Vaiheittainen protetisointi

Transkriptio

1 Vaiheittainen protetisointi Onnistunut amputoidun alaraajan protetisointi Pekka Paasivaara Tarvo Ranta Harri Oikarainen Marco Storti Saija Lukkarinen

2 Esipuhe Esitämme tässä kirjasessa vaiheittaisen protetisoinnin keskeisimmät asiat. Järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen, joten se on turvallinen. Siihen on yhdistetty Suomessa testatut nykyaikaikaiset menetelmät. Perusajatuksena on hoitaa amputoitu potilas siellä missä hän on versio

3 Vaiheittainen protetisointi Kolme ensimmäistä viikoa 1 Valmistelu Vaiheeseen kuuluu haavan hoito, tyngän sidonta, kuntoutus ja informointi. Vertaistuki ja proteesimestarin konsultaatio helpottavat amputoidun toipumista. Sairaalan kuntoutusosasto hoitaa tämän vaiheen. Kolme - neljä viikkoa amputaatiosta 2 Silikonituppihoito Sääriamputoidulla tynkä totutetaan proteesiin silikonituppihoidolla. Hoito aloitetaan muutama päivä tikkien poiston jälkeen. Proteesimestari sovittaa oikean silikonituppimallin. Käyttöaikaa lisätään aikataulun mukaan päivittäin. Proteesimestari opastaa pukemisen ja antaa kirjalliset ohjeet. Ensisääriproteesi voidaan valmistaa noin viikon kuluttua silikonituppihoidon aloittamisesta. Reisiamputoiduilla silikonituppihoitoa ei tarvita kuin jos tyngässä on ihon siirrännäisiä. 1-4 kuukaudet 3 Ensiproteesi Proteesimestari valmistaa ensiproteesin odottaessa pajalla, sairaalassa tai siellä missä muu hoitokin on järjestetty. Kävelyn ja käytön opettelu voidaan aloittaa välittömästi. Päivittäistä käyttäaikaa lisätään asteittain. Tynkä muotoutuu ja supistuu aluksi voimakkaasti, mutta ensiproteesi voidaan helposti sopeuttaa näihin muutoksiin. Neljästä kuukaudesta eteenpäin 4 Käyttöproteesit Varsinainen käyttöproteesi valmistetaan tyngän mittojen ja muodon vakiinnuttua. Vara- ja kylpyproteesi valmistetaan proteesiin tottuneille. Proteesit saadaan pidettyä toimintakuntoisina säännöllisellä huollolla. Puolen vuoden välein proteesin käyttäjät kutsutaan tarkastukseen, jossa käydään läpi holkin sopivuus ja kulutusosien sekä rakenteiden kunto. Tarkastuksesta tehdään kirjallinen lausunto. Proteesimestarimme seuraavat amputoitua terveydenhuollon eri tasoilla. He opastavat fysioterapeutteja, lääkäreitä, omaisia jne. proteesiin liittyvissä asioissa. 3

4 Tyytyväinen asiakas - tärkein tavoite Hyvässä proteesikengassä on nauhoitus ja erillinen kanta Reisisidonnassa nivus on tärkein Protetisointivalmis tynkä Tuppimallit tyngän mukaan Mestari analysoi kävelyä Säärisidonnassa tyngän pää on tärkein 4 Tyngät ovat yksilöllisiä

