja muut välineet, kuten sota-alukset, sukellusveneet, sotilasilma-alukset, tankit, ohjusten kantoraketit ja laukaisualustat jne. Suurin osa niiden ampumista kertakäyttöisistä aseista kirjataan puolustustarvikevarastoihin (ks. AN.124), mutta esimerkiksi hyvin tuhoamiskykyiset ballistiset ohjukset, joiden katsotaan saavan aikaan jatkuvan pelotevaikutuksen hyökkääjiä vastaan, luokitellaan kiinteiksi varoiksi. Jalostuskarja, lypsykarja, työeläimet jne. sekä viinitarhat, hedelmätarhat ja muut istutukset, jotka tuottavat toistuvasti sellaisia tuotteita, jotka ovat institutionaalisten yksiköiden suorassa valvonnassa, vastuulla sekä hallinnoimia siten kuin alla määritellään. Tähän ei lueta mukaan keskenkasvuisia kasvatettavia varoja, paitsi jos ne tuotetaan omaan käyttöön. Eläinvarat toistuvaan tuotteiden tuotantoon (AN.1151) Eläimet, joiden luonnollinen kasvu ja uusiutuminen ovat institutionaalisten yksiköiden suorassa valvonnassa, vastuulla ja ohjauksessa. Tähän luetaan jalostuskarja (myös kalat sekä siipikarja), lypsykarja, työeläimet, villan tuottamista varten pidetyt lampaat ja muut eläimet sekä eläimet, joita käytetään kuljettamiseen, kilpailuissa tai seuraeläiminä. PE-CONS 77/12 ADD 7 UH/mrc 40