RAPORTTI Hannu Kähönen Jaakko Kemppainen Anna-Sofia Juntunen

Transkriptio

1 RAPORTTI Hannu Kähönen Jaakko Kemppainen Anna-Sofia Juntunen

2 1. Taustaa 2. Työn sisältö ja tavoitteet 3. Hankkeen aikataulu 4. Ohjausryhmän jäsenet ja työnantajaorganisaatiot 5. Teemahaastattelu 5.1. Yhteenveto 5.2. Motivaatiotekijät 5.3. Kokeiluun osallistuvien työmatkat 6. Työpaikoilla saapumispolkujen havainnointi 7. Palveluiden yhteisideointityöpaja 8. Palvelumallin linjaus 8.1. Palvelumalli 9. Kulkuvälineiden hyödyt 10. Työsuunnitelma vaihe 3.

3 Suomessa on asetettu valtakunnalliseksi tavoitteeksi lisätä kävellen ja pyörällä tehtäviä matkoja 20%. Tavoitteisiin kuuluu pyöräilyyn liittyvien palveluiden ja välineiden kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen. Yksi valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman ehdotus kaupungeille on sähköpyörien potentiaalin hyödyntäminen (Liikennevirasto 2012). Liikunnalla ei välttämättä saa lisää päiviä elämään vaan päiviin lisää elämää. -Markku, Vantaan Energia Oy Tilastojen mukaan suomalaisten yli kahden kilometrin matkoista yli puolet tehdään henkilöautolla (Liikennevirasto 2012). Autoilua voidaan vähentää vain vaihtoehdolla, joka on aidosti helppo ja mukava. Sähköpolkupyörä kilpailee auton kanssa erityisesti yli kahden ja alle kymmenen kilometrin matkoilla. (Liikennevirasto 2015) Arvioiden mukaan uusista suomalaisista sähköpyöräilijöistä olisi 25% entisiä henkilöautoilijoita. Yhteensä kaikista eri liikennevälineiden matkoista voidaan tulevaisuudessa tehdä sähköpolkupyörillä 4-9 %. Suomessa tehdyn markkinaselvityksen mukaan sähköpolkupyöriä ostavat ennen kaikkea työikäiset ihmiset. (Liikennevirasto 2015)

4 Projektin tavoite on kehittää sähköpyöräilyn kokeilua kannustava ja autoilusta sähköpyöräilyyn siirtymistä houkuttava palvelumalli. Projekti koostuu 1. ja 2. vaiheesta sekä vaihe 3. on optiona: Vaihe 1. Käyttäjätarpeiden selvitys (teemahaastattelu, havainnointi, taustatutkimus) Vaihe 2. Yhteiskehittäminen ja palvelukonseptointi (yhteisideointityöpaja, palvelukonseptointi) Vaihe 3. Palvelun kehittäminen ja kokeilun toteuttaminen (palvelun jatkokehittäminen, pilotointi työnantajaorganisaatioissa ja valituilla liityntäpysäkeillä, raportointi/dokumentointi) Projektissa tähdätään konkreettisiin tuloksiin.

5 04-05/ / / / Käyttäjätarpeiden selvitys Palveluiden yhteisideointityöpaja ja palvelun konseptointi Palvelun kehittäminen ja pilotoiminen työnantajaorganisaatioissa ja valitulla asemalla/asemilla Erillisiä jatkoprojekteja: Monistettavan palvelun ja tuotteiden kehittäminen

6 Projektille myönnettiin Liikenneviraston liikkumisen ohjauksen valtionavustus. Hankkeessa ovat mukana HSL, HKL, Espoo, Vantaa ja Creadesign. Projektin alussa rekrytoitiin kolme työnantajaorganisaatiota mukaan hankkeeseen. Helsingistä Zipuli Oy, Yhteyshenkilö Ilja Björs, CEO Espoosta Sito Oy, Yhteyshenkilö Virpi Ansio, Suunnittelija Vantaalta Vantaan Energia Oy, Yhteyshenkilö Mervi Suorsa, Viestintä- ja Henkilöstöjohtaja