5 1. Valmistelu Tavoittena on yksilöllinen - kävely-, tuki- tai kosmeettinen proteesi. Proteesimestari, protetisoinnin ammattilainen, tulee paikalle. Proteesimestari opastaa tyngän hoidossa. Ojennukset ja loitonnukset tärkeitä fysioterapiassa. Proteesi helpottaa päivittäistä elämää. Amputoidun potilaan valmistelu protetisointia varten jakaantuu kolmeen osaan, tyngän hoitoon, fyysisen kunnon ylläpitoon ja informaation antamiseen. Tilanteen mukaan on amputaatiopotilaan hoidossa huomioitava ilmalastaproteesi, vertaistuki, kengät ja proteesimestarin konsultaatio. Tyngän hoito Fysioterapia Informaatio Ilmalastaproteesi Vertaistuki Kengät Konsultaatio Haavan hoidossa tulee noudattaa haavanhoitoyhdistyksen ohjeita. Ruven muodostusta on syytä ehkäistä. Tynkään ei saa kertyä nestettä, joten tynkä on oltava sidottuna koko ajan. Ilman sidontaa tynkä turpoaa muutamassa minuutissa, eikä proteesi ole sopiva. Proteesin kannalta tärkeintä on keskittyä amputoidun raajan ojennus ja loitonnusliikeratojen säilyttämiseen ja voimaan. Portaissa ja alamäkeen liikuttaessa nämä liikeradat ovat tärkeitä. Jokaisella amputoidulla on erilainen ennuste selviytyä proteesilla arkielämässä. On tärkeää antaa potilaalle tietoa siitä, miten hän voi palata mahdollisimman normaaliin arkielämään. Ensikäynnin yhteydessä proteesimestari pyrkii antamaan tavoitteet, aikataulun ja ennusteen protetisoinnille. Motivaatio harjoitteluun ja yhteistyöhön auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Mikäli osastolla on ilmalastaproteesi, potilaan tynkää voi alkaa kuormittaa ja suorittaa kävelyharjoituksia sen avulla. Amputoidulle on hyvä nähdä samassa tilanteessa aiemmin olleita potilaita. Suomen Nuoret Amputoidut ry:n kautta saa tarvittaessa vertaistukea. (puh ) Kävelykengät soveltuvat hyvin proteesin kanssa käytettäväksi. Paras proteesijalkine on matalakorkoinen, kannallinen ja mahdollisimman kevyt jalkine. Proteesin jalkaterien pituudet ovat senttimetrin välein. Jalkaterän koko valitaan pyöristäen alaspäin. Proteesimestari voidaan kutsua paikalle arvioimaan asiakkaan tilanne ja vastaamaan häntä askarruttaviin kysymyksiin (puh ). Hän arvioi myös asiakkaan tulevaa toimintakykyä ja antaa yksilöllisen kustannusarvion asetetun tavoitteen mukaisesta proteesista. 5

6 Säären sidonta Sidonnalla estetään nesteen keräytyminen tynkään. Ilman sidontaa tyngän ympärysmitat vaihtelevat, paraneminen hidastuu eikä proteesia saa sopivaksi. Myöhemmin, kun tynkä ei enää turpoa voidaan siirtyä käyttämään puristustynkäsukkaa. Materiaali: 12 cm leveää joustavaa sidosta. (Esim. Perfecta fine 12 cm x 7 m) Aika: Aina päällä, kun proteesi ei ole käytössä. Ilmakylpy kerran päivässä makuulla tynkä koholla 1. Aloita sidonta polven päältä ja vie takaa tyngän päätyyn 2. Kierrä päätyyn 3-4 kierrosta hiukan ristikkäin. 4. Valmis 3. Jatka ylöspäin takaisin polven yli peittäen 1/3 edellistä kierrosta. Pää voi jäädä auki - haavan tukisidonta voi jäädä alle 6

7 Reiden sidonta Sidonnalla estetään nesteen kertyminen tynkään. Mikäli haava tarvitsee vielä tuentaa ja suojaa voivat haavan sidokset olla tämän sidonnan alla. Ilman sidontaa tyngän ympärysmitat vaihtelevat, eikä proteesia saa sopivaksi. Myöhemmin, kun tynkä ei enää turpoa voi siirtyä käyttämään puristustynkäsukkaa. Materiaali: 12 cm leveää joustavaa sidosta. (Esim. Perfecta fine 12 cm x 7 m) Aika: Aamulla päälle, päivällä uusitaan, yöksi voi ottaa pois 1. Aloita sidonta vyötäröstä 2. Ohjaa sidos lantion kohdalta siteen alta kohti nivusta. 3. Nivusiin 3-4 kierrosta 5. Valmis Nivusiin 4. Jatka 3-4 kierrosta alaspäin ympäri tasaisesti kiertäen Tyngän päähän voi jäädä aukko ihon tilan tarkastukseen - väri ja lämpötila 7

