LAMPOTILAMITTAUKSIA KALLIOPORAKAIVOISTA ETELA- JA KESKI-SUOMESTA : POHJAVEDEN VIRTAUSHAVAINNOT JA GEOTERMISET TULOKSET
|
|
- Ville Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjatteiden sijoitustutkirnukset Tiedonanto YST-44 Ilmo Kukkonen LAMPOTILAMITTAUKSIA KALLIOPORAKAIVOISTA ETELA- JA KESKI-SUOMESTA : POHJAVEDEN VIRTAUSHAVAINNOT JA GEOTERMISET TULOKSET Raportti kauppa- ja teollisuusministerion rahoittarnasta tutkimuksesta Abstract: Temperature measurements in shallow boreholes in southern and central Finland: Observations of ground-water flow in bedrock and geothermal results i Espoo, joulukuu 1985
3 Kukkonen, Ilmo, Temperature measurements in shallow boreholes in southern and central Finland: Observations of ground-water flow in bedrock and geothermal results. Geological Survey of Finland, Nuclear Waste Disposal Research, Report YST pages, 9 figures, 2 tables, appendix. ABSTRACT The ground-water flow in bedrock was studied by making temperature measurements in 26 shallow boreholes (with depths of less than 170 m). The holes are abandoned wells situated in Precambrian rapakivi granite and migmatitic areas in southern Finland and in metamorphic schist areas in central Finland. Characteristic temperature anomalies indicating ground-water flow were observed only in rapakivi granite areas. Ground water was observed to flow through the holes into and out of fracture zones. Apart from this, temperature anomalies and resistivity measurements in the holes indicate a nearly horizontal local flow along a fracture zone at depths of m in the rapakivi granite. The geothermal gradients were calculated fro the temperature profiles -91 with results ranging from 6.37 to mkm. Corresponding heat flow values were estimated using conductivity data taken from the literature because no cores were obtained in boring. T e uncorrected apparent heat -4 flow values range from 8.8 to 58.8 mwm. In general, temperature measurements in shallow bored wells can be applied to geothermal mapping in homogeneous rock formations if the thermal conductivity values of nearby outcrop samples can be considered representative of the holes. Apart from this, climatological disturbances to the gradients should be estimated to get heat-flow values comparable to deep drill-hole data. Ilmo Kukkonen Geological Survey of Finland SF ESPOO, Finland.
4 Kukkonen, Ilmo, Lampotilamittauksia kallioporakaivoista Etela- ja Keski-Suomesta: Pohjaveden virtaushavainnot ja geotermiset tulokset. Geologian tutkimuskeskus, ydinjatteiden sijoitustutkimukset, tiedonanto YST-44, 24 sivua, 9 kuvaa, 2 taulukkoa, liite. Kalliopohjaveden virtausta tutkittiin 26:sta kallioporakaivosta tehtyjen lampotilamittausten avulla. Kaivot sijaitsevat Etela-Suomen rapakivi- ja migmatiittialueilla seka Pohjanmaan, Tampereen ja Savon liuskejaksoilla. Kaivojen syvyys vaihtelee valilla m. Selvia pohjaveden virtausta osoittavia lampotila-anomalioita todettiin vain rapakivialueen kaivoissa Ruotsinpyhtaan Tesjoella. Tehdyn tulkinnan mukaan virtausta tapahtuu kaivoista useisiin rakovyohykkeisiin ja pitkin lahes vaaka-asentoista rakovyohyketta m syvyydella. Virtaustilanteessa tapahtui muutoksia vuodenaikojen vaihtuessa. Syvyys-lampotilakayrista on la kettu geotermisen gradientin arvoja -7 (vaihtelu ali mkm ) ja edelleen lampovuoarviot ( mwm ) kirjallisuudesta poimittujen lammonjohtavuusarvojen avulla. Kallioporakaivoja voidaan kayttaa hyvaksi geotermisessa kartoituksessa, mutta se edellyttaa homogeenista kivilajiymparistoa, jolloin lammonjohtavuudet voidaan rnitata luotettavasti paljastumanaytteista. Ilrnastomuutosten (mm. jaakaudet) vaikutus geotermisiin gradientteihin on rnyos huomioitava. Ilrno Kukkonen Geologian tutkimuskeskus ESP00