7 Haastattelun teemat: 1. Polkupyörän varustus 2. Sähköpyörä 3. Työmatkan kulkumuodot 4. Työmatkareitin kuvaus 5. Keliolosuhteet 6. Pyörän huolto 7. Säilytys ja pysäköinti 8. Kustannukset ja motivaatio

8 Haastatteluun osallistui 9 henkilöä (naisia 4 ja miehiä 5). Haastateltavien ikähaitari oli vuotta, keskiarvo 44 vuotta. Jokaisesta teemasta on koottu yhteenveto haastateltavien vastauksista. Polkupyörän varustus Kaikki omistavat vähintään yhden pyörän. Pyörän iällä ei ole väliä siihen, paljonko pyörällä ajetaan. Lähes kaikki käyttävät kypärää pyöräillessä. Applikaatioiden käyttäjät seurasivat pääsääntöisesti pyörällä kuljettua matkaa ja siihen kulutettua aikaa. Sähköpyörä Aikaisemmat kokemukset sähköpyöristä edistävät ostopäätöstä. Haastatteluun osallistuvista jokainen koki sähköpyörän vahvuutena kevyempää polkemista. Aktiivipyöräilijät pohtivat onko polkeminen, jopa liian kevyttä. Sähköpyörä toimii kuntoilun kannustuksena nimenomaan autolla ja julkisella liikenteellä kulkevilla. Työmatkan kulkumuodot Suurin osa haastateltavista kulkee työmatkansa omalla autolla. Naisista yksikään ei pääsääntöisesti pyöräile työmatkaansa. Monella autoilevalla on työmatkan pituus yli 19 km ja julkisen liikenteen yhteydet huonot. Lähes kukaan vastanneista ei ole pyöräillyt eikä halua pyöräillä talvella.

9 Työmatkareitin kuvaus Työmatkojen pituudet ovat 4 25 km. Suurimmalla osalla työmatkan pituus on yli 10 km. Työmatkat kestävät 5 90 min per suunta. Nopeammin työmatkat taitetaan autolla ja hitaimmin pyörällä. Autoilevat kokevat työmatkan suurimpana ongelmana ruuhkat. Pyöräilijät kokevat työmatkan suurimpana haasteena mäet. Muita matkoja yhdistetään työmatkoihin, mikäli ne ovat työmatkan reitin varrella. Kuljettavat reitit suunnitellaan pääsääntöisesti HSL:n reittioppaan avulla. Keliolosuhteet Talvityömatkaliikkumisen suurimpana haasteena pidetään lunta sekä autolla että pyörällä ajettaessa. Erityisesti naiset pitävät työmatkapyöräilyn suurimpana ongelmana vaatteiden vaihtoa ja suihkussa käyntiä työpaikalla. Keväällä, kesällä ja syksyllä työmatkapyöräilyn suurimpana haasteena pidetään sadetta. Pyörän huolto Suurin osa huoltaa itse pyöräänsä ja tekee pieniä korjauksia. Suurin osa ei haluaisi oppia lisää pyörän korjauksesta.

10 Säilytys ja pysäköinti Suurin osa asuu kerrostalossa ja säilyttää pyöräänsä pyöräkellarissa, jota pidetään ongelmallisena: se on aina liian täynnä eikä pyörää saa runkolukittua. Työpaikkojen pyöräpysäköintiä pidetään yleisesti hyvänä Ainoana lisänä toivotaan katettua pyöräpysäköintimahdollisuutta. Haastatteluun osallistuvista miehet ovat ainoat, jotka käyttävät säännöllisesti työpaikan tarjoamia pesu- ja pukutiloja. Kukaan ei ole kokeillut liityntäpysäköintiä, sillä koetaan, ettei se auttaisi tämän hetkisessä työmatkassa. Asemat mielletään yleisesti turvattomiksi eikä niihin haluta jättää pyörää pitkiksi ajoiksi. Kustannukset ja motivaatio Keskimäärin työmatka kustantaa 80 /kk (kalleinta on autolla ajaminen ja halvinta pyörällä ajaminen). Maksimityömatkaa pyörällä ajettavaksi pidetään 5-25 km per suunta. Ne, jotka pyöräilevät pääsääntöisesti työmatkansa, pitävät pyöräiltävää maksimityömatkaa lyhempänä kuin autoilevat tai pelkästään julkista liikennettä käyttävät. Kuntoilua ja ulkoilua pidetään eniten motivoivana tekijänä työmatkapyöräilyssä.

