RAPORTTI SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA. vuodelta Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä

Transkriptio

1 Kh LIITE 27 1 RAPORTTI SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA vuodelta 2012 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä FORSSA SOSIAALIASIAMIES MAIJA HEISKANEN

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 sivu Esipuhe 3 1. LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUSISTA Sosiaalihuollon asiakaslain periaatteet Sosiaaliasiamies Muistutusmenettely SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA FORSSAN SEUDULLA Toiminnan järjestäminen Forssan seudulla Tiedottaminen, yhteydenpito kuntiin ja muu yhteistyö 6 3. KUNTAKOHTAISET TIEDOT Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä KUNTAKYSELYN SATOA YHTEENVETOA HIEMAN POTILASASIAMIESTILASTOA..10 LÄHTEET JA JULKAISUT joista löytyy lisätietoa asiasta kiinnostuneille 11 TAULUKOT ss numero Taulukko 1. Tapaukset, joissa sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä kunnittain v Taulukko 2. Tapaukset, joissa otettiin yhteyttä sosiaaliasiamieheen tehtäväalueittain eri kunnissa v Taulukko 3. Tapauksiin sisältyneitä yhteydenoton syitä kunnittain v Taulukko 4. Tapauksiin liittyneitä sosiaaliasiamiehen toimenpiteitä v Taulukko 5. Toimeentulotukea saaneet taloudet ja toimeentulotukipäätösten määrät kunnissa vv Taulukko 6. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajat kunnissa v Taulukko 7. Lukuja lastensuojelun tilanteesta v (lastensuojeluilmoitusten lukumäärä, käsittelyajat keskimäärin) Taulukko 8. Lastensuojelun sosiaalityöntekijätilanne kunnissa joulukuussa 2011 ja joulukuussa Taulukko 9. Vammaispalveluhakemusten käsittelyajat kunnittain v Taulukko10. Omaishoidontuen tilanne kunnittain v Taulukko 11. Vanhuspalvelut ja kotipalvelut; päätöksenteko Taulukko 12. Yksityisten hoivapalvelujen käyttö Taulukko 13. Muistutukset, oikaisuvaatimukset, valitukset ja kantelut kunnissa v FSTKY:n POTILASASIAMIESTOIMINTAA KOSKEVAT TAULUKOT: Taulukko 14. Tapaukset, joissa otettiin yhteyttä potilasasiamieheen, yhteensä v 2012 Taulukko 15. Tapauksiin liittyneet yhteydenoton syyt * v 2012 Taulukko 16. Vuonna 2012 Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemat potilasvahingot ja niistä korvatut LIITE 1: Muistutusmenettelyn käyttö sosiaalipalveluissa s. 20

3 3 Esipuhe Tämä raportti on Sosiaalihuollon asiakaslain 24 :n edellyttämä selvitys kunnanhallituksille asiakkaan aseman ja oikeuksien kehityksestä kunnissa vuonna Myös Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lähettämään raportin heille ja allekirjoittanut on sen lähettänyt. Tämä 2012 sosiaaliasiamiesraportti koskee kaikkia Forssan seudun kuntia. Ensimmäisessä luvussa on selvitetty lyhyesti lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, toisessa luvussa toiminnan järjestämistä Forssan seudulla ja kuntakohtaiset tiedot löytyvät luvusta kolme. Luvussa neljä on käsitelty kuntiin tehdyn kyselyn vastauksia ja myös se sisältää kuntakohtaista tietoa. Forssassa Maija Heiskanen

4 4 1. LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA 1.1.Sosiaalihuollon asiakaslain periaatteet Asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun Laki edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta Laki vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista Asiakas on velvollinen antamaan tarvittavat tiedot asiansa hoitamiseksi ja ratkaisemiseksi Laki turvaa asiakkaan tiedon saannin voimaan tullut laki koskee sekä viranomaisten että yksityisten järjestämää sosiaalihuoltoa. On luonnollista että sosiaalihuollosta puhuttaessa mieleen tulee yleensä vain kunnan järjestämät palvelut. Onhan niiden järjestäminen lain mukaan edelleen kunnan vastuulla. Yksityisten palveluiden ostaminen on kovasti lisääntynyt viime vuosina. Palveluita myös kilpailutetaan. Hankkiessaan palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta joko ostopalvelusopimuksella tai palvelusetelillä kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain mukaan yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavalla toimintayksiköllä on oltava palveluista vastaava henkilö, joka vastaa siitä, että palvelutoiminta täyttää sille asetetut vaatimukset. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta /733, Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996) Kun kyseessä on kunnan yksityiseltä palvelun tuottajalta ostama palvelu, kunta on siis asiakkaalle vastuussa palvelun laadusta. Näin on esimerkiksi silloin kun kunta ostaa yksityiseltä vanhusten hoitokotipalveluja, kotipalvelua tai lasten ja nuorten perhekotipalveluja. Mutta vaikka asiakas ja yksityinen sosiaalipalvelun tuottaja tekisivät suoraan keskinäisen sopimuksen, tämä yksityinen palvelu kuuluu sosiaalihuollon asiakaslain piiriin. Kunnan velvollisuus on valvoa alueellaan olevia yksityisiä sosiaalipalveluita, silloinkin vaikka se ei ostaisi niiden palveluita (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 8 2 mom). VALVIRA (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) on tehostanut tätä valvontavelvoitetta viime vuosina. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan omavalvontaa on selvennetty lailla, joka tuli voimaan ja VALVIRA on antanut sitä koskevan määräyksen, joka tuli voimaan ( Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 ja VAL- VIRA:n Määräys yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan omavalvontasuunnitelmasta ). Asiakaslaki korostaa hyvää palvelua ja kohtelua. Hyvä kohtelu muodostuu ainakin seuraavista asioista: 1) yhdenvertaisuus; 2) syrjinnän kielto; 3) ihmisarvoa ei loukata; 4) inhimillinen arvokkuus säilytetään kaikissa olosuhteissa; 5) asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet, kieli ja kulttuuritausta otetaan huomioon. Eli kohtelulla tarkoitetaan sitä tapaa, miten asiakkaaseen eri tilanteissa suhtaudutaan. Työntekijältä edellytetään ammatillisuutta ja tahdikkuutta. Asiakaslaki korostaa myös hyvän hallinnon vaatimuksia. Asiakkaalla on oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä sekä saada neuvoja ja perusteltuja päätöksiä asiassaan. Tarkoituksena on korostaa sellaista asiakaslähtöisyyttä, joka kunnan tarjoamien palvelujärjestelmien puitteissa tarjoaa asiakkaille mahdollisimman suuren valinnanvapauden.

