HHT-kasvukäytäväsopimus. Khall HHT-vyöhykkeen taustaa

Transkriptio

1 HHT-kasvukäytäväsopimus Khall HHT-vyöhykkeen taustaa Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuva kasvuvyöhyke muodostaa Suomen aluerakenteessa poikkeuksellisen kokonaisuuden. Tällä pinta-alaltaan varsin suppealla vyöhykkeellä asuu jo nyt joka kolmas suomalainen, ja suuri osa kansallisesta elinvoimasta ja toimeliaisuudesta (mm. 45 % BKT:sta ja 40 % työpaikoista) on keskittynyt vyöhykkeelle. Alue on myös koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskittymä: vyöhykkeen molemmissa päissä sijaitsee useita suuria tiedekorkeakouluja, ja kokonaisuutta täydentää vyöhykkeen keskiosien vahva ammattikorkeakoulutuksen ja keskiasteen koulutuksen tarjonta. Ei ole ihme, että HHTkasvuvyöhykkeen vahvuus näkyy väestökehityksessä: alue on viime vuosikymmeninä saanut suurta väestönkasvua syntyvyyden ja muuttoliikkeen (sekä maahanmuutto, että maan sisäinen muuttoliike) kautta. Väestön keskittyminen Suomessa juuri tälle alueelle, ja sen myötä alueen väestönkasvu, näyttää jatkuvan edelleen. Nauhamaisen taajamarakenteensa, keskeisen sijaintinsa ja lyhyiden välimatkojensa osalta HHT-vyöhyke on Suomessa ainutlaatuinen. Mistään muualta Suomesta ei löydy aluetta, joka muodostaisi yhdyskuntarakenteeltaan näin pitkän ja eheän ja saavutettavuudeltaan näin korkeatasoisen kokonaisuuden. Hyvien joukkoliikenneyhteyksiensä ja vahvan liikenneinfransa (päärata ja VT3 lähellä toisiaan koko matkan) ansiosta HHT on jo nyt yhtenäinen työmarkkina-alue. Toimijat eri osissa kasvukäytävää ovat monella tavoin kytköksissä ja riippuvuussuhteessa toisiinsa nähden. Vyöhyke on miljoonien ihmisten päivittäisen liikkumisen, asioinnin ja työssäkäynnin kehys, ja yritysten kannalta tämän vuoksi kiinnostava, yhtenäinen sijaintialusta. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitysnäkymien ja väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi on oletettavaa, että kilpailutilanne alueiden välillä tulevaisuudessa kiristyy. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja kehittämiseksi olisi kansallisessa kilpailussa pystyttävä turvaamaan kasvukäytävän sisäinen yhtenäisyys. Vähenevät resurssit on entistä tärkeämpää kohdentaa tuottavasti. Alueella tulee pyrkiä yhteiseen kestävään kasvuun, ja tämä tulee ottaa huomioon aluerakennetta tiivistettäessä ja ekologisia liikkumisen tapoja suunniteltaessa. HHT-kasvukäytävävyöhykkeen kiistattomasta kansallisesta merkityksestä huolimatta alueen kasvua ei viime vuosikymmenten aikana ole pyritty valtion taholta tukemaan. Myöskään alueen kaupungit ja kunnat eivät ole kokonaisuutena järjestäytyneet. Alueen kolmen maakuntaliiton (Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Pirkanmaan liitto) yhteisesti rahoittaman, alkaneen, esiselvityksen aikana järjestäytymisen tarve nykyisessä aluekehittämisen tilanteessa on käynyt ilmeiseksi: alueen kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen on syytä järjestäytyä toimivaksi kasvukäytäväverkostoksi. Systemaattisen verkostoyhteistyön käynnistyessä on tarpeellista laatia yhteinen aiesopimus, jonka sisällön kaikki toimijat hyväksyvät tällä päätöksellä. Aiesopimuksen sisältö

2 Verkostoyhteistyön aiesopimus allekirjoitetaan myöhemmin syksyllä seuraavan sisältöisenä: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytäväyhteistyöhön mukaan lähtevät kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot järjestäytyvät kasvukäytäväverkostoksi ja haluavat yhdessä nostaa HHT-kasvuvyöhykkeen kansallisen kehittämispolitiikan ja tutkimuksen kohteeksi. Samalla tuetaan kasvuvyöhykkeen kaupunkiseutujen osallistumista kansallisiin kasvuohjelmiin ja ylikansallisiin hankkeisiin. Kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot sitoutuvat tekemään verkostoyhteistyötä sekä keskenään että työn tavoitteiston osalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Tämän aiesopimuksen allekirjoittaneet kasvuvyöhykkeen toimijat pyrkivät yhteistyön kautta vahvistamaan myös kasvukäytävän kansainvälistä ulottuvuutta. Allekirjoittajat sitoutuvat omassa toiminnassaan edistämään koko HHTkasvukäytävän kestävää kasvua käytössään olevin keinoin, yhdessä alueen elinkeinotoimijoiden kanssa. Allekirjoittajat ottavat jatkossa huomioon verkostoyhteistyön mukanaan tuomat kestävän kasvun tavoitteet myös sisäisissä palveluprosesseissaan ja omassa päätöksenteossaan. Työn käytännön toteutus Kasvukäytävän kehittämistyön käynnistämiseksi perustetaan määräaikainen kaksivuotinen hanke, jonka kautta koordinoidaan myöhempää sisältötyötä ja ulkopuolisen kehittämisrahoituksen hankkimista mm. EUrahastoista. Maakuntaliittojen rahoittama neljän kuukauden mittainen esiselvitysvaihe ( ) jatkuu näin ollen suoraan kaksivuotisena projektina alkaen, jolloin myös hankkeen toimijat (ohjausryhmä ja projektijohtaja) jatkavat tehtävissään. Ohjausryhmän kokoonpanoa on mahdollista myöhemmin muuttaa ja täydentää ohjausryhmän päätöksellä. Maakunnan liittojen rahoittaman esiselvityshankkeen hankekuvauksen mukaan: Toimivan, pysyvän verkoston syntyminen edellyttää kuntien ja kaupunkien itsensä ottamaa vetovastuuta tästä yhteistyömuodosta. Maakuntaliittojen tuki verkostoyhteistyölle on kuitenkin jatkossakin tarpeen. Tämän ajatuksen mukaisesti hankkeen isännyys siihen kuuluvine vastuineen siirtyy muiden kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen tuella Hämeen liitolta Hämeenlinnan kaupungille. Kuntien ja maakuntaliittojen mahdollista halukkuutta isännyyden hoitamiseen tiedusteltiin kaikilta kasvuvyöhykkeen kaupungeilta, kunnilta ja liitoilta. Lopullinen ratkaisu isäntäkaupungista saatiin aikaan halukkaiden tahojen kanssa käytyjen keskusteluiden tuloksena. Hankeisännyys on luonteeltaan lähinnä teknistä ja sisältää käytännön asioiden, kuten taloushallinnon, hoitamisen muiden kaupunkiverkoston kuntien puolesta. Hankkeen sisällöllisen työn johtamisesta vastaa sen sijaan edelleen hankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmän taustavaikuttajana ja työn tukena ja suuntaajana toimii puolestaan neuvottelukunta, johon kuuluvat kaikkien mukaan lähtevien kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä maakuntajohtajat. On mahdollista, että nyt päätettävänä olevan kaksivuotiskauden jälkeen työ edelleen jatkuu hankemuotoisena. Mahdollisesta jatkosta päätetään kuitenkin erikseen, hankkeen siihenastisten tulosten perusteella. Päätöksenteko tapahtuu tällöin kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen erillisin päätöksin. Sama koskee työn tuloksena syntyviä mahdollisia EUrahoitteisia hankkeita, joiden kesto saattaa ylittää hankekoordinaatioon

3 ajatellun kaksivuotiskauden. Myös EU-hankkeisiin lähtemisestä ja niiden isännyyksistä päätetään organisaatioissa erikseen. Yhteisen koordinaation kautta ryhdytään heti valmistelemaan tiivistyvän yhteistyön eri muotoja ja toimenpiteiden rahoitusta. Uudenlainen yhteistyö tulee teemojensa kautta liittymään EU-tasonkin tavoitteisiin. Toisaalta myös INKA (Innovatiiviset Kaupunkiseudut) kansallisena kehittämisen ja rahoittamisen instrumenttina kytkeytyy tiiviisti HHT-kasvukäytävätyöhön: kasvukäytävän varren kuntien on järkevää rakentaa INKA - kumppanuuksia jo muutenkin liikkeelle lähteneeseen kasvukäytävätyöhön perustuen. Eri sisältöteemoja on tarkoituksenmukaista käsitellä erillisten hankkeiden / osahankkeiden kautta. Näin menetellen kukin kaupunki ja kunta pääsee osallistumaan juuri sellaiseen kehittämistyöhön, johon on erityistä paikallista kiinnostusta ja alueellista tarvetta. Tulevia sisältökokonaisuuksia tai hankeaihioita ovat esimerkiksi seuraavat: Ekologinen ja tehokas liikkuminen tarkastelun kohteina sekä logistiikka että henkilöliikenne ja edelleen sekä raide- että maantieliikenne vihreät moottoritiet ja logistiikkakeskukset pendelöinti: matkaketjuajattelun edistäminen ja tähän liittyvät kehittämistoimet liityntäpysäköinnin, pysäkkien ja muun infran suhteen pendelöintiin liittyvien prosessien parantaminen sekä liikkumisessa että palvelutuotannossa maksujärjestelmien kehittämismahdollisuuksien ja tarpeiden selvittäminen koko kasvukäytävän laajuisesti infrahankkeet: katuverkoston liittyminen raskaaseen infraan - seisakkeet, pysäkit ja asemanseudut älyliikenne, arvoa tuottava liikkuminen käytävän linkittyminen kansainvälisiin verkostoihin Aktiivinen elinkeinotoiminta ja osaamisen kehittäminen kasvukäytävän potentiaalien osoittaminen kasvukäytävän kehittäminen ja markkinointi sijoittumisalustana: suuryritykset, logistiikka-alan yritykset ja pk-yritykset (erilaiset sijoittumislogiikat ja seuraukset kaupunkien ja kuntien kannalta) verkostoyhteistyön kehittäminen ja verkoston rakentaminen: alihankintaketjut, jatkojalostusketjut, yritysten ja kaupunkiverkoston välinen yhteistyö, pk-yritysten keskinäinen yhteistyö työvoimaresurssit ja mahdollisuudet: osaajien saatavuuden yhteinen varmistaminen kasvukäytävän osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen sekä mm. oppimis-, tutkimus- ja kehitysympäristöjen tehokkaampi hyödyntäminen teema liittyy myös asumiseen työvoiman saatavuuden / yrittäjäperheiden sijoittumishalukkuuden kautta Älykäs kaupunki ja monipuolinen asuminen kaupunkirakenteen suunnittelu, tutkimus ja kehittäminen: MALteemat asumisen uudet avaukset ja ylikunnalliset tai laajemmat kehittämis- hankkeet asumisen preferenssit ja valinnat käytävän varrella, uudet kestävät ja energiataloudelliset asumisen muodot tulevaisuuden monipuoliset asumiskonseptit rakennemallityöt

4 nykyisen yhdyskuntarakenteen tehokkaampi hyödyntäminen ja tiivistäminen, eheyttäminen uuden rakenteen avulla yhteinen energiapolitiikka ja kaupunkimaisten alueiden kestävän energiantuotannon kehittäminen paikallisen energiantuotannon mahdollisuudet, energiaomavarainen HHT elävä kaupunki: kaupunki toiminnallisena ympäristönä, kulttuuri, asukkaat ja osallistaminen Hankeaihioita saatetaan jatkotyön edistyessä jäsentää myös toisin. Kuitenkin kaikki edellä mainitut kokonaisuudet ja niihin sisältyvät kasvukäytävätyön tavoitteet ovat tavalla tai toisella jatkotyön kohteena ja sopivat erittäin hyvin yhteen mm. tämän hetken kansallisten aluekehittämis-, kaupunki-, liikenne- ja ilmastopolitiikoiden kanssa. Varsinaisten sisältöaiheiden lisäksi kaupungeista ja kunnista on noussut esiselvitysvaiheen aikana voimakkaasti esiin tarve terävöittää yhteistä kasvukäytävän kehittämiseen liittyvää edunvalvontaa, täsmentää sen tavoitteita ja seurata tarkemmin sen tuloksellisuutta. Myös yhteinen viestintä nousee jatkossa merkittävään rooliin sisältötyön rinnalla. Työtä on myös onnistuttava visualisoimaan, jotta nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden näkymät saadaan välitettyä kaikille toimijoille helposti ymmärrettävässä ja omaksuttavassa muodossa. Riihimäen kaupungin osuus hankkeen kustannuksista on yhteensä euroa, joka jakaantuu vuosille siten, että vuoden 2013 osuus on euroa, vuoden 2014 osuus on euroa ja vuoden 2015 osuus on euroa. Maksuosuuksiin osoitetaan määrärahavaraus Elinkeinoelämän edistämisen vastuualueelta. LIITTEENÄ ovat - isäntäkunnan kanssa solmittava yhteistyösopimus, - hankkeen rahoituslaskelma, - kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen laskennalliset maksuosuudet - hankkeen alustava toimenpidesuunnitelma (rm) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä aiesopimuksen sisällön - hyväksyä hankkeen isäntäkaupunkina toimivan Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmittavan yhteistyösopimuksen sisällön - osallistua kaksivuotiseen HHT -hankkeeseen seuraavilla rahoitusosuuksilla: euroa vuonna 2013, euroa vuonna 2014 ja euroa vuonna Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Khall. 287 Vuonna 2013 alkaneen Suomen kasvukäytävän (ent. HHT) verkostoyhteistyön ensimmäinen vaihe on päättymässä Verkostoorganisaatioiden ylintä johtoa edustavan neuvottelukunnan kokous suositti verkostoyhteistyön jatkamista hankemuotoisena edelleen. Verkoston ohjausryhmä on tältä pohjalta keskustellut ja valmistellut asiaa kevään aikana.