11 Kaikki työnantajaorganisaatiot: Sito Oy Vantaan Energia oy Zipuli Oy

12 Työnantajaorganisaatio: Sito Oy

13 Työnantajaorganisaatio: Vantaan energia Oy

14 Työnantajaorganisaatio: Zipuli Oy

15 Eniten haastateltavia motivoi: Terveysvaikutukset ja liikunta Pyörän ergonomia, miellyttävä polkea Työsuhdesähköpyörä Ekologisuus ja ympäristöhyödyt Runkolukittavat pyörätelineet pysäköintialueilla Vähiten haastateltavia motivoi: Applikaatiot, joiden avulla voi jakaa omia liikuntasuorituksiaan sosiaalisessa mediassa Uutuudet, lisävarusteet Trendikkyys/imago Liityntäpysäköintipaikat ja hyvät vaihtoyhteydet julkiseen liikenteeseen Valaistus pysäköintialueilla

16

17 - Pyöräparkkiin ei ole opastettua kulkua - Pyörällä joutuu kulkemaan autopaikan kautta vieraspaikoille mentäessä - Pääaulasta tullessa näkyvyys on huono parkkihallista tuleviin autoihin

18 + Länsimetro + Tilaa on mm. katetulle pyöräpysäköinnille - Tietyömaa hankaloittaa kulkua

19 - Keskustan kautta joutuu kulkemaan ympäröivän tietyömaan takia - Tapiolan keskustassa ei ole pyöräteitä eikä kunnon opastusta - Tarve jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamiselle Etelätuulentielle koko matkalta

20 - Pyöräparkissa ei ole runkolukitus mahdollisuutta. Pyöräparkki on myös varjossa ja suojassa, jolloin ilkivalta ja varastaminen on todennäköisempää. + Pyöräpysäköinti suojassa sateelta

21 - Länsiväylän vieressä kulkee kevyenliikenteenväylä. Paikoitellen erittäin tuulinen ja meluinen. - Ei selkeää rajanvetoa kävelijöiden ja pyöräilijöiden välillä + Suora pyörätieyhteys Espoo - Helsinki + Asfaltti hyvässä kunnossa

22 - Vieraille ei pyöräpysäköintimahdollisuutta pääoven edessä

23 - Bussipysäkkejä paikoitellen poissa käytöstä - Kapea yhtenäinen jalankulku- ja pyörätieväylä

24 + Pyörien runkolukitusmahdollisuus lähellä juna-asemaa - Ei ole katettua pyöräpysäkkiä

25 - Tikkurilan juna-aseman alikulkutunneliin mentäessä törmäystilanteita saataisiin vältettyä esim. peilien lisäämisellä.

26 + Leveä jalankulku- ja pyöräilyväylä - Maassa ei ole merkintää, joka erottelisi jalankulku- ja pyöräilyväylän toisistaan

27 - Vierailijoille ei ole selkeätä opastusta eikä pyöräpysäköintiä rakennuksen pääsisäänkäynnin luona.

28 + Runkolukitusmahdollisuus pyöräparkissa Baanan varrella - Baana on ajoittain ruuhkainen ja vaarallinen ohittavien pyöräilijöiden takia

29 - Kantakaupungissa paljon liikennevaloja + Hyvät pyörätiet Hietalahdenrannassa

30 + Ruoholahden metroasemalta alkaa heti pyörätieverkosto. - Metroaseman vieressä oleva pyöräpysäköintipaikka on ruuhkainen eikä pyörille ole runkolukitusmahdollisuutta.