5 ABSTRACT 1. JOHDANTO LAWOTILAMITTAUSTEN TULKINTAPERIAATTEET MITTAUKSET Porakaivot Laitteisto ja mittaukset TULOKSET Yleista Pohjaveden virtaus Lampotilagradientit ja lampovuoarviot TULOSTEN TARKASTELU LAHDEVIITTEET LIITE: Kaivojen syvyys-lampotilakayrat
6 1. JOHDANTO Tama tutkimus liittyy Geologian tutkimuskeskuksen ydinjatteiden sijoitustutkimusten osaan "Pohjavesitutkimukset: Havaintoverkosto'l (G-1.4.1). Tyo on tehty kauppa- ja teollisuusministerion rahoituksella. Tutkimuksessa on selvitetty kalliopohjaveden virtausta alle 170 m syvissa kallioporakaivoissa tehtyjen lampotilamittausten avulla. Edelleen on tutkittu porakaivojen kayttokelpoisuutta geotermiseen kartoitukseen. Kallioperassa tapahtuvien pohjavesivirtausten selvittaminen on keskeinen tehtava ydinjatteen loppusijoitusta suunniteltaessa. Pohjavesivirtauksia tutkitaan tavallisesti kayttaen hydraulisia vesimenekki-, paine- ja pumppausmittauksia seka merkkiainekokeita. Lampotilamittausten hyvaksikaytto virtaustutkimuksissa perustuu siihen, etta virtaava vesi siirtaa lampoa, jolloin kairareiasta tai porakaivosta mitattu lampotila poikkeaa normaalin geotermisen gradientin mukaisesta lampotilasta. Lampotila-anomalioiden avulla voidaan tehda paatelmia veden virtauksesta. Pora- ja kairausrei'issa tehtyja lampotilamittauksia on Suomessa toistaiseksi sovellettu etupaassa maan lampovuon kartoittamiseen (Jarvimaki ja Puranen 1979). Loppusijoitustutkimuksissa on lampotilamittauksia hyodynnetty pohjavesivirtausten tutkimiseen mm. Hastholmenissa ja Olkiluodossa (Poikonen 1983) seka Laviassa (Saksa 1985, Nurmi et al. 1985). 2. LAMPOTILAMITTAUSTEN TULKINTAPERIAATE Hairiytymattomassa tilanteessa, jolloin reiassa tai rakovyohykkeessa ei tapahdu virtausta, lampotila kasvaa lammonjohtokyvyltaan homogeenisessa muodostumassa lineaarisesti syvyyden funktiona. Virtaavan veden aiheuttama lammon siirtyminen muuttaa reian lampotilaa virtauksesta karakteristisesti riippuvalla tavalla. Kallioon porattu reika muodostaa hydraulisen oikosulun vetta johtavien vyohykkeiden (raot, ruhjeet) valille. Veden virtaus reikaan, pitkin reikaa ja reiasta pois synnyttaa tyypin A anomalian (kuva 1). Kuvassa 1 esitetyssa tapauksessa kylma vesi virtaa reikaan kohdassa a ja poistuu 1 siita kohdassa a Lampotila T joka mitataan reiassa etaisyydella z 2 ' z ' sisaanvirtauskohdan yla- tai alapuolella, saadaan kaavalla
7 missa T on lampotila sisaanvirtauskohdassa, g on geoterminen gradi- 0 entti ja D on lamrnonsiirtymista kuvaava pararnetri (Rarney 1962, Drury 1982). Parametri D on aikariippuva ja verrannollinen mm. virtaus- nopeuteen: Kaavassa (2) u on virtausnopeus, 9 on veden tiheys, C on veden larnpokapasiteetti, r on porareian sade, K on muodostuman larnrnonjohtokyky ja f(t) on aikariippuva funktio. Kun virtaus on jatkunut yli 10 vuorokautta, voidaan funktio f(t) arvioida riittavalla tarkkuudella kaavasta missa t on aika ja s on muodosturnan terrninen diffusiviteetti. Veden virtausnopeus vaikuttaa selvasti anomalian rnuotoon: Nopea virtaus synnyttaa a - a valille (kuva 1) lahes isoterrnisen osan larnpo- 1 2 tilakayraan, rnutta hitaan virtauksen tapauksessa larnpotilakayran gradientti on kaukana sisaanvirtauspisteesta sarna kuin hairiyty- mattomassa tilanteessa. Toinen tyypillinen anornalia aiheutuu rakovyohykkeeseen kairauksen aikana varastoituneesta huuhteluvedesta (tyyppi B, kuva 1). Tallainen piikkimainen anornalia osoittaa, etta lavistetty rakovyohyke on vetta johtava, mutta siina ei kuitenkaan tapahdu virtausta. Mikali lampotilarnittaus uusitaan rnuutaman kuukauden valein, voidaan havaita, etta anomalian arnplitudi laskee ja puoliarvoleveys kasvaa rakoon pakkautuneen veden luovuttamaan lammon johtuessa ymparistoon. Mittaustuloksista voidaan laskea larnpolahteen voirnakkuus (Drury ja Jessop 1982).
