Valtion ja Suomen kasvukäytävän välisen kasvusopimuksen hyväksyminen

Transkriptio

1 Kaupunkikehitysjaosto Kaupunkikehitysjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtion ja Suomen kasvukäytävän välisen kasvusopimuksen hyväksyminen 555/08.082/2013 KKJ Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuva yh te näi nen aluerakenne ei kasvuvauhdistaan ja keskeisestä mer ki tyk ses tään huolimatta ole saanut kansallisesti suurta huo mioi ta. Yhtenä syynä tähän nähdään hallintorakenne - alue ulottuu mm. kolmen maakunnan ja usean muun hal lin nol li sen alue- ja tasorajan ylitse. Yleisesti kasvukäytävien mer ki tys aluekehittämisen pohjana on alkanut viime vuosina ko ros tua ja rahoituksen suunta on alkanut suuntautua niille alueil le, joilla lähtökohtaisesti on mahdollisuudet kehittyä kan sal li ses ti merkittäviksi ja kansainvälisellä kentällä kil pailu ky vyl le lisäarvoa tuottaviksi tekijöiksi. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävän kunnat se kä kolme ao. maakuntaliittoa ovat valmistelleet ja esi sel vit tä neet kehityshanketta, jonka ylätavoitteina olisi kasvun var mis ta mi nen ja vahvistaminen, kasvun suuntaaminen kes tä väl lä ja viisaalla tavalla sekä nostaa alue kansallisen ke hit tä mis po li tii kan keskiöön. Valmisteluvaiheessa on lisäksi noussut tarve tiivistää, täs men tää ja vahvistaa HHT-kasvukäytävään liittyvää edun val von taa. Sisältötyö jakautuu alkuvaiheessa kolmen laajan, liit tee nä olevassa toimintasuunnitelmassa avatun teeman alu eel le: - älykäs kaupunki ja monipuolinen asuminen - ekologinen ja tehokas liikkuminen - aktiivinen elinkeinotoiminta ja osaamisen kehittäminen Hankkeen teknisenä isäntänä toimii Hämeenlinnan kau pun ki. Ylöjärven kaupungin osuus kokonaiskustannuksista olisi euroa, jakautuen seuraavasti: euroa, euroa ja euroa. Rahoitusosuudet toi mi vat sisältötyön tekemisen lisäksi omarahoitusosuutena esi mer kik si erilaisiin EU-rahastoihin, jolloin rahoitusta saa daan jatkossa hankittua kasvukäytäväalueen ulko puo lel ta kin. HHT-kasvukäytäväyhteistyöstä pyritään synnyttämään pie ni EU-ohjelma alahankkeineen.

2 Ylöjärven kannalta hanke näyttäytyy tarkoituksenmukaisena edunval von ta- ja yhteistyöverkostona, jolla Ylöjärveä saa daan sidotuksi Tampereen kaupunkiseutua laajempaan, par haim mil laan kansainvälistä merkitystä omaavaan kon teks tiin. Oheismateriaali Kehittämishankkeen alustava toimintasuunnitelma Kaupunkikehitysjaosto päättää esittää kau pun gin hal li tuk sel le, että se suhtautuu hankkeeseen osallistumiseen myön tei ses ti. Kaupunginjohtaja muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Kaupunkikehitysjaosto merkitsee toimintasuunnitelman tiedokseen. KKJ Asian käsittelystä on käyty keskustelua seudullisesti ja pää dyt ty kuntakohtaiseen päätöksentekoon. Kaupunkikehitysjaosto päättää esittää kau pun gin hal li tuk sel le, että se suhtautuu hankkeeseen osallistumiseen myön tei ses ti. Merkittiin, että kaupunginjohtaja Pentti Sivunen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. -- KAUPHALL Kaupunginhallitus päättää osallistua hankkeeseen. Vuoden 2013 kustannukset katetaan kaupunginhallituksen käyttövaroista, kp 1135 Elinkeinotoimi. Keskustelun kuluessa jäsen Minna Sarvijärvi esitti, että Ylöjärven kaupunki ei osallistu hankkeeseen kasvukäytävän kehittyessä ilman Ylöjärven osallistumista. Jäsen Esko Arola kannatti Sarvijärven ehdotusta. Koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi äänestyksen kädennostolla siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa. Mikäli ei voittaa, Sarvijärven ehdotus