5 Sosiaaliasiamies Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta annetun lain 24 :n mukaan sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 1. neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2. avustaa asiakasta 23 :n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa eli muistutukseen liittyvissä asioissa; 3. tiedottaa asiakkaan oikeuksista; 4. toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä 5. seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivulla kerrotaan sosiaaliasiamiehen tehtävistä ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista lyhyesti ja selkeästi. Samoilla sivuilla kerrotaan myös potilaan asemasta ja oikeuksista sekä potilasasiamiehen tehtävistä. Tästä linkistä löytyvät myös lait potilaan ja asiakkaan oikeuksista: Jokaisella kunnalla on oltava sosiaaliasiamies, joka toimii sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon piirissä. Sosiaaliasiamies voi olla useamman kunnan yhteinen. Kun asiakas tarvitsee lisätietoja oikeuksistaan ja käytännön apua vaikkapa hakeakseen muutosta saamaansa päätökseen, tässä auttaa sosiaaliasiamies. Asiamiehet voivat sovitella myös riitatilanteita asiakkaiden ja henkilöstön välillä Muistutusmenettely Sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus tehdä saamastaan palvelusta ja kohtelusta muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutus saa olla vapaamuotoinen huomautus jostakin asiakkaan epäasialliseksi kokemasta toiminnasta tai käyttäytymisestä. Asiakkaan avuksi on kuitenkin olemassa muistutuslomake (löytyy myös FSTKY:n nettisivulta sosiaaliasiamiehen kohdalta, myös kuntien sivuilta löytyy muistutuslomake), jota on saatavissa sosiaaliasiamieheltä ja kuntien sosiaalitoimistoista. Sosiaalihuollon vastuuhenkilön tai johtavan viranhaltijan on annettava muistutukseen vastaus kohtuullisessa ajassa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota vastauksen ymmärrettävyyteen asiakkaan kannalta. Vastauksesta tulisi myös käydä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on mahdollisesti ryhdytty tai miten asia muutoin on tarkoitus hoitaa. Tavoitteena on saada nopeasti ja joustavasti parannus mahdolliseen epäkohtaan, kun asia käsitellään paikallisella tasolla eikä tarvita kantelua Aluehallintovirastoon (kanteluita tehdään myös VALVIRA:lle, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille). Tavoitteena olisi kanteluiden vähentäminen. Toisin on tähän mennessä käynyt, kantelut ovat vain lisääntyneet. Asiakkaiden on toisinaan vaikea luottaa muistutusmenettelyn vaikuttavuuteen ja he haluavat ongelmatilanteen paikallisen sosiaalihuollon ulkopuoliseen käsittelyyn. Kanteluiden käsittely Aluehallintovirastossa kestää yleensä monia kuukausia, mutta muistutusvastauksen kohtuullisena saantiaikana VALVIRA pitää 1-4 viikkoa. Muistutukset ovat yksi asiakaspalautteen muoto ja siten myös väline sosiaalihuollon laadun parantamisessa. Muistutuksen tekeminen ei poista mahdollisuutta valittaa päätöksistä eikä se myöskään estä kantelun tekemistä, varsinkin ellei asiakas koe muistutuksen parantaneen asiansa käsittelyä sosiaalihuollossa. (VALVIRA:n ohje 8/2010 Muistutusmenettelyn käyttö sosiaalipalveluissa, LIITE) Muistutusmenettelyn vahvuudet lyhyesti: - nopeammin lähempänä totuutta (tapahtumia, totuutta, asiakasta) voidaan kuulla asianosaisia voidaan neuvotella voidaan reagoida heti ei tarvitse syyllistää ei julkisuuden paineita ei seuraamuksia saatua palautetta voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä (Koukkari Esa, Oulun lääninhallitus, ylitarkastaja, luennot ).

6 6 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA FORSSAN SEUDULLA 2.1. Toiminnan järjestäminen Forssan seudulla Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (jatkossa lyhenne FSTKY) tuottaa sosiaaliasiamiespalvelut kuntayhtymän kunnille, eli Forssalle, Humppilalle, Jokioisille, Tammelalle ja Ypäjälle. Alueen väestöpohja on asukasta (väestötiedot ). Sosiaaliasiamiestehtäviä hoitaa FSTKY:n sosiaalityöntekijä Maija Heiskanen. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös FSTKY:n potilasasiamiehen tehtävät. Vastaanotto on Forssan sairaalassa sosiaalityöntekijän työhuoneessa Tiedottaminen, yhteydenpito kuntiin ja muu yhteistyö Käynnit kunnissa tapaamassa sosiaalitoimen työntekijöitä kuuluvat sosiaaliasiamiehen tehtäviin. Olen myös osallistunut Forssan vanhusneuvoston kokouksiin FSTKY:n edustajan varajäsenenä muutaman kerran vuoden 2012 aikana. Osallistuin kaksipäiväiseen sosiaaliasiamiesten valtakunnallisiin koulutuspäiviin Helsingissä ja samoin kaksipäiväiseen Aikuissosiaalityö 2012 koulutukseen. Kävin kertomassa Forssan seudun reumayhdistyksessä asiakkaan ja potilaan asemasta oikeuksista. FSTKY:n psykiatrian työntekijöille olen kertonut potilas- ja sosiaaliasiamiehen työstä. Olen ajantasaistanut yhteystietojani kuntien ja FSTKY:n kotisivuilla. Olen lähettänyt yksityistä hoivapalvelua (asumispalvelua) asiamieskuntieni alueella antaviin yrityksiin yhteystietoni unohtamatta myöskään yksityisiä lasten ja nuorten palveluja. VALVIRA edellyttää, että sosiaaliasiamiehen ajan tasalla olevat tiedot pidetään esillä toimintayksiköissä. (VALVIRA:n ohje 7/2012, Omavalvonta yksityisessä sosiaalihuollossa, s. 17) Kahdessa yksityisessä hoitopaikassa olen lisäksi vieraillut. 3. KUNTAKOHTAISET TIEDOT 3.1. Forssa Forssan asukasluku oli vuoden 2012 lopussa. Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä 32 eri tapauksessa v (44 v. 2011) Asiakastapauksessa on kyse yhdestä asiakokonaisuudesta, jonka johdosta voi tulla useampia yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen. Näistä asiakastapauksista 11 (20 kpl v. 2011) koski toimeentulotukea. Toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli Forssassa v kpl (v kpl ja 2010 vuonna 1175 kpl), eli tukea saavien kotitalouksien määrä on laskusuunnassa. Viranhaltijapäätösten määrä toimeentulotuesta oli v ( v ja vuonna 2011 viranhaltijapäätöksiä tehtiin 5379). Viranhaltijapäätösten määrä on siis noussut edellisestä vuodesta ja on jopa enemmän kuin v Toimeentulotukiasiakkaat, jotka ottavat yhteyttä sosiaaliasiamieheen ovat olleet pääasiassa yksin asuvia, kuten edellisenäkin vuonna. Asiakkaat ovat tarvinneet apua päätösten selventämisessä, laskelma ei tunnu asiakkaista ymmärrettävältä, vaikka työntekijälle se on itsestään selvä. Jopa myönteinen päätös on tarvinnut selventämistä. Vuokran, sähkölaskun ja vesilaskun kohtuullistaminen tuntuu asiakkaasta joskus käsittämättömältä. Samoin työttömyyskorvauksen keskimääräistäminen joillekin asiakkaille on vaikea asia. Joten samantyyppiset asiat johtavat useina vuosina ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajat eivät olleet yhteydenotoissa aiheena kuin kerran. Kuntakyselyssä todettiinkin että hakemukset käsitellään Forssassa keskimäärin yhdessä päivässä, mikä on todella hyvä asia. Lain edellyttämä käsittelyaika on enintään 7 arkipäivää. Lastensuojelua koski 3 tapausta (8 v. 2011) ja 4 perheasiaa (1 v. 2011). Lastensuojelussa ja perheasioissa (Perheasiat sisältävät mm lapsen huolto-, tapaamis-, elatusapu- ja isyysasioita) perheen /perheenjäsenten näkemykset lastensuojeluntarpeesta, - tukitoimista eivät aina kohtaa työntekijöiden