8 Kuva 1. Lampotila-anomalioiden perustyypit. A = virtaus pitkin reikaa, B = rakovyohykkeeseen varastoitunut lammin vesi, C = veden virtaus rakovyohykkeessa (ylospain). Druryn et al. (1984) mukaan. Kolmas anomaliatyyppi on lampotilagradientin muutos (tyyppi C, kuva 1). Mikali muodostuman lammonjohtokyvyssa ei ole muutosta vastaavalla kohdalla, tyypin C anomalia indikoi pohjaveden virtausta rakovyohykkeessa. Esimerkiksi rakovyohykkeessa ylospain virtaava vesi toimii ylimaaraisena lammonlahteena rakovyohykkeen ylapuoliselle kallion osalle, jolloin rakovyohykkeen ylapuolella gradientti kasvaa. Vastaavasti alaspain virtaava vesi aiheuttaa gradientin kasvun rakovyohykkeen alapuolella. Mikali virtaus on jatkunut niin kauan, etta
9 lampotilat rakovyohykkeen yla- ja alapuolella ovat stabiileja, voidaan -1-1 virtausmaara (kgs m ) laskea rakovyohykkeen yla- ja alapuolen valisen lampovuoeron perusteella (Drury et al. 1984): F = 1 Q u - Q, I /Cg tan a (4) -1-1 Kaavassa (4) F on virtausmaara (kgs m ) ja QU ja Q1 ovat lampovuon naennaiset arvot rakovyohykkeen yla- ja alapuolella ja a on veden virtaussuunnan kaade (rakovyohykkeen kaade). Lampotilamittauksilla voidaan tutkia pohjavesivirtauksia myos sellaisessa tapauksessa, etta mittausreiat eivat lavista virtausvyohyketta. Talloin tarvitaan useita lahekkaisia reikia ja tulkinta perustuu pohjavesivirtauksen synnyttamiin lampovuoanomalioihin: Alueella, missa pohjavesi virtaa kalliossa alaspain, lampovuo on alhaisempi kuin hairiytymattomassa tilanteessa ja vastaavasti ylospain suuntautuvan virtauksen alueella kohonnut hairiytymattomaan tilanteeseen verrattuna (esim. Smith ja Chapman 1983, Domenico ja Palciauskas 1973, Lewis ja Beck 1977, Bodmer ja Rybach 1985). 3. MITTAUKSET 3.1. Porakaivot Tassa tutkimuksessa on kaytetty 26 porakaivoa Etela- ja Keski-Suomesta (kuva 2). Kaivot ovat osittain samoja kuin Salmen (1985) tutkimuksessa. Porakaivomittausten kaytolla on eraita rajoituksia: Koska kaivoja ei ole tehty kairaamalla, niista ei ole kaytettavissa kivilajitietoa eika petrofysiikkaa. Nama on arvioitava ympariston paljastumanaytteiden tai kirjallisuustietojen perusteella. Mitatut kaivot eivat ole olleet kaytossa vuoden 1979 jalkeen, joten niiden virtaustilanteet ovat sinansa luonnollisia, mutta kaivot on alkuaan hylatty hyvin eri syista ( huono antoisuus, huono vedenlaatu, liittyminen kunnan vesijohtoverkkoon jne.) Tama voi vaikeuttaa tulosten keskinaista vertailua.
10 Kuva 2. Kallioporakaivojen sijainti. Pohjakarttana yksinkertaistettu Suomen kallioperakartta Simosen (1980) mukaan. 1 = presvekokarjalaiset granitoidit, 2 = svekokarjalaiset suprakrustiset kivet, 3 = svekokarjalaiset syvakivet (etupaassa granitoideja), 4 = rapakivi, 5 = jotuniset sedimenttikivet. Toisaalta porakaivoilla on eraita etuja: Ne ovat pystysuoria, mika helpottaa mittauksia. Taipumakorjauksia ei tarvita. Porakaivoja on olemassa hyvin runsaasti ja tarvittaessa niiden avulla voidaan tehda mittauksia hyvinkin yksityiskohtaisessa verkossa eri tutkimuskohteissa. Tama on katevaa varsinkin homogeenisissa muodostumissa, jossa ei ole merkittavaa kivilajivaihtelua ja kairasydannaytteita ei valttamatta tarvi ta.
11 Porakaivoista 8 sijaitsee rapakivialueella, 5 graniittialueella, 5 granodioriittialueella, 2 kvartsimaasalpagneissialueella, ja 6 kiillegneissi- ja kiilleliuskealueella. Koska kaivoista itsestaan ei ole kivilajitietoa, ovat varsinkin Etela-Suomen migmatiittialueen kaivojen kivilajiymparistotiedot epavarmoja kallioperan vilkkaan litologisen vaihtelun vuoksi. Porakaivojen syvyys vaihtelee valilla m Laitteisto ja mittaukset Lampotilamittaukset tehtiin GTK:n geofysiikan osastolla rakennetulla reikamittarilla "GTL-83", jonka toiminta perustuu lampotilariippuvaan mikropiiriin (Analog Device AD 590 H) (Sulkanen 1984). Laitteessa on 200m:n kaapeli ja se painaa n. 5 kg. Lampotilamittauksen lukematarkkuus ja resoluutio on O.Ol C ja absoluuttinen tarkkuus parempi kuin O.l C. Ennen mittausta laitteen toiminta varmistettiin tekemalla vesiastiassa vertailumittaus seka GTL-83:lla etta alkoholisauvalampomittarilla. Kaivot mitattiin laskemalla anturia 1 tai 2 m pistevalilla. Tulokset kirjattiin kasin. Mittauksia tehtiin valisena aikana. Useimmat Etela-Suomessa sijaitsevat kaivot mitattiin kahdesti, seka kesalla etta syksylla, osa jopa kolme kertaa. Syksylla -84 tehdyissa mittauksissa ovat lampotilan absoluuttiarvot noin l.o C korkeampia kuin vuoden -85 mittaukset. Mittari oli talloin viela prototyyppivaiheessa ja sen kalibrointi oli keskenerainen. Tulokset ovat kuitenkin taysin kayttokelpoisia virtaustulkintaan ja lampotilagradienttien laskentaan. Eraissa kaivoissa tehtiin galvaaninen reikamittaus rakovyohykkeiden paikantamiseksi. Naennainen ominaisvastus mitattiin GTK:n geofysiikan osaston NORMA-maavastusmittarilla kayttaen elektrodikonfiguraationa normaalijarjestelmaa. Reiassa olevien virta- ja jannite- elektrodien valilimatka oli 60 cm. Mittaukset tehtiin 1 m pistevalilla.
12 4. TULOKSET 4.1. Yleista Mittaustuloksista laaditut syvyys- larnpotilakayrat ovat liitteena. Vuosittaisen larnpotilavaihtelun vaikutus on havaittavissa yleensa rn syvyydelle, eraissa tapauksissa 30 rn saakka. Larnpirnana vuodenaikana havaitaan pintakerroksessa alhaisernrnat larnpotilat kuin kylrnan vuodenajan rnittauksissa, rnika on seurausta larnrnonjohturnisen hitaudesta irtornaapeitteessa ja kallioperassa. Vuosittaisvaihteluun osallistuvan pintakerroksen alapuolella larnpotila kohoaa useirnrniten noin O.Ol C/rn. Eraissa tapauksissa larnpotilagradientti on selvasti pienernpi, jopa negatiivinen. Poikkearnien aiheuttajana ovat pohjavesivirtaukset (kaivot KU7 - KU10) ja rnahdollisesti pitkaaikaiset ilrnastornuutokset (KU10 (?), KT2, KKyl, KKy2 ja KV5). Ilrnastornuutoksiin viittaa selva larnpotilarninirni, joka on ko. kaivoissa rn syvyydella. Sarnanlainen rninirni on tulkittu Kanadan kilvella tehdyissa tutkirnuksissa vuosisadan alussa vallinneen kylrnan jakson aiheuttarnaksi (Drury ja Lewis 1983) Pohjaveden virtaus Pohjaveden virtausta selvasti osoittavia larnpotila-anornalioita havaittiin vain Tesjoella rapakiviyrnpariston kaivoissa KU7, KU8 ja KU9. Kaivot si jaitsevat alle 1500 rn etaisyydella toisistaan. Mittaukset tehtiin rnarraskuussa -84 ja kesa- seka rnarraskuussa -85. Eri vuodenaikoina tehtyjen rnittausten valilla on selvia eroja. Marraskuussa -84 larnpotilakayrissa on useita hyppayksenornaisia anornalioita, joita ei ole vuoden -85 kayrissa lukuunottarnatta KU7:aa (kuvat 3-5). Lisaksi KU7:ssa ja KU9:ssa on gradienttirnuutoksia. Anornaaliset kohdat ovat sahkoisen reikarnittauksen rnukaan rnyos orninaisvastusrninirneita (kuva 6), jotka voidaan tulkita rakovyohykkeiksi. Marraskuussa -84 kaikissa kaivoissa tapahtui pohjaveden virtausta reikaa pitkin alas veden poistuessa rakovyohykkeisiin (taulukko 1). Kesakuussa -85 alaspain tapahtuvaa virtausta on vain KU7:ssa.
13 Marraskuussa -85 virtaustilanne on olennaisesti sarna kuin kesakuussa, rnutta KU9:ssa tapahtuu mahdollisesti pohjaveden virtausta rakovyohykkeesta reikaan ja reikaa pitkin ylos 49 m syvyydelta. Virtausrnaaria aikayksikossa on tulkittu yhtaloiden (1) -(3) perus- teella, kayttaen rapakivelle seuraavia kirjallisuudesta saatavia -1-1 pararnetriarvoja: k = 3.47 Wrn K (Jarvirnaki ja Puranen 1979) ja s = rn s (tyypillinen arvo graniiteille, Drury et al. 1984). Kaivojen halkaisi ja on 150 mrn. Virtausmaarat on tulkittu vain suuruusluokka-arviona, koska aikariippuvaa funktiota f(t) ei voida tarkasti rnaarata, silla virtauksen kestoaika ei tiedeta. Taulukossa 1 esitetyt tulokset on laskettu olettaen virtausten kestaneen 1-6 kuukautta (KU8 ja 9) tai 12 kk (KU7) ennen mittaushetkea. Virtauksen kestoajan kasvaessa tulkitut virtausrnaarat pienenevat. Kaikissa Tesjoen kaivoissa on pohjaveden virtaukseen osallistuvia rakovyohykkeita syvyysalueella rn. Kaivojen orninais- vastusprofiilit (kuva 6) ovat muodoltaan varsin sarnanlaisia. On mahdollista, etta kaivoissa todetut orninaisvastusminimit edustavat topografian kontrolloirnaa lahes vaaka-asentoista rakoilua (kaade n. lo itaan). Tallaisen tulkinnan mukaan samaa rakovyohyketta olisivat KU7:n 56 m, KU8:n 49 rn ja KU9:n 49 rn kohdalla olevat rakovyohykkeet (kuva 7). Pohjaveden virtausta voisi tapahtua pitkin tata vyohyketta alaspain (itaan). Larnpotilamittausten tulokset (taulukko 1) voidaan ymrnartaa siten, etta ko. rakovyohyke oli hydraulisesti alipaineinen (irnu) kaivojen KU7 ja KU9 kohdalla rnarraskuussa -84. KU7:ssa alipaine on sailynyt rnyos vuoden -85 aikana kaivon korkeamrnan topografisen sijainnin vuoksi, rnutta KU9: ssa alipaine on havinnyt ja rnuuttunut rnahdollisesti ylipaineeksi marraskuussa -85. KU8:ssa ei 49 m:n syvyydella ole havaittu virtausanornalioita ja syvyydella 64 rn oleva rakovyohyke ei orninaisvastusprofiilien rnukaan olisi lainkaan sarna rakovyohyke. Siten KU8:ssa tapahtuva virtaus liittyisi eri rakovyohykkeeseen.