8 Silikonituppihoito on viime vuosien aikana yleistynyt ja tulokset ovat olleet hyviä. Proteesin valmistus on helppoa, kun tynkä on jo sopeutunut silikonituppeen. Ruotsissa hoito aloitetaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Suomessa on omaksuttu hiukan lempeämpi tapa, joka on kuvattu alla. 2. Silikonituppihoito Silikonituppihoito on tarkoitettu sääriamputoiduille. Hoidon suositeltavin aloitusajankohta on kolmesta viiteen viikkoa amputaatiosta, jolloin tikit on poistettu ja leikkaushaava paranemassa. Haavassa voi vielä olla pientä rupea. Mikäli haava ei ole tähän mennessä parantunut, kiinnitä huomiota tyngän sidontaan ja haavan hoitoon. Tynkään ei saa kertyä nestettä. Valmistelut Aloitus Hoito Jatko Mallit Mittaa ympärysmitta 5 cm tyngän päästä. Soita proteesimestarille ( ) ja sovi aika silikonituppohoidon aloittamiselle. Proteesimestari ottaa tynkäsidoksen pois, mittaa ja tutkii tyngän. Hän valitsee oikean tuppimallin ja -koon. Haava suojataan harsotaitoksella. Proteesimestari pukee silikonitupen tyngän päälle samalla opastaen potilasta, henkilökuntaa ja mahdollisia omaisia. Yleensä potilas kokee tupen miellyttävänä. Ensimmäisellä kerralla tuppea pidetään tyngän päällä 20 minuuttia. Proteesimestari riisuu tupen ja tutkii tyngän. Hän antaa potilaskohtaisen kirjallisen ohjeen ja sopii ensisääriproteesin valmistusajankohdan noin viikon päähän. Silikonituppia käytetään proteesimestarin antaman aikataulun mukaisesti. Alussa aika on noin 20 minuuttia. Reilun viikon kuluttua ollaan edetty noin 2 x 2 tunnin päivittäiseen käyttöaikaan jolloin tynkä on valmis protetisoitavaksi. Pyrkimyksenä on, että potilas itse pukee ja riisuu tupen. Ongelmia ei yleensä esiinny, mutta käytön jälkeen tynkä on tarkastettava huolellisesti. Muuna aikana tynkä on sidottava huolellisesti. Proteesin valmistumisen jälkeenkin jatketaan hoitoaikojen pidentämistä. Silikonitupen käytöllä voidaan korvata sidonta. Yleisin silikonituppimalli on noin 6 mm paksu, ulkopuolelta kankaalla päällystetty Comfort +. Tupen kärjessä on 12 cm mittainen tupen sisään valettu Matrix-verkko estämään proteesin pumppausta. Tupen päässä on 10 mm kierre valmiina tulevien proteesimallien tappi- tai narulukitusta varten. Mikäli tyngässä on ihosiirteitä, laajoja kudosvaurioita tai muita ongelmia, on suositeltavaa käyttää Geelistä valmistettua tuppea. Noudatetaan valmistajan antamia pesuohjeita. 8

9 Ennen tikkien poistoa Valmis silikotuppihoitoon Aikataulu päivittäin: 20 min 40 min 1 h 20 min 2 h 20 min + 2 h 40 min + 2h 1 h 20 min + 2 h 2 h + 2 h Protetisointi Kuvassa Geeli liner herkille tyngille - yleisin on kuitenkin 6 mm silikonituppi 9

10 ENSIPROTEESIVAIHTOEHTOJA Vaihdettavat holkit 2 cm välein Polvinivel käyttötarpeen mukaan Lämpömuovattava holkki Titaaniset liitin- ja säätöosat Jalkaterä aktiivisuuden mukaan Kaikki osat nopeasti vaihdettavissa - helppo testata oikea vaihtoehto Omat kengät 10 Esimmäisen proteesin holkit voidaan valaa kipsimallin avulla mikäli protetisointi on pitkittynyt ja tynkä vakaantunut. Kävelyominaisuuksiin tämä ei vaikuta.

11 3. Ensiproteesin valmistus Pyri säilyttämään toimintakyky! Vierivä kivi ei sammaloidu Tavoitteilla on taipumus toteutua Tyngän ympärysmitoista pidetään mittakirjaa. Sääriamputoiduilla proteesin hankinta on jo alkanut silikonituppihoidolla. Reisiamputoiduilla suositeltavin ajankohta aloittaa protetisointi on kolmesta viiteen viikkoa amputaatiosta. Valmistelut Ensikäynti Valmistus Kävely Jatko Reisiamputoiduilla mittaa reiden ympärysmitta nivusista seisten nojapuitten varassa. Sääriamputoiduilla mitta on jo otettu silikonituppihoidon yhteydessä. Jos näin ei ole, ota ympärysmitta 5 cm tyngän päästä. Mittaa jäljellä olevan jalkaterän pituus senttimetrein ja soita proteesimestarille (puh ). Hän kirjaa ylös potilastiedot, kysyy mitat, amputaatiopuolen, -ajankohdan ja mahdolliset perussairaudet. Proteesimestari sopii ajan ja saapuu paikalle yleensä päivän kahden sisällä. Proteesimestari saapuu paikalle. Hän keskustelee potilaan kanssa, kyselee taustatietoja ja hahmottaa tilannetta. Hän tekee omia tarkempia mittauksia proteesia varten. Proteesimestari pyytää nähtäväksi potilaan molemmat kengät ja antaa ohjeet vaihtaa kengät mikäli ne eivät sovellu proteesikävelyyn. Proteesimestari saattaa antaa muitakin protetisointiin valmistavia ohjeita. Käynnin perusteella proteesimestari tekee pajalle saavuttuaan alustavan kustannusarvion ja toimittaa sen kuntoutussihteerille maksusitoumuskäsittelyä varten. Proteesimestari saapuu osastolle. Hän tarkistaa tyngän tilanteen ja selostaa potilaalle tulevat tapahtumat. Valmistukseen ei liity epämiellyttäviä tuntemuksia. Kyseessä on uuden luomista... positiivinen kokemus. Proteesin valmistaminen kestää noin tunnin. Ensimmäisiä askelia varten siirrytään nojapuille. Proteesimestari ohjaa ylösnousun, tasapainon haun ja ensimmäiset askeleet. Hän ohjaa tilannetta samalla analysoiden proteesin toimivuutta. Lepotaukojen aikana hän säätää proteesia perusasentoon ja oikeaan pituuteen. Kävelykertoja nojapuiden välissä kertyy kahdesta viiteen. Proteesi riisutaan ja tutkitaan tynkä. Proteesimestari antaa kirjalliset ohjeet harjoittelun aikatauluista, sisällöstä ja tavoitteista. Hän sopii myös tarkastuskäynnin noin kahden viikon päähän. 11