7 7 näkemyksiä. Huostassa olevan sijoitun lapsen tapaamisjärjestelyt aiheuttivat tyytymättömyyttä jonkun kohdalla. Vanhemmilla oli myös toivetta huostaanoton purkamisesta. Aina vanhemmat eivät myöskään luota sosiaalityöntekijöiden puolueettomuuteen, tätä ovat asiakkaat aikaisempinakin vuosina tuoneet esille. Puolueettomuus kuuluu sosiaalityöntekijöiden ammatillisuuteen, mutta asiakkaiden kokemuksetkin on tietysti otettava vakavasti. Ihmettelyä aiheutti myös se mihin lastensuojeluilmoitukset ovat johtaneet, vai ovatko johtaneet mihinkään. Joten selventämisen varaa näissä asioissa saattaa olla. Viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen vastaanottamisesta on ratkaistava, onko sen johdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen, vai onko ilmoitus selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Tieto lastensuojeluasian vireille tulosta tai aiheettomasta ilmoituksesta pitää välittää perheelle tai lapselle. Lastensuojeluilmoitusten määrä on Forssassa kasvanut vuosittain ja niiden käsittelyt vievät paljon aikaa. (ilmoituksia v kpl, v kpl ja v kpl). Kuntakyselyn mukaan nämä käsittelyt ovat Forssassa sujuneet määräajassa 98 %:ssa lastensuojeluilmoitusten määrästä (ks. s. 8 ja taulukko 7. s. 15). Jos ajattelee lastensuojeluilmoitusten määrää, niin yhteydenottoja näissä asioissa tulee sosiaaliasiamieheen kovin vähän. 4 tapausta koski vanhustenhuoltoa (8 v. 2011). Kolmessa tapauksessa omainen oli huolissaan kaupungin ostopalveluna ostamasta palveluasumisesta. Omaisten huoli palvelumaksuista palveluasumisessa aiheutti yhteydenoton sosiaaliasiamieheen yhdessä tapauksessa, huolta oli myös riittävän avunsaannista tehostetussa palveluasumisessa. Hoitotarvikemaksut palveluasumisessa aiheuttivat ihmettelyä. Niiden osuus kuukausimenoista oli huomattava. Tähän on jo ehtinyt tulla parannus: mm. haavanhoitotarvikkeet annetaan terveydenhuollon kuntayhtymästä (FSTKY) palveluasukkaille samoin periaattein kuin kotona asuville, kun kyse on pitkäaikaisesta tarpeesta. 1 kotipalvelua koskeva tapaus (4 v. 2011). Omaisen mukaan pitäisi olla huolellisempaa toimintaa. 1 tapaus koski omaishoidontukea (1 v. 2011). Omaishoitajan vapaapäivien järjestelyt koettiin riittämättömiksi. Palveluseteliä ei koettu riittäväksi. Vammaispalvelusta tuli 6 tapausta vuonna 2012 (0 v. 2011). Asiat koskivat kuljetuspalvelua, henkilökohtaisen avun lisätunteja ja vaikeavammaisen palveluasumista kotona. Kuljetuspalveluissa asiakkaiden näkemykset vaikeavammaisuudesta poikkeavat viranhaltijan näkemyksestä. Asiakkailla on tietenkin muutoksenhakumahdollisuus, jolloin asia arvioidaan uudelleen. Asioinnin yhteydessä koettu kohtelu oli syynä yhteydenottoon 2 tapauksessa (3 v. 2011). Nämä kohteluun liittyvät asiat oli koettu toimeentulotuen hakemisen ja lastensuojeluasioiden yhteydessä. Perheasioiden yhteydessä tuli mainittua asiakkaan kokemus puolueellisuudesta, vaikka sitä ei ole tilastoitu kohteluun. Päätökset, sopimukset ja suunnitelmat olivat 45 % :ssa syinä yhteydenottoihin ja samoin palvelun toteuttaminen ja menettely runsaassa 20 %:ssa tapauksista. 3.2.Humppila Humppilan kunnan asukasluku oli 2495 vuoden 2012 lopussa. Humppilasta tuli 8 tapauksessa yhteydenottoja vuonna 2012 (14 v. 2011). Toimeentulotukea koski 3 tapausta (7 vuonna 2011). Ne koskivat toimeentulotuen takaisinperintää, yksinhuoltajan perusosaa, sähkölaskun kohtuullistamista. Yksittäisiä asiakastapauksia tuli, vanhustenhuollosta, kehitysvammahuollosta, omaishoidontuesta, perheasioista, kotipalvelusta (liittyen edellä olevaan vanhuspalveluun) ja lastenpäivähoidosta Jokioinen Jokioisten asukasluku oli 5651 vuoden 2012 lopussa. Asioita, joista otettiin yhteyttä sosiaaliasiamieheen, oli 11 kpl (6 kpl v. 2011): Toimeentulotuesta 3 kpl ( 4 kpl v. 2011), Mm. tyytymättömyyttä, kun ei myönnetty takautuvasti toimeentulotukea. Asiakkaalla oli mielestään painavat syyt, miksi ei voinut hakea tukea ajoissa. Toimeentulotuenperusosan alentaminen koettiin kohtuuttomana, asiakkaan mielestä siihen ei ollut syytä. Lastensuojelua koski 4 tapausta (1 v. 2011): yksinhuoltajan kokemus ettei saanut ajoissa ennaltaehkäisevää tukea perheongelmissa, tyytymättömyys huostaanottoon, korvaukset yksityisesti sijoitetusta