14 Kuva 3. Larnpotilarnittausten tulokset kaivosta KU7 (Ruotsinpyhtaa, Tes j oki ). Kuva 4. Larnpotilarnittausten tulokset kaivosta KU8 (Ruotsinpyhtaa, Tesjoki ).
15 Kuva 5. Lampotilarnittausten tulokset kaivosta KU9 (Ruotsinpyhtaa, Tes joki ).
16 OM I NAISVASTUS (nm) Kuva 6. Kaivojen KU8 ja KU9 naennainen ominaisvastus syvyyden funktiona. Elektrodijarjestelma: normaalijarjestelma, a = 0.6 m. Ominaisvastusarvojen tasoero kaivojen valilla johtuu maadoitusvastuseroista.
17 TAULUKKO 1. Larnpotilamittausten tulkinta kaivoista KU7, KU8 ja KU9 Ruotsinpyhtaan Tesjoelta. Marraskuu -84 KU7 Virtaus reikaa pitkin alas rakovyohykkeeseen 56 rn syvyydella ( l/s) KU8 Virtaus reikaa pitkin alas rakovyohykkeeseen 64rn syvyydella ( l/s) KU9 Virtaus reikaa pitkin alas rakovy6hykkeisiin 49 rn ( l/s) 87 rn ( l/s) ja 99 rn ( l/s) syvyydella. Sisaanvirtaus reikaan 35 rn kohdalla (?) Kesakuu -85 KU7 Virtaus reikaa pitkin alas rakovyohykkeeseen 56 rn syvyydella ( l/s) KU8 Ei virtauksia KU 9 Ei virtauksia reikaa pitkin. Gradienttirnuutos 115 rn syvyydella, virtaus rakovyohykkeessa (?) Marraskuu -85 KU7 Virtaus reikaa pitkin alas rakovyohykkeeseen 56 rn syvyydella ( l/s) KU8 Ei virtauksia KU 9 Virtaus reikaa pitkin ylos 49 rn syvyydelta (n l/s), ulosvirtaussyvyys 0-20 rn.
18 KU8 poikkeaa muista kaivoista rnyos pohjaveden koostumuksen suhteen: 64 rn:n alapuolella pohjavesi on lievasti suolaista (sahkonjohtavuus rns/rn), kun taas KU7:ssa ja KU9:ssa pohjavesi on kauttaaltaan rnakeaa (v. Hakkarainen, henkilokohtainen tiedonanto 1985). Edella tulkittu horisontaalinen virtaus ei synnyta larnpotilakayriin gradienttimuutoksia, koska larnpoa ei siirry vertikaalisuunnassa (vrt. yhtalo (4)). Kaivojen KU7 ja KU9 kayrissa on gradienttirnuutoksia esirn. kesakuun 1985 mittauksissa (KU7, 46 m ja KU9, 115 rn). Ne eivat kuitenkaan liity ylla tulkittuun rakovyohykkeeseen, eivatka myoskaan ole havaittavissa kaikissa rnittauksissa. KO. gradienttirnuutokset ovat todennakoisesti heikkojen reikavirtausten ja lampotilan vuosittaisvaihtelun (KU9) tai larnrnonjohtavuuserojen (KU7) aiheuttarnia. 1 KU7' Kcrkeus NBo (rn) = Rakovydhyke Kuva 7. Larnpotila- ja orninaisvastusrnittauksiin perustuva kalliopohjaveden virtaustulkinta Ruotsinpyhtaan Tesjoelta. Kaivo KU9 ei sijaitse sarnalla linjalla KU7:n ja KU8:n kanssa vaan poikkeaa siita n. 400 m etelakaakkoon.
19 4.3. Lampotilagradientit ja lampovuoarviot Mittaustuloksista laskettiin lampotilagradientin arvot sovittamalla lampotilakayrien lineaarisiin osiin pienemman neliosumman suora. Laskenta tehtiin IMSL-aliohjelmalla RLONE. Lampovuon arvot maarattiin geotermisen gradientin ja kirjallisuudesta kerattyjen ko. kivilajeja vastaavien lammonjohtavuusarvojen tulona -2 missa Q on (naennainen) lampovuo (mwm, g on lampotilagradientti -1-1 (m~m-l) ja k on lrimm6njohtavuus (Wm K ) (taulukko 2). -1 Kaivojen lampotilagradienttien keskiarvo on 11.3 _+ 3.2mKm, mika on varsin lahella muualta Suomesta mitattujen kairareikien keskiarvoa 12.6 * 0.9 mkm-l ( Jarvimaki ja Puranen 1979). Gradientin arvo kasvaa keskimaarin syvemmalle mentaessa (kuva 81, mika johtunee jaakausien aiheuttamasta kallion ylimman osan jaahtymisesta (vrt. Jessop 1971, Parasnis 1975) ja lyhytaikaisemmista ilmastomuutoksista (vrt. 4.1). SYVYYS ( m ) Kuva 8. Porakaivojen lampotilagradienttien riippuvuus syvyydesta. Syvyysarvot ovat gradienttien laskentavalien mediaaneja (vrt. taulukko 2).
20 Verrattaessa kaivojen antoisuuksia ja lampotilagradientteja havaitaan gradienttien hajoavan laajemmalle alueelle antoisuuden kasvaessa (kuva 9). Ts. niissa kaivoissa, joissa veden vaihtuvuus kaivon lavistamissa rakovyohykkeissa on suurinta, on myos virtausten aiheuttamia gradienttimuutoksia. On kuitenkin otettava huomioon, etta pienempien gradienttiarvojen aiheuttajana ovat myos ylla mainitut ilmaston kylmat jaksot eika pelkka pohjavesivirtaus. Esitettya yhteytta antoisuuden ja lampotilagradientin valilla on toistaiseksi pidettava vain indikaationa pienen havaintomaaran vuoksi. I GRADIENTTI ( mkrn-') >20 ANTOISUUSLUOKKA ( m3/vrk ) Kuva 9. Porakaivoj en lampotilagradienttien riippuvuus kaivojen antoisuudesta. Antoisuustiedot Salmen (1985) ja V. Hakkaraisen (henkilokohtainen tiedonanto 1985) mukaan. Pilkkuviivat rajaavat syvista kairarei'ista rnitattujen gradienttien vaihtelualuetta Jarvimaen ja Purasen (1979) mukaan. (Muhoksen savikiven anomaalinen arvo jatetty pois. ) Lampotilagradienteissa ja lampovuoarvioissa (taulukko 2) ei ole havaittavissa systemaattista alueellista tai kivilajeista johtuvaa vaihtelua, vaikka tuloksissa onkin varsin paljon eroa kaivosta toiseen.
21
22
23
24
25
26 KAIVOJEN SYVYYS-L#MPOTILAKAYRAT LIITE
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
Raportti kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamasta tutkimuksesta
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Tiedonanto YST-54 Ilmo Kukkonen Raportti kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamasta tutkimuksesta Abstract: Temperature loggings in deep drill
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA
LisätiedotGeotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys
Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Ilmo Kukkonen Helsingin yliopisto Fysiikan laitos KYT - rakoiluseminaari GTK, Espoo 800 m Geotermisen
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotALUSTAVAT TULOKSET SYVISTX KAIRAREI'ISTX OUTOKUMMUN,
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydin-jatteiden si joitus'tutkiinukset Tiedonanto YST-50 Pekka Nurmi, Ilmo Kukkonen, Pertti Lahermo, Martti Salmi ja Pekka Rahkola KALLIOPOHJAVESIEN GEOKEMIA: ALUSTAVAT TULOKSET
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MENNEISYYDEN ILMASTOMUUTOSTEN VAIKUTUS KALLION LAMPOTILAAN JA LÄMPOTILA- GRADIENTTIIN SUOMESSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydin jattei den si joi tustutkiniukset Tiedonanto YST-51 Ilmo Kukkonen ' MENNEISYYDEN ILMASTOMUUTOSTEN VAIKUTUS KALLION LAMPOTILAAN JA LÄMPOTILA- GRADIENTTIIN SUOMESSA Raportti
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotGeoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
Lisätiedotsaatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien
Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Lisätiedot-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos
r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotJohdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3
SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotKaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)
Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotAntti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio
Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reitit,
LisätiedotKeski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN
LisätiedotPANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.
PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa
LisätiedotRakoverkkomallinnus. Laine & Markovaara-Koivisto KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa
Rakoverkkomallinnus KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa Rakoverkkomallinnus/rakosimulointi Kiteisen kallioperän rikkonaisuuden mallintaminen on tärkeää mm. kalliorakentamisessa,
LisätiedotHYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A
Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotEnergiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät
Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät Nina Leppäharju FM, geofyysikko Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen 15-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kokoushotelli Sofia, Helsinki SULPU:n energiakaivojen mitoitustyöryhmä
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotSuolikon kairaukset Muuramessa 2014
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen
LisätiedotIlmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT
... -... C GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. RAPORTTI ANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT Espoo 1997 Ql8/27/97/1 R. Puranen M. Mäkilä H. Saävuori GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Maaperäosasto
LisätiedotVirtausmittaukset Suhangon alueella Ranualla, Kairanreiät SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348, SUH-389 ja SUH- 587
Virtausmittaukset Suhangon alueella Ranualla, Kairanreiät SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348, SUH-389 ja SUH- 587 Jere Komulainen Perttu Pulkkinen Kyösti Ripatti Elin Siggberg Jari Pöllänen Pöyry Finland
LisätiedotKallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen
Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Radiokemian laboratorio Kemian laitos Juhani Suksi KYT 21 Kalliokulkeutuminen-seminaari 15.2.28 Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen Uraanin
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu
4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,
LisätiedotSärkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 136/2015 Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset 2014-2015 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Hanna Leväniemi KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotIlmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotOutokumpu Oy Malminetsinta. Yhteenveto Maliasalmella nrofiileilla v =
Outokumpu Oy Malminetsinta Yhteenveto Maliasalmella nrofiileilla v = 174.50. 176.00. Outokumpu-jaksossa ja Maljasalmella suoritettujen potentiaali- mittausten antamia tuloksia ja potentiaalimittauksen
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotTalvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys
Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotVAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-
Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA
LisätiedotKALLIOPOHJAVEDEN KORKEUSHAVAINNOT PORAKAIVOISTA VUOSINA 1979-1987 KESKI-SUOMEN, KYMEN, TURUN JA PORIN SEKÄ UUDENMAAN LAANEISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Tiedonanto YST - 61 Veikko Hakkarainen KALLIOPOHJAVEDEN KORKEUSHAVAINNOT PORAKAIVOISTA VUOSINA 1979-1987 KESKI-SUOMEN, KYMEN, TURUN JA PORIN SEKÄ
Lisätiedot5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta
Q 19/4522/2000/1 KUUSAMO Pertti Turunen 16.6.2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti @ 60 Li 9 S0 5i!40 i 1 rd $,#] s! LL 10' 0 50 100 150 X (m) 200 20 30 40 VLF-R-mittaus
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotExercise 1. (session: )
EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You
Lisätiedot3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa
3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa K. Tiensuu 1 ja T. Huotari 2 1 Geologian tutkimuskeskus, karla.tiensuu@gtk.fi 2 Geologian tutkimuskeskus, taija.huotari@gtk.fi Abstract In this work we have compared
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus
16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus
LisätiedotKÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619
KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö
Lisätiedot2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikko M19/3242/2002/1/10 Kuopio Niinikoski Timo Heino 30.7.2002 09. 01. 913 Kuopion Niinikosken Ni-esiintymdn mineraalivarantoarvio, valtaus Niinikoski 1 (kaiv. rek.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotGravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000
Työ raportti 2001-0 5 Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 Seppo Elo Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotIlmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotLATAUSPOTENTIAALIMITTAUKSET JA GALVAANISET YHTEYDET OSANA PALMOTUN U-~h-ESIINTYMAN VIRTAUSREITTITUTKIMUKSIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Tiedonanto YST-8 1 LATAUSPOTENTIAALIMITTAUKSET JA GALVAANISET YHTEYDET OSANA PALMOTUN U-~h-ESIINTYMAN VIRTAUSREITTITUTKIMUKSIA Markku Paananen
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
LisätiedotViikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotIP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari
Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/1244/2008/66 20.11.2008 Espoo IP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotMiehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa
Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotMuokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy
Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma 08.01.2004 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ULKUJÄRVI 1. JA ULKUJÄRVI
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotThe BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause
LisätiedotKotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä
Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotTyöraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
LisätiedotPieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 84/16 Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 16 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 84/16 GEOLOGIAN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
Lisätiedot