12 Pitkät nojapuut ovat alussa tärkeät Pitkät nojapuut ovat alussa tärkeät C-Leg tietokonepolvi on esimerkkinä nykyajan huippuosaamisesta Mestari ohjaa rappukävelyä 12

13 Kävelyharjoitukset Harjoitusten on oltava säännöllisiä. Potilaan motivaation ylläpitäminen ensisijaista. Käyttöaikaa lisätään vähitellen. Sidos poistetaan juuri ennen proteesin pukemista. Tynkä tarkistetaan käytön jälkeen. Tyngän ympärysmitoista pidetään mittakirjaa. Alkuharjoitus - tarkoitus on saavuttaa luottamus ja varmuus. Ojennukset ja asento tärkeintä. Painoa kevennetään ja tasapaino säilytetään nojapuiden avulla. Proteesimestari on mukana ensimmäisessä harjoituksessa. Hän varmistaa proteesin sopivuuden ja oikean asennon. Fysioterapeutti ohjaa harjoitusta. Pukeminen Kävely Toistot Lopetus - Poista tyngän sidos - Mittaa tyngän ympärysmitta - Pue proteesi päälle ohjeiden mukaan - Asettaudu nojapuiden päähän - Nouse seisomaan ja anna tyngän asettua paikoilleen - Kiristä kiinnitysjärjestelmä - Hakeudu perusasentoon - Työnnä lantio eteen, ojenna raajat, katso eteenpäin ja rentouta hartiat - Työnnä lantiota eteen ja taakse - Siirrä painoa vasemmalle ja oikealle - Jätä paino proteesille - Nosta toinen jalka ylös ja siirrä se jalkaterän verran eteenpäin - Pidä lantio edessä ja laske painoa jalalle - Vie samalla proteesin puolella painoa proteesin varpaalle - polvi taipuu - Nosta proteesi toisen jalan viereen - Ensimmäinen askel on otettu - Jatka näin nojapuut edestakaisin - Istuudu - Toista harjoitus 2-5 kertaa. Lopeta tuntiessasi kipua - Jokainen harjoitus on suoritettava huolellisesti - Riisu proteesi - Tutki tyngän ihon kunto ja väri, tunnustele kämmenselällä ihon lämpötila ja merkitse muistiin mahdolliset kipupisteet - Mittaa tyngän ympärysmitta - Sido tynkä - Kuuntele kannustava palaute Jatko harjoitukset - Harjoitukset olisi järjestettävä päivittäin samaan aikaan. - Mikäli edellisen harjoituksen jälkeen tyngässä ei ole kipuja ja iho on hyvässä kunnossa, lisää kävelymatkaa 20-50%. - Mikäli lantio pysyy edessä, voit aloittaa vuoroaskeleet. Pyri aluksi saman pituisiin lyhyisiin askeliin. - Proteesin kantaiskun jälkeen on polvi ja lantio ojennettava. - Keskity enemmän tehoon kuin määrään. - Kun varmuus ja oikea asento on saavutettu, on aika siirtyä nojapuiden välistä pois rollaattorilla tai kyynärsauvoin. Tässä vaiheessa ojennukset helposti unohtuvat. - Porraskävelyssä ja vaihtelevassa maastossa proteesi on aina alapuolella. 13

