TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU INFRAPALVELUT MUISTIO 3/

Transkriptio

1 Aika: Tiistai klo 13:00-15:55 Paikka: Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Hatanpään valtatie 26, I krs., Tampere Osallistujat: Tietäväinen Milko toimitusjohtaja Tampereen Infra, pj. Piiparinen Pauli elinvoimajohtaja Ylöjärvi, vpj. Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Leppänen Mika vs. kaupunkikehitysjohtaja Nokia Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala Levonmaa Tiia vs. tekninen johtaja Lempäälä (Vesilahden uusi jäsen nimetään myöhemmin) Vesilahti Suominen Sakari johtaja Tampereen viranomaispalvelut Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Kahila Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kivistö Markku työsuojeluvaltuutettu Tampere Lindberg Janne tietohallintokoordinaatt. Tampere Kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Salmi Pekka apulaispormestari Tampere Saarilahti Merja rakennuspäällikkö Kangasala yhdyskuntateknisten palvelujen (ykute) alatyöryhmän pj. Siuko Ulla tilapalvelupäällikkö Ylöjärvi tilapalvelujen (tipa) alatyöryhmän pj. Vainio Ulla-Kirsikka rakennustarkastaja Nokia rakennusvalvontatyöryhmän (rava) pj. Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere ilmastostrategian seurantaverkoston pj Heinonen Timo toimitusjohtaja Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Heinonen Pekka erikoissuunnittelija Tampereen kaupunki Jakelu: Helminen-Savonjousi Tiina, tiedottaja, Ylöjärvi 1/8

2 Käsiteltävät asiat: 20 KOKOUKSEN AVAUS JA KESKUSPUHDISTAMON ESITTELY 3 21 HULEVESIVIEMÄRÖINNIN VASTUUT JA SOPIMINEN KUNNISSA 4 22 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 5 23 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 5 24 JULKISTEN TILOJEN SISÄISET VUOKRAT 6 25 ALATYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUKSET 7 26 SEURAAVAT KOKOUKSET 8 27 MUUT ASIAT 8 28 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 8 2/8

3 20 KOKOUKSEN AVAUS JA KESKUSPUHDISTAMON ESITTELY Puheenjohtaja avasi kokouksen. Toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoi keskuspuhdistamon nykytilanteesta sekä yhtiön että puhdistamoprojektin osalta. Keskusteltiin hankkeen vaikutuksista kuntien maankäyttöön, rakentamisen aikatauluista ja kustannuksista. Hankkeen tilanne merkittiin tiedoksi. Esitys on extranetissä. 3/8

4 21 HULEVESIVIEMÄRÖINNIN VASTUUT JA SOPIMINEN KUNNISSA Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä, jotka on joko johdettava pois rakennetuilta alueilta tai imeytettävä, viivytettävä tai puhdistettava niiden syntypaikalla. Tehokas ja tiivis rakentaminen, vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyminen ja tulvareittien riittämättömyys sekä ikääntyvä hulevesiverkosto lisäävät haasteita hulevesien hallintaan, sillä kaikki rakentaminen vaikuttaa veden kiertoon. On myös huomioitava, että hulevesimäärien kasvun myötä niiden vesistöjä likaava vaikutus kasvaa. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja rankkasateiden intensiteetti (l/s/ha) on ennustettu kasvavan % tulevien vuoden aikana. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) sekä vesihuoltolain (119/2001) muutokset tulivat voimaan Lakimuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia hulevesien hallinnan järjestämiseen ja vastuisiin kunnissa. Hulevesien hallinnan sääntely sisällytettiin pääosin maankäyttö- ja rakennuslakiin. Vesihuoltolaissa säädetään nykyisin ainoastaan huleveden viemäröinnistä silloin kun vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Lakimuutokset edellyttävät kunnissa useita hallinnollisia toimenpiteitä, joista yksi on hulevesiviemäröinnistä sopiminen vesihuoltolaitoksen kanssa. Mikäli halutaan, että vesihuoltolaitos huolehtii jatkossa huleveden viemäröinnistä, on asiasta tehtävä sopimus ja päätös vesihuoltolain 17 a :n mukaisesti. Vaikka vesihuoltolaki mahdollistaa tietyin edellytyksin asiasta päättämisen ilman sopimuksen laatimista, suosituksena on kaikissa tilanteissa pyrkiä pääsemään neuvottelutulokseen ja laatia asiasta sopimus. Mikäli kunta itse huolehtii huleveden viemäröinnistä, kyseisen sopimuksen laatiminen ei ole tarpeen. Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys ovat yhteistyössä laatineet kuntien ja vesihuoltolaitosten käyttöön sopimusmallin vesihuoltolain mukaisen huleveden viemäröinnistä. Sopimusmallia voi muokata kunnissa tarpeiden mukaan. Sopimusmallin yhteyteen tehtiin malli vesihuoltolain 19 a :n mukaiselle korvaukselle yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä. Korvauksen perusteet on tärkeää sisällyttää sopimukseen. Lisätietoa ja sopimusmallit löytyvät netistä ehdotus Työryhmä vertailee kuntien ratkaisuja ja pohtii mahdollisten seudullisten periaatteiden luomista. 4/8

