Kysymys teoksesta Alister McGrath: Tieteen ja uskonnon dialogi (2015)

Transkriptio

1 Kysymys 1 Kysymys teoksesta Alister McGrath: Tieteen ja uskonnon dialogi (2015) Mitä tarkoittaa luonnollinen teologia (2 p), millä tavoin sitä on kristinuskon sisällä perusteltu (6 p), ja mitä vastaväitteitä sitä kohtaan on esitetty (2 p)? Mitä tarkoittaa luonnollinen teologia? Yhteensä 0-2 pistettä. - uskonnollinen uskomus, jonka mukaan Jumalasta voi saada tietoa luontoa tutkimalla (0,25-1) - pyrkimys tukea uskonnollisia uskomuksia ei-uskonnollisista lähtökohdista käsin (0,25-0,75) - perustuu luomisoppiin (0,25) - yhtymäkohtia Jumalan olemassaoloa puoltaviin perusteluihin (0,25) - tarkoituksena vahvistaa jo aiemmin omaksutun uskomuksen vakuuttavuutta (0,25) - ei todista kristillistä jumalauskoa oikeaksi, mutta on sopusoinnussa sen kanssa (0,25) - tarjoaa kosketuskohdan uskonnon ja tieteen tutkimusalojen vuoropuhelulle (0,25) Lisäksi pisteitä voi saada käsittelemällä luonnollisen teologian historiallista taustaa sekä nimeämällä luonnollista teologiaa käsitelleitä teologeja ja luonnontieteilijöitä ja tarkastelemalla heidän ajatteluaan. Millä tavoin sitä on kristinuskon sisällä perusteltu? Yhteensä 0-6 pistettä. - järki (0,25-2,5) o ihminen on luomakunnan huippu o ihmisen korkein ominaisuus on kyky järkeillä o ihmismieli on virittynyt havaitsemaan Jumalan luomakunnassa o vastaavuus luonnon ja järjen välillä o järjen korostaminen voi johtaa pois luonnon tutkimisesta - järjestys (0,25-2,5) o ihminen kykenee ymmärtämään luonnon säännönmukaisuutta o tiede on tuonut esiin maailman järjestyksen o luonnon järjestys herättää kysymään, mistä se on peräisin o luonnossa esiintyvä monimutkaisuus ja hienosäätö viittaavat suunnittelijaan o järjestyksen korostamisella keskeinen sija luonnollisessa teologiassa - luonnon kauneus (0,25-2,5) o luonto heijastaa Jumalan kauneutta o luonto Jumalan taideteoksena o maailman kauneuden ihaileminen johtaa ihmisen palvomaan luojaa o kauneuden keskeisyys tieteissä, tieteellisten teorioiden täydellisyys tai symmetria o luonnon kauneus tarjoaa merkittävän kosketuskohdan uskonnon ja luonnontieteen vuoropuhelulle Lisäksi pisteitä voi saada nimeämällä luonnollista teologiaa perustelleita teologeja ja luonnontieteilijöitä ja tarkastelemalla heidän ajatteluaan.

2 Mitä vastaväitteitä sitä kohtaan on esitetty? Yhteensä 0-2 pistettä. - teologiset vastaväitteet (0,25-1,25) o luonnollinen teologia on turhaa, tai ilmoitusta vääristävää ja horjuttavaa o oikea paikka ilmoitusteologian sisällä o deismin kritiikki - filosofiset vastaväitteet (0,25-1,25) o luonnollinen teologia perustuu virheelliseen käsitykseen uskonnollisen uskon luonteesta o usko Jumalaan on perususkomus, jota ei tarvitse perustella muilla uskomuksilla o luonnosta ei voi päätellä Jumalan olemassaoloa Lisäksi pisteitä voi saada nimeämällä luonnollista teologiaa vastustaneita teologeja ja luonnontieteilijöitä ja tarkastelemalla heidän ajatteluaan. Arvostelussa on kiinnitetty huomiota perusteluihin sekä selkeään ja johdonmukaiseen esitystapaan. Kieliasun ja ilmaisun selkeydestä ja vastauksen selkeästä rakenteesta on mahdollisuus saada 0-1 pistettä, virheellisestä tai asiaan kuulumattomasta tiedosta vähennys 0-1 pistettä. Koko vastauksesta yhteensä 0-10 pistettä. Mallivastaus: Luonnollinen teologia tarkoittaa luomisoppiin perustuvaa uskonnollista uskomusta, jonka mukaan Jumalasta voidaan saada tietoa tutkimalla luontoa. Alston määrittelee luonnollisen teologian yritykseksi tukea uskonnollisia uskomuksia ei-uskonnollisista lähtökohdista. Luonnollisella teologialla on yhtymäkohtia Jumalan olemassaoloa puoltaviin perusteluihin, mutta se ulottuu näitä todistuksia laajemmalle: pyrkimyksenä on vahvistaa jo omaksutun uskomuksen vakuuttavuutta ja rakentaa siltoja uskonnon ja tieteen välille. McGrathin mukaan kristinuskon sisällä on muodostunut kolme yleistä tapaa perustella luonnollista teologiaa. Yksi näistä on vetoaminen ihmisen järkeen. Esimerkiksi kirkkoisä Augustinuksen mukaan ihminen on luomakunnan huippu, ja ihmisluonnon korkein ominaisuus on kyky järkeillä. Ihmismieli on virittynyt havaitsemaan Jumalan luomakunnassa. Toinen näkökulma korostaa maailman järjestystä. Polkinghornen mukaan nykyaikaisen tieteen merkittävin saavutus on se, että se on tuonut esiin maailman järjestyksen, mikä herättää kysymään, mistä järjestys on peräisin. Luonnossa esiintyvän järjestyksen ja hienosäädön voidaan ajatella viittaavan suunnitelmaan. Kolmas näkökulma, jota edustavat muun muassa Edwards ja Boyle, korostaa luonnon kauneutta. Luonnollista teologiaa on perusteltu ajatuksella, että luonnon kauneus heijastaa luojansa kauneutta. Luonnontieteissä teorioiden kauneus yhdistetään usein niiden symmetriaan tai täydellisyyteen. Luonnon kauneuden korostaminen tarjoaa siten kosketuskohdan uskonnon ja luonnontieteiden vuoropuhelulle. Luonnollista teologiaa kohtaan on esitetty sekä teologisia ja filosofisia vastaväitteitä. Esimerkiksi Barthin mukaan luonnollinen teologia on tarpeetonta ja Jumalan ilmoitusta vääristävää ja horjuttavaa. Plantigan mukaan luonnollinen teologia perustuu virheelliseen käsitykseen uskonnollisen uskon luonteesta, sillä se olettaa, että jumalauskon on perustuttava todisteisiin. Hänen mukaansa Jumalaa ei tarvitse perustella muilla uskomuksilla. McGrath huomauttaa tämän vastaväitteen perustuvan ajatukseen, että luonnollinen teologia pyrkisi todistamaan Jumalan olemassaolon, mikä ei kuitenkaan ole sen välttämätön pyrkimys.

3 Kysymys 2 Kysymys kirjasta Tieteen ja uskonnon dialogi (Alister McGrath) sekä aineistosta Luonnontieteellinen maailmankuva (Kari Enqvist). Vastaa kumpaankin tehtävään (A ja B). A) Valintakoekirjassa Alister McGrath esittelee Ian Barbourin ryhmittelyn erilaisista tavoista mieltää tieteen ja uskonnon välinen suhde. Esittele Barbourin jaottelu pääpiirteittäin. (2,5 p) B) Lue Kari Enqvistin artikkeli Luonnontieteellinen maailmankuva. Pohdi Enqvistin näkemystä uskonnon ja tieteen suhteesta Barbourin jaottelun valossa. (7,5 p) Mallivastaus: Ian Barbour hahmottelee neljä erilaista tapaa mieltää tieteen ja uskonnon välinen suhde. Ensimmäisessä vaihtoehdossa tieteen ja uskonnon nähdään olevan ristiriidassa ja jopa sodassa keskenään. Tämä on historiallisesti merkittävin malli, jolle löytyy edustajia sekä tieteen että uskonnon maailmasta. Toisessa mallissa tiedettä ja uskontoa pidetään itsenäisinä ja katsotaan, että ne vastaavat eri kysymyksiin (miten vs. miksi). Esimerkiksi Stephen J. Gouldin NOMA-malli edustaa tällaista näkemystä. Kolmannessa vaihtoehdossa tieteen ja uskonnon välille pyritään luomaan aito vuorovaikutussuhde, jossa tiede ja uskonto täydentävät toistensa puutteita. Viimeisessä vaihtoehdossa tieteen ja uskonnon alueet ovat yhdistyneet yhdeksi tarinaksi todellisuudesta. Barbour esittää eri vaihtoehdot vaiheina, jotka huipentuvat yhdentymiseen. Mallia on kuitenkin kritisoitu liiallisesta yksinkertaisuudesta ja siitä, ettei se huomioi vaihtuvia historiallisia ja sosiaalisia konteksteja. Kari Enqvist erottaa artikkelissaan maailmankuvan ja maailmankatsomuksen toisistaan. Yksinkertaistettuna maailmankatsomus tarkoittaa maailmankuvan lisäksi näkemyksiä perimmäisistä kysymyksistä ja moraalin selityksiä. Enqvistin ajattelusta löytyy erilaisia ratkaisuja koskien tieteen ja uskonnon välistä suhdetta. Enqvistin mukaan uskonto ei pysty haastamaan tieteellistä maailmakuvaa. Jos tätä yritetään, kuten silloin kun Raamattua pidetään luonnontieteen oppikirjana, syntyy tieteen ja uskonnon välille ristiriita. Enqvistin mukaan tieteen paremmuudelle ei ole mitään loogista pakkoa, mutta se on osoittanut paremmuutensa menestyksellään. Tiede on tuottanut keksintöjä ja uutta tietoa maailmasta. Se on vaikuttanut yleisesti ihmisten maailmankuvaan. Toiminta on ollut uskonnotonta, eikä siihen ole tarvittu sisäistä ilmoitusta tai filosofointia. Enqvist myös huomauttaa John Lockea seuraten, että vaikka ilmoitustieto olisikin mahdollista, järki kuitenkin viime kädessä päättäisi uskotaanko siihen. Enqvist pitää arvossa myös sitä, että tiede on ei-mystistä järjen käyttöä ja sen tulokset ovat verifioitavissa (kun taas uskonnolliset lauseet eivät viittaa mihinkään, mitä voitaisiin tieteellisesti tutkia). Tiede ei myöskään ole dogmaattista vaan kehittyy jatkuvasti.

4 Ristiriita ei kuitenkaan ole Enqvistin mukaan välttämätön, vaikka ihminen olisikin uskonnollinen: uskonnollisella ihmisellä voi olla tieteellinen maailmankuva, mutta uskonnollinen maailmankatsomus. Tällöin tullaan lähelle ajatusta tieteen ja uskonnon itsenäisyydestä. Enqvistin ajattelussa tiede vaikuttaa kuitenkin myös maailmankatsomuksen puolelle. Enqvistin mukaan naturalistinen maailmankatsomus sopii hyvin yhteen luonnontieteellisen maailmankuvan kanssa. Esimerkiksi moraali on hyvin selitettävissä naturalistisesti, eikä tarvitse uskonnollista selitystä. Luonnontieteellinen maailmankuva voi Enqvistin mukaan myös vaikuttaa maailmankatsomukseen. Tässä voi ajatella Enqvistin siirtyvän lähemmäs yhden tarinan mallia, jossa tieteellä olisi hallitseva rooli. Enqvistin mukaan uskonnollisella henkilölläkin voisi periaatteessa olla naturalistinen maailmankatsomus, mutta hän voisi silti nähdä jumalan vaikuttavan jollain tavalla luonnon ja moraalin perimmäisenä syynä. Tasa-arvoista vuoropuhelua Enqvist sen sijaan ei uskonnon ja tieteen välille hahmottele. Pisteytys: A) Barbour (2,5 p/max. 2,75 p): ristiriita (0,25): historiallisesti merkittävin/draper & Dickinson & Dawkins/järki & taikausko/kreationismi/morris (0,25) itsenäisyys (0,25): omat säännöt & kieli/usa:n tiedeakatemian julkilausuma/gould & NOMA/Gilkey: kuinka vs. miksi (0,25) vuoropuhelu (0,25): Paavi Johannes Paavali II/täydentävät toisiaan/tiede ei-moraalinen & uskonto=etiikkaa?/barbourin suosikki/polkinghorne/mcgrath itse (0,25) yhdentyminen (0,25): Raven/yksi ainoa tarina/prosessiteologia/barbour itse (0,25) Barbour esittää vaihtoehdot vaiheina, jotka huipentuvat yhdentymiseen (0,25) Ongelmia: yksinkertaistaminen/älyllisyys, ei ota huomioon sosiaalista kontekstia ja historiallista tilannetta (0,25) Lisäpiste hyvästä ylimääräisestä huomiosta (0,25) B) Enqvist (7,5 p/max. 9,25) Enqvistin artikkelista löytyy Barbourin jaottelun valossa erilaisia ratkaisuja koskien uskonnon ja tieteen suhdetta (0,5-1) E. erottaa maailmankuvan ja maailmankatsomuksen toisistaan (0,5) maailmankatsomus = maailmankuva + perimmäiset kysymykset ja moraalin selitykset (0,25) uskonto ei pysty haastamaan tieteellistä maailmankuvaa (0,5) ristiriita syntyy, jos tätä yritetään (0,5), esim. kun Raamattua pidetään luonnontieteen oppikirjana (0,25) tieteen paremmuudelle ei loogista pakkoa (0,25) mutta se on osoittanut paremmuutensa menestyksellään (0,5): keksintöjä/uutta tietoa maailmasta/vaikuttanut ihmisten maailmankuvaan (0,25)

5 tiede E:n mukaan ei-mystistä järjenkäyttöä/uskonnotonta/ei tarvitse sisäistä ilmoitusta tai filosofointia (0,25), tieteen tulokset verifioitavissa (uskonnolliset lauseet eivät viittaa mihinkään, mitä voisi tieteellisesti tutkia) (0,5), tiede ei dogmaattista vaan kehittyy (0,25) ristiriita ei välttämätön: uskonnollisella ihmisellä voi olla tieteellinen maailmankuva ja uskonnollinen maailmankatsomus (0,75) tällöin lähellä tieteen ja uskonnon itsenäisyyttä (0,5) tiede vaikuttaa maailmankatsomuksen puolelle (0,75) naturalistinen maailmankatsomus sopii hyvin yhteen luonnontieteellisen maailmankuvan kanssa (0,25) moraali ja uskonnollinen kokemus selitettävissä naturalistisesti (0,25-0,5) tässä siirrytään kohti yhden tarinan mallia, jossa tieteellä hallitseva rooli (0,25) E. korostaa John Locken tavoin, että vaikka ilmoitustieto olisikin mahdollista, järki kuitenkin päättää (0,25) uskonnollisella henkilöllä voi olla myös naturalistinen maailmankatsomus (ajattelisi jumalan vaikuttavan luonnon ja moraalin perimmäisenä syynä) (0,5) E. ei hahmottele ainakaan tasa-arvoista vuoropuhelua tieteen ja uskonnon välille (0,5) Lisäksi arvostelussa on jaettu 0,25-0,5 pistettä hyvästä kieliasusta, selkeästä esitystavasta ja esseen hyvästä rakenteesta. Yhteensä täydet pisteet 10 p (max. 12,5 p) Yleistä pisteytyksestä Koska jaossa oli 12,5 pistettä, täyden 10 pisteen vastaukseen ei edellytetty kaikkia edellä mainittuja tietoja. Arvostelussa hyväksyttiin myös mallivastauksesta poikkeavia, uskottavia tulkintoja Enqvistin artikkelista. Huomiota kiinnitettiin erityisesti perusteluihin ja siihen, kuinka tulkinta sidottiin Barbourin jaotteluun.

6 Aineistokoe Kysymys Lue Randar Tasmuthin Vartijassa ilmestynyt artikkeli Miten Viro maallistui? Teologin reunamerkintöjä. Pohdi, missä määrin 1990-luvun alussa uudelleen itsenäistynyt Viro on nykyisin maallistunut valtio (4 pistettä) ja missä määrin maa, jossa kristinuskon kulttuurihistoriallinen vaikutus näkyy yhä selkeästi (6 pistettä). Viro on maallistunut valtio (0-4p) Kouluissa ei pääsääntöisesti anneta uskonnonopetusta. 0.5p Kiinnostus kristinuskon pyhää kirjaa, Raamattua kohtaan on todellisuudessa vähäistä. 0.5p Kristinusko ei kiinnosta ihmisiä arjessa. Joulunvietto on pitkälle kaupallistunut p Monet virolaisista pitävät avustustyötä kirkon ainoana tehtävänä. 0.5p Kirkon ei haluta näkyvän julkisuudessa. 0.5p Media usein kriittinen, jopa pilkallinen kirkkoa ja sen johtoa kohtaan p Kirkon aiemmin muovaama yhtenäiskulttuuri on sirpaloitunut ja menneiden sukupolvien itsestäänselvyytenä pitämät asiat unohdettu ja hylätty p Kristinuskon kulttuurihistoriallinen vaikutus näkyy (0-6p) Käsiteltäessä historiallisia ja poliittisia kysymyksiä. Esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa virolaiset asettuivat herkemmin kristittyjen armenialaisten puolelle p Tasavallan vuosipäivänä pidettävässä valtiollisessa jumalanpalveluksessa. 