5 Ohjausryhmässä käsitelty ajatus on, että verkostotyö jatkuu nykyisen muotoisena ja nykyisin järjestelyin seuraavan kahden vuoden ajanjakson ajan. Neuvotteluja käydään myös verkoston laajentamisesta muutamalla uudella halukkaalla jäsenorganisaatiolla. Vuonna 2013 hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokunta päätti kasvusopimusprosessin yhteydessä, että valtio osallistuu silloiselta nimeltään HHT kasvukäytävän kehittämistyöhön. Voimassa olevan, julkistetun hallitusohjelman mukaisesti maan uusi hallitus on valmis uuteen avaukseen, tukemaan kasvukäytävän omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukyvyn parantamista mm. kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Ohjausryhmän velvoittamana tällaista sopimusmenettelyä ryhdytään nyt valmistelemaan kasvukäytäväverkoston ja valtio-osapuolen välille. Tulevan kasvukäytäväsopimuksen päätöksenteko tapahtuu myöhemmin erikseen, mutta pohja-ajatuksena on, että sopimuksen teemat tulevat olemaan luonteeltaan alueet ylittäviä. Mittakaava on erilainen kuin kaupunkiseutujen aiesopimuksissa eikä ristiriitaa kaupunkisetujen omien MAL -sopimusten kesken muodostu. Verkostoyhteistyön kautta on jo nyt tehty tiivistä yhteistyötä valtioosapuolen kanssa. Verkostoon kuuluvilta ministeriöiltä (LVM, TEM, YM ja OKM) ei jatkossakaan ole tarkoitus periä jäsenmaksuja, vaan ministeriöiden tuki kasvukäytävätyölle on ollut kokonaisvaltaisempaa. Suomen kasvukäytävä on todettu luontevaksi kokeilualustaksi monenlaisen toiminnan ja jopa lainsäädännön kehittämiseen ja yhteys ministeriöiden ja verkoston välillä on ollut erittäin aktiivinen. Tuoreen hallitusohjelman kirjausten myötä yhteistyö syvenee entisestään. Kasvukäytävätyön kautta Suomen kasvukäytävä on nostettu kansallisen aluekehittämispolitiikan keskiöön. Vuonna 2014 suoritettu laaja visiotyövaihe puolestaan synnytti VISIO asiakirjan, tulevaisuuden näkymän kasvukäytävätyön tärkeimpiin sisältöteemoihin. Näitä teemoja on vision työstämisen ja hyväksymisen (neuvottelukunnan kokous ) myötä lähdetty viemään eteenpäin monen eri hankkeen voimin. Hanketoimintaan osallistutaan verkoston olemassa olevilla määrärahoilla. Erilliset rahoitustarpeet tuodaan jatkossakin erikseen päätettäviksi. Toiminnan rahoituksen on suunniteltu jatkuvan edelliskauden kaltaisena ja vuosittaisiin maksuosuuksiin perustuvana. Kaikkein pienimpien jäsenorganisaatioiden maksuosuuksia on onnistuttu hiukan pienentämään. Syksyllä laadittava talousarvio tulee näin ollen noudattamaan pitkälti nykyistä rakennetta. Ohjausryhmä käsittelee talousarviota elokuisessa kokouksessaan. LIITTEENÄ ovat - Kasvukirje (Katsaus kasvukäytäväkehittämisen nykyvaiheeseen ja tuloksiin), - VISIO asiakirja, - Verkostokoordinaation organisaatiokohtaiset rahoitusosuudet (rm) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää osallistua 2-vuotiseen Suomen kasvukäytävä -verkoston koordinaatioon seuraavilla rahoitusosuuksilla: euroa vuonna 2015, euroa vuonna 2016 ja euroa vuonna Päätös:

6 Täytäntöönpano päätösote/hämeenlinnan kaupunki, Anna-Mari Ahonen, kehittämispäällikkö Muutoksenhaku oikaisuvaatimus Lähempiä tietoja antaa kehittämispäällikkö Ritva Mustonen, puh