31 Palveluiden yhteisideointi työpaja järjestettiin ja paikkana toimi HSL:n toimisto Itä-Pasilassa, osoitteessa Opastinsilta 6 A. Työpajan tarkoituksena oli kehitellä yhdessä ideoita useasta eri näkökulmasta. Tavoitteena oli tuoda esiin osallistujien piileviä ajatuksia ja toiveita. Työpajaan osallistuivat Tarja Jääskeläinen, HSL Samuli Mäkinen, HKL Sinikka Ahtiainen, Espoon kaupunki Suvi Rytkönen-Halonen, Vantaan kaupunki Anna Suurjoki, Vantaan Energia Oy Kimmo Raineva, Liikuntavirasto Kristiina Siilin, Helen Oy Työpajan fasilitoi Creadesign. Työpajassa osallistujat jaettiin kahteen eri ryhmään. Työpajan tehtävien tarkoituksena oli selvittää, mitä haasteita ja ongelmia osallistujat kokevat työmatkapyöräilyyn liittyen ja miten he ratkaisevat ja löytävät parannusehdotuksia niihin.

32 Työpajassa suoritetut tehtävät: Mitä ongelmia ja haasteita työmatkapyöräily asettaa kuhunkin teemaan liittyen? (teemat: keliolosuhteet/vuodenajat, pyöräpysäköinti/pyörän säilytys, huolto/korjaus/varustus, liityntäpysäköinti/työmatka/reitti, motivaatio/turvallisuus, sähköpyörä/tekniikka/älyteknologia) Mitkä ovat ratkaisut ja palvelut teemoihin liittyviin haasteisiin ja ongelmiin? Mikä on hyvä palvelu? Mitkä käyttämistäsi palveluista ovat olleet hyviä ja jääneet mieleesi? Millainen on unelma työmatkasi?

33 Työpajan tulokset: Työpajassa saatiin selville samoja haasteita ja ongelmia kuin mitä teemahaastattelussa oli tullut esille. Moni osallistuja mainitsi hyviksi palveluiksi Reittioppaan, HSL:n matkakortin ja Helmet.fi. Lähes kaikki kirjatut hyvät palvelut olivat sähköisiä palveluita. Kirjatut haasteet: Miten tekniikka toimii? Mistä aloitteleva pyöräilijä tietää oikeat ja tarpeelliset varusteet? Hankinnan vaikeus miten valita sopiva pyörä? Vaatteiden vaihto Ei riitä treeniksi Turvaton liityntäpysäköinti Kirjatut ratkaisut haasteisiin: Sähköpyörä vertailu, testausta ym. Sähköpyöräilyosio pyöräilymetropoli.fi sivulle Kunnolliset pesutilat ja pyöräilyvaatteiden säilytys Erilaisten fillareiden testipäivä työpaikalla Pyörä mukaan julkisiin Blogi, jossa on yleisesti ilmenneet asiat

34 Palvelumallin avulla pyritään konkreettisiin tuloksiin työmatkasähköpyöräilyn aktivointiin liittyen. Palvelumallin on tarkoitus tarjota nopeita, helppoja ja edullisia ratkaisuja yrityksille, joilla aktivoidaan työntekijöitä uusien liikkumismuotojen käyttäjiksi. Palvelumalli tarjoaa työnantajille paljon hyötyä: Työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy, mikä vähentää sairauspoissaoloja. Tarjotaan työntekijöille enemmän vaihtoehtoja liikkumiseen ei ruuhkissa jonotusta, ei töistä myöhästelyä. Yrityksen ympäristöystävällinen ja liikkumiseen kannustava imago paranee. Rahalliset säästöt esimerkiksi autoilun kustannuksista. Hyödyt ovat kustannuksia suuremmat Palvelumalli antaa hyötyä HSL:lle: Autoilu vähenee, pyöräily ja joukkoliikenteen käyttö lisääntyvät. Viisaan liikkumisen paletin tarjonta monipuolistuu. Palvelumalli antaa hyötyä kaupungeille ja HKL:lle: Edelläkävijä ja ympäristöystävällinen imago. Pyöräliikenne kasvaa, autoilu vähenee.

35 Liikkumisen kannustinohjelma yrityksille (voi olla osa HSL:n Viisaan liikkumisen -palettia). Tavoitteena on luoda palvelumalli, joka on käyttökokemukseltaan ylivoimainen verrattuna muihin työmatkamuotoihin. Palvelumallin avulla tuodaan sähköpyöräilyn positiiviset piirteet esille ja niitä tuetaan aktiivisesti. Palvelumalliehdotus sisältää osaratkaisuja, joista räätälöidään kokonaisuus yrityksen tarpeiden mukaan. 1. ALKUKARTOITUS 2. KOKEILUPÄIVIEN JÄRJESTÄMINEN 3. HSL:N TARJOAMA HENKILÖSTÖINFO 4. PYÖRÄPARKKI TYÖPAIKALLA 5. PYÖRÄPARKKI LIITYNTÄPYSÄKÖINTIPAIKOILLA 6. KANNUSTIMET 7. MUUT KANNUSTIMET *Kehittämisen aikana on esitetty monia nimivaihtoehtoja: Kevyesti pyöräillen, Sähköllä kevyesti, Sähköinen kyyti, Sähköisesti perillä, Sähkö liikuttaa, Sähköllä pyöräillen, Sähköllä perille, Sähkö tsygä

36 1. ALKUKARTOITUS Alkukartoituksen tarkoituksena on antaa konkreettista tietoa työntekijöiden työmatkojen liikkumismuodoista. Alkukartoitus perustuu HSL:n työmatkalaskuriin. Työnantaja saa maksuttomasti HSL:n työmatkalaskurin avulla tietoa siitä, miten henkilöstö liikkuu ja paljonko työmatkat aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Laskuri toimii hyvänä lähtötietona kestävämpien liikkumismuotojen muutokseen. Työntekijä saa tietoa omasta liikkumisestaan sekä vinkkejä liikkumiseen. Vertailutaulukko edesauttaa ostopäätöstä sähköpyörien hankintaan (Katso alla ehdotus). Alkukartoitus pitää sisällään työmatkojen selvityksen HSL:n työmatkalaskurilla. Laskurin avulla työnantajat saavat tietoa henkilöstönsä liikkumismuodoista. Ehdotus: HSL laatii sivuilleen sähköpyörien vertailutaulukon käytettävyyden, käyttäjien, soveltuvuuden ja käyttöominaisuuksien mukaan. Vertailutaulukkoon voi työnantaja ja henkilöstö tutustua ennakkoon (työntekijä voi harkita ennakkoon perheen sisällä ostopäätöstä ennen kokeilupäivää). Kokeilupäivässä on mukana vertailutaulukossa mukana olleita sähköpyöriä. HSL tai HSL:n & yhteistyökumppaneiden tilaama sähköpyörien testaaja?

37 2. KOKEILUPÄIVIEN JÄRJESTÄMINEN Haasteet: Kuka järjestää ja delegoi kokeilupäivän? Kuinka saada pyöräliikkeet mukaan kokeilupäivään? Kokeilupäivien tarkoituksena on lisätä tietoisuutta sähköpyöristä ja tarjota mahdollisuus niiden kokeiluun. Työnantaja saa helpon mahdollisuuden sähköpyörän hankintaan suoraan työpaikaltaan. Työnantajalla on eri vaihtoehtoja sähköpyörien hankintaan liittyen. HUOM! Sähköpyörän hankinta voidaan vähentää verotuksessa, sillä se lisää työntekijöiden hyvinvointia Työntekijä saa mahdollisuuden testata sähköpyöriä. Työntekijä on voinut tutustua tarjontaan jo etukäteen sähköpyörien vertailutaulukon avulla, joten alennus madaltaa kynnystä ostopäätökseen (ks. 1. Alkukartoitus ehdotus). Työpaikalla (tai yrityskeskittymissä) järjestetään sähköpyörien kokeilupäivä. Kokeiltavat pyörät ovat arvioitu HSL:n laatimassa sähköpyörien vertailutaulukossa. Hankintamahdollisuudet: Työnantaja ostaa työsuhdesähköpyörän työntekijöiden käyttöön. Leasing-sopimus. Leasing-sopimuksen avulla työnantajalla on mahdollisuus seurata, paljonko sähköpyörää käytetään työaikana ja mikä on sen todellinen tarve. Työntekijä voi itse ostaa sähköpyörän.