3 tulee kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Kallio, Mustakallio-Sorvari, Repo, Sorsa, Teivaala, Virtanen) ja 5 ei-ääntä (Sarvijärvi, Arola, Luojus, Heiska, Savio), joten puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. KAUPHALL Kehitysjohtaja Riku Siren Kaupunginhallitus päätti osallistua Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehittämisverkostoon ja hankkeeseen. Mukana ovat olleet mm. Tampereen kaupunkiseudun kunnat Orivesi pois lukien. Toiminta verkostossa on linjassa Ylöjärven kaupunkistrategian kanssa, tukien vähintään epäsuorasti aktiivisen yhteistyön ja kasvavan elinvoiman strategiakärkiä. Suomen kasvukäytävän (ent. HHT) verkostoyhteistyön ensimmäinen vaihe on päättymässä elokuussa Verkosto-organisaatioiden ylintä johtoa edustavan neuvottelukunnan kokous ( ) suositti verkostoyhteistyön jatkamista hankemuotoisena edelleen. Verkoston ohjausryhmä on tältä pohjalta keskustellut ja valmistellut asiaa kevään aikana. Ohjausryhmässä käsitelty ajatus on, että verkostotyö jatkuu nykyisen muotoisena ja nykyisin järjestelyin seuraavan kahden vuoden ajanjakson ajan. Neuvotteluja käydään myös verkoston laajentamisesta muutamalla uudella halukkaalla jäsenorganisaatiolla. Vuonna 2013 hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokunta päätti kasvusopimusprosessin yhteydessä, että valtio osallistuu silloiselta nimeltään HHT-kasvukäytävän kehittämistyöhön. Voimassa olevan, julkistetun hallitusohjelman mukaisesti maan uusi hallitus on valmis uuteen avaukseen, tukemaan kasvukäytävän omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukyvyn parantamista mm. kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Ohjausryhmän velvoittamana tällaista sopimusmenettelyä ryhdytään nyt valmistelemaan kasvukäytäväverkoston ja valtio-osapuolen välille. Tulevan kasvukäytäväsopimuksen päätöksenteko tapahtuu myöhemmin erikseen, mutta pohja-ajatuksena on, että sopimuksen teemat tulevat olemaan luonteeltaan alueet ylittäviä. Mittakaava on erilainen kuin kaupunkiseutujen aiesopimuksissa, eikä ristiriitaa kaupunkiseutujen omien MAL-sopimusten kesken muodostu.

4 Verkostoyhteistyön kautta on jo nyt tehty tiivistä yhteistyötä valtio-osapuolen kanssa. Verkostoon kuuluvilta ministeriöiltä (LVM, TEM, YM ja OKM) ei jatkossakaan ole tarkoitus periä jäsenmaksuja, vaan ministeriöiden tuki kasvukäytävätyölle on ollut kokonaisvaltaisempaa. Suomen kasvukäytävä on todettu luontevaksi kokeilualustaksi monenlaiseen toiminnan ja jopa lainsäädännön kehittämiseen ja yhteys ministeriöiden ja verkoston välillä on ollut erittäin aktiivinen. Tuoreen hallitusohjelman kirjausten myötä yhteistyö syvenee entisestään. Kasvukäytäväyhteistyön kautta Suomen kasvukäytävä on nostettu kansallisen aluekehittämispolitiikan keskiöön. Vuonna 2014 suoritettu laaja visiotyövaihe puolestaan synnytti VISIO asiakirjan, tulevaisuudennäkymän kasvukäytävätyön tärkeimpiin sisältöteemoihin. Näitä teemoja on vision työstämisen ja hyväksymisen (neuvottelukunnan kokous ) myötä lähdetty viemään eteenpäin monen eri hankkeen voimin. Hanketoimintaan osallistutaan verkoston olemassa olevilla määrärahoilla. Erilliset rahoitustarpeet tuodaan jatkossakin erikseen päätettäviksi. Toiminnan rahoituksen on suunniteltu jatkuvan edelliskauden kaltaisena ja vuosittaisiin maksuosuuksiin perustuvana. Kaikkein pienimpien jäsenorganisaatioiden maksuosuuksia on onnistuttu hiukan pienentämään. Syksyllä laadittava talousarvio tulee näin ollen noudattamaan pitkälti nykyistä rakennetta. Ohjausryhmä käsittelee talousarviota elokuisessa kokouksessaan. Oheismateriaali - Kasvukirje (kuvaus työn nykytilanteesta, tuloksista ja seuraavista askelista) - VISIO Rahoitusosuudet organisaatioittain Kaupunginhallitus päättää, että Ylöjärven kaupunki osallistuu kaksivuotiseen Suomen kasvukäytävä -verkoston koordinaatioon seuraavilla rahoitusosuuksilla: vuonna , vuonna ja vuonna Kustannukset katetaan kustannuspaikalta 1135 Elinkeinotoimi. KAUPHALL Seloste Sipilän hallitusohjelman mukaisesti hallitus tukee kau pun ki seu tu jen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vah vuuk siin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muas sa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Kas vu so pi muk sil la