8 8 lapsesta, sukulaisen huoli lapsesta, jonka vanhemmat eri mieltä huoltajuudesta ja tapaamisista. Lisäksi oli yksittäiset tapaukset koskien perheasioita, vanhustenhuoltoa, vammaispalvelua ja päihdehuoltoa (yksityinen hoitopaikka halusi selvennystä maksuasioissa) Tammela Tammelassa oli 6542 asukasta vuoden 2012 lopussa. Tammelasta tuli vuoden aikana asiakastapauksia 13 (8 kpl v. 2011), joista 4 koski toimeentulotukea (takautuvan toimeentulotuen saanti, toimeentulotuen takaisinperintä, harkinnanvarainen toimeentulotuki), ne olivat lähinnä vain neuvojen kysymistä. Lastensuojelua koski 5 tapausta ja osittain niihin liittyen 3 koski perheasioita. Perheasioiden selvittelyssä pari asiakasta epäili työntekijän puolueellisuutta, oli myös huolta miten lastentapaamiset saataisiin järjestymään. Oli myös epäselvyyttä huostaanoton alkamisajankohdasta. Jälkihuollosta tuli kaksi kyselyä. Jollakin oli kokemus/epäily että lastensuojeluilmoitusta ei oteta vakavasti sosiaalitoimessa. Esiintyi myös epäselvyyttä asiakirjamerkinnöissä (epäilys että ei kaikki ole oikein kirjattu yksityisessä kunnan ostamassa sijoituspaikassa). Joku halusi saada itseään koskevat vanhat lastensuojeluasiakirjat. 1 tapaus koski vanhuspalveluita koskien vanhuksen hoitopaikan saantia, 1 kehitysvammahuoltoa (hoitopaikan valinta) ja 1 muuta kuin sosiaalipalvelua. Suoranaisesti kohtelusta ei kukaan valittanut, mutta palvelun toteuttamisen jotkut sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottaneet asiakkaat kokivat hämmentävänä ja selvennystä kaipaavana Ypäjä Ypäjän asukasluku oli 2508 vuoden 2012 lopussa. Asiakastapauksia tuli Ypäjältä vain 3 kpl, yksi koski toimeentulotukea ja kaksi lastensuojelua. Vuonna 2011 asiakastapauksia oli 10 ja ne kaikki koskivat toimeentulotukea. 4. KUNTAKYSELYN SATOA Kuntiin lähetettiin kysely koskien seuraavassa esille tulevia tehtäväalueita ja asioita ja niihin vastattiin todella kiitettävästi. Kutakuinkin samoja asioita kyseltiin edellisenäkin vuonna ja joitakin asioita vertaillaan seuraavassa noihin edellisen vuoden vastauksiin. Taulukot 5-12 kuvaavat kuntakohtaisesti vastauksia. Toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä oli v kaikkien viiden kunnan alueella yhteensä 1607 taloutta (v ja v taloutta), joten toimeentulotukea saavien talouksien määrä on laskenut 167 taloudella vuodesta Toimeentulotukipäätöksiä tehtiin näiden kuntien alueella yhteensä 8722 v ja nyt v kpl. Käsittelyajat olivat eri kuntien alueilla 1 päivästä 6 päivään; Tammelassa ja Forssassa vain yksi päivä, joten asiakkaat saivat päätökset todella nopeasti. Kaikkiaan siis Forssan seudulla tilanne toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen oli vuonna 2012 hyvä, kun lain mukaan hakemukset pitää käsitellä 7 arkipäivän aikana hakemuksen saapumisesta. Lastensuojelu: Lastensuojeluilmoituksia tehtiin viiden kunnan alueella yhteensä 637 kpl v. 2012, ( 626 v 2011, vuoden 2010 ilmoitusten määrä oli 503). Forssan ja Tammelan osalta oli nousua jokaisena mainittuna vuotena. Humppilan ja Jokioisten osalta oli ilmoitusten määrä laskenut vuodesta Ypäjällä ei ole suuria vaihteluita näinä kolmena vuonna tapahtunut. Määräaikojen noudattaminen näyttäisi vastausten mukaan onnistuneen jopa 100 prosenttisesti Humppilassa, Tammelassa ja Ypäjällä: Ratkaisu siitä, johtaako lastensuojeluilmoitus lastensuojeluasiakkuuteen, kyetään tekemään lain asettamassa seitsemän arkipäivän määräajassa näissä kolmessa kunnassa. Forssassa % on 98 ja Jokioisilla 95. Lastensuojelutarpeen selvitykset saatiin kaikissa Forssan seudun kunnissa tehtyä 3 kuukaudessa tai alle v Tammelassa ja Ypäjällä selvitys kyselyvastausten mukaan valmistui 1 kuukaudessa. Ypäjällä edellisenä vuonna selvitykseen meni keskimäärin 3,5 kk, eli tilanne on nyt paljon parempi. Päteviä lastensuojelua tekeviä sosiaalityöntekijöitä oli Forssan seudun kunnissa vuoden 2012 lopussa 2,5 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lastensuojelua tekeviä sosiaalityöntekijöitä oli kaikkiaankin 2