38 3. HSL:N TARJOAMA HENKILÖSTÖINFO HSL tarjoaa räätälöityä neuvontaa työmatkojen taittamisesta kestävillä kulkutavoilla. Onko mak.hsl.fi tai Reittiopas.fi -sivustoon mahdollista lisätä sähköpyörille räätälöitävää reittiä? Tarvitaanko erillistä räätälöityä reittiä sähköpyörille? Työnantaja saa kohdistettua neuvontaa ja asiantuntemusta infotilaisuuden järjestämisessä henkilökunnalle. Työntekijä saa tietoa työmatkojen erilaisista kulkumahdollisuuksista, mikä lisää sekä sähköpyöräilyn että julkisen liikenteen käyttöä. Työntekijä saa henkilökohtaisen räätälöidyn työmatkareitin (Katso alla ehdotus). Ehdotus: Räätälöidyt työmatkareitit työntekijöille, jotka aloittavat sähköpyörällä töihin tulon. Työmatkareiteissä huomioidaan pyörätiet, mäet, liityntäpysäköinti ratkaisut, energiakulutus ym. Sovellus osaksi matka-aikakarttasovellusta mak.hsl.fi tai Reittiopas.fi? Ehdotus: HSL tarjoaa tietoa pyörän kuljettamisesta julkisissa liikennevälineissä (ohjeistetaan kellonajat ja kulkuvälineet, joissa se on mahdollista) sekä liityntäpysäköintipaikoista pyörille. ttelulautakunta/suomi/esitys/2015/ksv_ _Kslk_11_El/C257C5FC-6EF0-4ABF-ACDF- D4DB D/Liite.pdf

39 4. PYÖRÄPARKKI TYÖPAIKALLA Kehitetään ohjeistus sähköpyörien pysäköinnin järjestämisestä työpaikoilla. Sähköavusteisten pyörät ovat käyttäjälleen usein ykkös- tai kakkosautoon rinnastettavassa roolissa, ja pysäköintiratkaisujen tulisi tukea tätä. Työnantaja saa ohjeistuksen pyöräparkkien vähimmäisvaatimuksista, hankintamahdollisuuksista ja kustannuksista. Työntekijä saa turvallisen pyöräparkin sähköpyörälleen, joka motivoi liikkumaan enemmän (riippuu onko tämä vaihe enemmän ohjeistus vai suoraan hankinta). Pyöräparkkimahdollisuudet työpaikalla: Katettu pyöräpysäkki - Sähköpyörä ei kestä samalla tavalla sadetta kuin tavallinen pyörä. Runkolukitusmahdollisuus - Sähköpyörät houkuttelevat varkaita enemmän, joten hyvä lukitus on välttämätöntä. Pyöräkaappi Pyörän turvallinen säilytys. Kaapissa voi säilyttää myös muita pyöräilyvarusteita. Väliaikainen pyöräparkki Toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa. toihin.fi sivulla on esimerkkejä fiksun työpaikan käytännön toimenpiteistä. Haasteet: Paljonko pyöräparkin hankinta maksaa työnantajalle? Kuka ohjeistaa työpaikkoja käytännön toimenpiteistä?