5 Merkittiin päivitetty esitys (muistion liitteenä) kuntien tilanteista tiedoksi ja todettiin, että on monta yhteistyön paikkaa, mm. taksojen määräytymisperuste, kuntalaistiedostus ja mahdollisiin valituksiin liittyvä vertaistuki. Päätettiin selvittää, ketkä ovat kunnissa hulevesiasian ns. vastuuhenkilöitä ja toimittaa asia heidän pohdittavakseen, minkä jälkeen asiaan palataan infrassa. 22 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen: Asia Seutustrategian päivitys Sisäiset vuokrat Toimenpiteiden eteneminen Työ jatkuu seututyöryhmien yhteisessä työpajassa ja infran kehittämispäivässä syyskuussa. Käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. ehdotus Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion Hyväksyttiin. 23 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - kuntien ja seututoimiston ajankohtaiset asiat - kuntajohtajakokouksen palaute työryhmälle (Pauli Piiparinen) ehdotus Merkitään tiedoksi. Merkittiin katsaukset tiedoksi. 5/8

6 24 JULKISTEN TILOJEN SISÄISET VUOKRAT Sisäisten vuokrien yhtenäistämistyö on pohjautunut kuntien tarpeeseen syventää seutuyhteistyötä tilahallinnossa, kehittää tilojen kustannuslaskentaa ja -tietoisuutta ja tavoitteeseen päästä vertailemaan kuntien välisiä eroja ja hyviä käytäntöjä. Ensimmäinen esiselvitys sisäisten vuokrien tasosta tehtiin vuonna Silloin todettiin, että ylläpito- tai kunnossapitovuokriin sisältyvät kustannuserät eivät ole yhdenmukaisia ja tiedonhallintajärjestelmissä on eroja, mikä teki vertailun hankalaksi. Vuonna 2014 tehtiin tarkempi selvitys kuntien sisäisten vuokrien kustannusrakenteesta (Vesilahti puuttuu). Sen perusteella todettiin, että palvelusisällöissä ja toimintamalleissa on eroja, mikä asettaa haasteita kustannustietojen keräämiselle. Ylläpitokustannusvertailuja voidaan tehdä, mutta pääomavuokran osalta vertailun teko on hankalampaa. Tietojen täysin yhdenvertaisiksi saattaminen todettiin kuitenkin vaativan myös toimintamallien, kuten kulujen kirjauskäytäntöjen yhdenmukaistamista. Infrapalvelujen työryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan ja totesi, että sisäisten vuokrien selvityksessä on tehty hyvä ja iso työ. Kuntien välisiä eroja löytyy ja toimintamalleista johtuen täydelliseen yhteneväisyyteen ei päästä. Pääomavuokrien poliittisen ulottuvuuden vuoksi niiden yhtenäistämisen ei katsottu olevan hyödyllistä mutta tilojen ylläpidon (=kunnossapito ja hoito) tuotteistamista pidettäisiin tärkeänä koska silloin päästään vertailemaan kustannuseroja kiinteistönhoitoon liittyvissä palveluissa. Suositeltiin, että Tampereen tapaan kehyskunnat lähtisivät valtakunnalliseen KTI-tutkimukseen kun se seuraavan kerran käynnistyy (2017 tai -18). Seutu-tipalle annettiin tehtäväksi laatia viimeksi tehdystä taulukosta loppuanalyysi ja selvittää, mitä tehtäviä kiinteistönhoidon kokonaisuuteen liittyy. Kuntajohtajakokouksen työryhmäpalautteissa aihetta pidettiin tärkeänä mm. soteuudistuksen vuoksi. Lisäksi toivottiin erityisesti sotekiinteistöjen alla olevien maapohjien arvojen selvittämistä. ehdotus Työryhmä keskustelee, miten sisäisten vuokrien työtä jatketaan alatyöryhmässä. Päätettiin, että työtä jatketaan alatyöryhmässä tilojen ylläpitopalvelujen tuotteistuksen ja kustannusjaon yhtenäistämisen parissa ja seurataan aktiivisesti, miten kunnat varautuvat soteuudistukseen maapohjiensa osalta. 6/8

7 25 ALATYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUKSET Työryhmä Toimenpiteiden eteneminen ja ajankohtaiset teemat Rakennusvalvonta Lupapiste käytössä Tampereella, Pirkkalassa ja Nokialla. Muillakin tavoitteena 2017 aikana (SH 24.2.) rakennusjärjestysasiakirjamalli valmistuu elokuulle rakennusvalvonnan resurssit päivitetty lupaprosessin kuvaaminen käynnistyy syksyllä Edellinen kokous 27.5., seuraava Teema kjkssa syksyllä. Tilapalvelut sisäisten vuokrien esiselvitys ja analyysi tehty, jatkolinjaukset tästä kokouksesta (liite toimitetaan myöhemmin) jatketaan kiinteistöjen ylläpitopalvelujen vertailua (tuotteistus) käynnistetään sotekiinteistöjen alla olevien maapohjien arviointi jatketaan osallistumista Combi-hankkeeseen Edellinen kokous 16.5., seuraava Teema kjkssa syksyllä. Yhdyskuntatekniset palvelut tuotteistus 1 (liikennealueet) jalkautuu kunnissa, tuotteistus 2 (ulkoliikuntapaikat ja viheralueet) valmisteilla katu- ja väyläomaisuuden hallintapalveluja vertaillaan Lupapiste yleisten alueiden luvitukseen etenee Katuluvan lupaohjeiden ja -ehtojen yhtenäistäminen Edellinen kokous 31.5., seuraava Ilmasto- ja energiatehokkuustyö Ilmastostrategian vaikuttavuuden arviointi valmistuu kesäkuussa. Ilmastostrategian toteumaraportti 2015 valmistuu elokuussa Kuntien ilmastonmuutokseen liittyvät riskinhallintasuunnitelmat päivitetään syksyllä. Edellinen kokous 26.5., seuraava Arviointi kjk:ssa syksyllä. Alatyöryhmien asialistat ja muistiot löytyvät extranetistä. ehdotus Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 7/8

8 26 SEURAAVAT KOKOUKSET ehdotus Infratyöryhmän seuraavat tapaamiset seututyöryhmien yhteinen strategiaseminaari klo 9-12 infratyöryhmän kehittämispäivä klo Hyväksyttiin. Kehittämispäivän sisällöistä saa laittaa toiveita Ritvalle. 27 MUUT ASIAT Luottamushenkilöseminaari siirrettiin syksylle Valmistunut kokouskäsikirja työryhmän käyttöön (toimitetaan myöhemmin) Janne Lindbergin kanssa jatketaan keskusteluja teemasta infraomaisuuden hallinta, korjausvelka ja ylläpito järjestelmänäkökulmasta. Tampereen kaupunkiympäristön työryhmän edustajan kutsumista työryhmään mietittiin. 28 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:54 ja toivotti kaikille hyvää kesää. 8/8