9 9 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yhteensä lastensuojelua tekeviä sosiaalityöntekijöitä oli 10,5 Forssan seudun kunnissa ja heistä päteviä oli 6 vuoden 2012 lopussa. Vammaispalvelulain mukaiset hakemukset pystyttiin käsittelemään Tammelassa 2 viikossa, Forssassa n 5 viikossa, Humppilassa 3 kk:ssa ja Jokioisilla 1,5-2 kk:ssa. Ypäjällä 4 viikossa. Päätöksentekoajat olivat pidentyneet Forssassa, Humppilassa ja Ypäjällä verrattuna edelliseen vuoteen. Omaishoidontuki: Omaishoidontukihakemuksista Forssassa vain n 1/3 (18 kpl) johti myönteiseen ratkaisuun, tuen saajia oli yhteensä 75 v 2012 ja 10 jäi jonoon määrärahojen puutteen vuoksi. Tuen saajien määrä oli kuitenkin lisääntynyt Forssassa 5:llä verrattuna vuoteen Humppilassa tuen saajia oli yhteensä 14, uusia hakemuksia tuli vuoden aikana 2 kpl, joista toinen sai myönteisen päätöksen ja yksi jäi jonoon. Tammelassa tuensaajien määrä laski 52:sta 42:en vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja jonoon jäi 9 hakijaa määrärahojen puutteen vuoksi. Jokioisilla ja Ypäjällä v 2012 tulleet hakemukset ratkaistiin kaikki myönteisesti. Jokioisilla tuensaajia oli yhteensä 48, Tammelassa 42 ja Ypäjällä 24. Yhteensä omaishoidontuen saajia oli Forssan seudulla 203 vuonna Päätöksenteko kotipalveluissa ja vanhusten palveluasumisessa: Forssassa oli edellisen vuoden kyselyvastaustauksiin nähden tilanne parantunut: kotipalvelussa tehdään kotiavun antamisesta, epäämisestä, avun vähentämisestä ja lopettamisesta nykyään päätökset. Myös asumispalvelusta on vuoden 2012 alusta ryhdytty tekemään päätökset. Päätösten tekeminen vie paljon aikaa, mutta asiakkaiden oikeusturvan kannalta (muutoksenhaku- tai valitusmahdollisuus) se on tarpeen. Humppilassa ja Tammelassa tehdään päätös niin kotipalvelun kuin palveluasumisen myöntämisestä, näin vastattiin kyselyyn jo edellisenäkin vuonna. Ypäjällä kotipalvelun antaminen perustui palvelusuunnitelmaan edellisen kyselyn mukaan, mutta nyt on ryhdytty tekemään myös päätökset. Myös palveluasunnon myöntämisestä tehdään päätös, näin edellisen kyselynkin vastauksen mukaan. Päätöskäytäntö on siis yhtenäistynyt Forssan seudun kunnissa: kaikissa tehdään päätökset niin kotipalvelusta kuin palveluasumisestakin. Asiakkaiden oikeusturva on näin ollen parantunut Forssan seudun kunnissa. VALVIRA edellyttääkin että kotiin annettavista palveluista asiakkaalle annetaan kirjallinen ja perusteltu hallintopäätös palvelun järjestämisestä tai kielteinen päätös. Asiakkaalla on oikeus hakea muutosta tehtyyn päätökseen ja siksi päätöksen liitteenä on oltava ohje siitä, missä ajassa ja mihin muutoksenhaku tulee toimittaa. (Kotiin annettavat palvelut ja hoito (VALVIRA, Valvontaohjelmia 7:2012, s 25) Samoin palveluasunnon myöntäminen tai epääminen edellyttää viranomaisen tekemään kirjallista valituskelpoista päätöstä, kun on siis kyse kunnan järjestämästä palvelusta (myös ostopalveluna hankitusta palvelusta). Jos on kysymys yksityisestä sosiaalihuollosta, sosiaalihuollon antaminen perustuu asiakkaan ja palvelujen tuottajan väliseen kirjalliseen sopimukseen. (VALVIRA, SOSIAALIHUOLLON VALVONTAOHJELMAT, Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon asumispalveluilta) Yksityisten hoivapalvelujen käyttö Forssa osti v henkilölle pysyvästi tehostettua palveluasumista ja tilapäistä 111 henkilölle. Pysyvästi hankituista paikoista suurin osa on käsittääkseni Retonkihovissa. Tilapäisiä paikkoja ostetaan tarpeen mukaan kilpailutuksen perusteella eri paikoista. Myös yksityistä kotihoitoa ja kotisairaanhoitoa ostettiin muutamalle henkilölle. Palveluseteliä käytetään Forssassa kotihoidon tukipalveluihin ja omaishoidon vapaisiin. Humppila osti 5 henkilölle tehostettua palveluasumista, yksityistä kotihoitoa ei kenellekään. Myöskään palveluseteli ei ilmeisesti ole Humppilassa käytössä. Jokioinen osti 17 henkilölle pysyvästi tehostettua palveluasumista. Yksityistä kotipalvelua ei ilmeisesti ostettu, mutta palveluseteliä käytetään siivouspalveluihin ja omaishoidontuen palveluihin. Tammela osti 19 henkilölle tilapäisesti ja 16 pysyvästi tehostettua palveluasumista. Tammela osti parille tilapäisesti ja 40:lle pysyvästi yksityistä kotihoito- tai kotisairaanhoitopalvelua. Palveluseteli ei ole Tammelassa käytössä. Ypäjä osti yksityistä palveluasumista yhdelle henkilölle, muita yksityisiä palveluja ei ole käytössä, ei myöskään palveluseteliä käytetä. Kyselyvastausten mukaan kokemukset yksityisistä palveluista olivat pääosin myönteisiä. Omatoimisuuden tukeminen voisi jossain tapauksessa olla aktiivisempaa.

10 10 Muistutukset, oikaisuvaatimukset, valitukset ja kantelut: Kaikkiaan Forssan seudun kunnissa tehtiin vain 2 muistutusta (Forssassa ja Jokioisilla liittyen lastensuojeluun). Lisäksi yksi muistutus tuli Jokioisten ostamasta yksityisestä palvelusta (palvelu ostettu muualta kuin Forssan seudulta). Oikaisuja muutoksenhakuja tehtiin yhteensä 50 kpl (näistä 28 koski toimeentulotukea, 3 lastensuojelua, 2 vanhuspalveluita, 10 vammaispalvelua, 6 omaishoidontukea ja 1 kotipalvelua). Perusturvalautakunnat muuttivat tai palauttivat niistä vain 1 kpl. Hallinto-oikeuteen tehtiin valituksia 23 kpl. Hallinto-oikeus muutti tai palautti 4 kpl (3 koski lastensuojelun viranhaltijapäätöksiä, joista siis valitetaan suoraan Hallinto-oikeuteen). Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja tuli kuntiin 4 kpl. Kanteluita oli tiedossa 13 kpl. Niistä 4 koski toimeentulotukea, 5 lastensuojelua ja 4 vanhuspalveluja, kuntakohtaiset tiedot löytyvät taulukosta 13 s. 18. Kanteluratkaisut eivät ole sosiaaliasiamiehen tiedossa. Kuntakyselyssä tiedusteltiin myös asiakaspalautteen keräämistä: Forssa ja Jokioinen keräävät asiakaspalautetta, Ypäjällä kerätään palautetta vain varhaiskasvatuksesta. Humppila ja Tammela eivät kerää asiakaspalautetta. 6.YHTEENVETOA Forssan seudun sosiaaliasiamieheen otettiin v aikana yhteyttä yhteensä 69 tapauksessa, niistä 32 (46,4 %) oli Forssan, 8 ( 11,6 %) Humppilan, 10 (14,5 %) Jokioisten, 13 (18,8%) Tammelan ja 10 (4,3 %) Ypäjän sosiaalihuoltoa koskevia. 61 tapausta koski kunnan itse tuottamaa palvelua ja 8 tapaukseen sisältyi asiakkaiden kokemuksia kunnan ostopalveluna yksityiseltä hankkimasta palvelusta. Kaksi koski muita kuin Forssan seudun kuntia kuntia. Tapauksista 22 kpl (29,7 %) koski toimeentulotukea, 16 kpl (21,6 %) lastensuojelua, 7 kpl (9,5 %) vanhustenhuoltoa, 7 kpl (9,5 %) vammaispalvelua ja 2 kpl (2,7 %) omaishoidontukea, 2 kpl kehitysvammahuoltoa (2,7 %). Perheasioita 9 (12,2 %) ), kotihoitoa 2 (2,7 %), päihdehuoltoa 1 kpl ja muuta kuin suoranaista sosiaalihuoltoa 4 (5,4 %). Päätökset, sopimukset ja suunnitelmat ja palvelun toteuttaminen ja menettely olivat tärkeimpiä yhteydenoton syitä asiakastapauksissa (lähes 4/5 kokonaismäärästä). Selkeästi pelkästään kohteluun liittyvää asiaa oli 2 tapauksessa. Käsittelyaika nousi esille vain yhdessä tapauksessa. 11 tapauksessa sosiaaliasiamies selvitteli asiaa kunnan työntekijän kanssa. Muistutus- ja kanteluneuvontaa (sisältäen myös avustamista) oli yhteensä 13 tapauksessa. Taulukossa nro 4 sivulla 13 muu oikeusturvaneuvonta (20 kpl) sisältää opastusta (osassa myös avustamista) muutoksenhakuun viranhaltijapäätöksestä perusturva- tai sosiaalilautakunnalta ja näiden lautakuntien päätöksistä hallinto-oikeuteen. Osa asiakkaista ei hakenut muutosta tai valittanut saatuaan sosiaaliasiamieheltä selvennystä päätöksen sisällöstä. Neuvontaa, joka sisälsi tietoa erilaisista sosiaaliturvaetuuksista ja niiden hakemisesta ja saantiedellytyksistä oli 28 kpl. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajat olivat kaikissa kunnissa alle säädetyn 7 arkipäivän aikarajan. Lastensuojelussakin säädetyt aikarajat pystyttiin pitämään Humppilassa, Tammelassa ja Ypäjällä täysin. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä aikarajat jäivät alle 100 % Forssassa ja Jokioisilla. Päätöksen teko vanhuspalveluissa ja kotipalvelussa oli parantunut. Asiakkaat eivät tehtyjen muutoksenhakujen, valitusten, muistutusten (tosin käytetään kovin vähän) ja kantelujen perusteella kaikki ole aivan tyytyväisiä, mutta hyvä että osaavat ja uskaltavat näitä kuitenkin käyttää. 7. HIEMAN POTILASASIAMIESTILASTOA Lisätietona vertailun vuoksi taulukossa 14 on tapaukset, jotka ovat johtaneet yhteydenottoon potilasasiamieheen (sama työntekijä kuin sosiaaliasiamies). Perusterveydenhuoltoon (Forssan seudun terveydenhuollon ky) liittyviä tapauksia oli 39, erikoissairaanhoitoon liittyviä oli 113 (pääasiassa Forssan sairaala, mutta 13 muista sairaaloista kuten TAYS, KHKS, TYKS), yksityistä terveydenhuoltoa koskevaa oli 2 eli yhteensä 156 tapausta (näihin sisältyviä yhteydenottoja huomattavasti enemmän). Taulukossa 15 on eriteltynä tapauksiin liittyviä yhteydenoton syitä. FSTKY:llä on palautejärjestelmä, jota hoitaa laatupäällikkö. Näin ollen potilasasiamiehen tilasto ei kerro kaikesta palautteesta (sekä positiivista että negatiivista) mitä FSTKY:lle tulee eri kanavien kautta: mm palautelomake, puhelut, asiakkaiden suoraan tekemät kantelut, muistutukset, lehtikirjoitukset jne. Taulukossa no 16 on Potilasvakuutuskeskuksen vuonna 2012 ratkaisemat potilasvahinkoilmoitukset, jotka ovat koskeneet FSTKY:ssä annettua hoitoa. Taulukosta käy ilmi myös korvaukseen johtaneet rat-

11 11 kaisut. Erikoissairaanhoitoa koskevista ratkaisuista (28 kpl) johti myönteiseen korvauspäätökseen 9 kpl, mikä 32,1 % ratkaisujen määrästä. Perusterveydenhuollon hoitoa koskevia ratkaisuja oli 10 kpl ja niistä yksi korvattava. Koko FSTKY:tä koskevista ratkaisuista (38) oli 10 myönteistä v. 2012, mikä on 26,3 % ratkaistujen määrästä. Prosentti on jonkin verran alempi kuin koko maata koskevista ratkaisuista; keskimäärin 31,3 % v LÄHTEET JA JULKAISUT joista löytyy lisätietoa asiasta kiinnostuneille Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996) Asetus yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (1208/1996) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta /733 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1, Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedote 7/2000, Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet STM:n oppaita 2001:11. Helsinki: Edita Oyj. Sosiaaliasiamiestoiminta Etelä-Suomen läänissä sosiaaliasiamiesten raportit kunnanhallituksille vuodelta 2006, Etelä-Suomen lääninhallituksen julkaisusarjan julkaisut 124/2007, Juvenes Print, Tampereen yliopistopaino Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittäminen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:17 (Sosiaalija terveysministeriön kotisivulla ) Ohje 8/ Muistutusmenettelyn käyttö sosiaalipalveluissa Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (LIITE 1.)

12 12 Taulukko 1. Tapaukset*, joissa sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä kunnittain v Kunta 2008 Tapaukset 2009 Tapaukset 2010 Tapaukset 2011 Tapaukset 2012 Tapaukset kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % Forssa 31 54, , , , ,4 Humppila 2 3,5 3 5,8 5 4, ,7 8 11,6 Jokioinen 10 17,5 8 15, ,2 6 7, ,5 Tammela 7 12,3 2 3,8 6 5,8 8 9, ,8 Ypäjä 5 8,8 7 13, , ,9 3 4,3 Muu kunta 2 3,5 2 3,8 2 1,9 2 2,4 3 4,3 Yhteensä ,9 * Yhteen tapaukseen saattoi liittyä useita yhteydenottoja, joten kyseessä ei siis ole yhteydenottojen määrä vaan tapausten määrä. Taulukko 2. Tapaukset, joissa otettiin yhteyttä sosiaaliasiamieheen tehtäväalueittain eri kunnissa v Kunta Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Muu kunta Yhteensä Tehtäväalue Kpl %* kpl % kpl % Kpl % Kpl % Kpl Kpl %* Toimeentulotuki 11 33, ,7 Lastensuojelu 3 9, ,6 Vanhuspalvelut 4 12, ,5 Vammaispalvelut 6 18, ,5 Kehitysvammahuolto ,7 Omaishoidontuki ,7 Perheasiat 4 12, ,2 Kotipalvelut ,7 Päihdehuolto ,3 Lasten päivähoito ,7 Sosiaalityö (muu kuin edellä) Muu palvelu 2 6, ,4 Yhteensä 33* 99, ** 100 *Prosentit laskettu vain Forssan osalta sekä kokonaismäärästä, koska muilla kunnilla niin pienet määrät. ** Joihinkin tapauksiin liittyi useampia syitä ja sen vuoksi luku eri kuin taulukossa 1.

