KRISTIINANKAUPUNGIN MERITUULIPUISTO ASUKASKYSELYN TULOKSIA

Transkriptio

1 Asiakirjatyyppi Tulosraportti Päivämäärä 02/0 KRISTIINANKAUPUNGIN MERITUULIPUISTO ASUKASKYSELYN TULOKSIA Päivämäärä 1/02/0 Laatija Hanna Herkkola Kuvaus Asukaskysely, poimintoja tuloksista

2 1. KYSELYN TOTEUTUS Kristiinankaupungin edustan merituulipuistohankkeen YVAn asukasosallistumisen ja vaikutusten arvioinnin tueksi toteutettiin asukaskysely vuodenvaihteessa 0-0. Kyselyn toteutustavaksi valittiin satunnaisotannalla väestörekisteristä valittuihin osoitteisiin toimitettava postikysely. Postikysely arvioitiin parhaiten soveltuvaksi menetelmäksi, jotta tavoitetaan riittävän kattavasti eri ikäja ammattiryhmiä. Esim. sähköisesti toteutettava internet-pohjainen kysely tavoittaa usein kattavasti vain työssään säännöllisesti internet-yhteyttä käyttävät ryhmät. Haastatteluilla ei puolestaan olisi saatu määrällisesti riittävän kattavasti tietoa. Kyselyn puutteena voi olla, että vastauksien tulkintaan ei saada riittävästi selittävää tietoa. Tämän kyselyn yhteydessä selittävää tietoa saatiin mm. avoimista vastauksista sekä taustakysymyksistä, joita pyrittiin ottamaan mukaan kattavasti. Kysely postitettiin 150 satunnaisotannalla väestörekisteristä poimittuun kotitalouteen Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön alueella hankealuetta lähinnä sijaitsevilla postinumeroalueilla. Otannassa painotettiin Kristiinankaupungin aluetta siten, että 100 osoitteen poiminnan jälkeen Kristiinankaupungin alueelta poimittiin vielä 250 osoitetta lisää. Kysely toteutettiin kahden PVO:n hankkeen (merituulivoima sekä Kristiinankaupungin voimalaitoksen monipolttoainekattilahanke) yhteisenä siten, että taustatietokysymykset olivat molemmille yhteiset, mutta esimerkiksi vaikutuksia ja hankkeeseen suhtautumista kysyttiin kummankin hankkeen osalta erikseen. Saatteessa ja kyselylomakkeessa korostettiin lisäksi, että hankkeet eivät ole toisensa poissulkevia tai vaihtoehtoisia eikä tavoitteena ole verrata hankkeita toisiinsa, vaan kumpikin hanke arvioidaan omana kokonaisuutenaan. Kysely postitettiin joukkokirjeenä ja se oli vastaajilla vuoden 0 ensimmäisinä päivinä. Lähetys sisälsi saatekirjeen, hanke-esitteen molemmista hankkeista, kyselylomakkeen ja palautuskuoren, jonka postimaksu oli maksettu. Aineistojen postitus kohdennettiin väestörekisteritietojen mukaisesti siten, että ruotsinkielisille toimitettiin ruotsinkieliset aineistot ja suomenkielisille suomenkieliset aineistot. Muistutuskirje kyselystä postitettiin.1.0, ja se oli vastaajilla viikon alussa. Kyselyn viimeinen vastauspäivä oli Postin kulusta johtuen vastauksia odotettiin vielä muutama päivä tämän jälkeen. Viimeiset analyysiin mukaan ehtineet vastaukset palautuivat Kyselyn suunnitteli ja toteutti Ramboll Finland Oy, jossa siitä vastasi Hanna Herkkola. Osoitepoiminnan, aineistojen painatuksen, kuorituksen ja postituksen sekä palautuneiden vastausten optisen luennan (siirtämisen sähköiseen muotoon paperilomakkeista) suoritti Itella Oyj. Konsultti tai hankevastaava eivät käsitelleet osoitetietoja tai tiedä, kuka vastasi ja kuka ei. Viidessä tapauksessa kyselyn vastaanottaja otti yhteyttä hankevastaavan edustajaan, kun kyselylähetyksestä oli puuttunut palautuskuori tai vastauslomake. Näissä tapauksissa vastaajalle toimitettiin konsultin toimesta vastauslomake ja palautuskuori, joka palautui poikkeuksellisesti konsultille. Tästä ilmoitettiin saatekirjeessä vastaajille. Näin palautuneet vastaukset lisättiin konsultin toimesta muiden vastausten joukkoon ja niitä käsiteltiin samalla luottamuksella kuin Itellaan palautuneita vastauksia. Tulosten analyysistä ja raportoinnista ei pysty tunnistamaan yksittäistä vastaajaa.

3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Kyselyyn saatiin 5 vastausta, jolloin vastausprosentiksi tuli 0. Vastaajien sukupuolijakauma oli tasainen (naisia %, miehiä 5 %). Ikäjakaumassa vanhemmat ikäluokat korostuivat, mikä on tyypillistä postikyselyille. Puolet vastaajista oli pariskuntia, neljännes yksin asuvia ja neljännes lapsiperheitä. Vastaajat olivat asuneet alueella pääsääntöisesti pitkään, yli 0 % vastanneista vähintään vuotta (kuva 1). Heillä voidaan katsoa olevan hyvät mahdollisuudet arvioida hankkeen vaikutusta alueen nykytilaan myös suhteessa muuhun, hankkeesta riippumattomaan seudun muutokseen. Alueella vähemmän aikaa asuneilla taas on luultavasti tuoreessa muistissa alueelle hakeutumisen syyt ja mm. asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät. Olen asunut alueella / Jag har bott i området alle/under 5 v/år 5 5- v/år -2 v/år 1 0- v/år yli/över 50 v/år % Kuva 1. Vastaajien asuinvuodet alueella. Vastausten kokonaismäärä on riittävä, jotta sen pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä hankkeen lähialueiden asukkaiden näkemyksistä. Vastauksia saatiin selvästi eniten Kristiinankaupungin kohteena olleilta postinumeroalueilta, jonne lomakkeita myös lähti eniten (kuva 2). Vastanneiden lukumäärät ja edustavuus suhteessa ko. postinumeroalueiden talouksien määriin on esitetty alla olevassa taulukossa 1. Vastaajista noin neljänneksellä on merinäkymä vakituiselta asunnoltaan ja 2 prosentilla oli merinäkymä vapaa-ajan asunnoltaan (kuva ). Suurin osa vastaajien sekä vakituisista että vapaa-ajan asunnoista sijaitsee rannikolla. Etenkin vapaa-ajan asuntoja sijaitsee myös ulkosaaristossa (kuva ).

4 Valittujen postinumeroalueiden taloudet Otanta alueelta yhteensä Otanta % talouksista Vakituiset asunnot kunnassa Vastaus% alueittain Edustavuus talouksista alueittain Kristiinankaupunki 0 5 % % 2 % Kaskinen % % 12 % Närpiö 2 5 % 2 25 % % Muut Puuttuva tieto Yht % 5 0 % % Taulukko 1. Vastausprosentit alueittain laskettuna postinumeroalueitten talouksien lukumäärän ja vastaajien ilmoittaman vakituisen asunnon sijainnin mukaan. Kristiinankaupungissa / Kristinestad Kaskisissa / Kaskö Närpiössä / Närpes Vakituinen asunto sijaitsee / Stadigvarande bostad finns i muualla / annanstans 1 Vapaa-ajan asunto sijaitsee / Fritidsbostad finns i Kuva 2. Vastaajien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen sijainti. Kyllä/Ja Ei/Nej Merinäkymä vakituiselta asunnolta / Utsikt mot havet från stadigvarande bostad (N= ) 2 Merinäkymä vapaa-ajan asunnolta / Utsikt mot havet från fritidsbostad (N=) 2 2 Merinäkymä muulta kiinteistöltä / Utsikt mot havet från annan fastighet (N=1) % % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuva. Merinäkymät vakituisilta, vapaa-ajan ja muilta kiinteistöiltä.

5 ulkosaaristossa / i yttre skärgården 2 1 rannikolla / vid kusten 5 5 sisämaassa / i inlandet 2 Vakituinen asunto hankkeen lähialueella sijaitsee / Stadigvarande bostad nära projektet finns i ei hankealueella / inte i projektets närområde 1 Vapaa-ajan asunto hankkeen lähialueella sijaitsee / Fritidsbostad nära projektet finns i Kuva. Vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen sijainti.. HANKEALUEEN KÄYTTÖ JA SUHDE HANKE- ALUEESEEN Vastaajille tärkeitä asuinviihtyvyyteen vaikuttavia asioita asuinympäristössään ovat kyselyn perusteella monet ympäristön puhtauteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Vähemmän tärkeinä pidettiin harrastusmahdollisuuksia ja sujuvaa liikennettä, mutta silti nämäkin olivat tärkeitä suurimmalle osalle vastaajia. Vastaajat olivat myös hyvin tyytyväisiä asuinympäristöjensä nykytilaan. (Kuvat 5 ja.) Asuinviihtyvyyteen vaikuttavien asioden tärkeys Tärkeä / Viktig Melko tärkeä / Ganska viktig Ei tärkeä / Inte viktig Vaikea sanoa / Svårt att säga Ilmanlaatu / Luftkvaliteten Yleinen turvallisuus / Den allmänna säkerheten 5 12 Ympäristön puhtaus ja rauhallisuus / Omgivningens renhet och lugn Liikenneturvallisuus / Trafiksäkerheten 0 Luonnonläheisyys / Naturnärheten Meren läheisyys / Havets närhet 1 2 Melutaso / Bullernivån 5 5 Miellyttävä maisema / Behagligt landskap 5 2 Sujuva liikenne / Smidig trafik 2 Harrastusmahdollisuudet / Möjligheterna till fritidssysselsättningar 5 Kuva 5. Asuinviihtyisyyteen vaikuttavien asioiden tärkeys. 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 %

6 Arvio asuinviihtyvyyteen vaikuttavien asioiden nykytilasta Erittäin tai melko hyvä / Mycketeller ganska bra Ei hyvä eikä huono / Inte bra eller dåligt Erittäin tai melko huono / Mycket eller ganska dåligt Luonnonläheisyys / Naturnärheten 1 Miellyttävä maisema / Behagligt landskap 2 1 Ympäristön puhtaus ja rauhallisuus / Omgivningens renhet och lugn 1 Yleinen turvallisuus / Den allmänna säkerheten 0 2 Meren läheisyys / Havets närhet 0 2 Ilmanlaatu / Luftkvaliteten Melutaso / Bullernivån 2 5 Liikenneturvallisuus / Trafiksäkerheten 1 5 Sujuva liikenne / Smidig trafik 1 5 Harrastusmahdollisuudet / Möjligheterna till fritidssysselsättningar 1 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuva. Asuinviihtyisyyteen vaikuttavien asioiden nykytila. Monilla vastaajilla on läheinen suhde hankkeen lähiseudulla eri alueisiin. Erityisesti suhde rannikkoalueisiin koettiin merkitykselliseksi ja se oli noin puolelle vastaajista henkilökohtaisesti tärkeä ja tuttu. Natura-alue, ulkomerialueet sekä Karhusaaren alue jakoivat näkemyksiä enemmän. (kuva.) Suhde hankealueeseen En tunne aluetta eikä sillä ole minulle merkitystä. / Jag känner inte området och det saknar betydelse för mig. Alue on minulle tuttu, mutta sillä ei ole minulle erityistä merkitystä. / Jag känner området, men det har ingen särskild betydelse för mig. Alueella on minulle merkitystä, vaikka en tunne sitä tarkemmin enkä käytä sitä. / Området har betydelse för mig, fastän jag inte känner det närmare och inte heller använder det. Alue on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja tuttu. / Området är viktigt för mig personligen och jag känner det..a Suhde ulkomerialueisiin / Förhållande till de yttre havsområderna (N=2) b Suhde rannikkoalueisiin / Förhållande till kustområderna (N=5) 2.c Suhde Karhusaaren alueeseen / Förhållande till Björnöområdet (N=2) 2 1.d Suhde Natura-alueeseen / Förhållande till Natura-området (N=5) % % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuva. Suhde hankealueeseen.

7 Yleisimmät tavat käyttää esim. rannikkoaluetta olivat merimaisemasta ja luonnosta ylipäätään nauttiminen ulkoillen ja luontoa tarkkaillen. Myös kalastusta ja veneilyä harrastetaan, mutta harvemmin kuin muuta luonnossa liikkumista. (kuva.) Katselen ja kuuntelen vesimaisemaa / Jag tittar ut över och lyssnar på vattenlandskap Tarkkailen luontoa / Jag iakttar naturen 1 1 Ulkoilen muilla rannikkoalueilla kesäisin / Jag idkar friluftsliv i kustområdena på somrarna 2 Päivittäin / Varje dag Liikun Karhusaarentiellä / Jag promenerar, cyklar, kör med bil etc. på Björnövägen Viikottain / Varje vecka Ulkoilen muilla rannikkoalueilla talvisin / Jag idkar friluftsliv i de övriga kustområdena på vintrarna Veneilen merialueella avoveden aikaan / Jag kör med båt på havsområdet under perioden med öppet vatten Ulkoilen Karhusaaren edustalla talvisin / Jag idkar friluftsliv utanföf Björnön på vintrarna Harjoitan virkistyskalastusta merellä / Jag bedriver rekreationsfiske på havsområdena Harrastan virkistyskalastusta Karhusaaren edustalla / Jag bedriver rekreationsfiske utanför Björnön Kuukausittain / Varje månad Vuosittain / Varje år Harvemmin / Mera sällan En koskaan / Aldrig Kalastan alueella ammattimaisesti / Jag bedriver yrkesfiske på havsområdena % % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuva. Alueen käyttö.. SUHTAUTUMINEN ERI ENERGIAMUOTOIHIN Vastaajilta kysyttiin myös näkemystä sähköntuotannon lisäämisen tavoista Suomessa. Vaihtoehtona olivat eri energiamuotojen lisäksi myös sähkönkulutuksen hillitseminen tai vähentäminen sekä tuontisähkö. Eniten kannatusta sai uusien tuulivoimaloiden rakentaminen (% vastanneista), toiseksi ja kolmanneksi nousivat bio- ja monipolttoainelaitokset (kuva ).

8 Millä tavoin sähköntuotantoa tulisi lisätä Suomessa / På vilket sätt borde elproduktionen ökas i Finland Rakentamalla uusia tuulivoimalaitoksia / Genom att bygga nya vindkraftverk Rakentamalla uusia biopolttoainevoimalaitoksia / Genom att bygga nya biobränslekraftverk Rakentamalla uusia monipolttoainelaitoksia / Genom att bygga nya flerbränslekraftverk 50 Rakentamalla uusia ydinvoimalaitoksia / Genom att bygga nya kärnkraftverk Rakentamalla uusia jätteenpolttolaitoksia / Genom att bygga nya avfallsförbränningsanläggningar 0 0 Rakentamalla uusia vesivoimaloita / Genom att bygga nya vattenkraftverk Sähkön kulutus täytyy pitää nykyisellään, jolloin tuotantoa ei tarvitse lisätä / Elförbrukningen måste bibehållas på nuvarande nivå så att produktionen inte behöver ökas Sähkön kulutusta täytyy vähentää, jolloin tuotantoa ei tarvitse lisätä / Elförbrukningen måste minskas så att produktionen inte behöver ökas Rakentamalla uusia turvevoimalaitoksia / Genom att bygga nya torvkraftverk 12 1 Rakentamalla uusia maakaasuvoimalaitoksia / Genom att bygga nya naturgaskraftverk Rakentamalla uusia kivihiilivoimalaitoksia / Genom att bygga nya stenkolskraftverk Lisäämällä sähkön tuontia / Genom att öka elimporten Rakentamalla uusia öljyvoimalaitoksia / Genom att bygga nya oljekraftverk 1 2 Muuten / På annat sätt Kuva. Eri energiamuotojen kannatus sähkön tuotannon lisäämisessä % 5. TIEDONSAANTI HANKKEESTA Vastaajat olivat saaneet tietoa Kristiinankaupungin merituulipuistohankkeesta ensisijaisesti paikallislehdistä. Toinen merkittäväksi tiedonsaantikanavaksi noussut oli asukaskysely. Noin viidennes mainitsi myös valtakunnalliset mediat sekä tuttavien kautta saadun tiedon. Muut lähteet jäivät vähemmille maininnoille. Osa vastaajista koki saadun tiedon olleen riittävää, ymmärrettävää ja selkeää, mutta vähintään yhtä moni olisi halunnut etenkin lisää ja myös selkeämpää tietoa. (Kuvat ja.)

9 Mistä olette saanut tietoa merituulipuistosta / Var har ni fått information om havsvindparken Paikallislehdistä / I lokaltidningarna Tästä kyselystä / I den här enkäten 2 Valtakunnallisista sanomalehdistä / I rikstidningarna 2 Televisiosta tai radiosta / I tv eller radio 21 Naapureilta tai muilta tutuilta / Av grannar eller andra bekanta Pohjolan Voiman tiedotteista ja julkaisuista / I Pohjolan Voimas meddelanden och publikationer Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta / I programmet för miljökonsekvensbedömning Pohjolan Voiman nettisivuilta / På Pohjolan Voimas webbsidor Pohjolan Voiman yleisötilaisuuksista / På Pohjolan Voimas möten för allmänheten 12 1 Muilta nettisivuilta / På andra webbsidor Kansalaisjärjestöiltä (esim. ympäristöjärjestöt) / Av frivilligorganisationer (t.ex. miljöorganisationer) 2 Muualta / Annanstans % Kuva. Tietolähteet, joista vastaajat ovat saaneet tietoa merituulipuistohankkeesta. Merituulipuistosta on kerrottu / Det har berättats om vindkraftsparken (asteikko 1-5, jossa 1 huonoin ja 5 paras) Riittävästi / Tillräckligt (N=) 2 1 Liian vähän / För lite Ymmärrettävästi / Begripligt 1 2 Vaikeatajuisesti / Svårbegripligtlite (N=2) Selvästi / Tydligt (N=01) 2 1 Epäselvästi / Otydligt 0 % % % 0 % 0 % 50 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuva. Tiedonsaannin riittävyys ja saadun tiedon laatu.

10 . NÄKEMYS HANKKEESTA JA SEN VAIKUTUK- SISTA Vastaajia huolestuttivat eniten hankkeen kielteinen vaikutus linnustoon, melutilanteeseen maisemaan ja kalastukseen. Myös vaikutuksen tärkeänä pidettyyn yleiseen asumisviihtyisyyteen uskottiin olevan kielteinen. Hankkeen positiivisimmiksi vaikutuksiksi uskottiin vaikutukset taloudellisiin ja elinkeinoelämään liittyviin asioihin, kuten työllisyyteen ja kunnan talouteen. Näitä pidettiin myös kaikkein tärkeimpinä asioina. (Kuvat 12, ja. ) 1 Tärkeät asiat, joihin kohdistuva vaikutus arveltu myönteiseksi Työllisyys Kunnan talous Kunnan imago Elinkeinot Energian hinta vaikutuksen suunta (asteikko -2 2) 0,5 Liikenne Luonnonvarat Meriveden laatu Jokin muu Ihmisten terveys Ilmanlaatu Yleinen turvallisuus Kiinteistöjen arvo -0, ,5 Retkeily 2 Lomailumahdollisuudet 2,5 Asiat, joihin kohdistuva vaikutus arveltu kielteiseksi Jäällä liikkuminen Muu merialueen käyttö Asumisviihtyvyys Natura-alue Kalakanta Veneily Merenpohjan muutokset Kalastus Maisema Melu asian tärkeys (asteikko 1 ) Linnusto Kuva 12. Vastaajien arvio hankkeen vaikutusten suunnasta ja merkityksellisyydestä.

11 Merituulipuiston toteuttamisen vaikutus; eri asioiden tärkeys (N=-0) Tärkeä / Viktig Melko tärkeä / Ganska viktig Ei tärkeä / Inte viktig Vaikea sanoa / Svårt att säga Ihmisten terveys / Människornas hälsa Työllisyys / Sysselsättning Energian hinta / Energipris Kunnan talous / Kommunens ekonomi Kunnan imago / Kommunens image Yleinen turvallisuus / Allmän säkerhet Elinkeinot / Näringar Ilmanlaatu / Luftkvalitet Meriveden laatu / Havsvattnets kvalitet Kiinteistöjen arvo / Fastigheternas värde Asumisviihtyvyys / Boendetrivsel Maisema /Landskap Kalakanta / Fiskbestånd Luonnonvarat / Naturresurser Linnusto / Fågelbestånd Melu / Buller Merenpohjan muutokset / Förändringar på havsbottnen Kalastus / Fiske Natura-alue / Natua-område Lomailumahdollisuudet / Möjlighet att semestra Veneily / Körning med småbåtar Retkeily / Utflykter Liikenne / Trafik Muu merialueen käyttö / Annan användning av havsområdet Jäällä liikkuminen / Att röra sig på isen Jokin muu / Annat (N=50) Kuva. Vastaajien arvio hankkeen vaikutusten tärkeydestä % % 0 % 0 % 0 % 0 % Merituulipuistohankkeen vaikutusten suunta Erittäin tai melko kielteinen / Mycket eller ganska negativ Ei vaikutusta / Ingen påverkan Linnusto / Fågelbestånd Maisema /Landskap Melu / Buller Merenpohjan muutokset / Förändringar på havsbottnen Kalastus / Fiske Natura-alue / Natua-område Kalakanta / Fiskbestånd Veneily / Körning med småbåtar Asumisviihtyvyys / Boendetrivsel Muu merialueen käyttö / Annan användning av havsområdet Jäällä liikkuminen / Att röra sig på isen Retkeily / Utflykter Kiinteistöjen arvo / Fastigheternas värde Lomailumahdollisuudet / Möjlighet att semestra Luonnonvarat / Naturresurser Meriveden laatu / Havsvattnets kvalitet Energian hinta / Energipris Liikenne / Trafik Ilmanlaatu / Luftkvalitet Kunnan imago / Kommunens image Elinkeinot / Näringar Yleinen turvallisuus / Allmän säkerhet Ihmisten terveys / Människornas hälsa Kunnan talous / Kommunens ekonomi Työllisyys / Sysselsättning Jokin muu / Annat % % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuva. Vastaajien arvio hankkeen vaikutusten suunnasta.

12 Pääosalla vastaajista kokonaiskuva hankkeesta oli positiivinen (kuva ). Kuitenkin vastaajat, jotka kokivat esimerkiksi ulkomeri- ja rannikkoalueet itselleen erityisen läheisiksi, suhtautuivat hankkeeseen keskimäärin kielteisemmin. Samoin hankkeen lähialueiden aktiivinen käyttö, kuten veneily, merimaisemasta nauttiminen tai rannikkoalueilla ulkoilu, sai vastaajat suhtautumaan hankkeeseen kielteisemmin. Kristiinankaupungin edustan merituulipuisto on lähialueelle ja koko Suomelle tärkeä ja tarpeellinen. 25 Kristiinankaupungin edustan merituulipuistosta aiheutuvat edut ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat. 1 Vaikka Kristiinankaupungin edustan merituulipuistoon liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä. 2 Kristiinankaupungin edustan merituulipuistossa on yhtä paljon myönteisiä ja kielteisiä puolia. En osaa ottaa kantaa asiaan. Vaikka Kristiinankaupungin edustan merituulipuistoon liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä. Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston haitat ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat edut. Kristiinankaupungin edustan merituulipuisto on lähialueelle ja koko Suomelle haitallinen ja tarpeeton Kuva. Vastaajien kokonaisarvio hankkeesta. Vastaajista suurin osa piti hankkeen vaihtoehdoista vaikutuksiltaan kielteisimpänä vaihtoehtoa 0, eli että hanke ei toteutuisi missään muodossaan. Myönteisimpänä pidettiin vaihtoehtoa kolme, eli hankkeen toteuttamista koko laajuudessaan. Vaihtoehdon osalta on kuitenkin huomattava, että se on saanut 0- vaihtoehdon jälkeen eniten vastustusta. (Kuva 1.) Myös vaihtoehtojen kannatuksessa vastaajan suhde ulkomeri- ja rannikkoalueisiin vaikutti vastauksiin kielteisimmin hankkeeseen suhtautuivat meri- ja rannikkoalueet läheisimmiksi kokevat vastaajat. Myös suhtautuminen Natura-alueeseen vaikutti vastaajien näkemykseen vaihtoehdoista. Alueen käyttötottumuksilla oli myös vaikutusta suhtautumisessa vaihtoehtoihin. Yhteys näkyi selvemmin erityisesti kysyttäessä vaikutuksiltaan kielteisimmäksi koettua vaihtoehtoa. Alueen aktiivinen käyttö lisäsi vastustusta toteuttamisvaihtoehtoja kohtaan.

13 Mikä merituulipuiston hankevaihtoehdoista on vaikutuksiltaan / Vilket av havsvindparkens projektalternativ har de Ve/Alt 0 Ve/Alt 0+ 1 kielteisin / negativaste konsekvenserna myönteisin / positivaste konsekvenserna Ve/Alt 1 2 Ve/Alt 2 Ve/Alt Kuva 1. Vastaajien näkemys vaihtoehdoista. %. YHTEENVETO Suurin osa vastaajista suhtautui hankkeeseen myönteisesti. Vaikka vastaaja olisi ajatellut hankkeesta aiheutuvan kielteisiä vaikutuksia, usein myönteisiä vaikutuksia ja hyötyjä pidettiin niitä suurempina. Hankkeesta uskottiin aiheutuvan positiivisia vaikutuksia mm. kunnan talouteen, työllisyystilanteeseen ja ilmanlaatuun. Hankkeen vastustusta lisäsi vastaajan tiivis suhde ulkomeri- ja rannikkoalueisiin sekä merimaiseman ja rannikkoseudun tarjoaman luontoyhteyden korostuminen. Myös merinäkymä vapaa-ajan asunnolta vaikutti kriittisemmän suhtautumisen taustalla. Aktiivinen meri- ja ranta-alueiden käyttö (ulkoilu, veneily, kalastus) lisäsi kriittisyyttä hanketta kohtaan. Ammattimaisen kalastuksen merkitystä on hankalampi arvioida, koska ammattikalastajia oli vain pieni osa vastaajista. Heidän näkemyksiään on selvitetty erillisessä selvityksessä. Aktiiviset virkistyskalastajat näyttäisivät suhtautuvan hankkeeseen hieman muita kriittisemmin, mutta heidänkin määränsä vastaajista oli melko pieni. Asuinympäristössä tärkeinä pidetyt asiat eivät juuri selittäneet esim. suhtautumista hankevaihtoehtoihin. Hankkeen toteuttamatta jättämistä tai toteuttamista kannatettiin sekä vastustettiin esim. riippumatta suhtautumisesta luonnonläheisyyden tai miellyttävän maiseman merkityksestä vastaajan asuinviihtyvyydelle. Hankkeen kielteisistä vaikutuksista linnustoon, meluympäristöön ja maisemaan oltiin erityisen huolissaan. Myös haitat asumisviihtyisyyteen, kalastukseen ja kalakantoihin, merenpohjaan, Natura-alueeseen jne. huolestuttivat monia vastaajia. Hankkeen uskottiin hyödyttävän kunnan taloutta ja imagoa ja vaikuttavan myönteisesti työllisyyteen. Lisäksi sen toivottiin vaikuttavan mm. energian

14 hintaan sitä alentavasti. Myönteisiksi uskottiin vaikutus myös esim. ilman laatuun, meriveden laatuun sekä ihmisten terveyteen.