0.5p Viron armeijan kirkollisessa työssä erityisesti konfliktialueilla. 0.25p Sairaaloissa ja poliisivoimissa, vaikkakin armeijaa vähemmän p Virossa on yksityisiä kouluja, joissa opetetaan uskontoa. 0.25p Virossa pohditaan uuden raamatunkäännöksen tekemistä. 0.5p Tallinnassa toimii kirkon omistama Diakoniasairaala. 0.5p Turvapaikanhakijoiksi toivottaisiin mieluummin uskonnoltaan kristittyjä ja näin epäsuorasti nojataan Viron kristilliseen kulttuuritaustaan. 0.5p Kastettuja luterilaisten ja ortodokseja on maan väestöstä suuri osa. 0.5p Kirkolla on jäsenmaksun maksanutta jäsentä. 0.25p Vapaaehtoisten määrä kirkossa on lisääntynyt. 0.25p Sekularisoituneessa ympäristössä valtaosa kirkon työntekijöistä suhtautuu traditionaalisesti moraalisiin ja seksuaalieettisiin kysymyksiin p Vastauksen kieliasu ja rakenne Kieliasun ja ilmaisun selkeys p Vastauksen selkeä rakenne p

7 Virheellinen tai runsas asiaankuulumaton tieto vastauksessa Vastauksessa on virheellistä tai huomattavasti asiaankuulumatonta artikkelin ulkopuolista tietoa. Tästä miinus p Yleistä arvioinnista Sisällöstä mahdollisuus saada yhteensä 10 pistettä, kieliasusta ja rakenteesta 2 pistettä. Yhteensä aineistotehtävästä mahdollisuus saada 12 pisteettä. Täydet pisteet aineistotehtävästä on 10. Näin ollen kaikkia edellä mainittuja tietoja ja rakenteeltaan täydellistä vastausta ei edellytetty täyden pistemäärän saamiseksi. ** Mallivastaus Nyky-Virossa kirkon aiemmin muovaama yhtenäiskulttuuri on sirpaloitunut ja menneiden sukupolvien itsestäänselvyytenä pitämät uskontoon liittyvät asiat on suurelta osin arjessa unohdettu. Virossa on kuitenkin edelleen monia elämäalueita, joissa kristinuskon kulttuurihistoriallinen vaikutus näkyy. Viron maallistumisesta kertoo se, ettei kouluissa pääsääntöisesti anneta uskonnonopetusta. Vaikka uuden Raamatun käännöstyön aloittamista pohditaan, kiinnostus Raamattua kohtaan on yleisesti ottaen melko vähäistä. Kristinusko ei kiinnosta ihmisiä arjessa, mikä näkyy muun muassa joulunvieton kaupallistumisessa. Monet virolaiset pitävät avustustyötä kirkon ainoana tehtävänä. Monet heistä haluaisivat myös kirkon pysyvän poissa julkisuudesta. Maan lehdistön yleisasenne kirkkoa ja sen johtoa kohtaan on kriittinen, jopa avoimen pilkallinen. Maallistumisesta huolimatta kristinuskon kulttuurihistoriallinen vaikutus näkyy Virossa edelleen monella tavoin erityisesti historiaan ja politiikkaan liittyvissä yhteyksissä. Yksi esimerkki tästä oli Vuoristo-Karabahin konflikti 1990-luvun alussa, jossa virolaiset asettuivat kristittyjen armenialaisten puolelle. Uskonnon vaikutus näkyy myös tasavallan vuosipäivän jumalanpalveluksessa sekä Viron armeijassa. Vähäisemmässä määrin se näkyy sairaaloissa ja poliisivoimissa. Sotilaspapiston työtä kriisialueilla arvostetaan. Virossa on myös yksityisiä kouluja, joissa opetetaan uskontoa. Maassa myös pohditaan uuden raamatunkäännöksen aloittamista. Tallinnassa toimii myös kirkon Diakoniasairaala. Maahanmuuttajiksi on viimeaikoina toivottu mieluiten uskonnoltaan kristittyjä pakolaisia ja näin epäsuorasti tunnustetaan Viron kristillinen kulttuuritausta, jota usein muuten vähätellään. Uskonnon roolista yhteiskunnassa kertoo myös se, että suuri osa virolaisista on saanut luterilaisen tai ortodoksisen kasteen. Luterilaisella kirkolla on jäsenmaksun maksavaa jäsentä. Vapaaehtoisten määrä kirkossa on viimeaikoina lisääntynyt.