13 13 Taulukko 3. Tapauksiin sisältyneitä yhteydenoton syitä kunnittain v 2012 Forssa Hla Jnen Tla Ypj muu yhteensä kpl % kpl kpl kpl kpl kpl Kpl % Päätökset, sopimukset, 16 45, ,2 suunni- telmat Palvelun toteuttaminen 8 22, ,8 ja menet- tely Käsittelyaika 1 2, ,3 Kohtelu 2 5, ,7 Tietosuoja 2 5, ,7 Itsemääräämisoikeus 1 2, ,1 Asiakasmaksu 2 5, ,4 Yleinen tiedontarve 2 5, ,1 sosiaalipal- veluista Muu syy 1 2, ,7 Yhteensä 35* Prosentit laskettu Forssan osalta ja koko määrästä. *Tapauksiin sisältyi useampi yhteydenoton syy (tapauksia 32, mutta yhteensä syitä 35). Taulukko 4. Tapauksiin liittyneitä sosiaaliasiamiehen toimenpiteitä v Toimenpiteitä Kpl % kuunneltu, viesti vastaanotettu 6 7,4 neuvonta 28 34,6 muistutusneuvonta 4 4,9 kanteluneuvonta 9 11,1 muu oikeusturvaneuvonta 20 24,7 selvittäminen/ sovittelu 11 13,6 vaikuttaminen/tiedottaminen 2 2,5 muu toimenpide 1 1,2 Yhteensä

14 14 Taulukko 5. Toimeentulotukea saaneet taloudet ja toimeentulotukipäätösten määrät kunnissa vv Toimeentulotukea saaneet taloudet Toimeentulotukipäätösten määrä v v v.2010 v.2011 v.2012 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Yhteensä Taulukko 6. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajat kunnissa v Kunta Käsittelyaika Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 1 päivä 6 päivää 4 päivää 1 päivä 4 päivää

15 15 Taulukko 7. Lukuja lastensuojelun tilanteesta v (lastensuojeluilmoitusten lukumäärä, käsittelyajat keskimäärin) Kunta Lastensuojeluilmoitusten määrä v.2010 v.2011 v.2012 v.2010 % Lastensuojeluilmoituksista pystyttiin käsittelemään 7 pv:n aikana v.2011 % v.2012 % Lastensuojelutarpeen selvitys keskimäärin v.2010 v.2011 v Forssa kk 3 kk alle 3kk Humppila , kk 2 kk 2,5kk Jokioinen tieto puuttuu 3 kk 3kk Tammela kk 2 kk 1 kk Ypäjä kk 3,5 kk 1 kk Yhteensä Taulukko 8. Lastensuojelun sosiaalityöntekijätilanne kunnissa joulukuussa 2011 ja joulukuussa 2012 Lastensuojelua tekevien sosiaalityöntekijöiden määrä 2011 joulukuussa Heistä päteviä samana ajankohtana Lastensuojelua tekevien sosiaalityöntekijöiden määrä 2012 joulukuussa Heistä päteviä samana ajankohtana Forssa ,5 Humppila Jokioinen 1 0 1,5 0,5 Tammela 0,5 0,5 2 1 Ypäjä Yhteensä 8,5 3,5 10,5 6

16 16 Taulukko 9. Vammaispalveluhakemusten käsittelyajat kunnittain v Kunta Hakemusten käsittelyajat 2011 Hakemusten käsittelyajat 2012 Forssa 4 viikkoa 36,5 pv Humppila 4 viikkoa Jokioinen 8 viikkoa Tammela 2 viikkoa 3 kk 1,5-2 kk 2 viikkoa Ypäjä 2 viikkoa 4 viikkoa Taulukko 10. Omaishoidontuen tilanne kunnittain v (hakemusten määrä, myönteiset päätökset, saajien määrä yhteensä, ns. jonottamaan jääneet (täyttivät kriteerit, mutta ei ollut määrärahaa tarpeeksi) Omaishoidontuen hakemukset v 2011 Myönteiset päätökset 2011 Omaishoidontuen saajia yhteensä v 2011 Tukeen oikeutettuja, mutta jääneet jonoon määrärahojen puuttuessa Omaishoidontuen hakemukset 2012 Myönteiset päätökset 2012 Omaishoidontuen saajia yhteensä v 2012 Tukeen oikeutettuja, mutta jääneet jonoon määrärahojen puuttuessa Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä

17 17 Taulukko 11. Vanhuspalvelut ja kotipalvelut; päätöksenteko 2011 ja 2012 Kotipalvelua koskevat päätökset Kotipalvelun lopettaminen tai vähentäminen Vanhuspalvelupäätökset Forssa Ei tehdä Päätös tehdään Humppila Päätös tehdään Päätös tehdään Jokioinen Päätös tehdään Päätös tehdään Tammela Päätös tehdään Päätös tehdään Ypäjä Toimitaan hoito- ja Päätös tehdään palvelusuunnitelman mukaan Ei tehdä Päätös tehdään Päätös tehdään Päätös tehdään Toimitaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan Päätös tehdään Päätös tehdään Päätös tehdään Päätös tehdään Päätös tehdään Ei * Päätös tehdään Pysyvistä sijoituksista päätös Päätös tehdään Päätös tehdään Päätös tehdään Päätös tehdään Päätös tehdään Päätös tehdään Päätös tehdään Taulukko 12. Yksityisten hoivapalvelujen käyttö yksityisiä asumispalveluja yksityisiä kotihoito- tai kotisairaanhoitopalveluja Palvelusetelin käyttö Kokemuksia yksityisistä palveluista tilapäisesti pysyvästi tilapäisesti pysyvästi Käytetään Forssa 111 henkilölle Humppila 0 henkilölle Jokioinen Tammela Ypäjä 0 henkilölle 19 henkilölle 0 henkilölle 74 henkilölle 5 henkilölle 17 henkilölle 16 henkilölle 1 henkilölle 5 henkilölle 10 henkilölle kotihoidon tukipalveluihin ja omaishoidon vapaisiin Palvelun tuottajia on, yhteistyö pääsääntöisesti toimivaa 0 0 Ei ilm. käytetä Ei kommenttia 0 0 Siivouspalveluihin ja omaishoidontuen palveluihin 2 henkilölle 40 henkilölle Ei käytetä Asumispalveluita löytyy hyvin ja kohtuullisen kustannustehokkaasti. Kunnan alueella riittävästi yksityisiä hoitopaikkoja. Yhteistyö pääsääntöisesti hyvää. Joitain ongelmiakin on 0 0 Ei ilm. käytetä Ei kommenttia

18 18 Taulukko 13. Muistutukset, oikaisuvaatimukset, valitukset ja kantelut kunnissa v Muistutukset Oikaisu- ja muutoksenhakuja lautakuntaan Niistä muutettu tai palautettu Valituksia hallintooikeuteen Hallintooikeus muuttanut tai palauttanut Korkeimman hallintooikeuden ratkaisuja Forssa 1 (LS)* (+LS 2) 2 9 Humppila Jokioinen 1 (LS) (+LS 1) 0 1 Tammela Ypäjä Yhteensä (+LS 3) 4 13 Tiedossa olevat kantelut *LS on lastensuojelua koskeva Taulukko 14. Tapaukset, joissa otettiin yhteyttä potilasasiamieheen, yhteensä v 2012 Tapaukset yhteensä perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito yksityinen valtio muu kunta tai terveyskeskus yhteensä