14 Missä hoito toteutetaan protetisoinnin aikana? Amputoidun oma hyvä olo on tärkeää onnistuneen protetisoinnin kannalta.protetisointi ei aseta erityisvaatimuksia hoitopaikan suhteen. Valmistus tulisi järjestää siellä missä amputoidun muu hoito suoritetaan.tärkeää on koko hoitotiimin tietoisuus tilanteesta. Ensiproteesit voidaan valmistaa siellä missä amputoitu on - sairaalassa, proteesipajalla tai kotona. Proteesimestarimme opastavat proteesiin liittyvissä asioissa amputoidun hoitoon osallistuvaa henkilökuntaa. Ensiproteesin valmistamisen jälkeen päivittäiset harjoitukset ovat lyhyitä ja proteesin käyttöajat kasvavat vähitellen. Sairaala-, koti- ja pajakäynnit Alussa proteesimestarimme käyvät sairaalassa ja tarvittaessa kotona. Ensiproteesien tekniikka on rakennettu niin, että suurimmasta osasta töistä selvitään käsityökaluin. Jatkossa mitanotot, sovitukset ja korjaukset suoritetaan pajalla. Ajanvaraus tehdään suoraan proteesimestarille. Hätäkorjauksia varten aikaa ei tarvitse varata. Vertaistuki Toisen amputoidun kanssa keskustelu on tärkeä asia henkisessä kuntoutumisessa. Suomen nuorten amputoitujen kautta saa yhteyden toisiin amputoituihin. Yhteystiedot: SNA ry. / PL 516 / HELSINKI puh Kotisivut: Paikallisosastot: helsinki@snary.org / tampere@snary.org / turku@snary.org Sopeutumisvalmennuskurssit Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on parantaa amputation heikeikentämiä psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia toimintavaltuuksia. Sopeutumisvalmennuksella pyritään lisäämään kuntoutujan ja hänen perheensä edellytyksiä mahdollisimman täysipainoiseen elämään. Sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään eri sairaus- ja ikäryhmille, esimerkiksi amputoiduille. Ne toteutetaan yhdessä vammaisjärjestöjen, Kelan ja kuntoutuksen palveluntuottajien kesken. 14 Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskus Launeenkatu 10, Lahti P Sähköposti: sop.valmkeskus@invalidiliitto.fi

15 Invalideille myönnettävä autoveronpalautus Kuka voi saada autoveronpalautusta, ja paljonko se on? Invalidi voi saada joko kokonaan tai osittain autoveron takaisin omaan käyttöönsä tulevasta autosta, joka rekisteröidään Suomessa ensimmäistä kertaa. Palautusta voi saada autoverolain 51 pykälän perusteella seuraavissa tapauksissa: 1. Henkilön liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia, ja auto tulee hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä. Liikuntavammalla tarkoitetaan alaraajojen vammoja ja sairauksia. 2. Henkilön invaliditeetista aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosenttia, ja ajoneuvon hankinta on hänelle olennaisen tarpeellinen hänen työnsä, toimensa tai ammattiinsavalmistumista varten tapahtuvan opiskelunsa vuoksi. 1. ja 2. kohdan tarkoittamalle henkilölle autovero palautetaan kokonaan, mutta enimmäismäärä on kuitenkin euroa. Jos henkilö lääkärintodistuksella tai muutoin luotettavasti selvittää, että hänen on käytettävä automaattivaihteista autoa, palautettava enimmäismäärä on euroa. 3. Henkilön liikuntakyky on alaraajan tai -raajojen puuttumisen tai toiminnan vajavuuden vuoksi siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 prosenttia, ja ajoneuvon hankinta on hänelle olennaisen tarpeellinen hänen työnsä, toimensa tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelunsa vuoksi. Tällöin autoverosta palautetaan 60 prosenttia, kuitenkin enintään euroa. Tiedustelut: Hangon tulli, puh , faksi Tätä kirjasta päivitetään annetun palautteen avulla. Palautetta voi lähettää osoitteeseen: pekka.paasivaara@helsinki.fi Päivitetyn PDF -version voi hakea osoitteesta Paperiversion tilanneille uudet versiot toimitetaan postissa. 15

16 Koetilantie 1 C 15, HELSINKI vaihde: fax: etunimi.sukunimi@helsinki.fi HPY:n karttalehti 53 DO/80 Pekka Paasivaara Harri Oikarinen Saija Lukkarinen Puh: Puh: Puh: GSM: GSM: GSM: Tarvo Ranta Marco Storti Puh: Puh: GSM: GSM: