Punkalaitumenjoen mittaussuunnitelma Pirkanmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus

Transkriptio

1 Punkalaitumenjoen mittaussuunnitelma Pirkanmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho 1

2 Sisällys 1 Tausta Mittaus Menetelmät Mitattava alue Laadun varmennus Kustannusarvio Mittaukset Virtausmallin laatiminen... 7 Liitteet Liite 1 Punkalaitumenjoen kartat ja mittauskohdat 1: Liite 2 Punkalaitumenjoen karkea pituusleikkaus Liite 3 Mittauksessa erityisesti huomioivat kohteet Sähköinen liite Mittauskohdat ja paalutuslinjat Esri shape -muodossa (ETRS-TM35FIN) 2

3 1 TAUSTA Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueella kulkeva Punkalaitumenjoki on tarkoitus kartoittaa ja muodostaa joesta virtausmalli. Hanke on käynnistetty Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Kartoituksen ja virtausmallin avulla on mahdollista laatia alueelle tulvavaara- ja tulvariskikartat, joiden avulla voidaan edistää tulvasuojelua ja ohjata maankäyttöä. Punkalaitumenjoella on laajoja tulva-alueita erityisesti Punkalaitumen keskustaajaman kaakkoispuolisella peltoalueella (Kuparinjärviö) ja lisäksi erityisesti Huittisten keskustaajamassa on tulvavaara-alueita. Punkalaitumenjoella esiintyy myös jääpatoja, jotka saattavat nostaa vedenpintaa paikallisesti huomattavankin paljon. Punkalaitumenjoen valuma-alue on joen alaosassa noin 420 km 2. Punkalaitumenjoen uomasta ei kokonaisuutena ole riittävän tarkkaa mittaustietoa, jota voitaisiin suoraan hyödyntää virtausmallin laatimisessa. Tämän vuoksi on tarpeen mitata uomasta poikkileikkauksia ja padottavia rakenteita. Tässä mittaussuunnitelmassa joelle muodostettiin paalutus suunnilleen joen keskikohtaa mukailevalla linjalla. Esitetyt paalulukemat ovat tästä paalutuksesta. Paalulukemat ovat metrejä. Joessa on Maanmittauslaitoksen karttojen mukaan melko runsaasti nimettyjä koskia ja lisäksi nimeämättömiä koskia ja niva-alueita. Mittaussuunnitelmassa kaikille ennestään nimeämättömille koskille ja nivoille annettiin paikallinen nimi. 2 MITTAUS 2.1 MENETELMÄT Suvantoalueilla uoman mittaus voidaan tehdä veneestä luotaamalla hyödyntämällä kaikuluotausta (monikeila- tai pystyluotaus) tai käsin mittaussauvan avulla. Suvantoalueiden vesisyvyys vaihtelee keskivirtaamatilanteessa karkeasti välillä 0,5 1,5 metriä, jolloin luotausta pystytään hyödyntämään parhaiten korkean veden aikana. Suvantoalueilla mittaus voidaan tehdä myös jään päältä. Koski- ja niva-alueilla mittaukset voidaan tehdä lähinnä vain kahlaamalla ja mittaussauvalla. Kahlaamalla mitattaessa joen virtaaman tulee olla riittävän pieni. Korkean veden aikana ainakin osassa pienempiä koskia voidaan hyödyntää luotausta. Joen rannat ovat keskimäärin varsin avonaiset, jolloin satelliittien näkyvyys on hyvä ja suoraa satelliittimittausta voidaan hyödyntää. Joella on kuitenkin myös alueita, joissa puusto rajoittaa merkittävästi satelliittien näkyvyyttä ja näillä alueilla mittaukset joudutaan mahdollisesti tekemään takymetrimittauksilla tai vaaitsemalla. Seuraavassa taulukossa on esitetty alueet, joissa arvioidaan olevan heikentynyt satelliittinäkyvyys. Alueiden yhteispituus on noin 6 km ja alueet ovat tyypillisesti koski- ja niva-alueita. 3

4 Taulukko 1. Arvioidut heikon satelliittinäkyvyyden alueet. Alkupaalu Loppupaalu Välimatka Yhteensä MITATTAVA ALUE Kartoitettava ja mitattava alue ulottuu Punkalaitumenjoen ja Loimijoen yhtymäkohdasta Punkalaitumen Kuparinjärviön yläosaan, paalulle saakka. Lisäksi kartoitetaan Kuparinjärviön alueelle laskevan Jalasjoen (F = 83,7 km 2 ) alaosa paalulle 2700 saakka. Kartat alueesta on esitetty liitteessä 1. Mitattavalla alueella on 28 koski- tai niva-aluetta, joiden yhteispituus on noin 3700 m seuraavan taulukon mukaisesti. Koski- ja niva-alueille on arvioitu tarvittavan noin 200 mittauslinjaa. Tulvakorkeuksiin eniten vaikuttaviksi kohdiksi tai kohdiksi, joiden yläpuolella on mahdollisia tulvariskikohteita, on arvioitu 17 koskea tai nivaa. Kohteet on taulukossa korostettu. Kohteet on esitetty myös liitteissä 2 ja 3. Suvantoalueilla poikkileikkausten välimatkaksi on määritetty noin 100 m sekä koski - ja niva-alueilla vaihtelevasti m. 4

5 Taulukko 2. Koski- ja niva-alueet. Koski- ja niva-alueet Alkupaalu Loppupaalu Välimatka Leikkauksia "Tampereentienkoski" "Pallokentänkoski" "Jäähallinkoski" "Lauttakylänkadunkoski" "Meijerintienkoski" "Sivukujankoski" "Kivirannankoski" "Renginkujankoski" "Myllynkoski" "Nikkilänkoski" Hirvenkoski Pöyriälänkoski Riesolankoski "Pentinmäenkoski" Porraskoski Naatulankoski Hurulankoski "Alhonkoski" "Ala-Hannulankoski" "Yli-Hannulankoski" Sikakoski Sutinkoski Vanttilankoski Kannastonkoski Ikkamonkoski "Uusi-Kämpänkoski" Killankoski Haukankoski Yhteensä Uomissa on lisäksi 27 siltaa tai muuta rakennetta, jotka tulee mitata. Seuraavassa taulukossa on esitetty sillat ja muut kohteet. Tulvakorkeuksiin eniten vaikuttaviksi rakenteiksi tai rakenteiksi, joiden yläpuolella on mahdollisia tulvariskikohteita, on arvioitu 4 rakennetta. Kohteet on taulukossa korostettu. Kohteet on esitetty myös liitteessä 2 ja 3. 5

6 Taulukko 3. Sillat ja muut rakenteet. Silta (ylittävä väylä) Paalu Tampereentie 1507 Tampereentien kevyenliikenteenväylä (klv) 1532 Jäähallin klv 2134 Lauttakylänkadun klv 2602 Lauttakylänkatu 2630 Renginkujan klv ja betonipato 4187 Kallontie 5243 Kevyenliikenteenväylä, riippusilta 6802 Rekikoskentie 7374 Punkalaitumentie 9101 Punkalaitumentien klv 9122 Riesolantie Naatulantie Rantakyläntie Kiinteistötie Suttilantie Koskenojantie Peltotie Ylijoentie Kannistontie Parpontie Kostilantie ja säännöstelypato ja pohjapato Kevyenliikenteenväylä, hautausmaan silta Kanteenmaantien klv Kanteenmaantie Jalasjoki Hankurintie 1315 Peltotie 2177 Uomien reunat mitataan kansallisen laserkeilauksen tasoon saakka tai vähän sen yli, jotta mittaukset voidaan yhdistää keilauksen pistepilveen mahdollisimman saumattomasti. Mittaussuunnitelman poikkileikkauslinjat on vaakasuunnassa ulotettu muutamia metrejä laserkeilauksen pistepilven päälle. Rakenteista mitataan virtaukseen vaikuttavat seikat, joita ovat muun muassa: kannen yläpinnan korkeus, kannen alapinnan korkeus, vapaan aukon tai aukkojen leveys (aukon muoto), tukipilarien koko ja sijainti, vapaan aukon muoto (sivuluiskat), uoman poikkileikkaus välittömästi (noin 1 3 metriä) rakenteen ylä- ja alapuolella, mahdollisen virtauskynnyksen muoto, rakenteen pituus virtauksen suunnassa (siltakannen leveys) ja muut mahdolliset padottavat kohdat. 2.3 LAADUN VARMENNUS Mittausten laatu tulee varmentaa käyttämällä mittaajan laadunvarmennusmenettelyjä tai vertaamalla mittausta tunnettuihin kiintopisteisiin. Laadunvarmennus on esitettävä mittausraportissa. 6

7 3 KUSTANNUSARVIO 3.1 MITTAUKSET Poikkileikkauskohtia on arvioitu tarvittavan yhteensä noin 770 kpl mukaan lukien rakenteiden ylä- ja alapuoliset mittaukset. Lisäksi mitattavia rakenteita on 27 kpl. Mittausten työmäärä riippuu me rkittävästi käytettävästi mittausmenetelmästä ja siitä, voidaanko suvantoalueilla hyödyntää luotausta täysimääräisesti. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio tarvittavasta työmäärästä ja kustannuksista. Taulukko 4. Työmäärä- ja kustannusarvio. Mittauskohde Määrä Mittaustapa, muuta Työmäärä Yksikkökustannus Kustannus (htp) Suvannot Luotaus veneestä, tarvitaan hlöä Kosket ja nivat 3700 Kahlaamalla, heikko satelliittinäkyvyys, pääosin vaaitusta, 2 hlöä Sillat ja muut 27 Käsin mittaamalla, osin rakenteet (kpl) GPS, osin vaaitus, 2 hlöä Jalasjoki 2700 Kahlaamalla, GPS, 1 hlö Muut: siirtymät, majoitus, päivärahat, jne Yhteensä (alv 0%) VIRTAUSMALLIN LAATIMINEN Virtausmallinnus tehdään Hec-Ras -ohjelmalla. Alustavan arvion mukaan riittää, että mallinnus tehdään 1Dmallinnuksena, joka on nopeampi mallinnustapa kuin vaihtoehtoinen 2D-mallinnus. Virtausmallinnus tehdään ottaen huomioon ympäristöhallinnon mallinnukselle asettamat sisältö- ja laatutavoitteet vesistötulvan mallinnukselle avovesitilanteessa. Mallinnukseen lasketaan kuuluvaksi mittausaineiston käsittely Hec-Ras -muotoon. Mallinnuksen työmääräksi arvioidaan 12 htp, työn yksikkökustannukseksi 720 /htp, jolloin mallinnuksen kustannusarvio on 8640,00 (alv 0%) Lempäälässä DI Jami Aho 7