19 19 Taulukko 15. Tapauksiin liittyneet yhteydenoton syyt v 2012 yhteydenoton syyt hoito ja menettely kohtelu lääkehoito, lääkevahinkoepäily potilasvahinkoepäily potilasvahinkoasia hoitoon pääsy itsemääräämisoikeus tahdonvastainen hoito tiedonsaanti ja tarkastusoikeus tietosuoja ja salassapito asiakasmaksut vahingonkorvausvaatimus henkilöstön tiedontarve muu syy YHTEENSÄ Perusterveydenhuolto * Erikoissairaanhoito * yksityinen Yhteensä * *Muutamaan tapaukseen liittyi useampia syitä, siksi nämä luvut eriävät taulukon 14.luvuista. Taulukko 16. Vuonna 2012 Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemat potilasvahingot ja niistä korvatut Forssan seudun terveydenhuollon ky Ratkaistujen vahinkoilmoitusten määrä v kpl Niistä korvattavia v Korvattavia kpl % Erikoissairaanhoito ,1 % Perusterveydenhuolto % Yhteensä ,3 %

20 20 LIITE 1. Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto PL 210, Helsinki Puhelin (09) Ohje 8/ (2) Dnro 4476/ / Kunnat ja kuntien yhteistoiminta-alueet Muistutusmenettelyn käyttö sosiaalipalveluissa Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) tarkoituksena on muun ohella edistää asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sekä julkisessa että yksityisessä sosiaalihuollossa. Lain 23 mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Palveluntuottajien ja kuntien on nimettävä ne henkilöt, joille muistutus osoitetaan. Lainsäätäjän tarkoitus on ollut, että muistutukset ohjautuvat käsiteltäväksi sellaisille viranhaltioille tai vastuuhenkilöille, joilla on mahdollisuus toimivaltansa nojalla vaikuttaa tilanteen muuttamiseksi, mikäli muistutus antaa siihen aihetta. Hankkiessaan palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta joko ostopalvelusopimuksella tai palvelusetelillä kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta (STVAL 1992/733 4 ). Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain mukaan yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavalla toimintayksiköllä on oltava palveluista vastaava henkilö, joka vastaa siitä, että palvelutoiminta täyttää sille asetetut vaatimukset. Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvista sosiaalihuollon palveluista tehtävät muistutukset on syytä osoittaa kunnan sosiaalipalveluista vastaavalle viranomaiselle. Asiakasta on tarvittaessa neuvottava muistutuksen tekemisessä. Muistutukseen on vastattava kohtuullisessa ajassa. Kohtuullista aikaa ei ole lainsäädännössä täsmällisesti määritelty, mutta sillä tarkoitetaan yleensä yhden - neljän viikon aikaa. Muistutuksen tekemiselle ei ole säädetty määrämuotoa, mutta sen tekeminen kirjallisesti on suositeltavaa. Muistutuksen asianmukainen käsittely on osa palvelujen hyvää laatua ja laadun kehittämistä. Lainsäätäjän tarkoitus on ollut taata asiakkaalle nopea, helppo ja joustava keino reagoida saamaansa kohteluun ja sosiaalihuollon henkilöstön toimenpiteisiin sosiaalihuollon toteuttamisessa. Muistutuksen tekeminen ei vaikuta asiakkaan oikeuteen hakea muutosta sosiaalihuoltoa koskeviin päätöksiin tai oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille. Asiakkaiden ja heidän omaistensa yhteydenottojen asianmukainen käsittely vähentää yhteydenottoja valvontaviranomaisiin sekä epätarkoituksenmukaisia kanteluprosesseja, jotka työllistävät myös sosiaalihuollon palveluntuottajaa yleensä enemmän kuin asian käsitteleminen muistutuksena tai muulla tavoin. Valvontaviranomaisille tehtyjen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien kantelujen määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Valvonnassa saadun tiedon perusteella on ilmeistä, että muistutusmenettelyä ja muistutukseen vastaamista ei ole organisoitu eikä ohjeistettu riittävän hyvin. Asiakkaat eivät ole aina saaneet vastausta, annettuja vastauksia ei ole perusteltu tai asiaa ei ole selvitetty riittävästi ennen vastaamista. Valvira toteaa, että jokaisessa sosiaalihuollon toimintayksikössä pitää sopia menettelytavoista muistutusten asianmukaiseksi käsittelemiseksi. Menettelytavoista sovittaessa on hyvä korostaa, että asiakkaita tulisi ensisijaisesti

21 ohjata selvittämään tilannetta heidän asiaansa hoitaneiden henkilöiden tai tarvittaessa esimiesten kanssa heti, kun ongelmia ilmenee. Jos ongelmat eivät ratkea keskustelemalla, asianomaisen toimintayksikön henkilökunnan ja sosiaaliasiamiehen on autettava asiakasta ongelmien selvittelyssä ja tarvittaessa muistutuksen tekemisessä. Asiakkaan tulee saada muistutukseen selkeä ja asiallinen vastaus, josta on käytävä muun ohella ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty tai miten asia muuten on ratkaistu. Ratkaisu on aina perusteltava. Asiakkaalle tulee kertoa, että muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotain uutta. Valvira suosittaa, että toimintayksiköt analysoivat säännöllisesti muistutukset ja yhteydenotot ja hyödyntävät saatua tietoja palvelujensa laadun kehittämisessä. Toimintayksikön toiminnasta vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti, objektiivisesti ja asianmukaisesti. Valvira suosittaa myös, että sosiaalihuollon toimintayksiköissä otetaan käyttöön muistutuksen tekemistä varten lomake, joka on helposti asiakkaiden saatavilla. Muistutuksia ja niiden käsittelyn yhteydessä syntyviä asiakirjoja on säilytettävä ja niitä on käsiteltävä asiakastietojen käsittelylle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Asiakirjat on syytä säilyttää erillään sosiaalihuollon palvelujen antamista kuvaavista asiakasasiakirjoista. Muistutusmahdollisuudesta olisi informoitava niin, että asiakkaille syntyy kuva turvallisesta ja asiakaspalveluun myönteisesti vaikuttavasta menettelytavasta. Lisätiedot Ylitarkastaja Riitta Husso, puh Ylitarkastaja Eine Heikkinen, puh Ylitarkastaja Jarno Virtanen, puh. (09) Marja-Liisa Partanen Ylijohtaja Marja-Liisa Partanen Riitta Husso Ylitarkastaja Riitta Husso Tiedoksi Aluehallintovirastot STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL 21