40 Haasteet: Kuka järjestää pyöräparkit liityntäpysäköintipaikoille? 5. PYÖRÄPARKKI LIITYNTÄPYSÄKÖINTIPAIKOILLA Hyvät ja turvalliset pyörien liityntäpysäköintipaikat lisäävät kestävien kulkumuotojen käyttöä. Kaupunki / HKL Kustantaa ja organisoi liityntäpysäköintipaikkojen hankinnan. Työntekijä saa liityntäpysäköinnin avulla enemmän vaihtoehtoja pyörän käyttöön työmatkalla. Kynnys pyörän jättämisestä asemille madaltuu hyvien turvaratkaisujen myötä (Katso alla ehdotus). Ehdotus: Sähköpyörille pyöräparkki - Parempi valvonta, keskeinen paikka laitureihin/pysäkkeihin nähden, pysäköintiajan huomioiminen Ehdotus: Julkinen turvasäilytyskaappi - Lukittavaan kaappiin saa jätettyä mm. kypärän ja sähköpyörän akun (+ laturin) HUOM! Liityntäpysäköinnin yhteydessä ei ole latausmahdollisuus välttämätön. Ehdotus pilotointia varten: Osa kokeiluun osallistujista testaa sähköpyörän kuljetusta metrossa ja raportoi kokemuksistaan Pilotoinnin liityntäpysäköintipaikkana toimii juna-asema, esim. Tikkurila, mikäli katettu ja lämmitetty pyörien pysäköintipaikka toteutuu. Pilotoinnin aikana liityntäpysäköintipaikka toimii myös hankkeen mainos/markkinointipaikkana sekä tuo sähköpyörien näkyvyyttä kaupunkikuvaan /fi/paastottomasti_fillarilla

41 Haasteet: Kuinka saada yritykset tarjoamaan työntekijöilleen taloudellisia kannustimia? 6. KANNUSTIMET Sekä rahalliset että muut kannustimet motivoivat työntekijöitä liikkumaan enemmän. Miksi liikkua? Säännöllinen liikunta ehkäisee työntekijöiden sairauspäiviä. Yksi sairauspäivä vastaa työnantajalle 4-6 kk:n työsuhdepyörän kustannuksia Työnantaja saa sertifikaatin - Työpaikka, joka liikuttaa. Työntekijä: Rahallinen tuki ja taloudelliset kompensaatiot koetaan henkilökohtaisina etuna, mitkä motivoivat entisestään liikkumaan. Työnantaja voi käyttää työntekijöiden liikkumisessa taloudellisena kannustimena kilometrikorvausta. Korvaus voi olla esim. 0,05 senttiä/km, jolloin 25 km per suunta pyöräilevä työmatkalainen saisi kuukaudessa n. 52,5. Pyöräiltyjä kilometrejä voi seurata erilaisten applikaatioiden avulla. Ehdotus: Kilometrikorvaus sähköpyörällä jokainen pyöräilty kilometri toisi kredittiä HSL:n matkakortille. Näin saadaan motivoitua työntekijät käyttämään myös julkista liikennettä eikä esim. sadepäivinä välttämättä ajaisikaan omalla autolla töihin. Kestävän liikkumisen kilometrikorvaus Tutkitaan liikuntasetelit ym. lisäkannustimina sekä mahdollisuus että työnantajan voi vakuuttaa työntekijän sähköpyörän.

42 7. MUUT KANNUSTIMET Viihdykekannustin: Viestinnässä kiinnitetään huomiota siihen, miten pyöräily virkistää ja ympäristön kokee eri tavoin houkuttelevana kuin autoillessa. Sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää, esim. valokuva- tai kirjoituskilpailun järjestämisessä. #HSL KOKEILU Pesutilat ja pyörien huoltopiste työpaikalla. Akkujen latausjärjestelyt, esim. tuuletettu latauskaappi keskeisesti sijoitettuna työpaikalla.

43 SÄHKÖPYÖRÄ + Kevyempi polkea kuin polkupyörä + Pääsee nopeammin kuin tavallisella pyörällä + Saa liikuntaa ja ulkoilua + Piristää mieltä ja kehoa + Käy urheilusta kun laittaa sähkön pois päältä + Pystyy ajamaan pitempiä matkoja kuin tavallisella pyörällä + Ei tarvitse hikoilla työmatkalla + Ei tarvitse seistä ruuhkissa + Edullisempaa kuin autoilu + Ei tarvitse etsiä parkkipaikkoja + Ympäristöystävällistä POLKUPYÖRÄ + Saa liikuntaa ja ulkoilua + Piristää mieltä ja kehoa + Ei tarvitse seistä ruuhkissa + Edullisempaa kuin autoilu + Ei tarvitse etsiä parkkipaikkoja + Ympäristöystävällistä AUTO + Helppo kulkea pitkiä matkoja + Säällä kuin säällä