5 toteutetaan Kilpailukyky-kärkihankkeen toi men pi tei tä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käyn nis tä mi sek si. Kasvusopimusten tavoitteena on elin kei no elä män kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kasvusopimuksia tehdään kaupunkien ja kas vu vyö hyk kei den kanssa, ja kasvusopimusinstrumenttia sovelletaan li säk si teemakohtaisten kaupunkiverkostojen kehittämiseen. So pi muk set tehdään vuosille Valtion puolelta so pi mus val mis te lus ta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Suomen kasvukäytävä -verkosto on hyväksytty kas vu so pi mus me nette lyyn päivätyllä tarjouksellaan. Kil pai lu ky ky-kär ki hankkeen ministerit valitsivat kaksi vyöhykettä so pi mus neu vot te lui hin: Suomen kasvukäytävän ja itä-länsi suun tai sen, Etelä-Suomen halkaisevan Pohjoisen kas vu vyö hyk keen. Arvioinnissa parhaiten menestyivät ha ke muk set, joissa oli osattu esittää selkeät alueen vahvuuksiin poh jaa vat strategiset painopisteet ja niitä tukevat innovatiiviset hank keet. Suomen kasvukäytävän strateginen pai nopis te alue oli saavutettavuus (alateemat: alueen sisäinen saa vu tet tavuus, kansainvälinen saavutettavuus ja saa vu tet ta vuu den elinvoimavaikutukset). Sopimusluonnosta täsmentänyt neuvottelu val tio-osa puol ten kanssa käytiin työ- ja elinkeinoministeriössä Var si nai set sopimukset allekirjoitetaan kesän aikana. Sopimus on luonteeltaan aiesopimus- tai pui te so pi mus hen ki nen. Kasvukäytäväsopimuksen allekirjoittamisen yh tey des sä ei vielä sovita rahoituksesta. Sopimus sisältää laajan han ke ko ko nai suu den, joka kehittyy jatkovalmistelussa. Han ke ai hioi ta täsmennetään, hankkeita mahdollisesti osittain yh dis te tään ja jotain voi jäädä kokonaan poiskin. Hank kei siin lähtemisestä ja niiden rahoittamisesta päätetään myö hem min erikseen. Koko tämän AIKO-kokonaisuuden (Alueelliset Innovaatiot ja Ko kei lut ohjelma, kasvusopimukset ja kas vu käy tä vä so pi muk set) suuruus on yhteensä noin 15 miljoonaa euroa vuo sil le Liite nro 3 / kauphall : - valtion ja Suomen kasvukäytävän välinen kas vu so pi mus Oheismateriaali - Tarjous työ- ja elinkeinoministeriölle kas vu vyö hyk kei den kasvusopimusmenettelyyn Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan valtion ja Suomen kas vu käy tä-

6 vän välisen kasvusopimuksen